On tutkittu, miksi kuluttajat valitsevat yksityisen vakuutuksen, vaikka julkinenkin terveydenhuolto olisi riittävä useimmille kuluttajille. Yksi merkittävä syy kuluttajien keskuudessa hankkia vapaaehtoinen sairausvakuutus on ollut se, että kuluttaja on kokenut pääsevänsä nopeammin terveydenhuollon palveluihin vapaaehtoisen vakuutuksen kautta. (Franc ym. 2014, 18–19.) Kuluttajat kokevat yksityisen terveydenhuollon palveluiden olevan myös laadukkaampia kuin julkisen terveydenhuollon palvelut. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 26.)
Nykypäivänä useat kuluttajat ovat olleet yksityisen vakuutuksen piirissä koko elämänsä ja suosineet omassa terveydenhuollon sektorin valinnassa yksityistä terveydenhuoltoa.
Monet kuluttajat perustelevatkin yksityisen vakuutuksen hankkimista omalle lapselle totuttuna tapana. Kuluttajat, jotka ovat itse lapsena hyödyntäneet vapaaehtoista
vakuutusta, kokevat samanlaisen ratkaisun olevan hyväksi omalle lapsellensa tiedostaen vapaaehtoisen vakuutuksen hyvät puolet (nopea pääsy vastaanotolle, hyvät
hoitokokemukset.) (Finanssialan keskusliitto 2014a, 4.)
37
Kuluttajat pyrkivät perustelemaan yksityisen sairauskuluvakuutuksen ottamista rationaalisilla syillä, vaikka kuluttajalla perusteena hankkima vakuutus olisi
tunteenomainen uskomus, että pelkällä yksityisellä vakuutuksella voidaan estää oman lapsen tapaturmat ja korvatulehduskierteet. Vanhemmat voivat pelätä toiselta
vanhemmalta periyttävän epäsuotuisa sairaus tai vaiva, esimerkiksi atooppinen iho, jolloin vakuutuksen hankintaa perustellaan taloudellisena ratkaisuna (oletetut terveydenhuollon kustannukset vaivasta verrattuna kiinteään vakuutusmaksuun.) (Finanssialan keskusliitto 2014a, 3.)
Vapaaehtoisen vakuutuksen olemassaolo luo vanhemmille turvallista olotilaa. Kuluttajat saavat tarvittavaa hoitoa nopeasti ja ainakaan terveydenhuollon kustannukset eivät ole este lapsen hoidon järjestämisessä. Positiivisena puolena nopean palvelun lisäksi kuluttajat kokevat pääsevänsä nopeammin ja paremmin erikoislääkäreille, verrattuna julkiselle sektorille. Yksityiseen vakuutukseen turvautuminen voi olla myös
kotitalouden tottumus. (Finanssialan keskusliitto 2014a, 3-4.)
38 6 AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 6.1 Aineisto
Pro gradu-tutkielmassa hyödynnetään tutkielman” Supplementary health insurance in Finland Consumer preferences and behavior” aineiston materiaalia. Kysely on toteutettu verkko- ja paperikyselyllä vuonna 2013 lokakuun ja vuoden 2014 tammikuun välisenä aikana. Tutkielman kyselylomakkeessa kartoitetaan vastaajien sosioekonomisesta asemaa, terveysvakuutuksia, vakuutuksen valinnan (tai valitsematta jättämisen) motiiveista, vakuutuksen käytöstä ja vaikutuksesta terveyspalvelujen käyttöön 84 eri kysymyksen avulla. Kysymykset oli jaettu 68 eri osioon. Osioissa kartoitettiin mm.
taustatietoja (koulutus, ikä yms.), omia vakuutustietoja sekä lasten vakuutustietoja.
Kyselyssä kartoitettiin myös kyselyyn vastanneiden terveydentila sekä
terveydenhuollon käyttömieltymykset. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 1698 henkilöä, mikä oli 41 prosenttia kaikista kyselylomakemäärästä. (Valtonen ym. 2014, 7.)
6.2 Analyysimenetelmät
Tutkimuskysymyksen yksi muuttuja on digotominen, lapsella on joko vakuutus tai ei.
Mallin kyllä/ei vastausvaihtoehtojen vuoksi tutkielman malliksi valikoituu logistinen regressioanalyysi. Selitettäviä tekijöitä mallissa on yksi, minkä vuoksi käytetään yksivaiheista logistista regressioanalyysiä. Aineiston dataa muokattiin koodaamalla kysymysvaihtoehdot ”onko lapsellasi vapaaehtoista sairausvakuutusta”, ”onko vastaajalla itse vapaaehtoista sairausvakuutusta” sekä onko vastaajalla
pitkäaikaissairauksia” vastausvaihtoehdot kyllä ja ei. Vaihtoehto ei koodattiin 0 ja kyllä vaihtoehto 1. Kysymyksien uuden koodauksen ansiosta hypoteesi ”lasten vapaaehtoisen vakuutukseen vaikuttavat asiat” kysymysten komennuskäskyjen tuloksista saadaan hypoteesia vastaava vastaus.
