Opetushallituksen tilamuutoshankkeen muutoskohteena on Haka-niemenranta 6:ssa sijaitsevan rakennuksen kolme kerrosta. Muuto-salue on laajuudeltaan 6 540m2 ja sinne tulee sijoittumaan yhteensä 430 henkilöä mukaan lukien Opetushallituksen erillisyksiköiden, Ylioppilaslautakunnan ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuk-sen, toiminnot. Hanke valmistuu kahdessa erässä: kerrokset kolme ja neljä viimeistellään loppuvuodesta 2020 ja viides kerros valmis-tuu keväällä 2021. Uudistetvalmis-tuun tilaan sijoitettavat teokset ovat valittu valtion taideteostoimikunnan hallinnoimasta valtion taide-kokoelmasta. Kokoelmaan kuuluu noin 14 000 taideteosta taiteen
eri aloilta.24 Taidekokoelmassa vapaana olevat teokset ovat asetta-neet raamit sille minkälaisia teoksia Opetushallitukseen on pystytty valitsemaan. Taidekokoelma on alituisessa liiketilassa: sieltä laina-taan, sinne palautetaan ja sinne ostetaan jatkuvasti uusia teoksia.
Opetushallitukseen sijoittuvissa taideteoskokonaisuuksissa lähdin liikkeelle monitilatoimiston ideasta. Ajatus siitä, että hen-kilöstöllä on mahdollisuus valita työskentelytilansa työtehtäviensä tai tilaan liittyvien mieltymystensä mukaisesti, toimi prosessin kes-keisenä lähtökohtana. Siten erilaiset ympäristöt ovat ohjanneet tilaan valittujen teosten aiheita ja visuaalisuutta: voimakkaimmat tai äänekkäämmät teokset sijoittuvat ryhmätyö- ja kohtaamisalu-eille, kun taas hiljaisen työskentelyn tilaan valikoidut teokset ovat hienovaraisempia. Jokaisesta kerroksesta löytyy myös alueita, joihin ei sijoiteta lainkaan taidetta. Päällimmäisenä pyrkimyksenäni on tuoda tilaan visuaalisesti monipuolisia kokonaisuuksia, jotka sekä liittyvät Opetushallituksen toimintaan että nykytaiteen tämänhet-kisiin ilmiöihin.
Monitilatoimiston tuomista tilallisista haasteista johtuen on tärkeää, että taide on ollut mukana ohjaamassa Opetushallituk-sen tilamuutoshankkeen kokonaissuunnitelmaa Opetushallituk-sen alusta lähtien.
Hankkeen sisälle muodostetun sisustustyöryhmän myötä dialogia on ylläpidetty koko prosessin ajan sisustusarkkitehtien, raken-nuttajan ja Opetushallituksen kanssa. Henkilöstön mielipiteet ja kommentit on otettu huomioon projektin eri vaiheissa pidettyjen työpajojen avulla. Lisäksi yhteistyö valtion taideteostoimikunnan kanssa on ollut tärkeää. Yhteistyön ja vuoropuhelun kautta taiteella on parhaat mahdolliset edellytykset tulla nähdyksi ja koetuksi toi-mistotilassa. Suunnitelmissa tämä on näkynyt esimerkiksi taiteelle varattuna tyhjänä seinätilana, valaisuratkaisuina, erilaisina mate-riaalivalintoina sekä mediateosten ja sähköratkaisujen yhteenso-vittamisena. Taideteokset ovat kiinteä osa tilan kokonaisilmettä.
Teokset ovat muun muassa vaikuttaneet tilailmeiden värivalintoi-hin ja yleistunnelmaan: tiivis yhteistyö sisustusarkkitehtien kanssa on mahdollistanut visuaalisesti eheät kokonaisuudet.
Otin taiteen hyvinvointivaikutusten edistämisen huomioon Ope-tushallituksen taidevalinnoissa osallistamalla henkilöstöä teosten valitsemisprosessiin työpajojen sekä sähköisen työalustan avulla.
