Seuranta

Pohjaveden seurannan järjestäminen on lähtenyt yleensä vedenhankinnan tai vesiensuojelun tar-peista. Usein seuranta on liittynyt tiettyihin hankkeisiin ja ollut laajuudeltaan paikallista tai alueellis-ta ja siten myös kestolalueellis-taan lyhyalueellis-taikaisalueellis-ta (Soveri ym. 2001). Vedenottolupiin sisältyy velvoite alueellis- tark-kailla vedenoton vaikutuksia. Tarkkailuun sisältyy usein sekä pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu että pohjaveden laadun seuranta. Pohjavesialueilla toimivien yritysten ympäristölupiin sekä maa-ainesten ottolupiin sisältyy usein myös velvoite pohjaveden tilan tarkkailuun. Nykyisin päävastuu pohjavesien seurannasta on ympäristöhallinnolla ja toiminnanharjoittajilla.

Ympäristöhallinnon pohjavesiseurantaverkoston havaintopaikkoja eli ns. pohjavesiasemia on Hä-meessä kolme: Hämeenlinnan Tullinkankaalla, Tammelan ja Lopen rajalla sijaitsevalla Pernun-nummella sekä Orimattilan Viiskivenharjulla. Kaikilla pohjavesiasemilla mitataan pohjaveden pin-nankorkeudet kerran kuukaudessa. Tullinkankaan ja Viiskivenharjun pohjavesiasemilla otetaan lisäksi pohjavesinäytteet ja analysoidaan ne neljä kertaa vuodessa.

38 ELY-keskukset ovat laatineet vesienhoitolain ja -asetuksen mukaiset pohjaveden seurantaohjelmat vesienhoitoalueittain. Ohjelmien tavoitteena on saada kattavasti luotettavaa tietoa sekä pohjave-den pinnankorkeudesta että laadusta ja niipohjave-den luontaisista tai ihmistoiminnan niihin aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin vaihteluista. Vesienhoitolain mukaiseen seurantaan kuuluu valtakunnalli-sesti suuri joukko pohjavesialueita.

Pohjaveden tilaa seurataan myös vesienhoitolain mukaisen seurannan kohteissa. Vesienhoitolain edellyttämä pohjavesien seurantaohjelma koostuu määrällisen tilan seurannasta sekä pohjaveden laadun perusseurannan ja toiminnallisen seurannan kohteista. Pohjaveden määrällistä tilaa seu-rataan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia. Pohjaveden laadun seurannalla pyritään saa-maan kokonaiskuva pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitsesaa-maan mahdolliset ihmistoiminnasta aiheutuvat muutossuunnat. Perusseurantaan sisältyy myös alueita, joilla sijaitsee pohjaveden laadulle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja. Toiminnallinen seuranta käsittää pohjavesi-alueet, joilla on jo todettu pilaantumista.

Pohjavesialueet on ryhmitelty perusseurantaa varten. Perusseurantaan on pyritty valitsemaan kat-tavasti pohjavesialueita kaikista muodostumaryhmistä (VHA2 Salpausselät, VHA2 Sisä-Suomi, VHA2 Etelä-Suomi, VHA3 Sisä-Suomi). Pohjavesialueille on laadittu vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma vuonna 2006 ja sitä on päivitetty vuonna 2009.

Hämeessä perusseurantaa tehdään 12 seurantapaikalla, joista 11 paikalla seurataan pohjaveden määrällistä tilaa ja 11 paikalla kemiallista tilaa. Toiminnallisen seurannan paikkoja on 51 (taulukko 15). Näillä paikoilla seurataan jonkin yksittäisen pohjavedelle haitallisen aineen pitoisuutta. Seu-ranta perustuu pääasiassa lainsäädännön perusteella määrättyyn tarkkailuun ja sitä täydentäviin määrityksiin sekä pohjavesiasemiin.

