Tutkimusaiheemme antaa mahdollisuuksia monille jatkotutkimusaiheille. Suhtautumista Sa-vonlinnan opettajankoulutusten siirtämiseen Joensuuhun olisi mielenkiintoista tutkia myös Savonlinnan kampuksen opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön näkökulmasta. Vaikka teemahaastattelumme teemoissa ei suoranaisesti tuotu esille Savonlinnan opettajankoulutus-ten henkilökunnan näkökulmaa, toivat opiskelijat kaikissa haastatteluissa esille kampussiir-ron vaikutuksen lehtoreihin, professoreihin ja muuhun henkilökuntaan. Kampussiirkampussiir-ron myötä kaikilla Savonlinnan opettajankoulutusten opiskelijoilla on opinto-oikeus Joensuun kampuksella. Suurimmalla osalla Savonlinnan opettajankoulutusten opetushenkilökunnasta ja muusta henkilöstöstä ei kuitenkaan ole varmaa työpaikkaa Joensuussa. Kuten haastatelta-vat toihaastatelta-vat esille, Savonlinnan opettajankoulutusten siirtäminen Joensuuhun voidaan sanoa vaikuttavan jopa merkittävämmin henkilökunnan, kuin opiskelijoiden elämään.
Tutkimusaihettamme voisi jatkaa myös tutkimalla, miten opettajaopiskelijoiden suhtautumi-nen ja tulevaisuudenkuvat ovat vastanneet todellisuutta Joensuussa. Olisi mielenkiintoista selvittää, miten kampussiirto todellisuudessa vaikuttaa esimerkiksi opintoihin. Valmistu-vatko opiskelijat ajallaan, vai pitkittyvätkö opinnot mahdollisesti kampussiirron takia? Tuot-taako suuri opiskelijamäärä ongelmia esimerkiksi kursseille mahtumisen, yksilöllisen oh-jauksen, tai kouluviihtyvyyden kannalta? Nämä ovat kaikki asioita, jotka opiskelijat nostivat esille haastatteluissa kertoessaan, minkälaisia tulevaisuudenkuvia heillä on elämästään Jo-ensuussa. Mahdollinen jatkotutkimusaihe tutkimukseemme liittyen on myös se, miten Sa-vonlinnan kampuksen ja Joensuun kampuksen kulttuurit saadaan sulautettua yhteen toimi-vaksi kampuskulttuuriksi.
68
Tutkimuksemme tuloksista nousi merkittävästi esille tulevan kampussiirron vaikutukset Sa-vonlinnan kaupungille. Tutkimuksestamme selvisi, että kampussiirrolla uskotaan olevan ne-gatiivinen vaikutus muun muassa paikallisiin ravintoloihin, kauppoihin, vuokrataloyhtiöihin ja muihin yrityksiin, harrastus- ja kerhotoimintaa, sekä julkiseen liikenteeseen. Yksi hyvin mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisikin tutkia minkälaisia vaikutuksia kampussiirrolla todellisuudessa Savonlinnalle, ja koko Etelä-Savolle on. Tätä tutkimusta voitaisiin tehdä joi-takin vuosia kampussiirron jälkeen, jotta kampussiirron todelliset vaikutukset alkaisivat tulla esille.
69
11 LOPUKSI
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten opettajaopiskelijat suhtautuvat Savonlin-nan opettajankoulutuksen siirtämiseen Joensuuhun. Opiskelijoiden suhtautuminen kampus-siirtoon siirtopäätöksestä kuullessaan oli suurimmalta osin negatiivinen. Negatiivinen suh-tautuminen näyttäytyi epäuskon, pettymyksen, surun, haikeuden ja vihan tunteina. Opiske-lijat kokivat, että heille tärkeä kampus ja kaupunki ajetaan alas kysymättä siellä opiskelevien ja työskentelevien mielipidettä asiaan. Epäuskon ja pettymyksen tunteita vahvisti se, että vaikka Savonlinnan kampusta on uhannut lakkauttaminen jo monta kymmentä vuotta, on kampus aina ennen saatu pelastettua.