24 Valtion taideteostoimikunta, taidekokoelma.
22 Lapin yliopisto, Ympäristö, yhteisö & taide.
23 Ks. Veden alta avaruuteen. Uusi Lastensairaala sukeltaa syvälle Tove Janssonin filosofiaan.
175
174 175
174 Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu
Työpajat jakautuivat kahteen osaan: ensimmäinen työpaja toimi taidekonseptien muodostamisen pohjana. Siinä selvitettiin minkä-laisista teoksista henkilöstö inspiroituu sekä minkälaisten teosten he kokevat heijastelevan organisaationsa arvoja ja toimintatapoja.
Kaksi seuraavaa työpajaa järjestettiin teosten valintaprosessin jälkeen ja työpajat pohjautuivat vuoropuhelulle: henkilöstöllä oli mahdollisuus keskustella ja saada lisää tietoa laadituista teoskon-septeista sekä tilaan valituista yksittäisistä teoksista. Projektin eri vaiheita on tuotu myös esille Opetushallituksen sisäisessä tiedotuk-sessa organisaation tiedottajan laatimien uutisten avulla.
Taiteen kokeminen vaatii tarkastelijaltaan avoimuutta ja herk-kyyttä, eli tietynlaisia valmiuksia taiteen vastaanottamista var-ten. Osittain näihin valmiuksiin pohjautuivat edellä kuvailemani henkilöstöä osallistavat työpajat. Dialogilla on merkittävä rooli taiteen vastaanottamisen kannalta, sillä sen avulla voidaan loi-ventaa julkiseen taiteeseen liittyviä ennakkoasenteita. Proses-sin eri vaiheissa pidettyjen keskustelujen myötä sain myös itse oivalluksia yhteisön tarpeista, odotuksista ja mahdollisista kipu-pisteistä. Nämä dialogiset prosessit liittyvät mielestäni käsityk-seen, jossa yhteisö mielletään teosten paikaksi. Prosessin myötä teokset tulevat parhaassa tapauksessa luoneeksi yhteisölle sen visuaalista identiteettiä.
Osallistavien työpajojen tuloksena ja henkilökunnan toiveiden mukaisesti Opetushallituksen kolmeen eri kerrokseen muodostui kolme taidekonseptia: ihmisen elinikäinen oppiminen, värin energia sekä luonto voimavarana ja vastuuna. Konseptit poikkeavat toisis-taan sekä sisällöltään että visuaalisesti. Eri kerroksissa on tuotu voimakkaammin tai maltillisemmin esille mahdollisesti ristiriitai-sesti koettavia taideteoksia, kuten mediataideteoksia, tai teoksia joihin sisältyy ääni. Kaiken kaikkiaan tiloihin valikoitui lopulta työ-pajoissa määriteltyjen konseptien pohjalta noin 120 teosta, joiden joukossa on maalauksia, tekstiilitaidetta, mediateoksia, valokuvaa, veistoksia, korutaidetta ja installaatioita. Teoksissa on kiinnitetty erityistä huomiota ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen esi-merkiksi teosten materiaalien kautta. Diversiteettiä on pyritty tuomaan esille valtion taideteostoimikunnan kokoelman tarjoa-mien mahdollisuuksien mukaan.
Taidekokoelmasta tilaan valittujen teosten lisäksi Opetushal-litukseen tilattiin uusi teos valtion taideteostoimikunnalta. Tilaus-teospaikaksi valikoitui kolmannen kerroksen hissiaula, jota tilaan
liittyvien ominaisuuksiensa puolesta voi luonnehtia epäpaikaksi.