Tutkimuskysymys kaksi käsittelee, miten vakuutuksen hankinta vaikuttaa
terveydenhuollon käyttöasteeseen. Kuluttajan terveydenhuollon käytön muutosta tutkitaan tekemällä regressioanalyysi. Selitettäväksi tekijäksi valitaan lapsen yksityisen terveydenhuollon käyntimäärä. Lineaarisen regressioanalyysin avulla havainnoidaan, mitkä tekijät vaikuttavat lapsen yksityisen terveydenhuollon käyntimääriin.
39
Aineisto analysointiin Stata13 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimuskysymyksessä haluttiin selvittää lasten vakuutuksen hankkimiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, kuinka monella lapsella/lapsilla on vapaaehtoinen vakuutus. Aineistosta saatiin informaatiota vastaajien keskimääräisestä iästä, tuloista, kotitalouksien kokoluokista, vapaaehtoisten
vakuutuksien lukumäärästä, terveydenhuollon käyttöasteesta yms. Aineiston kuvailussa on kuvailtu korrelaatiota lapsen vakuutuksen hankkimisen suhteen mm. lapsen iän, vastaajan koulutuksen tai terveydenhuollon käyttöasteen välillä (yksityinen ja julkinen).
Aineiston tulokset on esitetty pääsääntöisesti frekvenssi muodossa, eli vastaaja määrinä.
Seuraavassa kaaviossa on selitetty matemaattisesti logistisen regressioanalyysin peruskaava, joka ennustaa tapahtuman selitettävän tekijän vaikuttavuuden
todennäköisyyttä ns. vedonlyöntisuhteella. Vedonlyöntisuhteella selitetään, kuinka suuri todennäköisyys on vaikuttavuuden todennäköisyydelle/epätodennäköisyydelle.
Tapahtuman todennäköisyys Ŷ = ez / (1 + ez) tai Ŷ = ez / (1 + e-z) e = luonnollisen logaritmin kantaluku
z = β0 + β1X1 + β2X2 +... + βiXi +ε
Ŷ = selitettävä muuttuja ja erityisesti aineiston perusteella laskettava ennuste X1−Xi =selittävät muuttujat, joita i-kappaletta β0=vakio, joka lasketaan analyysissä β1−βi =muuttujien painokertoimia, joita on yhtä monta kuin selitettäviä muuttujia ε=virhetermi, koska malli ei pysty selittämään kaikkea selitettävän muuttujan vaihtelua Kaava 4 Logistinen regressioanalyysi (Metsämuuronen, 2003, 606−610)
40 7. AINEISTON KUVAILU JA TULOKSET 7.1 Aineiston kuvailu
7.1.1 Ikä ja sukupuolijakauma
Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on melko tasaisesti jakautunut. Miesten osuus kyselyyn vastanneista on 44 prosenttia ja naisten 56 prosenttia. Miehistä 34 prosentilla ja naisista 35 prosentilla oli alaikäisiä henkilöitä kotitaloudessansa. Kyselyyn vastanneiden täysi-ikäisten henkilöiden keski-ikä on 36 vuotta. Suurin ikäsegmentti on 50–59 vuotiaat kuluttajat, jonka osuus kyselyyn vastanneista on 35 prosenttia.
Alaikäisiä henkilöistä kotitalouksissa oli 17–60- vuotiailla henkilöillä.
Kuvio 11 Kuluttajan syntymävuosi ja onko kotitaloudessa alaikäisiä henkilöitä
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
0-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69
Nainen Mies
41 Kuvio 12 Ikä ja sukupuolijakauma
Kuviossa 13 voidaan havaita aineiston ikäjakauma ja miten vakuutuksen hankkiminen tai hankkimatta jättäminen ovat jakautuneet eri ikäluokissa. Kuviossa tarkastellaan kuluttajia, joilla on kotitaloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Ikäluokasta 20–29- vuotiaista 59 prosenttia ja 30–39 vuotiaista 58 prosenttia henkilöistä hankki lapsellensa
vapaaehtoisen vakuutuksen. 40–49-vuotiaiden ryhmässä 49 prosenttia hankki
vakuutuksen. Myös ikäluokassa 50–59-vuotiaiden ryhmässä on myös yleisempää jättää vakuuttamatta lapsi kuin hankkia vapaaehtoista vakuutusta. Vakuutuksen hankki tästä segmentistä 41 prosenttia ja vakuutuksen jätti hankkimatta 59 prosenttia ikäjakaumasta.
Kuvio 13 Kuluttajan ikä ja onko lapselle hankittu vakuutus
Aineisto sisältää monipuolisesti erilaisia kotitalouksia. Kokonaisotannasta 35
prosentilla kuluttajista on kotitaloudessa alle 18-vuotiaita henkilöitä. Koko aineistosta 13 prosenttia kyselyyn vastanneista kotitalouksista oli yhden aikuisen kotitalouksia.