Taulukko 15. Vesienhoitolain edellyttämän seurantaohjelman pohjavesien seurantapaikat Hämeessä. Poh-javeden määrää seurataan 11 pohjavesialueella ja kemiallista tilaa yhteensä 61 pohjavesialueella. Toimin-nallisen seurannan piiriin on otettu pohjavesialueet, joilla on todettu pohjaveden pilaantumista.

Kunta Pohjavesialue Seurantapaikka Määrällisen

tilan seuranta

Kemiallisen tilan seuranta Perusseuranta Toiminnallinen

seuranta VHA2 Salpausselät

Asikkala Aurinkovuori Kaivo x

Asikkala Anianpelto A Anianpellon vo x

Asikkala Vesivehmaankangas Pohjavesiputket x

Heinola Urheiluopisto Saarijärven vo, pohjavesiputket x x

Heinola Urheiluopisto Taimitarhan pohjavesiputki x

Heinola Vierumäki Vierumäen vo x

Hollola Salpakangas Kloridiseurantapisteet x

Hollola Salpakangas Teollisuusalue x

Hollola Kukonkoivu-Hatsina Kloridiseurantaputki, kaivo x

Lahti Lahti Riihelän vo x x

Lahti Lahti Jalkarannan vo:n valuma-alue x

Lahti Lahti Launeen vo x

Lahti Lahti Paasivaaran vo x

Lahti Lahti Urheilukeskuksen vo x

Lahti Lahti Polttonesteiden jakeluasema x

Lahti Renkomäki Pohjavesiputki x

Lahti Takkula Pohjavesiputket x

Lahti Kolava Kolavan vo, pohjavesiputki x

Nastola Nastonharju-Uusikylä A Levonniemen vo x x

Nastola Nastonharju-Uusikylä A Pohjavesiputket x

Nastola Nastonharju-Uusikylä B Uudenkylän vo x

Nastola Nastonharju-Uusikylä B Polttonesteiden jakeluasema x

Nastola Villähde Kloridiseurantaputki x

Nastola Villähde Polttonesteiden jakeluasema x

Riihimäki Herajoki Herajoen vo, pohjavesiputki x

VHA2 Sisä-Suomi

39

Hartola Hartola kk Kk:n vo, pohjavesiputket x x x

Heinola Myllyoja Kloridiseurantaputket x

Heinola Heinola kk Kk:n vo x

Heinola Veljeskylä Pohjavesiputki x

Sysmä Soukanharju Pohjavesiputki, lähde x x

Padasjoki Kullasvuori Pohjavesiputket x x

VHA2 Etelä-Suomi

Hollola Herrala Herralan vo, pohjavesiputket x x

Orimattila Sikosuo Sikosuon vo, pohjavesiputki x

Orimattila Kuivanto Kuivannon vo x

Orimattila Tönnö A Tönnön vo x

Orimattila Virenoja Pohjavesiputki x

Orimattila Matikkala Lähde x

Orimattila Ämmäntöyräs Uudenkartanon vo, pohjavesiputket x x

VHA3 Sisä-Suomi

Forssa Vieremä Linikkalan vo, pohjavesiputket x

Hattula Kerälänharju Kalkkosen vo x

Hausjärvi Hausjärvi Pohjavesiputket x

Hausjärvi Oitti Oitin vo x

Hausjärvi Umpistenmaa Pohjavesiputki x

Humppila Murronharju Pohjavesiputki, kaivo x

Hämeenkoski Ilola-Kukkolanharju Kloridiseurantaputket x

Hämeenkoski Toijalansupit Lähde x

Hämeenlinna Hattelmalanharju Kloridiseurantakaivo, pohjavesiputket x

Hämeenlinna Ruskeamullanharju Pohjavesiputki x

Hämeenlinna Hauskalankangas Pyssymäen vo, pohjavesiputket x x

Hämeenlinna Tullinkangas Pohjavesiasema x x

Hämeenlinna Renko Isonmäen vo, pohjvesiputki x

Hämeenlinna Nummi Pohjavesiputki x

Janakkala Tarinmaa Kloridiseurantalähde ja -putki x

Janakkala Hallakorpi Kloridiseurantaputki ja Hallakorven vo x

Janakkala Turenki Pohjavesiputki x