Valtion taideteostoimikunnan valitsemana hissiaulan teoksen laa-tijaksi valikoitui mediataiteilija Pekka Sassi. Taiteilija on suun-nitellut tilaan immersiivisen, eli kuvitteelliseen todellisuuteen uppouttavan mediateoksen, joka yhdistää hissiaulan vastakkai-sille seinille projisoitua kuvaa ja ääntä. Hissiaulaan sijoittuvan teoksen myötä Opetushallitukseen vievästä sisäänkäynnistä muo-dostuu merkityksellinen nykytaiteen kokemisen paikka. Epäpai-kassa teos luo tilalle, tai mahdollisesti jopa kerrokselle sen iden-titeetin. Kolmas kerros valikoitui teoksen sijaintipaikaksi, koska kerroksessa sijaitsee Opetushallituksen suurin kohtaamispaikka sekä kaikille avoin kokouskeskus hub. Kerros toimii ikään kuin Opetushallituksen sykkivänä keskuksena ja sinne tulee oletetta-vasti henkilöstön ja vierailijoidensa myötä vilkkain kulku. Toden-näköisesti teoksen visuaalisuus ja ääni ei muodostu työnteon kan-nalta henkilökunnalle häiriöksi, koska hissiaulan läheisyyteen ei sijoitu avointa työtilaa. Sassin teoksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2021.
Taidekonseptit toimivat teosvalintojen lähtökohtana, mutta eri-laisilla kokonaisuuksilla on myös ollut hyvinvointiin liittyvä vahva pyrkimys: toisistaan eriävien tunnelmien myötä mahdollisimman moni löytää uudessa monitilatoimistossa mieleisensä työskentely-alueen ilman, että taidevalinnoissa olisi jouduttu tekemään komp-romisseja. Taideasiantuntijana minulle on ollut tärkeää, etteivät tilaan valitut yksittäiset teokset edusta niin sanottuja keskiverto-näkemyksiä, vaan niitä voi myös tarkastella oman kokemusmaa-ilmansa aikaansaavina itsenäisinä teoksinaan. Kokonaisuutena teokset taas luovat Opetushallitukselle visuaalista identiteettiä, joka voi samanaikaisesti heijastella yhteisössä vallitsevia arvoja, että toimia henkisesti stimuloivana uusina kokemuksina tai rau-hoittavana elämyksinä.
Opetushallituksen taideteosvalintoihin liittyneiden konkreettis-ten tilalliskonkreettis-ten, tekniskonkreettis-ten ja visuaaliskonkreettis-ten toimenpiteiden lisäksi tai-teella on myös ollut syvempi merkitys osana hankekokonaisuutta:
läsnäolollaan taide on ollut aktiivisesti mukana, muiden toimijoi-den rinnalla, kehittämässä muuttuvaa työympäristöä luomalla sille uusia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Yksittäinen taidelähtöinen projekti tulisikin nähdä eräänlaisena vaikuttamisen keinona pää-määränään taidelähtöisen ajattelun liittäminen kiinteäksi osaksi yhteiskuntamme kehittämistehtävissä.
177
176 177
176 Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu
Lopuksi
Tässä artikkelissa olen tarkastellut taiteen roolia ja mahdollisuuksia Opetushallituksen tilamuutoshankkeen yhteydessä. Taide on ollut tärkeä osa hankkeen kokonaissuunnitelmaa sen alusta lähtien. Mo-niammatillisen yhteistyön myötä sekä henkilöstöä osallistamalla taide on ollut mukana luomassa Opetushallitukselle visuaalisesti ehjää kokonaisuutta, jossa on huomioitu organisaation arvot ja tavat toimia. Lisäksi tavoitteena on ollut hyvinvoinnin edistäminen, ihmisen elinikäinen oppiminen ja luovan ajattelun kehittäminen, jotka voivat tapahtua taiteen keinoin.
Artikkelin keskeisenä teemana on ollut taiteen paikka muuttu-vassa työympäristössä, jota olen käsitellyt eri näkökulmista. Erityi-sesti nostin ympäristötaiteesta tutun epäpaikan-käsitteen toimis-toympäristön identiteettiä muokkaavaksi taiteen paikaksi. Moni-tilaympäristö käsitetään fyysiseksi, sosiaaliseksi ja digitaaliseksi kokonaisuudeksi, jolloin myös taiteen eri aloille avautuu niihin liit-tyviä uusia mahdollisuuksia. Erityisesti näen digitaaliseen työym-päristöön sijoittuvat teokset tulevaisuuden kehittyväksi alueeksi.