Kahden aikuisen kotitalouksia oli 76 prosentissa ja kolme huoltajaa oli 9 prosentissa kotitalouksissa. 45 prosentilla lapsikotitalouksista oli yksi lapsi, kaksi lasta oli 38 prosentilla ja kolme lasta 11 prosentilla lapsikotitalouksista. Yhden lapsen kotitalouksista 51 prosenttia vakuutti lapsensa. Kahden lapsen kotitalouksista
vakuutuksen hankki 59 prosenttia ja kolmen lapsen kotitalouksista vakuutuksen hankki 58 prosenttia.
42
Kuvio 14 Lapsen ikä ja onko lapsella vapaaehtoista vakuutusta vai ei
Vastaajat, jotka vastasivat omassa taloudessa olevan alle 18-vuotiaita (35 %), heistä 51 prosenttia oli hankkinut lapselleen/lapsillensa vapaaehtoisen sairausvakuutuksen.
Kuviosta 14 voidaan havaita, miten lapsen eri ikävaiheissa on eroja vakuutuksen hankkimisen suosion suhteen. Voidaan myös havaita olevan yleisempää hankkia vapaaehtoinen vakuutus lapselle 0-4 vuotiaiden lasten keskuudessa, kuin esimerkiksi 14–18-vuotiaiden keskuudessa.
Lapsen vakuutuksen hankkiminen on kuvion 13 mukaan yleisintä 20–39 vuotiaiden keskuudessa. Kuvio 14 tukee havaintoa, että nuoremmille lapsille hankitaan vakuutus ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä todennäköisemää on, että kuluttaja ei hanki lapselle vapaaehtoista vakuutusta. Pienten lasten (0-4-vuotiaiden) vakuutuksen yleisyys voidaan selittää pienten lasten suuremmalla riskillä saada erilaisia sairauksia (flunssa,
korvatulehdukset, allergiat yms.). Suurin osa kyselyyn vastanneista kuluttajista hankkii lapsivakuutuksen jo ennen lapsen syntymää. Vastaajista 62 prosenttia kuluttajista hankki lapsivakuutuksen raskauden aikana, 36 prosenttia lapsen syntymän jälkeen ja 2 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, milloin lapsivakuutus oli hankittu
7.1.2 Potilaan käyttäytyminen terveydenhuollossa
Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia käytti vain yksityisen sektorin terveydenhuollon palveluita. 38 prosenttia kuluttajista hyödynsi sekä yksityistä että julkista
43
terveydenhuoltoa sektoria. Kuviosta 15 voidaan havaita lapsen yksityisen vakuutuksen hankkimisen vaikuttavan kuluttajan käyttäytymiseen yksityisen terveydenhuollon puolella. 30 prosenttia lapsen vakuutuksen ottaneista ei käyttänyt yksityisen
terveydenhuoltoa kertaakaan viimeisen vuoden aikana. 42 prosenttia käytti lastansa 1-3 kertaa vuoden aikana ja 20 prosenttia 4-6 kertaa. 5 prosenttia käytti vuoden aikana 10 kertaa tai useammin yksityistä terveydenhuoltoa. Kuluttajista, joilla ei ole
lapselle/lapsillensa vakuutusta 75 prosenttia kuluttajista ei käyttänyt vuoden aikana yksityistä terveydenhuoltoa. 24 prosenttia käytti yksityistä puolta 1-3 kertaa ja 2 prosenttia kuluttajista käytti yksityistä puolta 4-6 kertaa.
Kuvio 15 Lapsen yksityisen terveydenhuollon käyntikerrat ja lapsivakuutus
Kuvio 16 Lapsen julkisen terveydenhuollon käyntikerrat ja lapsivakuutus
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Ei ole käyttänyt 1-3 kertaa 4-6 kertaa 7-9 kertaa 10 kertaa tai useammin
Ei vakuutusta Vakuutus
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Ei ole käyttänyt 1-3 kertaa 4-6 kertaa 7-9 kertaa 10 kertaa tai useammin
Ei vakuutusta Vakuutus
44
Vanhemmat, jotka käyttävät itse yksityistä terveydenhuollon palvelua, käyttävät todennäköisemmin lapsen terveydenhuollon palveluiden suhteen yksityisen
terveydenhuollon palveluita. Kuvion 17 avulla voidaan havaita korrelaatio kuluttajan ja lapsen yksityisen terveydenhuollon palveluiden suhteen.
