OSIO II: PINTAVEDET
9. PINTAVESIEN HOIDON TOIMENPITEET
9.2 Toimenpiteet
9.2.2 Pistekuormitus
Nykyiset ohjauskeinot ja nykykäytännön mukaiset toimenpiteet
Alueen suurimpia pistekuormittajia ovat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot. Niillä on ympäristön-suojelulain (2000/86) tai sitä edeltäneen ympäristölainsäädännön mukaiset pysyvät päästöluvat, joiden lupaehdot tarkastetaan 5-8 vuoden välein. Luvat sisältävät lupaehtoja fosforille, COD:lle, BOD:lle ja kiintoaineelle. Yli 10 000 asukkaan puhdistamoilla on lisäksi velvoitemääräyksiä ammo-niumtypen hapettamisesta. Luvanvaraisia jätevedenpuhdistamoita ovat asukasvastineluvultaan yli 100 asukkaan laitokset ja myös pienemmät, mikäli laitos saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista.
Alueen teollisuuslaitokset ovat liittyneet viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon liittyneen teollisuu-den jätevesien käsittelyä säätelevät liittymissopimukset ja valtioneuvoston asetus 889/2006.
Vesiensuojelun suuntaviivojen (Ympäristöministeriö, 2007 ja Nyroos ym., 2007) mukaan jätevesien puhdistuksessa tulisi ottaa käyttöön uutta tekniikkaa, vähentää satunnaispäästöjä ja keskittää kä-sittely suurempiin yksikköihin.
Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama kuormitus on merkittävintä alueen suurten asutuskeskittymien puhdistamoiden purkuvesistöissä:
- Hämeenlinnan kaupungin purkuvesistöinä toimivan Miemalanselkä-Lepaanvirran ja sen alapuolisen Vanajanselän alueella
- Riihimäen-Lopen alueen puhdistettujen jätevesien purkuvesistönä toimivan Vantaanjoen latvoilla
- Lahden kaupungin puhdistamon alapuolella Porvoonjoen latvaosissa.
Alueen pohjoisosissa Päijänteen, Sysmän reitin ja Konnivesi-Ruotsalaisen alueella jätevesivaiku-tus pienempien puhdistamoiden alapuolella on parempien laimennusolojen ansiosta selvästi
pie-134 nempi ja paikallinen. Eteläosien jokivesistöissä jätevesien aiheuttama kuormitus näkyy ennen kaik-kea veden hygieenisen laadun heikkenemisenä mm. Loimijoessa ja Palojoessa.
Valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 1. Viemäröinnin laajentaminen kaava-alueille 2. Uudet siirtoviemärit (ennen 1.1.2009 päätetyt) 3. Uudet puhdistamot (ennen 1.1.2009 päätetyt) 4. Viemärilaitosten käyttö ja ylläpito
Lisäksi toimenpiteisiin kuuluvat myös vesihuollon ja pohjavesien suunnittelun nykytaso ja maan-käytön ohjaus. Näille ei ole asetettu tavoitteita eikä arvioitu kustannuksia.
1. Viemäröinnin laajentaminen kaava-alueille
Tähän toimenpiteeseen kuuluvat kaava-alueille ja vanhoille rakennetuille alueille tehtävät inves-toinnit.
Tavoitteet toimenpidealueittain:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 1120 as
Loimijoki 300 as
Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki 1000 as
Vantaanjoki 300 as
Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 550 as
Vesistöjen tilan kannalta tärkein toimenpide on viemäriverkostojen laajentaminen, jotta kiinteistöjen liittyminen viemäriin olisi mm. taloudellisesti mahdollisimman houkutteleva ratkaisu.
2. Uudet siirtoviemärit (ennen 1.1.2009 päätetyt) Hämeessä hankkeita ovat:
Humppila-Jokioinen siirtoviemäri 20 km Kalvola-Hämeenlinna siirtoviemäri 24 km Tervakoski-Turenki siirtoviemäri 18 km Orimattila-Kuivanto-Artjärvi siirtoviemäri 25 km Villikkala-Orimattila siirtoviemäri 13 km Hollola-Herrala-Salpakangas siirtoviemäri 12 km Hartola-Sysmä siirtoviemäri 18 km
3. Uudet puhdistamot (ennen 1.1.2009 päätetyt)
Hämeessä tähän toimenpidekokonaisuuteen kuuluu yksi hanke eli Sysmän puhdistamo.
