OSIO II: PINTAVEDET
10. YHTEENVETO PINTAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
10.2 Arvio toimenpiteiden vaikutuksista
Ehdotetun toimenpideyhdistelmän arvioidaan vähentävän kokonaisfosforikuormitusta Hämeen alu-eella kaiken kaikkiaan keskimäärin noin 16 %. Maatalouden kuormituksen arvioidaan vähenevän 20 %, metsätalouden 10 %, haja-asutuksen 30 %, yhdyskuntien 5 %, turvetuotannon 10 % ja järvi-kunnostuksien arvioidaan vähentävän kuormitusta prosentin verran. Maatalouden osalta fosfori-kuormituksen pitkäaikaisena vähentämistavoitteena tulee pitää 30 % alenemaa nykyisestä kuormi-tuksesta, jonka saavuttamiseksi tulee toimenpideohjelman toimenpiteiden lisäksi panostaa ohjaus-keinojen ja uusien tehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämiseen.
Toimenpiteet vaikuttavat ravinnekuormituksen lisäksi myös muihin vesistöjen tilaan vaikuttaviin te-kijöihin. Erityisesti hydrologis-morfologisiin tekijöihin, rakenteisiin ja säännöstelyyn liittyvät toimen-piteet vaikuttavat suoraan vesistöjen ekologiaan ja virkistyskäyttöarvoon niitä parantaen. Viiden järven ja yhden joen arvioidaan nousevan toimenpiteiden tuloksena tyydyttävästä hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Muiden osalta tarvitaan jatkoaikaa toiseen vesienhoidon suunnittelun
156 kierrokseen vuoteen 2021 asti (13 vesimuodostumaa) tai vuoteen 2027 asti (21 vesimuodostu-maa). Jatkoajan tarpeeseen vaikuttavat vesimuodostuman nykytilan ja tavoitteen välinen ero ja esimerkiksi ulkoisen kuormituksen suuri määrä, suuri sisäinen kuormitus tai pitkällisen lupakäsitte-lyn vaativat rakenteisiin tai säännöstelyyn vaikuttavat seikat.
Pintavesien osalta toimenpideohjelman arvioidut vaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja yhteiskuntarakenteeseen on arvioitu taulukossa 58. Työhön ja toimeentuloon vaikuttavia toimenpi-teitä ovat selkeimmin maatalouteen liittyvät toimenpiteet, jotka muuttavat sekä käytännön toimin-tamalleja että työstä maksettavia korvauksia sekä sadon että tukien muodossa. Vaikutukset voivat olla tietyissä tapauksissa myös negatiivisia. Muita suoria vaikutuksia, jotka ovat pääosin positiivi-sia, tullee mm. matkailu- ja kalastuselinkeinoille. Rehevöitymiskehityksen hidastuminen ja vesien tilan parantuminen aiheuttavat positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, asumisviihtyvyyteen se-kä maisemaan. Maisemaa monipuolistavat myös koskeikkojen perustaminen sese-kä jokiuomien kun-nostamiset. Jätevesiratkaisujen toteutuksen ja kaavoitukseen liittyvien ohjauskeinojen kehittämisen odotetut vaikutukset liittyvät mm. yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen sekä aiempaa suunnitelmalli-sempaan kehitykseen. Vedenhankinnan kannalta pintavesien toimenpiteet eivät vaikuta suoraan nykyisin vedenottovesiin, mutta välillisesti valuma-alueilla tapahtuvat muutokset vähentävät niiden-kin rehevöitymisriskiä. Vesivoiman tuotannon kannalta toimenpiteiden vaikutukset ovat jonniiden-kin ver-ran negatiiviset mm. kalateiden vaatiman virtaamahäviön takia.
Taulukko 56. Pintavesien toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden muita vaikutuksia. + = positiivi-nen vaikutus,++ = selvä positiivipositiivi-nen vaikutus, - = negatiivipositiivi-nen vaikutus, 0 = ei vaikutusta
Lisätoimenpiteiden julkisen rahoituksen järjestyminen sekä ohjauskeinojen kehittämistyön aikatau-lu vaikuttaa suoraan toimenpideohjelman toteutumiseen. Julkisyhteisöjen lisäksi vastuu ohjelman toteutumisesta on yksittäisillä kansalaisilla, toiminnanharjoittajilla sekä yhteisöillä.