Kuvio 17 Kuluttajien ja lapsien käyntimäärät yksityisellä sektorilla
Kuvio 18 Lapsen vapaaehtoisen sairasvakuutuksen ja kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöaste
Kuviosta 18 havaitaan kuluttajien, jotka käyttävät enemmän yksityisen terveydenhuollon palveluita, hankkivan herkemmin lapselle vapaaehtoisen
vakuutuksen. Aikaisemmin aineiston kuvailussa todettiin myös että, lapsivakuutuksen
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
En ole käyttänyt ( Kuluttaja) 1-3 kertaa (Kuluttaja) 4-6 kertaa (Kuluttaja) 7-9 kertaa (Kuluttaja) 10 kertaa tai enemmän (Kuluttaja) En osaa sanoa (Kuluttaja)
Ei ole käyttänyt (Lapsi) 1-3 kertaa (Lapsi) 4-6 kertaa (Lapsi) 7-9 kertaa (Lapsi) 10 kertaa tai useammin (Lapsi)
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
En ole käyttänyt 1-3 kertaa 4-6 kertaa 7-9 kertaa 10 kertaa tai enemmän En osaa sanoa
Ei Kyllä
45
myötä lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöaste on suurempi, verrattuna lapseen, jolle vakuutusta ei ole hankittu.
Vapaaehtoisen lapsen vakuutuksen ottamiseen ei vaikuttanut merkitsevästi matka lähimpään terveyskeskukseen, vaikka vaihtelu matkan ja terveyskeskuksen suhteen vaihteli 0-25 kilometrin välillä. 0-5 kilometriä lähimmästä terveyskeskuksesta asuvista kuluttajista 53 prosenttia ja 10–14 kilometriä terveyskeskuksista asuvista kuluttajista 41 prosenttia hankki vakuutuksen lapselle/lapsille. 0-5 kilometriä yksityisestä
lääkärivastaanotosta olevista kuluttajista 53 prosenttia ja 48 prosenttia 10–14 kilometriä kaukana olevista kuluttajista hankki vakuutuksen.
7.1.3 Koulutus ja tulot
Aineiston vastanneiden henkilöiden koulutustaustoissa löytyi hajontaa vastaajien välillä.
Yleisin koulutustausta vastanneiden kuluttajien kesken oli opisto tai
ammattikorkeakoulututkinto, joita oli kyselyyn vastanneista 27 prosenttia. Seuraavaksi isoimmat segmentit olivat ammattikoulututkinto (25 prosenttia) ja yliopistotutkinto (20 prosenttia). Opisto tai ammattikorkeakoulun tutkinnon hankkineista kuluttajista 38 prosentilla oli kotitaloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Yliopiston kuluttajista 46 prosentilla ja ammattikoulun käyneistä kuluttajista 34 prosentilla oli kotitaloudessa alaikäisiä henkilöitä. Ilman koulutusta olevilla kuluttajilla 19 prosentilla oli alaikäisiä kotitaloudessa.
46 Kuvio 19 Koulutusjakauma
Kuvio 20 Kuluttajan koulutus ja onko kotitalouteen hankittu lapsivakuutus Kuluttajan koulutus vaikutti lapsivakuutuksen hankintaan kotitaloudessa.
Ammattikorkeakoulusegmentistä 59 prosenttia kuluttajista hankki vapaaehtoisen vakuutuksen, mikä oli suurin lapsivakuutuksen hankkijasegmentti kaikista
koulutusryhmistä. Pienin lapsivakuutuksen hankkijasegmentti oli muu koulutus tai ei ammatillista koulutusta segmentti. Tuloksista voidaan havaita korkeamman koulutuksen segmentillä olevan todennäköisemmin lapsivakuutus verrattaessa vähemmän
koulutettuihin segmentteihin (esim. ei koulutusta-segmentti).
Tutkielman kyselyyn vastanneista 18 prosenttia vakuutti itsensä ja lapsensa. Kuluttajista 42 prosenttia ei vakuuttanut itseänsä tai lastansa. 32 prosenttia hankkivat vakuutuksen vain lapsellensa. Yhden lapsen kotitalouksista 35 prosenttia lapsen. Kahden lapsen kotitalouksista vakuutuksen hankki 27 prosenttia. Tasaisin jakauma vakuutuksen hankkimisen ja hankkimatta jättämisen välillä oli kolmen lapsen kotitalouksien kohdalla, jossa lapsen vakuutti 46 prosenttia ja jätti vakuuttamatta 54 prosenttia.
47
Kuvio 21 Lapsiperheiden tulot ja onko lapselle hankittu sairausvakuutus
Tulot hajaantuivat kotitalouksien välillä kohtalaisen paljon. 26 prosentin kotitalouksien tulot olivat yhteensä 4001–6000 euron välillä. Seuraavaksi suurimmat tuloluokat olivat 3001–400 euroa (15 %) ja 2001–3000 euroa (14 %). Kotitalouksissa oli keskimäärin 1,9 aikuista ja 1,7 lasta. Yhden aikuisen kotitalouksien isoin tuloryhmä oli 1001–2000 euroa kuukaudessa (25 %) ja 2001–3000 euroa kuukaudessa (24 %). Kahden aikuisen
kotitalouksien isoin tuloryhmä oli 4001–6000 euroa (33 %) ja 3001–4000 euroa kuukaudessa (16 %). Ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulusegmenttien yleisin tuloryhmä oli 4000–6000 euroa kuukaudessa. Yliopiston käyneistä henkilöiden kesken yleisin tuloryhmä oli yli 7000 euroa ja ilman koulutusta olevien kuluttajien
kotitalouksien suurin tulosegmentti oli 1000–3000 euroa kuukaudessa
7.1.4 Omavastuumallit
Suosituimmat omavastuumallit lapsiperheiden keskuudessa oli kausikohtainen (43 %) ja sairauskohtainen sairausvakuutus (31 %). Käyntikohtaisen omavastuun kuluttajista oli hankkinut vain 6 prosenttia. 12 prosenttia vastaajista ei ollut tietoinen
omavastuumallista ja 5 prosentilla vastaajista ei ole lapsen vakuutuksessa omavastuuta.