Tutkimuksemme osoitti, että opiskelijoiden suhtautuminen kampussiirtoon ei ole niin sano-tusti mustavalkoista. Opiskelijat voivat samanaikaisesti suhtautua esimerkiksi positiivisin ja toiveikkain mielin tulevaan opiskeluaikaansa Joensuussa, ja silti pitää kampussiirtoa huo-nona päätöksenä. Tähän suhtautumiseen vaikuttavat myös monet eri tekijät opiskelijoiden henkilökohtaisessa elämässä. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja henkilökohtaiset taustat, ku-ten opintojen vaihe ja kotipaikkakunnan sijainti, osoittautuivatkin merkittäväksi vaikutta-jaksi kampussiirtoon suhtautumiseen.
Ryhmähaastattelutilanteissa havaitsimme, että opiskelijoille teki todella hyvää päästä kes-kustelemaan kampussiirrosta muiden samaa asiaa läpikäyvien kanssa. Opiskelijoille tarjot-tiin kampuksen siirtopäätöksen julkiseksi tultua mahdollisuus saada kriisiapua keskustele-malla asiasta ammattilaisen kanssa. Tämän tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käy-tetty ryhmäkeskustelu saattoi toimia myös eräänä kriisin läpikäymisen välineenä opiskeli-joille. Ryhmähaastattelujen avoin ja rento ilmapiiri salli kokemusten jakamisen muiden kanssa. Opiskelijat ovatkin voineet saada keskusteluista uusia näkökulmia omiin mielipitei-siinsä kampussiirtoon liittyen.
70
Tästä tutkimuksesta voidaan oppia, että laitosten siirrot ja yhdistämiset ovat hankalia ja mo-nimutkaisia prosesseja. Yhdistämisten vaikutukset voivat olla yllättävän laajoja. Tämä kam-pussiirto vaikuttaa monien satojen ihmisten elämään mullistavasti, sekä kokonaiseen kau-punkiin ja maakuntaan raskaasti. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen (2016) kirjoitti pian kampuksen siirtopäätöksen julkitulemisen jälkeen, että päätös oli vaikea ja mo-nitahoisia vaikutuksia omaava, mutta silti pakollinen. Hän perusteli Savonlinnan opettajan-koulutusten siirtämistä Joensuuhun sillä, että yliopistot kilpailevat nykypäivänä kansainvä-lisessä koulutus- ja tutkimusmaailmassa. Hänen mukaansa päätöksen tavoitteena on taata vahva ylipisto Itä-Suomessa. Haastatteluista selvisi, että opiskelijoiden yhteinen näkemys asiaan on, ettei heitä huomioitu tätä päätöstä tehdessä. Vaikuttaa myös siltä, että kampuksen lähdöstä aiheutuvat alueelliset vaikutukset on sivuutettu melko köykäisin perustein.
Mikäli tämä kampuksen siirtopäätös oli pakollinen, olisiko jotakin voitu tehdä eri tavalla?
Opiskelijat toivat esille, että heidän mielestään siirtopäätöksessä olisi pitänyt kuulla opiske-lijoita enemmän, ja ottaa heitä mukaan kampuksen siirtoprosessiin. Tilannetta olisi myös helpottanut se, jos siirtoa olisi hidastettu. Tällä tarkoitetaan sitä, että nykyiset opiskelijat oli-sivat päässeet opiskelemaan Savonlinnan kampuksella loppuun ennen opettajankoulutusten siirtoa Joensuuhun. Näin tulevaan kampusten yhdistämiseen olisi voitu varautua perusteel-lisemmin niin Savonlinnassa, kuin Joensuussa.