Työ ja toimeen-tulo
Terveys Yhdyskun-tarakenne
Asuinympä-ristö ja
viih-tyvyys
Maisema Vedenotto
+/- + 0/+ ++ +/- 0/+
157
TOIMENPIDEOHJELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
1. Hämeen pohja- ja pintavedet, niiden tila ja kehitys, mikäli toimenpideohjelmaa ei toteuteta Tällä hetkellä Hämeen pohjavesien tila on kohtuullisen hyvä (Taulukko 57). Pohjaveden määrään liittyviä ongelmia ei ole; pohjavesialueita on Hämeessä paljon ja pohjavettä riittää kaikilla pohja-vesialueilla paikoin huomattavastakin vedenotosta huolimatta. Pohjaveden laatuun liittyviä ongel-mia sen sijaan on. Valtakunnallisestikin tunnetaan Kärkölän ja Oitin pohjavesialueiden pilaantumis-tapaukset. Niiden lisäksi on joukko muita pohjavesialueita, joilla on havaittu raja-arvot ylittäviä hai-tallisten aineiden pitoisuuksia.
Taulukko 57. Pohjavesialueiden luokittelutulokset.
Pintavesien tila Hämeessä ei ole kehuttava. Tällä vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kier-roksella tarkasteluun otettiin alueen suurimmat järvet ja joet. Näistä noin puolet on välttävässä tai tyydyttävässä tilassa (Taulukko 58). Hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli vajaa puolet. Tarkastel-luista järvistä ja joista ei kuitenkaan yksikään ollut huonossa tilassa.
Kaikkien Hämeen järvien ja jokien tilaa ei ole arvioitu, mutta kokonaistilan voi olettaa olevan huo-nompi kuin näiden suurimpien järvien ja jokien tilan. Pienet järvet ja joet ovat suuria vesiä alttiimpia esimerkiksi rehevöitymisen kaltaisille ongelmille, koska niiden vesitilavuus on pienempi ja kuormi-tuksen vaikutukset tuntuvat niissä voimakkaammin.
Taulukko 58. Hämeen alueen pintavesien tila vuonna 2008 ei ole kehuttava. Vaikka yksikään tarkastelluista järvistä ja joista ei ollut huonossa tilassa, on lähes puolet järvistä ja joista tyydyttävässä tai välttävässä tilas-sa.
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono yhteensä
JÄRVET 7 20 15 6 0 48
JOET 1 13 21 0 0 35
yht. kpl 8 33 36 6 0 83
% 10 39 44 7 0 100
Hyvä tai erinomainen Tyydyttävä/välttävä/huono
41 kpl 42 kpl
49,0 % 51,0 %
Jos toimenpideohjelmaa ei toteuteta, Hämeen alueen pinta- ja pohjavesien tila heikkenee. Rehe-vöitymiskehitys jatkuu ja ilmastonmuutoksen myötä tulevat leutojen talvien vesisateet ja sulamis-jaksot edistävät sitä edelleen ravinteiden huuhtoutuessa paljailta mailta vesistöihin.
2. Ihmistoiminnasta aiheutuvat erityiset ympäristöongelmat Hämeessä
Hämeen pohjavesien suurin ihmisen aiheuttama ongelma on pohjavesien laadullinen pilaantumi-nen. Pohjaveden laadussa on havaittu ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia eikä pohjaveden pilaantumistapauksilta ole vältytty.
Hämeen alueella suurin ihmisen pintavesille aiheuttama ongelma on hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Ihminen on vaikuttanut myös hydrologisen kierron kautta veden määrään.
