TYÖ
4.2 Slow -filosofian tärkeimmät areenat ja määritykset
eri sektorit ja niiden väliset suhteet ovat täynnä muutoksia.57 Tässä työ tarkoittaa Geddesin tripoliksen "työtä", asuminen "paikkaa" ja vapaa-aika vastaavasti "ihmisiä" (ks. seur. ku-va).
tasapainoisemmin – elämää, jonka nopeuden määritämme itse sen sijaan, että elämäntah-timme riippuisi sellaisten järjestelmien logiikasta, joihin emme pysty itse vaikuttamaan.
Vaikka ihmiselämän fysiologista pidentämistä tutkitaan laajalti tieteellisesti, nopean tai pitkän elämän ei tulisi olla itsessään tavoite.58 Tärkeämpää on se, mitä elämällä tehdään, miten se tehdään ja millaisissa olosuhteissa se tehdään.59
Nopeuden ja tehostamisen kyseenalaistaminen herättää mielenkiintoisia kysymyksiä nittelusta ja innovaatioista. Kannattaako pelkästään nopeuden lisäämiseen tähtäävää suun-nittelua jatkaa? Voiko valikoiva hitaus olla yhdenmukainen kasvun ja innovaatioiden kans-sa? (Thackara 2005). Samalla tavoin kuin voidaan problematisoida moderni edistyksen myytti (von Wright 1992, 143; Heinonen 2000, 14), jossa rajaton ja ikuinen edistys katso-taan luonnolliseksi ja välttämättömäksi, voidaan vakavasti kyseenalaistaa myös moderni nopeuden myytti. Innovatiivisissa elinympäristöissä slow -liikkeet voivat tuoda merkittä-västi lisäarvoa. Slow -filosofian voidaan katsoa käsittävän useita hitauden ja rauhallisuuden avainelementtejä, esimerkkeinä slow food, slow housing, slow design ja slow life.60 Seuraavassa pyritään avaamaan rauhallisen asumisen (slow housing) käsite muiden slow -liikkeiden kontekstissa.
slow food slow housing slow design slow cities slow life
= slow filosofia
slow food slow housing slow design slow cities slow life
= slow filosofia
Kuva 19. Slow housing -käsite slow -filosofian tärkeimpiä areenoita edustavien liikkeiden ketjussa.
Slow -teema – "rauhallisuus" tai "hitaus" – tarkoittaa tasapainoista, seesteistä ja stressitöntä elämäntapaa (katso esim. Honoré 2004; Thackara 2005; Bakas 2006; Jalas 2006; Heinonen et al. 2006a; 2006b). Se tarkoittaa elämisen laatua. Väitämme lisäksi, että hitaus voi olla innovaatioiden lähde. Tämä johtuu siitä, että hitaus ei aina tarkoita kirjaimellisesti hidasta.
Se ei tarkoita laiskaa, välinpitämätöntä tai tylsistynyttä asennetta työhön, vapaa-aikaan tai sosiaaliseen elämään. Hidas ei tarkoita typerää eikä nopea tarkoita fiksua. Hitaus slow -filosofiassa tarkoittaa oman elämän hallintaa ja tietoisuutta siitä sekä oman rytmin kuunte-lemista. Siitä ovat seurauksena ajatukset, oivallukset ja innovaatiot, jotka olisivat kenties
58 Objektiivinen ajan jatkaminen ei ole kuitenkaan mahdollista – vuorokaudessa on vain 24 tuntia, jotka voidaan täyttää mielekkäällä tai vähemmän mielekkäällä toiminnalla. Ihmiselämän pidentämistä tutki-vat etenkin yhdysvaltalaiset, ks. esim. Ray Kurzweilin kirjoituksia aiheesta.
59 Vrt. Geddesin tieteen, moraalin ja estetiikan akselit, joita on käsitelty yksityiskohtaisemmin kappaleessa 4.1.1 ja Heinonen 2006, 7–8.