8 prosenttia vastaajista ei ollut tietoinen onko lapsen vakuutuksessa omavastuuta vai ei.
Kausikohtainen lapsivakuutus oli suosituin sekä miesten että naisten keskuudessa.
Naisista 48 prosenttia oli hankkinut lapsivakuutuksen, jossa oli kausikohtainen omavastuu. Miehillä vastaava luku oli 35 prosenttia. Toiseksi suosituin omavastuu oli
0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%
48
kummallakin sukupuolella sairausvakuutus, jonka oli naisista hankkinut 30 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia.
Kuvio 22 Omavastuu ja tulojakauma
Kuvio 23 Omavastuumallit ja käynnit yksityisellä terveydenhuoltosektorilla
Lapsien omavastuiden kesken ei löytynyt merkittäviä eroja yksityisen terveydenhuollon käyttöasteessa. Kaikissa omavastuusegmenteissä kuluttajat käyttivät keskimäärin 1-3 kertaa yksityisen terveydenhuollon palveluita. Kausikohtaisessa omavastuussa ja ilman omavastuuta olevat kuluttajat käyttivät muita omavastuumalleja enemmän yksityisen terveydenhuollon palveluita. Kaikissa omavastuusegmenteissä oli myös yleistä, ettei
0%
Sairaus Kausi Käynti Kyllä(eos) Ei omavastuuta Ei osaa sanoa
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
10 kertaa tai useammin 7-9 kertaa 4-6 kertaa 1-3 kertaa Ei ole käyttänyt
49
kuluttaja ollut käyttänyt yksityisen terveydenhuollon palveluita yhtään kertaa viimeisen vuoden aikana.
7.1.5 Pitkäaikaissairaus
Kuluttajat, jotka vastasivat kyselylomakkeessa sairastavansa pitkäaikaissairautta, 52 prosenttia heistä oli hankkinut vapaaehtoisen vakuutuksen lapsellensa. Itselle
pitkäaikaissairaista kuluttajasegmentistä vakuutuksen oli hankkinut 18 prosenttia. 41 prosentille pitkäaikaissairaus segmentin kuluttajista tehtiin vakuutuksen
korvattavuuteen rajoituksia.
Kuvio 24 Pitkäaikaissairaus ja onko kuluttaja hankkinut lapsivakuutusta Pitkäaikaissairaista kyselyyn vastanneista 15 prosenttia käytti vain yksityisen terveydenhuollon palveluita. Kaksi prosenttia kuluttajista käytti vain julkista
terveydenhuoltoa. 11 prosenttia kuluttajista käytti pitkäaikaissairaista kuluttajista sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa. 17 prosenttia pitkäaikaissairauksista kärsivillä kuluttajilla on tehty vakuutuksen kattavuuteen muutoksia terveyskyselyn jälkeen.
Vakuutusyhtiöt korvasivat 40 prosenttia pitkäaikaissairaiden kuluttajien
korvaushakemuksia vuoden aikana. Yleisimmät vakuutuskorvaukset ovat olleet vapaus valita hoitomuoto yksityisellä terveydenhuollon sektorilla (29 %), lääkekorvaukset (33 %) sekä lääkärin määräämät tutkimukset (17 %).
48% 52%
On vakuutus Ei vakuutusta
50 7.2 Tulokset
Tutkielman tutkimuskysymyksenä oli selvittää selittäviä tekijöitä lapsivakuutuksen hankintaan ja kuluttajan terveydenhuollon käyttäytyminen. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan selittävien tekijöiden vaikutuksia vakuutuksen hankintaan ja kuluttajien käyttäytymiseen logistisen regressioanalyysin ja regressioanalyysin avulla ja tulkitaan marginaalivaikutustuloksia.
Tutkielman mallissa on yksi selitettävä muuttuja Andersenin mallia mukaillen, joka on lasten vapaaehtoinen sairausvakuutus. Mallissa muut muuttujat ovat ikä, kuluttajan terveydentila, kotitalouden yhteiset tulot, koulutus, työtilanne, matka lähimpään julkiseen ja yksityiseen terveydenhuollon vastaanottoon, yksityisen, julkisen ja työterveydenhuollon käyttömäärä kyselyyn vastanneilla sekä ovatko kyselyyn vastanneella kuluttajalla itsellä vapaaehtoista sairausvakuutusta. Logistisen regressiomalli on kuvattu matemaattisesti seuraavassa kaavassa.