Toisaal-Pohjavesialueiden lukumäärä, kpl
Rajaus Alustavan riskinarvion tulos Riskinarvio Tila-arvio
Alustavat riskialueet Riskialueet Selvityskohteet Hyvä tila Huono tila
283 55 42 12 29 13
158 la on veden vähyyttä, toisaalla tulvia. Paikoin on säännöstelyyn liittyviä ongelmia, virtaamavaihte-luita ja eroosiota. Jo pitkään kuormitettujen järvien ongelmana ovat sedimentteihin kertyneet ravin-teet, jotka saattavat aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Muutaman järven sedimentteihin on kertynyt myös haitallisia aineita tai puunjalostusteollisuuden nollakuitua. Pistekuormituksesta aiheutuvat ongelmat ovat vähentyneet vuosikymmenten saatossa, mutta edelleen jätevedenpuhdistamoiden ongelmina ovat poikkeustilanteet ja vastaanottavan vesistön huonot laimenemisolosuhteet jäteve-sille.
3. Toimenpideohjelman päätavoitteet ja niiden toteutuminen
Tämän toimenpideohjelman tarkoituksena on ehdottaa toimenpiteitä, jotka toteuttamalla Hämeen alueen tyydyttävään tai välttävään tilaan luokitellut pohjavedet, järvet ja joet saataisiin hyvään ti-laan vuoteen 2015 mennessä.
Tavoitteena oleva pohjaveden hyvä määrällinen tila on todellisuutta Hämeessä jo nyt, mutta niin ikään tavoitteena oleva pohjaveden hyvä kemiallinen tila vaatii paljon toimenpiteitä eikä sitä tulla saavuttamaan kaikilla pohjavesialueilla vuoteen 2015 mennessä, vaikka toimenpideohjelman toi-menpiteet toteutettaisiinkin. Lahden, Hausjärven Oitin ja Kärkölän Järvelä A –pohjavesialueet eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä (Taulukko 59). Tavoitteiden saavuttamisen estävät tehokkaiden keinojen puuttuminen, kohteiden moniongelmaisuus sekä vastuiden epäselvyys.
Taulukko 59. Hämeen huonossa tilassa olevat pohjavesialueet, jotka eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä, vaikka toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Suurimpia syitä ovat toi-menpiteiden korkeat kustannukset, mutta myös soveltuvien toitoi-menpiteiden puute estää tavoitteen saavutta-misen. Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla Oitin pilaantunut pohjavesi voitaisiin puh-distaa.
Pohjavesialue Kunta Pääasialliset tilaan
heikentävät aineet Jatkoajan peruste
Oitti Hausjärvi Liuottimet
Kustannustehokkaita keinoja pohjaveden puhdistamiseksi ei ole.
Vastuutaho on selvittämättä Järvelä A Kärkökä Kloorifenolit
Kustannustehokkaita keinoja pohjaveden puhdistamiseksi ei ole
Toimenpideohjelmassa esitetään monia keskeisimpään pintavesien ongelmaan, hajakuormituk-seen, pureutuvia toimenpide-ehdotuksia niin maatalouteen, haja-asutukseen kuin metsätalouteen-kin liittyen. Pistekuormituksen ongelmien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ehdotetaan yh-dyskuntien jätevedenkäsittelyn parantamiseksi sekä teollisuuden ja turvetuotannon aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Järvien ja jokien veden määrään ja vesistörakenteisiin liittyviä ongelmia ehdotetaan vähennettäviksi mm. säännöstelyyn ja kalojen vaellusesteisiin liittyvin toimenpitein ja eroosio- ja rantasuojauksin. Lisäksi ehdotetaan erilaisia järvikunnostustoimenpiteitä.
Toimenpideohjelman toteuttamisella on vain rajalliset vaikutukset tarkasteltujen järvien ja jokien tilaan. On ilmeistä, ettei kaikkia tarkasteltuja järviä ja jokia saada hyvään tilaan vuoteen 2015 men-nessä (Taulukko 60). Tämä johtuu toisaalta siitä, että ehdotetut toimenpiteet voivat parhaimmil-laankin vähentää kuormitusta vain varsin vähän ja toisaalta siitä, että toimenpiteiden vaikutus nä-kyy vesistöissä viiveellä. Kaiken kaikkiaan Hämeen alueen suurimpaan ongelmaan, hajakuormi-tukseen, on vaikeata vaikuttaa. Kun vesistöjen kuormitus on jatkunut vuosikymmeniä tai vuosisato-ja, ei sen vaikutuksia voi pyyhkiä pois muutamassa vuodessa. Säännöstelyihin, veden pinnan kor-keuksiin ja patorakenteisiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen esteenä ja hidasteena ovat myös monimutkaiset ja kalliit lupaprosessit. Myös toimenpiteiden korkeat toteutuskustannukset koituvat hyvän tilan saavuttamisen esteeksi, ellei vesiensuojeluun ryhdytä suuntaamaan varoja huomatta-vasti nykyistä enemmän.