60 Hitaan ajan liikettä ei ole kuitenkaan institutionalisoitu kuten esimerkiksi työväenliikettä. Julkisessa poli-tiikassa ei ole neuvotteluvastapuolta eikä virallista aikapolitiikkaa (Jalas 2006, 72). Aika-aktivismi ja vapaaehtoinen yksinkertaisuuteen pyrkivä elämä kestävän kehityksen mukaisina ilmaisuina ovat ideolo-gisia.
muutoin jääneet huomaamatta nykyelämän kiihkeässä oravanpyörässä ja lyhytnäköisessä
"nihilistisessä" kustannustehokkuustaistelussa. Rauhallinen asuminen ja muut slow -liikkeet voidaan nähdä "hitaan" elämäntavan osana, joka on saanut alkunsa slow food -käsitteen analogiana. Ihminen tarvitsee aikaa ja pysähtymistä kuullakseen oman äänensä ja sisältä rauhallisesti kumpuavat ajatuksensa. 61
4.2.1 Slow housing – rauhallinen asuminen
Analogiassamme, jossa pikaruokaa ja slow food -käsitettä verrataan nopeaan eli kiireelli-seen asumikiireelli-seen ja rauhallikiireelli-seen asumikiireelli-seen, nopea asuminen ja rauhallinen asuminen on määritelty seuraavasti. Nopea eli kiireellinen asuminen tarkoittaa kotia perheen ja työelä-män hermokeskuksena, jossa useita toimintoja suoritetaan tehokkaasti. Nopea asuminen tarkoittaa kotia myös hektisenä "aktiivisen 24/7-elämän ohjauskeskuksena ja toiminta-alustana", jossa rentoutumiselle ei juuri jää sijaa. Rauhallinen asuminen puolestaan tarkoit-taa kotia rauhan, rentoutumisen ja sosiaalisen elämän tyyssijana.
Rauhallinen asuminen ei ole vain eräänlainen elämäntyyliin perustuva asumisen preferens-si, vaan se voi tarkoittaa myös erilaista talosuunnittelua. Talosuunnittelun on vastattava ihmisten tarpeisiin.62 Rakentamisessa tulisi ottaa huomioon ihmisten tarvitseman fyysisen tilan lisäksi myös henkiset tarpeet niin, että kotia ei pidettäisi pelkästään paikkana, jossa vietetään muutama tunti töiden jälkeen.
Rauhallinen asuminen viittaa myös standardoimattomiin rakennustapoihin ja perinteisiin materiaaleihin. Perheiden erityistarpeiden mukaisesti tehdyt talot voivat toteuttaa säästöjä ja mittakaavaetuja, jotka syntyvät elementtirakenteiden käytöstä sekä infrastruktuurin ja rakentamisen yhteen nivotusta suunnittelusta (Jenning 2005, 12).
Rauhalliseen asumiseen läheisesti liittyvä käsite on ajatus stressittömästä asuinympäristös-tä.63 Käsite perustuu neurofysiologisiin määreisiin. Ympäristöllä katsotaan olevan merkit-tävä vaikutus ihmisten elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin. Erityisesti kaupungeissa läheltä ja kaukaa tulevat ärsykkeet ylikuormittavat meitä. Stressittömyyskäsitettä voidaan soveltaa asumiseen, toimistorakentamiseen sekä ostoskeskuksiin. Tietoisella valojen, värien,
61 Luovuuden ja innovaatioiden ympäristöstä ks. myös Ahlqvist et al. 2007; Heinonen ja Halonen 2007.
62 Monet arkkitehdit ovat 1900-luvun puolivälistä lähtien tutkineet tilan organisointia. Le Corbusier, yksi Ranskan merkittävimmistä arkkitehdeistä, suunnitteli rakennuksensa ihmisten fyysisten mittojen mukai-sesti.
63 Käsitteen "stressitön asuinympäristö" on kehittänyt suomalaisarkkitehti Margit Sjöroos yhteistyössä Suo-men Asuntoliiton kanssa. Ks. Etuovi.com 2006. Lepoa kaikille aisteille. Asuntosäätiö mukana kehittä-mässä stressitöntä asuinympäristöä. 24.2.2006. s. 22. Myös ympäristöpsykologia tutkii näitä asioita niin estetiikan, viihtyvyyden kuin mielenterveydenkin kannalta.