4. Viemärilaitosten käyttö ja ylläpito
Tähän toimenpidekokonaisuuteen sisältyvät vanhojen puhdistamojen käyttö, perusparannukset, puhdistuksen tehostaminen sekä viemäreiden saneeraukset yms.
Puhdistamoilta jätevesien puhdistuksen myötä syntyvät ravinteikkaat lietteet kompostoidaan ja niitä käytetään viherrakentamisessa. Tällöin osa ravinteista palautuu kiertoon, vaikkakin lietteissä ravin-teet ovat heikosti liukenevassa muodossa mm. rautayhdisteisiin sitoutuneena. Kompostimultaa tu-lisi välttää levittämästä vesistöjen välittömään läheistyyteen, eroosioherkille alueille.
135 Puhdistusprosessien tehostaminen vaikuttaa lähinnä typenpoistovaatimusten lisääntymisen kautta vesistöihin tulevaan typpikuorman määrään. Lisäksi joissain tapauksissa puhdistusta voidaan te-hostaa myös hygienisen laadun kannalta.
Hulevesiviemäröinnin ratkaisut vaikuttavat rankkasateiden ja sulamiskausien aikaisiin ylijuoksutus-tilanteisiin. Hulevesiviemäröinti tulisi jatkossa toteuttaa niin, etteivät virtaamapiikit aiheuta ongelmia puhdistamoiden normaaliin toimintaan.
Yksikkönä on käytetty liittyneitä asukkaita:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 70 400 as
Loimijoki 25 350 as
Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki 127 880 as
Vantaanjoki 36 520 as
Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 39 250 as
Lisätoimenpiteet
Valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet
5. Uudet siirtoviemärit (1.1.2009 jälkeen päätetyt) 6. Uudet puhdistamot (1.1.2009 jälkeen päätetyt) 7. Riskienhallinnan tehostaminen
8. Hulevesien käsittely
Lisäksi toimenpiteisiin kuuluvat myös vesihuollon alueellisten suunnitelmien ja pohjavesien suoje-lusuunnitelmien laatimisen tehostamistoimet. Näille ei ole asetettu tavoitteita eikä arvioitu kustan-nuksia.
5. Uudet siirtoviemärit (1.1.2009 jälkeen päätetyt) Hämeessä hankkeita ovat
Ypäjä-Loimaa siirtoviemäri 20 km Lammi-Hämeenlinna siirtoviemäri 12 km Kärkölä-Herrala siirtoviemäri 14 km
6. Uudet puhdistamot (1.1.2009 jälkeen päätetyt)
Hämeessä ei ole 1.1.2009 jälkeen päätettyjä uusia puhdistamoja.
7. Riskienhallinnan tehostaminen
Merkittävimmät tavoitteet ovat erilaisten erityistilanteiden hallintaan liittyvät parannukset sekä ohi-juoksutusten välttäminen.
8. Hulevesien käsittely
Hulevedet otetaan huomioon rakennettaessa uusia, päällystettyjä liikenne-, teollisuus-, asutus- tai kauppa-alueita. Hulevesien erillisviemäröinti sekä vesien käsittely- ja puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Hulevedet käsitellään soveltuvilla menetelmillä; asutusalueilla esim. luonnon-mukaisilla hallintamenetelmillä kuten erilaisilla lammikkoratkaisuilla.
136 Edellä mainittujen valtakunnallisten lisätoimenpideyhdistelmien lisäksi muu vesienhoitosuunnitel-mien ja toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä esiin tullut toimenpide Hämeessä on yhdyskun-tien jätevesilietteen hyötykäytön aiheuttaman kuormituksen hallinta.