159
Taulukko 60. Nämä järvet ja joet eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä, vaikka toimenpideoh-jelman toimenpiteet toteutetaan. Aikataulussa tavoitteeseen pääsemisen estää kustannustehokkaiden ja no-peasti vaikuttavien toimenpiteiden puute. Tässä taulukossa esitetyt fosfori-, typpi- ja klorofylli-a vähennystar-peet on poimittu taulukosta 41. Arrajärveä ei ole merkitty taulukkoon tässä yhteydessä, koska sille esitettyjä vähentämistavoitteita käsitellään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelmassa, Vantaanjokea puolestaan käsitellään Uudenmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelmassa.
Vesimuodostuman
nimi Sijainti
Jatkoajan
tarve Ongelma
Tervajoki Loppijärvi-Kernaalanjärvi 2021 20% P vähennystarve, nousueste
Renkajoki-Hyvikkälänjoki 2
Haapajärvi-Kernaalanjärvi 2021 20% N vähennystarve
Oikolanjoki Äimäjärvi-Vanaja 2021 20% P vähennystarve, nousueste Hiidenjoki
Kernaalanjärvi-Miemalanselkä 2021 30% P vähennystarve
Salajärvi Nastola 2021 25% P vähennystarve
Päijänne, Majutvesi Sysmä 2021 15% P vähennystarve
Säyhtee Artjärvi 2021 30% P vähennystarve
Vesijärvi 1 (etelä) Lahti, Hollola 2021 25% P vähennystarve
Ormajärvi Lammi 2021 15% N vähennystarve, 10% Chl-a
Haltianjoki Artjärvi 2021 25% P vähennystarve
Köylinjoki Artjärvi 2021 nousueste
Koskenjoki-Räikälänjoki Suojärvi-Kernaalanjärvi 2021 10% N vähennystarve
Tainionvirta Sysmä 2021 nousueste
Kymijärvi Lahti, Nastola 2027 35% P vähennystarve
Vanajanselkä Hattula, Kalvola 2027 45% N vähennystarve
Lehijärvi Hattula, Kalvola 2027 50% P vähennystarve, 60% Chl-a
Pyhäjärvi Tammela 2027
30% P vähennystarve, 35% Chl-a, veden pinnan nosto
Oksjoki-Myllyjoki 2 Pehkijärvi-Kuivajärvi 2027 30% P vähennystarve, 40% N Turpoonjoki Liesjärvi-Kuivajärvi 2027 45% N vähennystarve, nousueste Puujoki
Mommilanjärvi-Leppäkoski 2027 15% P vähennystarve, 50% N, nousueste Jänhijoki Heinijärvi-Loimijoki 2027 50% P vähennystarve, 50% N
Palojoki-Heinjoki-Köylinjoki Orimattila 2027 60% P vähennystarve, nousueste
Teuronjoki Pääjärvi-Mommilanjärvi 2027 50% N vähennystarve, nousueste Vuolujoki Jänisjärvi-Hauhonselkä 2027 35% P vähennystarve, 20% N
Padasjoki Vesijako-Päijänne 2027 nousueste
Porvoonjoen yläosa Okeroinen-Orimattila 2027 40% P vähennystarve Loimijoki
Pyhäjärvi-HAM
toimi-alueraja 2027 25% P vähennystarve, nousueste Alajoki-Jokilanjoki Takajärvi-Suojärvi 2027 hydrologis-morfologinen tila, nousueste Konnivesi 2 Heinola 2027 25% P vähennystarve, 70% Chl-a, sedimentit Villikkalanjärvi Artjärvi 2027 55% P vähennystarve, 35% Chl-a
Mallusjärvi Orimattila 2027 50% P vähennystarve, 40% Chl-a
Miemalanselkä-Lepaanvirta Hämeenlinna, Hattula 2027 35% P vähennystarve, 50% N
Äimäjärvi Kalvola 2027 50% P vähennystarve, 70% Chl-a
Kernaalanjärvi Janakkala 2027 45% P vähennystarve, 55% Chl-a, sedimentit
4. Toimenpideohjelman vaikutusten kohdentuminen
Toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteitä kaikille huonossa tilassa oleville pohjavesialueille, riskipohjavesialueille sekä selvityskohteena oleville pohjavesialueille. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä huonossa tilassa olevilla pohjavesialueilla. Muilla riskialueilla
tarvi-160 taan esitettyjä toimenpiteitä, jotta hyvä tila saadaan ylläpidettyä. Selvityskohteilla tarvitaan toimen-piteitä, jotta alueen kemiallinen tila saadaan selvitettyä.