Janakkala Tanttala Pohjavesiputki x

Jokioinen Murronkulma Pohjavesiputki x

Kärkölä Järvelä A Kukonmäen vo, pohjavesiputket x

Loppi Loppi kk B Pohjavesiputki x

Loppi/Tammela Pernunnummi Pohjavesiasema x x

Tammela Liesjärvi Metsäopiston vo x

Yhteensä 51 61 11 11 51

3.1.1 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet

Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti pohjaveden kemialliseen peruskoostu-mukseen. Suomessa pohjavedet ovat yleensä pehmeitä, pienen elektrolyyttipitoisuuden omaavia ja herkkiä happamoitumiselle. Sähkönjohtavuusarvot ovat yleensä Etelä-Suomessa pohjoista suu-rempia, korkeimpien sähkönjohtavuusarvojen esiintyessä Pohjanmaan sulfaattimailla. Suomessa luonnontilainen pohjavesi luokitellaan yleensä hyväksi. (Soveri ym. 2001). Harjupohjavesissä rauta ja mangaani voivat olla ongelmia lähinnä pienehköillä harjuilla, joilla on leveitä tiiviiden

maa-ainesten peittämiä reuna-alueita. Näillä alueilla heikompi happitilanne aiheuttaa raudan ja man-gaanin liukenemista pohjaveteen.

Taulukko 16. Valtakunnallisia taustapitoisuuksia keskiarvoina moreeni- sekä hiekka- ja sora-alueilla (Soveri ym. 2001).

Analyysi Yksikkö Moreenialueet Hiekka- ja

sora-alueet

40

Hämeessä pohjavesi on yleensä hyvälaatuista eikä laadussa ei ole selkeitä alueellisia ominaispiir-teitä eikä siten merkittävää eroa verrattuna muun Suomen pohjavesiin. Pohjaveden hyvän laadun vuoksi ei yleensä tarvita muuta vedenkäsittelyä kuin alkalointi pH:n kohottamiseksi ja syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi.

Hämeessä on kaksi ympäristöhallinnon pohjavesiasemaa, joiden pitkäaikaisen seurannan tuloksia (v. 2001-2007) voidaan käyttää pohjaveden tausta-arvoina (taulukko 17).

Taulukko 17. Luontaisia epäorgaanisten aineiden keskimääräisiä taustapitoisuuksia Hämeen pohjavesissä pohjavesiasemien vuosien 2001-2007 seurantatulosten perusteella.

Analyysi Yksikkö

Maa- ja metsätalouden vaikutukset

Maa- ja metsätalouden pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan vuonna 2007 alkaneella maa- ja metsäta-lousalueiden hajakuormitusseurannalla. ELY-keskukset ovat järjestäneet seurantaa etenkin inten-siivisen viljelyn ja voimakkaan karjatalouden alueille. Seurannan pääpaino on ravinteiden sekä tor-junta-aineiden tarkkailussa. Osa maa- ja metsätalousalueiden hajakuormitusseurantaan kuuluneita kohteita on liitetty myös osaksi vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa.

Hämeessä maa- ja metsätalouden seurantaa toteutetaan kuudella pohjavesialueella (taulukko 18).

Vuonna 2007 näytteitä on otettu Ruskeamullanharjulta ja Huhdista, muilla alueilla seuranta aloitet-tiin vuonna 2008. Vuoden 2007 näytteissä ei havaittu torjunta-aineita eikä korkeita ravinnepitoi-suuksia. Vuoden 2008 näytteissä havaittiin kohonneita nitraattipitoisuuksia Toijalansupeilla ja Tant-talassa. Toijalansupeilla ja Matikkalassa havaittiin torjunta-aineita.

