Kampussiirron vaikutus opintoihin

4KÄSSÄn: -- Nyt ku sitte vaihtoehdot sivuaineista laajenee ja ne on helpompi suorittaa siellä paikan päällä, ni voi sit miettiä tälläsiä.

Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että kampuksen siirtyessä Joensuuhun, opinto-tarjonta paranee. Opintotarjonnan paranemisella viitattiin muun muassa sivuainevaihtoehto-jen suurempaan määrään. Opiskelijat toivat Joensuun paremman sivuainetarjonnan esiin nel-jässä viidestä haastattelusta. Esiin tuotiin myös se, että samoja kursseja tarjotaan useamman kerran lukuvuoden aikana. Opiskelijoiden ajatukset ovat yhteneviä Ursinin, Aittolan, Hen-dersonin ja Välimaan (2010) kanssa. Heidän tutkimuksensa mukaan laitosten yhdistämistä usein perustellaan sillä, että se vaikuttaa koulutukseen lisäämällä kurssitarjonnan monipuo-lisuutta.

4LUKOm3: Isompi kampus varmastikki houkuttelee niinku kovempia ammattilaisia, jotenki kuvittelisin et jos jonku aineen lehtori, sil on mahdollisuus valita et muuttaako se Helsingistä pieneen Savonlinnaan vai vähän vähemmän pieneen Joensuuhun ni voi-sin niinku painottua Joensuun hyväksi.

6LUKOm2: Nää on pelkästään mun mielikuvia mutta uskon että semmosessa isossa yliopis-tossa sinne on hakeutunu enemmän supertiedemiehiä. (nauraa)

4LUKOm1: Sellanen ammattitaito henkilökunnalta nyt varmasti ei ainakaa huonone, et on taatusti laadukasta se opetus siinä mielessä, mut sellanen mukava henkilökohtanen kosketus mikä täällä on, ni se varmasti kyllä häviää. Ja sellanen henkilökohtanen tuki mitä tääl halutessaan saa kyllä oikeen kiitettävästi. Sitä ei välttämättä...

3LUKOn: Ja ehkä vähän toi opetuksen laatu mietityttään siinä mielessä, et jos tulee semmo-sia tosi valtavia ryhmiä tai tosi massaluentoja ni miten siellä saa opiskeltua. Tai

47

jotenki se kuulostaa et se ei sovi ainakaan mulle, et jos on joku 300 opiskelijaa ja sit joku yrittää siellä eessä puhua ni ei se kuullosta kovin miellyttävältä.

Kampussiirron vaikutuksesta opetuksen laatuun nousi selkeästi esiin kaksi näkemystä. En-simmäinen näkemys on, että opetuksen laatu paranee Joensuuhun siirryttäessä, johtuen siitä, että opetushenkilökunnan ammattitaito kasvaa. Tämä perusteltiin sillä, että isompi yliopisto houkuttelee enemmän opetushenkilökuntaa, jolloin kilpailu työpaikoista kovenee, ja ammat-titaidon ja osaamisen taso nousee. Myös Skodvin (2010, 71 - 73) toteaa tutkimuksessaan, että laitosten yhdistämisellä tavoitellaan parempia akateemisia laitoksia opetuksen ja tutki-muksen suhteen. Toinen näkemys on se, että koska opiskelijoita tulee olemaan Joensuussa enemmän, opetuksen laatu taas kärsii. Tämä johtuu siitä, että luennot ovat niin sanottuja massaluentoja, joissa opiskelijoita on monia satoja. Opiskelijat uskovat, että yksilöllinen oh-jaus vähenee aiempaan verrattuna, eikä opetuksessa pystytä huomioimaan opiskelijoita yk-silöinä. Tässä tulee esille sama asia, kuin Samppalan ja Räihän (2016) tutkimuksen kohteena olevassa koulujen yhdistämisessä. Siinä huolenaiheeksi muodostui koulun suuri koko, jonka vuoksi yhdistymistä vastustettiin paljon.

Yhteisöllisyys ja kouluviihtyvyys kärsivät

2KOTSAn: Et se yhteisöllisyys ni mä en nää sitä semmosena tulevaisuuden juttuna siellä Joensuussa ehkä niin suuresti ainakaa mitä se tääl on ollu. Ku tääl se on koko ajan sitä et sä tunnet… Kaikki.