Pintavesien tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä on ehdotettu kaikille niille järville ja joille, jotka luokiteltiin tyydyttävään tai välttävään tilaan. Lisäksi toimenpiteitä on ehdotettu niin sanotuille silmällä pidettäville vesille eli sellaisille järville ja joille, jotka tällä hetkellä ovat hyvässä tai erin-omaisessa tilassa, mutta joiden tilan arvioidaan olevan vaarassa huonontua. Silmälläpidettävien vesistöjen lisätoimenpiteiksi on esitetty lähinnä vesien tilan seurannan tehostamista.
Toimenpideohjelmassa ehdotettavat toimenpiteet tuovat mukanaan eriasteisia lisävaatimuksia.
Suurin osa näistä toimenpidetarpeista kohdistuu haja-asutusalueille: erityisesti maatalouselinkei-non harjoittajiin ja haja-asutusalueilla asuviin. Myös metsänomistajien, vesilaitosten ja voimalaitos-ten ja/tai patojen haltijoiden rooli nousee tärkeäksi ehdotettavien toimenpiteiden toteuttamisessa.
Yksityisen sektorin toimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös julkisen sektorin ja hal-linnon muuttumista, sillä ohjauskeinojen kehittäminen edellyttää monia eritasoisia muutoksia niin lainsäädännössä, talouskysymysten hoidossa ja verotuksessa kuin tutkimuksessa, kehitystyössä ja neuvonnassa.
5. Toimenpiteiden valinnan perusteet
Kun toimenpideohjelmaan valittiin pintavesiin liittyviä toimenpiteitä, aloitettiin työ miettimällä alue-ryhmien aivoriihissä kaikkia kuviteltavissa olevia toimenpiteitä, joilla vesien tilaa voitaisiin parantaa.
Työtä jatkettiin yksilöimällä kullekin vesimuodostumalle tärkeimmät ja soveltuvimmat toimenpiteet.
Tässä vaiheessa karsiutui osa aiemmin ehdotetuista toimenpiteistä, koska niiden todettiin olevan mahdottomia toteuttaa joko yhteiskunnallisista, taloudellisista, teknisistä tai asenteellisista syistä (esim. peltojen poisto maanviljelystä, suurnavetoiden ja -sikaloiden viemäröinti kunnalliselle jäte-vedenpuhdistamolle, kuivakäymälöiden edellyttäminen uudisrakennuksiin.)
6. Muut vesienhoitoon liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat ja niiden vaikutus toimenpideoh-jelmaan
Katso liite 1.
7. Toimenpideohjelman eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutukset ympäristöön, ihmistoimin-taan ja yhteiskunihmistoimin-taan
Toimenpideohjelman eri toteutumisasteiden vaikutuksia vesistöihin, ympäristöön ja ihmistoimintaan on hahmoteltu seuraavin skenaarioin (Taulukko 61):
VE0 = toimenpideohjelmaa ei toteuteta.
VE1= toimenpideohjelma toteutetaan eli kaikki toimenpideohjelmassa ehdotettavat toimenpiteet toteutetaan.