Toimintaympäristöihin sijoitettavien teosten lisäksi koen taiteella olevan tärkeä paikka myös osana työympäristöjen kehittämistä.
Tämä taiteen roolin ja paikan laajentuminen toimistokontekstissa vaikuttaakin suoraan siihen, minkälaista taidetta tulemme organi-saatioissa lähitulevaisuudessa kokemaan.
Tätä artikkelia kirjoittaessani Opetushallituksen tilamuutos-hanke on vielä kesken: taidekonsepti ja kerroksiin tulevat teosva-linnat ovat valmiina, mutta teoksia ei ole vielä sijoitettu paikoilleen.
Tilamuutoshankkeen valmistumisen jälkeen olisikin syytä arvioida, kuinka teokset otetaan yhteisössä vastaan. Erityisesti tulee selvit-tää, miten taide koetaan organisaatiossa: luoko se uusia kokemuk-sia ja hyvinvointia, sekä mahdollistaako monitilatoimisto erilaiset taiteen muodot osana työympäristöä?
Lähteet
• Beardsley, John. 1981. Personal Sensibilities in Public Places.
Artforum, Summer 1981, 43–45.
• HAM julkiset teokset, Flamigos. https://www.hamhelsinki.fi/
sculpture/flamigos-pasi-rauhala/ (Haettu 10.9.2020)
• Karttunen, Sari (2000). Taide sosiaalipolitiikkana. Julkisen taiteen monet käytöt: Poissulkemisen symboleista kadonneen yhteisöllisyyden rakentajiksi. Hyvinvointikatsaus 2000:3. Helsinki:
Tilastokeskus, 46–51.
• Lacy, Suzanne (1995). Mapping the Terrain: New Genre Public Art.
Seattle, Washinton: Bay Press.
• Lapin yliopisto, Ympäristö, yhteisö & taide. http://ace.ulapland.fi/
yty/?osio=2.4 (Haettu 10.9.2020)
• Liikanen, Hanna-Liisa, Taidetta ja työn iloa – KULTA-tutkimus 2012–
2013. https://www.vahvike.fi/sites/default/files/dokumentit/Taidetta-ja-tyon-iloa-tutkimus.pdf (Haettu 9.9.2020)
• Luukkanen-Hirvikoski, Teija (2015). Yritysten taidekokoelmat Suomessa: Keräilypolitiikat, taiteen esittämisen käytännöt ja merkitykset elinkeinoelämässä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen. https://www.oph.fi/fi/
tietoa-meista/opetushallituksen-organisaatio-ja-johtaminen (Haettu 9.9.2020)
• Sosiaali- ja terveysministeriö 2015: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia, toimintaohjelman 2010–2014 loppuraportti.
Julkaisusarja: Raportteja ja muistioita (STM): 2015:17.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3578-5 (Haettu 9.9.2020)
• STT info, Akseli Leinosen uusi julkinen teos Ecology Stone on valmis- tunut Keski-Pasilaan. https://www.sttinfo.fi/tiedote/akseli-leinosen-uusi-julkinen-teos-ecology-stone-on-valmistunut-keski-pasilaan?pu blisherId=60579873&releaseId=69890858 (Haettu 13.11.2020)
• Taike, taide osana organisaatiota -hanke. https://www.taike.fi/fi/
web/kirjallisuus/projektit/-/project/viewProject/349 (Haettu 6.10.2020)
• Tuukkanen, Johanna (2020). Curatorial Practice Embedded in the City – A Case Study of Curating New Genre Public Art in a Festival Context. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Työ ja elinkeinoministeriö 2019: Työelämä 2020 -hankkeen loppuarviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:33.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-429-7 (Haettu 16.9.2020)
179
178 179
178 Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu Hallinto, kuratointi ja kaupunkisuunnittelu
Teksti: Milla Nummikoski