3LUKOn: -- Täällä on nii kiva ku henkilökunta tuntee opiskelijoita, mutta se ei sitte siellä tuu onnistumaan koska on nii paljon opiskelijoita.

3KÄSSÄn: Se just ku täällä me ollaan yksilöitä et Joensuussa me ollaan niitä numeroita, että melkeempä meist tulee jottai tuontantoeläimiä siellä... (naurahtaa)

2LAKOm: -- Meillehän oikeesti tää periaatteessa helpompaa ku opettajille kellä oikeesti on elämä luotu tänne ja jollai on omakotitalot ja tulee vielä se et saatko kämppää todel-lakaan myytyä. Tai kyllä sä saat sen aina, mut kiva myyä pikkuse tappiolla siihe hin-taa mitä oot ite rakentanu tai ostanu. Ni alkaa tulla semmoset jutut niillä, mitkä oi-keesti merkkaa elämässä. Me pystytää aika hyvin lähtemään. Ehkä semmonen vä-hentää sitä omaaki stressiä. Joillaki on aina vähä isommat huolet ku itellä.

Kaikissa haastattelussa opiskelijat toivat esille Savonlinnan kampuksen yhteisöllisyyden ja lämminhenkisyyden. Kampuksesta puhuttiin paikkana, joka on viihtyisä, jonne on mukava

48

tulla, ja jossa on hauska viettää aikaa myös koulutöiden ulkopuolella. Suuri osa opiskelijoista uskoo, että Joensuun kampukselle siirryttäessä yhteisöllisyys ja kouluviihtyvyys tulevat kär-simään. Jokaisessa haastattelussa tuotiin esille myös se, että Savonlinnan kampuksella hen-kilökunta tuntee opiskelijat ja toisinpäin. Lehtoreiden ja opiskelijoiden välit ovat tuttavalli-set, ja opiskelijoiden on helppo lähestyä opetushenkilökuntaa. Opiskelijat keskustelivat siitä, että nämä ovat juuri pienen kampuksen etuja, eikä tämä tule luultavasti jatkumaan Joensuun kampuksella. Moni toi myös esille mietteensä siitä, Savonlinnan opettajankoulutuksen hen-kilökunta joutuu vaikeaa paikkaan kampussiirron takia. Opiskelijoita harmittaa Savonlinnan kampuksen henkilökunnan puolesta.

1KÄSSÄn: Toivosin että ei jäädä siellä semmoseks omaks Savonlinna-porukaks, vaa et pääs-täs heti mukaa siihen Joensuulaisten porukkaan ja meininkiin.

6LUKOn: Siis jos jotaki terveisiä Joensuuhun (naurahtaa) ni -- me vaan joudutaan tulemaan sinne, et me ollaan hyväksytty se, hyväksykää teki ja... Et toivottavasti ne ottaa meiät sinne ihan lämpimästi vastaan.

3KÄSSÄn: Mut siis totaki just mietin, että jos me ollaan siellä ylpeitä Savonlinnalaisia, et mitenkä me sitten blendaudutaan joukkoon, et tuleeko siinä sit sellanne vastakkain-asettelu, Joensuulaiset versus Savonlinnalaiset.

Moni opiskelija toi esille sen, että heitä jännittää, miten savonlinnalaiset otetaan Joensuussa vastaan. Tämä aihe mietityttää opiskelijoita, ja he pohtivat muun muassa, miten ryhmien sekoittaminen tullaan järjestämään tulevalla kampuksella. Useat ilmaisivat huolensa myös siitä, miten savonlinnalaiset integroituvat uuteen opiskelukaupunkiin ja kampukselle. Opis-kelijat eivät toivo pysyvänsä omana Savonlinna-ryhmänä, vaan haluaisivat sulautua uudeksi yhtenäiseksi opiskelijaryhmäksi joensuulaisten kanssa. Myös Samppalan ja Räihän (2016) tutkimuksessa esille nousi yhdistettävien koulujen kulttuurierot ja erilaiset toimintatavat, ja niiden vaikutus oppilaiden ennakkoluuloihin ja pelkoihin. Savonlinnan kampuksella on vahva identiteetti pienenä taito- ja taideainepainotteisena kampuksena, joka on yhteisöllinen ja lämminhenkinen. Savonlinnan kampuksen oman kulttuurin tiedostamisesta voi olla hyö-tyä tulevaa kampussiirtoa ajatellen, sillä Samppalan ja Räihän (2016, 26) tutkimuksen mu-kaan, mikäli yhdistetyt koulut tunnistavat ja tiedostavat kulttuurinsa, yhdistymiseen liittyvä pelko ja ahdistus voi helpottua.