Toimenpideohjelman vaikutusten arvioinnissa on alkajaisiksi syytä ottaa huomioon Hämeen alueel-liset erityispiirteet (Taulukko 4). Häme on elinvoimaista seutua, jolle on ominaista maa- ja metsäta-lousvaltaisuus, asutus pienissä kaupungeissa, Salpausselkien runsaat pohjavesivarat, monilukuis-ten järvien ja jokien rannoille keskittyvä vapaa-ajanasutus ja monimuotoisen luonnon mahdollista-ma aktiivinen virkistyskäyttö.
161 Taulukko 61. TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU.
++ erittäin myönteinen vaiku-tus
+ myönteinen vaikutus 0 ei vaikutusta - kielteinen vaikutus -- erittäin kielteinen vaikutus
VE 0 –
eli toteutetaan kohtuulliset nyky- ja lisätoimenpiteet, joilla vesien hyvä tila pyritään saavuttamaan.
Vaihtoehdon ja toimenpide-valikoiman luonnehdinta
Nykyinen meno jatkuu.
Eli vain nykykäytännön mukaiset joka tapauksessa toteutettavat toimenpiteet toteutuvat:
Toteutetaan toimenpideohjelman toi-menpidepaketti eli kohtuullisiksi ja ehdotettaviksi arvioidut toimenpiteet.
Tärkeimmät toimenpiteet Maatalouden (erityis)ympäristötuki
haja-asutuksen jätevesihuollon uudis-tus
- nykyiset metsätalouden ja yhdys-kuntien jätevedenpuhdistuksen keinot
VE0:ssa mainittujen toimenpiteiden lisäksi mm.:
Maatalouden (erityis)ympäristötuen tehostaminen
suojavyöhykkeiden määrän lisäys
kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen
maaperän kasvukunnon ylläpidon tehostaminen
tilojen ja metsänomistajien neuvonta
viemäriverkoston laajentaminen
metsätalouden tehostettu vesiensuo-jelun suunnittelu ja seuranta
kalateiden rakentaminen Tulos suhteessa
tavoittee-seen saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä
Tavoitetta ei saavuteta vaan ajaudu-taan entistä kauemmaksi vesien hyväs-tä tilasta.
Nyt tyydyttävässä tai välttävässä tilas-sa olevien pintavesien tila ei parane tarpeeksi vuoteen 2015 mennessä eli tavoitetta ei saavuteta kaikkialla. Siksi tarvitaan jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2027. Joidenkin kohteiden osalta tavoitet-ta ei saavutetavoitet-ta koskaan.
Vain kuusi pintavesimuodostumaa nou-see hyvään tilaan 2015 mennessä.
- silmälläpidettävien tila heikkenee 1. Vaikutukset veteen -
- vesien tila heikkenee
valtaosassa kohteista ei päästä hy-vään tilaan vuoteen 2015 mennessä
Leudot talvet lisäävät ravinnekuormi-tusta
+/-
Pintaveden fosforipitoisuus alenee hieman, rehevöitymiskehitys hidastuu
Ravinne- ja kiintoainekuormitus vä-henee
osassa kohteista ei päästä hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä, nyky-tila liian huono tavoitteeseen nähden
Pohjavesien tila on nykyistä turva-tumpi
2. Vaikutukset eliöstölle ja luonnon monimuotoisuuteen
-
- monimuotoisuus vähenee, lajisto yksi-puolistuu: rehevöitymiskehitys uhkaa niukkaravinteisten vesien lajeja
+ rehevien vesien ja kaikkialla viihtyvien lajien kannat vahvistuvat
+ 0
0 vaikutukset eivät ehdi näkyä vuoteen 2015 mennessä
+ vaellusesteiden poisto ja vesistökun-nostukset parantavat oleellisesti kalojen, rapujen ja pohjaeläinten olosuhteita ja vaikuttavat sitä kautta muuhun ravinto-verkkoon
3. Vaikutukset maaperään -
- eroosio jatkuu