Taulukko 18. Maa- ja metsätalouden pohjavesiseurannan tulokset vuodelta 2007 ja 2008.

Kunta,

Kokonais-fosfori µg/l Torjunta-aineet Hämeenlinna,

Ruskeanmullanharju 0504 18.7.2007 13 <0,02 3,2 3 Ei tod.

29.10.2007 13 <0,050 2,6 4 -

41

Toijalansupit Lä2-283 21.5.2008 34 <0,050 7,3 2 Propikonatsoli 0,02

4.11.2008 36 <0,050 8 3 -

Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa ”Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä" on selvi-tetty torjunta-aineiden esiintymistä pohjavedenottamoiden raakavedessä vuosina 2002-2005. Hä-meessä selvitys tehtiin vuosina 2002-2004. Selvitys kohdistui pohjavesialueille, joilla sijaitsee tai on aiemmin sijainnut toimintaa, johon liittyy torjunta-aineiden käyttöä. Hämeestä selvityksessä oli mu-kana 36 pohjavesialuetta. Lisäksi torjunta-aineita on analysoitu muiden seurantojen yhteydessä.

Torjunta-ainepitoisuudet ylittivät 0,10 µg/l raja-arvon Heinolan Urheiluopiston, Lahden Lahden ja Tammelan Liesjärven pohjavesialueilla (taulukko 19). Torjunta-aineita esiintyi yli määritysrajan, mutta alle 0,10 µg/l jäävinä raja-arvon pitoisuuksina seitsemällä pohjavesialueella. Näiden lisäksi torjunta-aineita todettiin kolmella pohjavesialueella alle määritysrajan suuruisena pitoisuutena.

Taulukko 19. Torjunta-aineiden esiintyminen Hämeen tutkituissa pohjavesissä. Taulukon tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen (Vuorimaa ym. 2007) sekä muihin lupavelvollisten seurantoihin.

Riskipohjavesialueet on esitetty keltaisella (riskipohjavesialuemääritelmä esitettään kappaleessa 3.2).

Kunta, pohjavesialue Havaintopaikka

(vo = vedenottamo) Pvm

Todettujen torjunta-aineiden tai niiden hajoamistuotteiden pitoisuudet µg/l (raja-arvon* ylittävät tulokset lihavoitu) Hartola, Hartola kk Kirkonkylän vo 08/2004 BAM 0,02

Hausjärvi, Hausjärvi Hikiän vo 06/2003 DIA 0,05, simatsiini 0,03, DEDIA <0,1 Heinola, Heinola kk Kirkonkylän vo 09/2004 atratsiini 0,01, BAM 0,02, DEA <0,02 Heinola, Urheiluopisto Saarijärven vo 09/2004 atratsiini <0,005, DEA <0,02

Hp16 09/2007 atratsiini 3,8, DEA 0,46, terbutylatsiini 0,06 Kärkölä,

Supinmäki-Myllykylä Kirkonkylän vo 06/2003 DEA <0,02, heksatsinoni <0,02, simatsiini <0,01

Lahti, Lahti

Launeen vo, K2 05/2002

atratsiini 0,1, DEA 0,11, DEDIA <0,1, DIA <0,02, heksatsinoni 0,07

Paasivaara Oy:n vo, K1 05/2002

atratsiini 0,24, DEA 0,16, DEDIA 0,15, DIA 0,09, heksatsinoni 0,9, simatsiini 0,03, terbutylatsiini 0,05, bromasiili 0,07

Urheilukeskuksen vo, K2 05/2002 DEA 0,14, DIA 0,022, bromasiili 1,0 Lahti, Renkomäki Renkomäen vo, K2 05/2002 atratsiini <0,005, DEA <0,02