Lopuksi voidaan sanoa, että vaikka kampussiirto on kova isku niin opiskelijoille, kampuksen henkilökunnalle, Savonlinnalle ja koko maakunnalle, vallitsee opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin suhteellisen optimistinen ilmapiiri tulevasta. Savonlinnan kampuksen yhteisölli-syys auttaa opiskelijoita uuteen kampukseen ja kaupunkiin sopeutumisessa. Opiskelijat toi-vat esille, että asiaa helpottaa se, ettei Joensuuhun tarvitse lähteä yksin, ja että kaikki Savon-linnan opettajankoulutusten opiskelijat tukevat toisiaan tässä muutoksessa. Opiskelijat ovat onnellisia siitä, että ovat saaneet opiskella Savonlinnan opettajankoulutuksessa, ja olleet osana pientä ja yhteisöllistä kampusta. Eräs opiskelijoista kiteytti ajatuksensa kampussiir-rosta tavalla, joka kuvaa hyvin opiskelijoiden suhtautumista ja nykypäivänä vallalla olevaa korkeakoulujen yhdistämistrendiä:
71
1LAKOm1: Eipä Savonlinna paikkakuntana yksin tämmöses tilanteessa oo, että näähän on iha harvinaisii jalokivii, et 2018 viel edes on tämmöne paikka ku Savonlinnan opet-tajankoulutus täällä. Se on 2000-luvun trendejä mitä on lähetty tekee, ku talous nyt on mitä on. Täytyy olla vaa onnellinen ja kiitollinen siitä et on hetken ees saanu olla täällä. Samahan se paukkuu pienille ammattikouluille, lukioille, ammattikorkeakou-luille, peruskouluille ja ihan kaikille. Että ei se pieni vaa pärjää ku ei sitä pätäkkää sillee tuu.
72
LÄHTEET
Aula, H-M. & Tienari, J. 2011. Becoming “world-class”? Reputation-building in a Univer-sity Merger. School of Economics, Aalto UniverUniver-sity. Critical Perspectives on Inter-national Business 7(1), 7 - 29.
Auvinen, J. 2002. Yliopiston merkitys Savonlinnalle. Teoksessa: 50 vuotta opettajankoulu-tusta Savonlinnassa. 2002. Toim. Nuutinen, P. & Savolainen, E. Gummerus Kirja-paino Oy. Saarijärvi. 237 - 241.
Cullberg, J. 1991. Tasapainon järkkyessä. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu.
Duodecim 2010. Elämän erilaiset kriisit.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00124 [luettu 8.11.2017].
Dyregrov, A. 1994. Katastrofipsykologian perusteet. Tammer-Paino. Tampere.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Gumme-rus. Tampere.
Eskola, J. & Vastamäki, Jaana 2001. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin va-linta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus. Jyväskylä.
Hannila, P. & Kyngäs, P. 2008. Teemahaastattelu laadullisessa tutkimuksessa. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.
Harman, G. & Harman, K. 2003. Institutional mergers in higher education: Lessons from international experience. Tertiary Education and Management 9(1), 29 - 44.
Hirsjärvi, S. & Hurme. H. 2001. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käy-täntö. Yliopistopaino. Helsinki.
73
Itä-Suomen yliopisto 2013. Savonlinnan normaalikoulu 50 vuotta: 1963 - 2013. Kopijyvä.
Joensuu.
Kafle, P. K., 2011. Hermeneutic phenomenological research method simplified. Bodhi: An interdisciplinary journal (5), 181 - 200.
Kakkori, L. 2009. Hermeneutiikka ja fenomenologia: Hermeneuttis-fenomenologisen tutki-musotteen sisäisestä problematiikasta. Aikuiskasvatus 2009(4), 273 - 280.
Kaleva 2010. Opettajankoulutus lopetetaan Kajaanista. http://www.kaleva.fi/uuti-set/oulu/opettajakoulutus-lopetetaan-kajaanista/164095/ [luettu 30.11.2017].
Kyngäs, H., Elo, S., Pölkki, T., Kääriäinen, M. & Kanste, O. 2011. Sisällönanalyysi suo-malaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23(2), 138–148.
Laine, T. 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetel-miin. PS-kustannus. Jyväskylä.
Lukkari, M. Opettajankoulutus Savonlinnassa lakkaa. Yle-uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-8801855 [luettu 30.11.2017].
McGinnis, R., McMillen, W. & Gold, J. 2007. Merging two Universities: The Medical University of Ohio and the University of Toledo. Academic Medicine 82(12),
1187 - 1195
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus Kir-japaino Oy. Jyväskylä.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä II. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaajakoski.