51 Kaava 5 Mallin logistinen regressioanalyysi
7.2.1 Selitettävät tekijät vakuutuksen hankintaan
Tutkielman tutkimuskysymyksenä tutkittiin selitettäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajan päätökseen hankkia kotitaloudessa asuvalle lapselle vapaaehtoinen sairausvakuutus. Tutkielmassa haluttiin löytää selitettäviä tekijöitä kuluttajan
halukkuudelle hankkia vakuutus omalle lapselle/lapsille. Taulukossa havainnollistettu estimoidun mallin tulokset.
Y1= α0 + α1X1 + α2X2 + α3X3+ α4X4+ α5X5 + a6X6 + a7X7 + a8X8 + a9X9 + a10X10 + a11X11 + a12X12 + u1
Y1= Lapsen vapaaehtoinen vakuutus (ei = 0, kyllä = 1) α0=vakio
α1−α5 =muuttujien painokertoimia X1=ikä
X2= kuluttajan terveydentilanne X3 = tulot yhteensä taloudessa X4 = koulutus
X5=työtilanne
X6=matka lähimpään yksityiseen terveyskeskukseen
X7= matka lähimpään terveyskeskuslääkärin vastaanottoon X8= julkisen terveydenhuollon palveluiden käyttömäärä X9= yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttömäärä X10=työterveyden terveydenhuollon palveluiden käyttömäärä X11= onko kuluttajalla vapaaehtoista vakuutusta (ei = 0, kyllä = 1) X12= Onko pitkäaikaissairauksia (ei = 0, kyllä = 1)
u1= jäännöstermi
52 Onko lapsivakuutusta hankittu
kotitalouteen Coef. Std.
Err. P>|z|
[95 % Conf.
Interval]
Matka lähimpään
terveyskeskusvastaanottoon – 0.052 0.091 0.566 – 0.231 0.127 Matka lähimpään yksityislääkärin
vastaanottoon – 0.074 0.057 0.196 – 0.185 0.038
Kuluttajan yksityisen
terveydenhuollon käyttöaste 0.370 0.127 0.004 0.120 0.619
Kuluttajan julkisen
Havaintojen määrä 551
LR chi2 (2) 88.34
Prob > chi2 0.0000
Pseudo R2 0.1143
Taulukko 3 Logistinen regressioanalyysimalli lapsen vakuutuksen hankintaa selittävistä tekijöistä
Logistisesta regressioanalyysi mallista löytyi viisi tilastollisesti merkitsevää selitettävää tekijää lapsen vakuutuksen hankinnalle. Mallissa olevien muuttujien avulla voidaan selittää lapsen vakuutuksen hankintaan vaikuttavista tekijöistä. Kuluttajan
todennäköisyyttä hankkia lapselle vakuutusta lisäsivät seuraavat tekijät: Kuluttajan oma yksityisen terveydenhuollon palveluiden korkeampi käyttö. Kuluttajan oma yksityinen
53
vakuutus, kuluttajan korkeampi koulutustaso ja ikä. Kuluttajan oma pitkäaikaissairaus vähensi todennäköisyyttä hankkia yksityinen vakuutus lapselleen.
Arvioin viiden selittävän tekijän vaikuttavuutta marginaalivaikutusten avulla.
Marginaalivaikutukset mittaavat likimääräistä prosentuaalista muutosta, kun dummy-muuttuja muuttuu arvosta nolla yhteen. Negatiiviset kertoimet kertovat vähenevästä todennäköisyydestä käyttää lasta yksityisessä terveydenhuollossa ja positiivinen kerroin korkeampaa todennäköisyyttä. (Palviainen 2014, 23-24.)
Kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöaste nosti lapsivakuutuksen hankinnan todennäköisyyttä 9.2 prosenttia. Jos kuluttajalla on hankittu itselle vakuutus, on 29 prosenttia todennäköisempää, että kuluttaja hankkii myös lapsellensa vakuutuksen.
Kuluttajan koulutustausta nosti lapsivakuutuksen hankinnan todennäköisyyttä 4.2 prosenttia ja kuluttajan ikä 1.3 prosenttia. Mikäli kuluttajalla oli todettu
pitkäaikaissairaus, oli 1.2 prosenttia epätodennäköisempää, että kuluttaja hankki lapselle vakuutuksen.
Muuttujat Marginaalivaikutus Std.
Err.