Nastola,

Nastonharju-Uusikylä B Uudenkylän vo, K2 06/2003 atratsiini 0,01, DEA 0,03 Orimattila, Kuivanto Kuivannon vo 08/2003 DIA <0,02, simatsiini 0,01 Orimattila, Sikosuo Sikosuon vo 08/2004

atratsiini 0,03, BAM 0,02, DEA 0,03, DIA <0,02, simatsiini 0,01

Orimattila, Tönnö A Tönnön vo 08/2004 atratsiini 0,01, BAM <0,02, DEA <0,02 Orimattila, Ämmäntöyräs Pakaantien vo 08/2003 atratsiini <0,005

Tammela, Liesjärvi Liesjärven vo 04/2007 simatsiini 0,17

* Raja-arvo yksittäiselle torjunta-aineelle 0,10 µg/l, torjunta-aineille yhteensä 0,50 µg/l (STM talousvesiasetus 461/2000) DIA, DEA ja DEDIA ovat atratsiinin hajoamistuotteita. BAM on klooridiamidin ja diklobeniilin hajoamistuote.

Todettuja torjunta-aineita ei ole käytetty enää vuosiin, mutta silti niitä ja niiden hajoamistuotteita havaitaan yhä pohjavedestä. Todettuja torjunta-aineita on käytetty rikkakasvien torjuntaan. Atrat-siinia sisältävien aineiden myynti kiellettiin vuonna 1992 ja simatAtrat-siinia sisältävien torjunta-aineiden myynti vuonna 2004, heksatsinonia sisältäviä torjunta-aineita ei ole käytetty vuoden 1999 jälkeen (Kemikaalien ympäristötietorekisteri 2005).

42 Liikenteen vaikutukset

Hämeessä tiesuolauksen vaikutusta seurataan Tiehallinnon toimesta 18 pohjavesialueella (Tiehal-linto 2008). Tiesuolauksen aikaansaamia selvästi kohonneita kloridipitoisuuksia on havaittu viidellä tärkeällä pohjavesialueella: Lahden, Villähteen, Hattelmalanharjun, Hallakorven ja Tarinmaan poh-javesialueilla.

STM:n talousvesiasetuksen (461/2000) mukainen kloridin laatusuositusraja-arvo on 250 mg/l pe-rustuen arvioituun makukynnykseen. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi pitoisuu-den tulisi olla alle 25 mg/l. Tässä toimenpideohjelmassa kloridipitoisuupitoisuu-den raja-arvona on käytetty 25 mg/l (kts. liite 3).

Taulukko 20. Hämeen tiepiiri pohjaveden kloridipitoisuuden seurantatulokset Hämeessä (Hämeen tiepiirin pohjavesiseuranta, raportti vuodelta 2007). Kloridipitoisuuden raja-arvo on 25 mg/l. Raja-arvon ylittävät tu-lokset on lihavoitu.

Vedenoton vaikutukset

Vedenottolupiin sisältyy velvoite tarkkailla vedenoton vaikutuksia ja vesilaitokset seuraavat ve-denottomäärää sekä pohjavedenpinnan korkeutta tarkkailuohjelmiensa mukaisesti. Viime vuosina vedenhankintaan liittyvä velvoitetarkkailu on usein laajentunut käsittämään myös vedenlaadun.

Yleisesti ottaen vedenotto ja pohjaveden muodostuminen ovat olleet Hämeessä käytettävissä ole-vien tarkkailutulosten perusteella tasapainossa. Kuivat kaudet, kuten esimerkiksi vuosina 2002-2003, ovat voineet paikoitellen aiheuttaa pohjaveden pintojen alenemista, joka on kuitenkin korjau-tunut sademäärien palauduttua keskimääräisiksi.

Myös uusimmissa ympäristöluvissa on usein velvoitteena pohjaveden tilan tarkkailu. Toiminnan-harjoittajien velvoitetarkkailuja ei avata toimenpideohjelmassa yksityiskohtaisemmin, mutta niiden tulokset on huomioitu pohjavesialueiden riskin- ja tilanarvioinnissa ja tarkkailut on tarvittaessa liitet-ty osaksi vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa.

In document Häme Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015 (sivua 37-42)