Mäntyranta, T. & Kaila, M. 2008. Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetel-mänä lääketieteessä. Tutkimus ja Opetus. Duodecim 2008(124), 1507 - 13.
Mönkkönen, J. 2016. Raskas päätös. Johtoasemissa. UEFin rehtorien ja dekaanien kirjoi-tuksia yliopistosta ja yhteiskunnasta.
https://blogs.uef.fi/johtoase-missa/2016/04/18/raskas-paatos/ [luettu 28.4.2018].
Nurmi, L. 2006. Kriisi, pelko, pakokauhu. Edita. Helsinki.
Nykysuomen sanakirja 1980. Seitsemäs painos. WSOY. Helsinki.
Opetusministeriö 2007. Konsortio, federaatio ja yhdistyminen - kansainvälinen taustaselvi-tys korkeakoulujen yhteistyömuodoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007(21).
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/79719/tr21.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 5.12.2017].
Palosaari, E. 2007. Lupa särkyä - kriisistä elämään. Edita Prima Oy. Helsinki.
74
Peltomäki, P. 2014. Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi. Suomen yliopisto-paino Oy. Tampere 2014.
Pinheiro, R., Geschwind, L. & Aarrevaara, T. 2015. Mergers in Higher Education. Euro-pean Journal of Higher Education 6(1), 2 - 6.
Pölkki, M. 2016. Savonlinna uhkaa näivettyä – opettajankoulutus lähtee, talous vajoaa krii-sin partaalle. Helkrii-singin Sanomat.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002899503.html [luettu 28.4.2018].
Ruishalme, O. & Saaristo, L. 2007. Elämä Satuttaa. Kriisit ja niistä selviytyminen. Tammi.
Helsinki.
Saari, S. 2003. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.
Samppala, K. & Räihä, P. 2016. Yhdessä mutta erillään - kahden erilaisen koulun yhdisty-minen oppilaiden ja opettajien kokemana. Kasvatus & Aika 10(4), 26 - 43.
Sarajärvi, S. 2013. ”...vaikka kävis missä, niin silti tuntuu, että pittää aina palata takasin...”.
Tutkielma nuorten aikuisten paluumuutosta takaisin kotiseudulleen Lapissa. Opin-näytetyö. Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu. Kemi.
Savolainen, E. 2002. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Joensuun yliopiston kelkassa ja rekenä. Teoksessa: 50 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. 2002. Toim. Nuu-tinen, P. & Savolainen, E. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. 43 - 61.
Savonlinnan seminaari IX. 1961. Savonmaan kirjapaino Osakeyhtiö. Teoksessa: Seminaa-rit 1960 - 1961.
Savonlinnan seminaari XX1. 1973. Savonlinnan kirjapaino Osakeyhtiö. Teoksessa: Semi-naarit 1972 - 1973.
Skodvin, O-J. 2010. Mergers in Higher Education - Success or Failure? Tertiary Education and Management 5(1), 65 - 80.
Taskinen, H. 2005. Oikeudenmukaisuus ja kulttuurien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalo-jen organisaatioiden yhdistämisessä. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talou-den laitos.
Thompson, R. A. 2004. Crisis intervention and crisis management. Brunner-Routledge.
New York.
Tirronen, J. 2006. Korkeakoulujen välisen yhteistyön muodot - konsortio, federaatio ja yh-distyminen. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 40. Kuopio.
Tulkki-Pietikäinen, E. 2002. Vuosikymmenten virta. Teoksessa: 50 vuotta opettajankoulu-tusta Savonlinnassa. 2002. Toim. Nuutinen, P. & Savolainen, E. Gummerus Kirja-paino Oy. Saarijärvi. 7 - 15.
75
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Gummerus Kir-japaino Oy. Jyväskylä.
UEF. Opettajankoulutus 2018. Opettajankoulutuksen keskittäminen Joensuuhun.
http://www.uef.fi/web/opettajankoulutus2018 [luettu 18.12.2017].