Taulukko 4 Marginaalivaikutukset selittävistä tekijöistä
Tutkimuksen kyselyn annetuista vaihtoehdoista 34 prosenttia lapsen/lapsien vanhemmista piti tärkeimpänä syynä hankkia vakuutuksen nopean hoitoon pääsyn vuoksi. Seuraavaksi yleisimmät syyt hankkia vapaaehtoinen vakuutus lapselle oli halu
54
käyttää yksityisiä terveyspalveluita (17 %) ja valinnanvapaus terveydenhuollon palveluiden suhteen (17 %). Tärkeimpinä tekijöinä vakuutusyhtiön valinnassa lapsivakuutuksen suhteen kuluttajat arvostivat jo aikaisemmin tuttua yritystä. 45 prosenttia kuluttajista hankki vakuutuksen yhtiöstä, jossa kuluttajalla oli jo muitakin vakuutuksia. Seuraavaksi tärkein kriteeri (15 %) vakuutusyhtiön valinnassa oli vakuutuksen laajuus.
Logistisessa regressioanalyysissä mallin spesifikaatio-ongelma testattiin linktestin avulla. Estimoidussa mallissa ei havaittu Link-testin perusteella spesifikaatio-ongelmaa
7.2.2 Kuluttajan käyttäytyminen yksityisen terveydenhuollon palveluissa Tarkastelen seuraavaksi, mitkä tekijät vaikuttavat yksityisen terveydenhuollon käyttöasteeseen sekä miten paljon vakuutuksen hankkiminen muuttaa kuluttajan käyttäytymistä. Marginaalivaikutukset mittaavat prosentuaalista muutosta lineaarisella asteikolla. Negatiiviset kertoimet kertovat vähenevästä todennäköisyydestä ja
positiivinen kerroin korkeammasta todennäköisyydestä käyttää lasta yksityisessä terveydenhuollossa. (Palviainen 2014, 23-24.) Taulukossa 5 on havainnollistettu malli, jossa tutkitaan mitkä asiat selittävät lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöastetta.
Lapsen käynnit yksityisellä
terveydenhuollon sektorilla Coef. Std.
Err. P>|t|
55
Taulukko 5 Lineaarinen regressioanalyysi yksityisen terveydenhuollon käyttöasteeseen vaikuttavista tekijöistä
Regressioanalyysista saadaan kuusi selittävää tekijää, mitkä vaikuttavat lapsen
yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttämiseen. Selittävät tekijät ovat kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöaste, onko kuluttajan lapselle hankittu vakuutus, kuluttajan kotitalouden kokonaistulot, onko kuluttajalla itsellä vakuutusta matka lähimpään yksityislääkärin vastaanottoon sekä kuluttajan ikä. Lapsen yksityisen
56
terveydenhuollon käyttöastetta nostaa lapsen vanhemman yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttäminen.
Arvioin seuraavassa kappaleessa marginaalivaikutusten avulla selittävien tekijöiden suuruusluokkaa. Lapsen yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttöastetta vähensi 4.7 prosenttia matka lähimmälle yksityislääkärin vastaanotolle. Mitä pidempi matka kuluttajalla on vastaanotolle, sitä todennäköisemmin kuluttaja käyttää vähemmän yksityistä terveydenhuoltoa. Lapsen yksityisen terveydenhuollon palveluiden
todennäköisyyttä korotti kuluttajan henkilökohtainen terveydenhuollon käyttöaste, joka nosti 19.1 prosenttia lapsen yksityisen terveydenhuollon käytön todennäköisyyttä.
Lapsivakuutus nosti yksityisen terveydenhuollon käyttöä 79.5 prosenttia ja kuluttajan oma vakuutus 21.8 prosenttia. Kuluttajan iällä oli 1.0 prosenttia ja kotitalouden yhteisillä tuloilla 6.1 prosenttia merkitystä lapsen yksityisen terveydenhuollon käytön kasvamiseen.
Muuttujat Marginaalivaikutus Std.
Err.
57 Kuluttajan
kotitalouden kokonaistulot
0.061 0.024 2.58 0.010 0.015 / 0.108 5.858
Taulukko 6 Marginaalivaikutukset selittävistä tekijöistä
Tuloksista voidaan havaita lapsen vakuutuksen hankinnalla ja yksityisen kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöasteen vaikuttavan lapsen vakuutuksen hankintaan.
Lineaarisessa mallissa lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöasteeseen vaikuttaa lapsivakuutuksen hankinta.
58 8 POHDINTA
Pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää selittäviä tekijöitä lapsivakuutuksen hankintaan ja tutkia, miten vakuutuksen hankinta vaikutti kuluttajan käyttäytymiseen terveydenhuollossa. Vakuutuksen hankinnan todennäköisyyttä kasvatti tulosten mukaan kuluttajan ikä, koulutus, onko kuluttaja itse hankkinut vakuutuksen sekä kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöaste. Todennäköisyyttä hankkia vakuutusta vähensi kuluttajalla todettu pitkäaikaissairaus. Yksityisen terveydenhuollon lapsen
käyttöasteeseen kasvamiseen vaikuttivat matka lähimmälle yksityiselle
lääkärivastaanotolle, onko lapsella tai kuluttajalla itse vakuutusta, kuluttajan yksityisen terveydenhuollon käyttöaste, kotitalouden tulot ja ikä. Saadut tulokset ovat loogisia ja ovat yhteneväisiä aikaisempien vakuutustutkimuksien kanssa.