49
metrian ja materiaalien käytöllä uudet ja vanhatkin rakennukset voidaan muuttaa stressit-tömiksi asuin- ja työpaikoiksi.64
Rauhallinen asuminen liittyy laajemmin myös asuinalueeseen, johon on suunniteltu riittä-västi vehreää tilaa tai tilaa vapaa-ajan viettoa varten.65 Lähtemällä uudesta rauhallisen asumisen rakennusprosessista voidaan siis edetä kokonaisten naapurustojen ja kaupunkien uuteen laadun käsitteeseen.
Kuva 20. Slow ja Flow -tunnelmia66 Hämeenlinnan asuntomessuilla elokuussa 2007.
4.2.2 Slow food – rauhallinen ruokailu
Rauhallinen asuminen tarkoittaa sitä, että talo on rakennettu huolellisesti, suunnitellun ra-kentamisprosessin mukaisesti, jossa kenties käytetään paikallisia muotoon, sijoitteluun tai materiaaleihin liittyviä perinteitä. Rauhallisissa asunnoissa asuvat noudattavat
64 Aikanaan New Yorkiin muodostettiin keskuspuisto (Central Park) nimenomaan hälventämään asukkaiden urbaanistressiä. Rapistuvien ostoskeskusten mahdollista käyttöä yhteisöllisyyden ja luovan talouden edistämiseksi kaupungeissa on myös pohdittu, ks. Heinonen ja Daldoss 2007.
65 Vertaa luvut 2 ja 3, joissa käsitellään vehreitä kaupunkeja ja vehreyden merkitystä asukkaiden hyvinvoin-nille.
66 Flow -käsite määritellään luvussa 4.6.1.
© Sirkka Heinonen
lissään usein myös slow food -periaatetta. Slow food -liike käynnistyi Italiassa vuonna 1986 Carlo Petrinin aloitteesta. Liikkeen alkuperäisenä tavoitteena oli elvyttää rapistumassa ole-vaa ruoka- ja viinikulttuuria. Slow food -liikkeen päämäärä on laajentunut: nykyisin liike 1) puolustaa asiakkaan oikeuksia saada riittävästi tietoja ruoasta ja sen alkuperästä, 2) puolus-taa gastronomisiin perinteisiin liittyviä kulttuurisia piirteitä, 3) suojelee ruoanlaitto-, vilje-ly-, ja käsittelytekniikoita sekä 4) suojelee koti- ja villieläimiä sekä kasvilajeja. Slow Food-liikkeen virallinen manifesti (Official manifesto… 2006) puhuu selkeästi kiireistä elämän-tyyliä vastaan:
"Olemme nopeuden orjuuttamia ja olemme kaikki antautuneet samalle salakavalalle virukselle: kiireelle, joka tuhoaa tapamme, loukkaa yksityisyyttämme ja pakottaa meidät syömään pikaruokaa. Homo Sapiensin tulisi nimensä arvoisesti pyrkiä eroon kiireestä, ennen kuin se vie hänen oman lajinsa sukupuuton partaalle."
Kiire onkin tietoyhteiskunnan ”musta surma” (Heinonen ja Tuominen 2004), joka aiheut-taa sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle haittoja.
Kuva 21. Slow food- ravintoloillekin on syntynyt kysyntää.
Pikaruoka tarkoittaa ruokaa, joka voidaan syödä muutamassa minuutissa.67 Pika-käsite ei viittaa ainoastaan syömiseen vaan myös ruoan laittamiseen ja myymiseen. Pikaruokaloita on joka puolella: kaupunkien keskustoissa, ostoskeskuksissa, lentokentillä, rautatieasemil-la, lähiöissä, stadioneilrautatieasemil-la, yliopistoalueilla ja niin edelleen. Ne ovat globalisaation symboli,
67 Pikaruokaa ovat yleisesti hampurilainen ja ranskalaiset ja niiden kanssa tarjottavat kastikkeet ja virvoitus-juomat. Pikaruokalat puolestaan tarkoittavat ravintoloita, joissa pikaruokaa tarjotaan. Pikaruoka sai al-kunsa Amerikassa, mutta se on levittäytynyt kaikkialle maailmaan ja vastaa ihmisten tarpeeseen elää nyky-yhteiskuntaa ohjaavan kiireen sääntöjen mukaisesti.