Ursin, J., Aittola, H., Henderson, C. & Välimaa, J. 2010. Is Education Getting Lost in Uni-versity Mergers? Tertiary Education and Management 16(4), 327 - 340.
Valpola, A. 2004. Organisaatiot yhteen - muutosjohtamisen käytännön keinot. Alma Talent Oy.
Van der Kolk, B. A., McFarlane, A.C., Weisaeth, L. 2007. Traumatic Stress. The effects of overwhelming experience on mind, body, and society The Guilford Press. London.
Van Vuuren, M., Beelen, P. & de Jong, M. D. T. 2010. Speaking of dominance, status dif-ferences and identification: Making sense of a merger. Journal of Occupational and Organizational Psychology 83(3), 553 - 814.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Kirjayhtymä. Helsinki.
Välimaa, J., Aittola, H. & Ursin, J. 2014. University Mergers in Finland: Mediating Global Competition. New Directions for Higher Education 2014(168), 41 - 53.
Weber, R. 1990. Basic content analysis. Second edition. Sage publications, inc. London.
Yle-uutiset 2011. Opettajankoulutus Hämeenlinnassa loppuu. https://yle.fi/uutiset/3-5375248 [luettu 30.11.2017].
76
LIITTEET
LIITE 1. Haastatteluteemat
1.
A) Minkälaisia tunteita ja ajatuksia sinussa heräsi, kun kuulit Sa-vonlinnan kampuksen siirrosta Joensuuhun?
B) Ovatko tunteesi ja ajatuksesi muuttuneet kampussiirtoon liittyen?
→ Jos kyllä, miten tunteesi ja ajatuksesi ovat muuttuneet? Mikä tä-hän on vaikuttanut?
C) Mikä on suhtautumisesi kampussiirtoon tällä hetkellä?
2.
Minkälaisia tulevaisuudenkuvia sinulla on tulevasta opiskeluajastasi Joensuussa
A) Liittyen opintoihin?
(esim. OPETUKSEN LAATU – KOULUVIIHTYVYYS – KAMPUK-SEN YHTEISÖLLISYYS – OPINTOJEN ETENEMINEN - JOUSTA-VUUS)
B) Liittyen arkeen ja vapaa-aikaan?
(esim. ASUMINEN - YÖELÄMÄ – KAUPUNKIKUVA)
77
Liite 2. Opiskelijoiden suhtautumisen muuttuminen kampussiirtoa kohtaan
OPISKELIJA ENSI-
1LUKOn neutraali negatiivinen negatiivinen
1LAKOm1 neutraali negatiivinen positiivinen
1LAKOm2 neutraali negatiivinen positiivinen
1LAKOm3 neutraali negatiivinen positiivinen
1KOTSAm neutraali negatiivinen positiivinen
1KÄSSÄn neutraali negatiivinen positiivinen
2LUKOn neutraali negatiivinen negatiivinen
2LUKOm neutraali negatiivinen positiivinen
2LAKOm neutraali negatiivinen neutraali/negatiivinen
2LAKOn neutraali negatiivinen negatiivinen
2KOTSAn neutraali negatiivinen positiivinen
2KÄSSÄm neutraali negatiivinen neutraali/negatiivinen
3LUKOm1 negatiivinen negatiivinen
3LUKOm2 positiivinen negatiivinen
3LUKOn negatiivinen neutraali/positiivinen
3LAKOn negatiivinen positiivinen
3KOTSAm positiivinen negatiivinen
3KÄSSÄn negatiivinen negatiivinen
4LUKOm1 negatiivinen neutraali/negatiivinen
4LUKOm2 negatiivinen negatiivinen
4LUKOm3 negatiivinen negatiivinen
4LUKOn negatiivinen neutraali
4KOTSAn negatiivinen negatiivinen
4KÄSSÄn negatiivinen positiivinen
5LUKOm1 negatiivinen neutraali/negatiivinen
5LUKOm2 neutraali neutraali
6LUKOm1 neutraali neutraali
6LUKOm2 negatiivinen positiivinen
6LUKOn negatiivinen/neutraali positiivinen