Isoin selittävä tekijä lapsen vakuutuksen hankintaan oli, kuluttajan henkilökohtainen sairausvakuutus. Kuluttajan oma vakuutus nosti 29 prosenttia lapsen
sairausvakuutuksen hankinnan todennäköisyyttä. Lapsen vanhemman suhtautumisella vakuutukseen on suuri vaikutus, kuinka tarpeelliseksi vanhempi kokee lapsen
sairausvakuutuksen. Jos kuluttaja on hankkinut vakuutuksen itsellensä ja kokenut sen hyödylliseksi, on kynnys hankkia lapselle sama hyödyke pienempi. Kuluttaja voi olla myös tottunut toimintatapaan, jossa kaikilla kotitaloudessa on vapaaehtoinen
sairausvakuutus, minkä vuoksi vakuutus hankintaan myös lapselle automaattisesti.
Toinen merkittävä selittävä tekijä lapsen vakuutuksen hankinnalle oli kuluttajan yksityisen vakuutuksen käyttöaste. Kuluttajan yksityinen terveydenhuollon käyttöaste nosti lapsen vakuutuksen hankinnan todennäköisyyttä 9.2 prosentilla. Monet kuluttajat ovat tottuneet käyttämään yksityistä terveydenhuoltoa ja tottuneet vakuuttamaan itsensä, kun taas osa kuluttajista on tottunut käyttämään julkista terveydenhuoltoa. Jos kuluttaja on vakuutusmyönteinen ja kuluttajalla on positiivisia kokemuksia
vakuutuksesta/yksityisestä terveydenhuollosta, ei ole yllättävää, että kuluttaja hankkii tämän tapaisessa tilanteessa lapselle vakuutuksen.
59
Pitkäaikaissairaiden kuluttajien halukkuus hankkia lapsivakuutus oli pienempi, verrattuna muihin kuluttajiin. Erilainen suhtautuminen lapsivakuutuksen hankintaan voidaan selittää pitkäaikaissairaiden kuluttajien suuremmalla terveydenhuollon käyttöasteella. Monet pitkäaikaissairaat kuluttajat eivät ole oikeutettuja vakuutukseen (tai vakuutusten korvauksia rajoitettu), jolloin kuluttaja on tottunut käyttämään julkisen terveydenhuollon palveluita tai kokee palvelut riittäviksi omaan kotitalouteensa.
Lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöastetta kasvatti eniten lapsivakuutuksen hankinta. Lapsivakuutuksen hankinta nosti 79.5 prosentin todennäköisyydellä lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöastetta. Moni kuluttaja käyttää yksityisen
terveydenhuollon palveluita herkemmin lapsen vakuutuksen hankinnan jälkeen.
Kuluttajalle ei tule mahdollisen omavastuun ja sovitun kiinteän vakuutusmaksun lisäksi muita kuluja terveydenhuollon palveluista, riippumatta lapsen terveydenhuollon
käyttöasteesta. Tämän vuoksi moni kuluttaja saattaa ajatella tapaturman tai sairauden sattuessa lapselle, ettei ole pahitteeksi käydä näyttämässä lasta yksityisellä
vastaanotolla. Jos kuluttaja ei ole hankkinut vakuutusta, on kynnys mennä yksityiselle vastaanotolle suurempi. Kuluttaja ei tämän tapaisessa tilanteessa voi olla varma, kuinka paljon lääkärikäynti ja hoitomuodot tulevat maksamaan.
Kuluttajan henkilökohtainen vakuutus nosti lapsen yksityisen terveydenhuollon
käyttöasteen nousun todennäköisyyttä 21.8 prosenttia. Kuluttajan käyttötottumuksilla on taas vaikutusta lapsen yksityisen terveydenhuollon käyttöasteeseen. Jos kuluttaja on tottunut käyttämään yksityisiä terveydenhuollon palveluita, on loogista, että kuluttaja suosii myös lapsen terveydenhuollossa yksityistä sektoria.
Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta kaksi selkeää havaintoa. Kuluttajien
terveydenhuollon palveluiden kulutustottumuksilla ja vakuutussuhtautumisella voidaan todeta olevan vaikutusta siihen, mihin ratkaisuun kuluttajat päätyvät lapsen
sairausvakuutuksen ja terveydenhuollon sektorin valinnan suhteen. Toinen havainto liittyy vakuutuksen hankinnan ja terveydenhuollon käyttöasteen vahvaan korrelaatioon.
Vahva korrelaatio kertoo siitä, että kuluttajat haluavat hyödyntää ostamaansa palvelua (vakuutus). Kun vakuutuksesta on maksettu, on kuluttajan helpompi tehdä päätös käydä pienemmistäkin tapaturmista ja sairauksista lääkärin vastaanotolla.
60
Pro gradun aineisto oli kattava ja informatiivista. Aineiston avulla saatiin vastaukset
Pro gradun aineisto oli kattava ja informatiivista. Aineiston avulla saatiin vastaukset