49

Joustavuus ja opintojen eteneminen mietityttävät

5LUKOm2: Savonlinnassa opiskelu on ollut niin joustavaa et tuskin ainakaan joustavuus lisääntyy... Tai vaikea kuvitella.

6LUKOn: Tosta opintojen etenemisestä ja sit siitä joustavuudesta mietin, että tietysti kaik-kien kannattaa ehkä saada täällä mahollisimman paljon tehtyä ja opintoja suljettua ennen sitä siirtymistä mut sit ku tässä nyt on ollu OPS:in (opetussuunnitelma) muu-tosta ja muuta ja nyt tulee se siirtyminen ja on tilanteita, että ei oo aina mahollista olla sulkee tai ei oo kerenny tai jääny pois koulusta tai muuta, ni jännä nähhä että miten ne joustaa tossa siirtymävaiheessa sitte siellä päässä. -- Jossain yliopistossa on tosi tiukkaa se, et mahtuu ees kursseille ilmottautumaan. Siellähän ne ensimmäi-nen 25 mahtuu sinne ketkä ilmottautuu ekaks ja kaikki loput heitetään surutta pois.

Meil on ehkä ollu se hyvä puoli, että joskus se opettaja on sanonu että, no jos tästä nyt siirretään nyt muutama tuonne, tai perustetaan uus ryhmä, jos on siihen saatu rahat, tai muutetaan tää monimuodoks kokonaan, ni sit on saatu ne tavallaan mu-kaan myös opetukseen. Et opettajat on valmiita joustaa tosi paljon auttaakseen opis-kelijoita.

3KÄSSÄn: Mä oon just kuullu että tata-aineet (taito- ja taideaineet) ei esim. jatku Joen-suussa, että jos nyt roikkuu --ni sit se voi olla että ei ikinä valmistu, tai no okei kyl varmasti pääsee (valmistumaan), mut se on silleen, että meiät ku siiretään, ni mä en tiiä mitä käy sille keskeneräselle tutkinnolle. On kyl sanottu, että nää mitkä on kesken vielä, et ne jatkus siellä, mut sit ku ne on loppu ni ei enää uusia (kursseja järjestetä).

Joustavuus opintojärjestelyissä, sekä opintojen eteneminen aiheuttivat paljon keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Moni kertoi, että heitä stressaa ja jännittää se, miten keskeneräi-set opinnot saadaan jatkumaan sulavasti Joensuuhun siirryttäessä. Osa nosti esille myös huo-len siitä, että valmistuminen viivästyy kampussiirron takia. Opintojen viivästymisen mah-dollisina syinä tuotiin esille esimerkiksi se, että jos jotkin Savonlinnassa suoritetut kurssit jäävät kesken, ei niitä saa välttämättä jatkettua loppuun Joensuun kampuksella. Toisena syynä viivästymiselle saattaisi opiskelijoiden mielestä olla kurssien vastaavuudet. Tällä tar-koitetaan sitä, että Savonlinnassa suoritettu kurssi ei välttämättä vastaa Joensuun opetus-suunnitelman mukaista kurssisisältöä ja suoritustapaa. Suuresta opiskelijamäärästä keskus-teltiin myös joustamiseen ja opintojen etenemiseen liittyen. Opiskelijat ovat huolissaan kurs-sien nopeasta täyttymisestä ja siitä, mahtuvatko kaikki kursseille. Tämän pelätään vaikutta-van opintojen etenemiseen negatiivisesti.

50

9.3.2 Kampussiirron vaikutus arkeen ja vapaa-aikaan