© Sirkka Heinonen © Minna Halonen
mutta ne voivat myös johtaa makuaistin homogenisoitumiseen ja standardisoitumiseen.68 Slow food merkitsee kadotetun nautinnon uudelleen löytämistä. Tällainen nautinto syntyy syömisestä pöydän ääressä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Ateriointi tapahtuu kaikessa rauhassa, vailla ihmiselämää usein säätelevää kiirettä. Slow food -liike vastustaa pikaruoka-ravintoloiden levittäytymistä koko maailmaan. Ne katsotaan kiireen, tuon nyky-yhteiskunnan viruksen, symboleiksi. Slow food tarkoittaa myös oman maan kulttuurin edis-tämistä ruoan ja kulinaaristen perinteiden kautta, erilaisten makujen arvostusta ja makuais-tin homogenisoitumisen vastustamista. Myös Suomessa slow food -liike on saamassa jalan-sijaa.
4.2.3 Slow design – rauhallinen suunnittelu
Rauhallinen asuminen perustuu slow designin suunnitteluperiaatteisiin. Slow design -konsepti on funktionalistinen lähestymistapa rauhalliseen elämään (slow life). Sen tavoit-teena on hidastaa ihmisen, talouden ja resurssien käytön metabolismeja ja rohkaista näke-mään asiat pitkällä aikavälillä. Se liittyy näin ollen pitkän aikavälin ajatteluun, joka on omaksuttu tulevaisuudentutkimuksen olennaiseksi elementiksi. Slow design -malliin perus-tuva rauhallinen asuminen ottaa huomioon kestävän kehityksen ulottuvuudet. Se kohdistaa suunnittelun painopisteen yksilön ja ympäristön hyvinvointiin sekä sosiokulttuuriseen hy-vinvointiin.
4.2.4 Slow cities – rauhalliset kaupungit
Rauhallinen asuminen nousevana teemana voi johtaa rauhallisten kaupunkien syntyyn.
Samoin kuin slow food -liike myös Slow cities -liike on perustettu Italiassa, vuonna 2000.69 Liikkeen tarkoituksena on parantaa elinolosuhteita hyödyntämällä uutta teknologiaa men-neisyyden perintöä unohtamatta. Rauhallisten kaupunkien malli koskee kaupunkisuunnitte-lua, ympäristöä, energiaa, liikennettä, turismia, maanviljelyä ja koulutusta. Siinä painottuu voimakkaasti myös asukkaiden, kaupunkien ja ympäristön välinen sidos. Slow cities -liikkeen mukaan rauhallisten kaupunkien filosofia etsii kaupunkeja, joita elävöittävät elä-mänlaadusta tietoisen rauhallisesti nauttivat ihmiset.70
68 Pikaruokaloissakin on alettu viime vuosina lisätä tuotevalikoimaan terveellisempiä aineksia sisältäviä annoksia kuten esimerkiksi ruisleivästä valmistettuja "purilaisia" ja useampia salaattivaihtoehtoja.
69 Heinävesi on ensimmäisenä suomalaisena pienenä kuntana harkitsemassa liittymistä maailman laajuiseen slow cities –liikkeeseen. HS 25.6.2007.
70 Tämä tarkoittaa kaupunkeja, joissa on laadukkaita julkisia tiloja, teattereita, kauppoja, kahviloita, majata-loja, historiallisia rakennuksia ja turmeltumattomia maisemia. Kaupunkeja, joissa perinteiset käden tai-dot ovat käytössä päivittäin ja joissa hidas ja hyödyllinen vuodenaikojen vaihtuminen heijastuu paikalli-sen kausiluonteipaikalli-sen tuotannon saatavuuteen. Slow cities -liike tähtää kaupunkeihin, joissa terveellinen syöminen, asuminen ja elämästä nauttiminen ovat yhteisössä keskipisteenä.