Turvetuotanto (Liite 9)
Nykyiset ohjauskeinot ja nykykäytännön mukaiset toimenpiteet
Ympäristönsuojelulain (2000) mukaan kaikilla yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla tulee olla ristölupa. Tämä koskee myös vanhoja turvetuotantoalueita. Pienemmille alueille on haettava ympä-ristölupa, mikäli toiminnasta aiheutuu erityistä vaaraa. Luvat ovat pysyviä, mutta lupaehtoja tarkis-tetaan n. 10 vuoden välein. Hämeessä on voimassa olevia turvetuotantoalueiden lupia 20 alueelle.
Vesiensuojelun suuntaviivojen (Ympäristöministeriö, 2007 ja Nyroos ym., 2007) mukaan turvetuo-tannon ravinne- ja kiintoainekuormitusta tulee vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT ja BEP) käytöllä sekä sijainninohjauksella. Käytössä olevia vesiensuojelumenetelmiä tulisi kehittää ja uutta tuotantotekniikkaa ja uusia vesiensuojelumenetelmiä ottaa käyttöön. Suurilla turvetuottajilla on käytössä tyypillisesti vesiensuojelumenetelmät, jotka sisältävät laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat ja lietteenpidättimet.
Valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 1. Vesiensuojelun perusrakenteet 2. Virtaaman säätö
3. Pintavalutuskenttä, ei pumppausta 4. Pintavalutuskenttä pumppaamalla 5. Kemiallinen käsittely
6. Turvetuotantoalueiden jälkihoito
1. Vesiensuojelun perusrakenteet
Toimenpidekokonaisuus sisältää sekä laskeutusaltaat että sarkaojarakenteet ja lietteenpidättimet.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 485 ha
Loimijoki 224 ha
Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki 25 ha Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 472 ha
2. Virtaaman säätö
Virtaaman säätö täydentää muita vesiensuojelutoimenpiteitä. Sitä voidaan suositella kaikille turve-tuotantoalueille, joissa se voidaan toteuttaa.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 131 ha
Loimijoki 86 ha
Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki 25 ha Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 117 ha
3. Pintavalutuskenttä, ei pumppausta
Tähän toimenpidekokonaisuuteen sisältyy ilman pumppausta toimivan pintavalutuskentän lisäksi myös kasvillisuuskenttä.
137 Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 215 ha Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 190 ha
4. Pintavalutuskenttä pumppaamalla
Tähän sisältyy pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä se-kä kasvillisuuskenttä silloin, kun se toimii pumppauksella. Pintavalutus on se-käytössä mm. Tamme-lan Okssuon ja JanakkaTamme-lan Röyhynsuon turvetuotantoalueilla.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 140 ha
Loimijoki 119 ha
5. Kemiallinen käsittely
Pintavalutus ja kasvillisuuskentät voivat periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti, mikäli nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet (sarkaojat, laskeutusaltaat) ovat asianmukaisessa kunnossa. Pintavalutuksen ja kasvillisuuskenttien vaatimaa sopivaa tilaa ei kui-tenkaan ole aina käytössä, jolloin kemiallisen saostuksen mahdollisuus kohteessa tulee ottaa har-kintaan.
Vaatimus turvetuotantoalueiden valumavesien ravinteiden kemiallisesta saostuksesta on tällä het-kellä lupaehdoissa vain yhdellä turvetuotantoalueella. Lupia uusittaessa vaihtoehtoa tulee harkita tapauskohtaisesti.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Loimijoki 39 ha
6. Turvetuotantoalueiden jälkihoito
Toimenpidettä käytetään, mikäli turvetuotanto alueella loppuu suunnittelukauden aikana eikä alue siirry kyseisenä aikana muuhun jälkikäyttöön.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Vanajavesi, Vanajan reitti ja Hauhon reitti 11 ha Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 47 ha
Lisätoimenpiteet 7. Kemiallinen käsittely
Kemiallinen fosforin saostus olisi otettava käyttöön alueilla, joissa alapuolisen vesistön tila sitä edellyttää.
Toimenpidettä on esitetty toimenpidealueittain seuraavasti:
Päijänne, Sysmän reitti, Konnivesi-Ruotsalainen 190 ha
138 Teollisuuden jätevedet