Kuva 22. Rauhallista oleskelua ”julkisessa olohuoneessa” helteisenä kesäpäivänä Lontoon Trafalgar Squarella .
4.2.5 Slow life – rauhallinen elämä
Rauhallinen asuminen avautuu laajimmassa merkityksessään kaikenkattavaksi rauhallisen elämän näkemykseksi. Analogiassamme, jossa pikaruokaa ja slow food -käsitettä verrataan nopeaan sekä rauhalliseen asumiseen ja laajemmassa perspektiivissä kiireiseen sekä rau-halliseen elämään, nopea elämä ja rauhallinen elämä on määritelty seuraavasti. Nopea elä-mä tarkoittaa kokopäiväistä aktiivisuutta – sitä, että rentoutumiselle, hauskanpidolle ja va-paa-ajasta nauttimiselle jää vain vähän aikaa. Tällainen elämä, jossa nopeus = tehokkuuden lisääntyminen = tuottavuuden lisääntyminen = rahan lisääntyminen, on ominaista monille nyky-yhteiskunnille.71 Kyseinen ketju edellyttää kiireellisyyden sääntöjen noudattamista.
Se voi toisaalta parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta ja näin tuoda hyötyjä taloudelle, yh-teiskunnalle ja muille vastaaville ainakin lyhyellä tähtäimellä. Toisaalta se voi luoda pak-komielteistä kiirettä, joka aiheuttaa stressiä ja terveysongelmia monille ihmisille ja siten heikentää tehokkuutta pitkällä aikavälillä. Rauhallinen elämä tarkoittaa puolestaan sitä, että otetaan omaa aikaa, joka omistetaan itselle, perheelle, muille läheisille, yksityiselämälle ja vapaa-ajalle. Tällainen elämisen järjestelmä ottaa huomioon pikemminkin ihmisten tarpeet
71 Vrt. 1900-luvun alun futurismiliike vaali nopeuden kulttia ja katsoi, että nopeuden kauneus rikastutti maa-ilmaa.
© Sirkka Hainonen
kuin rahan ja menestyksen etsimisen. Rauhallisessa elämässä kaupungit nähdään sosiaali-sina paikkoina, joissa voidaan pitää hauskaa ja seurustella muiden kanssa. Tärkeintä on se, ettei rauhallista elämää erehdyksessä pidetä synonyymina tuottamattomuudelle ja laiskuu-delle.
Parempi elämänlaatu tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen voi päättää oman nopeu-tensa. Honorén (2004) mukaan slow -liike tarjoaa reseptin, joka yhdistää la dolce vitan informaatioaikakauden dynaamisuuteen. Hän korostaa, että teknologian, kehittyneiden menetelmien ja käyttäytymismallien tulisi hoitaa kiireiset ja rutiininomaiset tehtävät, jol-loin luovemmille toimille jää laatuaikaa. Kronobiologian merkitystä ei pitäisi aliarvioida.
Pystymme ratkaisemaan ongelmia paremmin päivärytmimme tiettyinä kellonaikoina ja omaksumme tietoa enemmän määrättyinä aikoina. Ihmiset, jotka tuntevat hallitsevansa omaa ajankäyttöään, ovat rentoja, luovia ja tuotteliaita. Luovat ja innovatiiviset työskente-lymenetelmät ja yleisemmin elämäntyyli edellyttävät kuitenkin tiettyjä sääntöjä ja rakentei-ta. Konseptiajattelu on tunnettu työskentelymenetelmä suunnittelijoiden ja muiden luovien ihmisten keskuudessa. Koreografit ja muusikot kutsuvat sitä "teemaksi". Teeman käsite tarjoaa tarvittavan viitekehyksen luovalle työlle, joka muutoin voisi olla vaarassa menettää terävyytensä ja fokuksensa.
Kuva 23. Toscanan lifestyle ja idän filosofiat ovat innoittaneet ihmisiä ympäri maailmaa seesteisempään elämänrytmiin.