- maaperän kasvukunto heikkenee aina-kin vuokramailla ja muuallaaina-kin
+
+ viljelymaan hedelmällisyys paranee ja vesitalous tasapainottuu
+ eroosio vähenee
+ peltojen korkeat P-luvut alenenvat + pilaantuneiden kohteiden määrä vähe-nee
+ riski uusien pilaantuneiden kohteiden syntymisestä vähenee
4. Vaikutukset ilmaan ja il-mastotekijöihin
-
- kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät järvien rehevöitymisen lisääntyessä
0
Päästöt eivät lisäänny nykyisestä + kasvipeitteisyyden lisääntyminen vä-hentää erityisesti turvemaiden
kasvihuo-162
- maisema: vesien umpeenkasvu - rehevöityvien alueiden vetovoiman heikkeneminen aiheuttaa palveluiden vähenemistä
+
+ vesimaisema pysyy avoimena, vesien umpeenkasvu hidastuu
+ jokimaisemat monipuolistuvat ja tulevat houkuttelevammiksi
+ vesielementit lisääntyvät maisemassa (esim. kosteikot)
+ kaavoituksen ja vesihuollon järjestämi-sen myötä myötä haja-asutusalueiden maankäyttö tiivistyy
+ vesiasiat (myös mm. tulvat) osataan ottaa paremmin huomioon kaavoitukses-sa ja yhdyskuntarakenteeskaavoitukses-sa
- hoitamattomina suojavyöhykkeet vesa-koituvat
6. Vaikutukset aineelliseen omaisuuteen
--
-- heikko vedenlaatu aiheuttaa rantakiin-teistöjen arvon alenemista
0 peltomaan arvo säilyy
- tulvaherkkien alueiden ja kiinteistöjen arvo alenee
0
0 rantakiinteistöjen arvo säilyy
+ tulvaherkkien alueiden ja kiinteistöjen arvo paranee
+ asianmukainen vesi- ja viemäröintijär-jestelmä nostaa kiinteistöjen arvoa 7. Vaikutukset
kulttuuriperin-töön - kulttuurimaiseman menetykset (järvi-maisemat)
8. Vaikutukset luonnonvaro-jen hyödyntämiseen
-
- (arvokalojen) kalastusmahdollisuudet heikkenevät, koska lajisto yksipuolistuu ja arvokalojen kannat heikkenevät
- paikoin matkailu- ja virkistysyrittäjien toimeentulo on uhattu vesien heikenneen tilan vuoksi
-
+ kalastusmahdollisuudet paranevat virta-vesien osalta ja muilta osin edellytykset säilyvät ainakin ennallaan
+ Matkailu- ja virkistysyrittäjien toimeen-tulomahdollisuudet säilyvät ennallaan tai parantuvat
+ Pohjavesien hyvä tila turvaa elintarvike-teollisuuden toimintaedellytykset Hä-meessä
+ maa-ainesten otto on suunnitelmalli-sempaa ja alueiden jälkihoito vastuulli-sempaa
- pohjavesien suojelu vähentää soravaro-jen hyödyntämismahdollisuuksia ja lisää paineita kalliomurskeiden käyttöön (-) kalateiden rakentaminen vähentää hieman vesivoiman saantia
- vesivoimahankkeiden rakennuskustan-nukset kasvavat kalojen kulkumahdolli-suuksien turvaamisrakenteiden vuoksi - metsätaloustoimiin ja turvetuotantoon kohdistuu lisävaatimuksia
- totuttuihin viljelykäytäntöihin tarvitaan muutoksia
9. a) Vaikutukset ihmisen elintasoon: toimeentulo, asuinympäristö, terveys, vapaa-aika ja virkistysedelly-tykset
+
+ konsulttien ja kunnostusyrittäjien kysyn-tä kasvaa hieman
- vesiluonnon hyvästä tilasta riippuvat elinkeinot joutuvat vaikeuksiin - yhä useammat altistuvat sinileville - pilaantunut talousvesi aiheuttaa yhä useammin terveysriskejä
- vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet vähenevät ja yksipuolistuvat
+/-/+
+ konsulttien ja kunnostusyrittäjien ky-syntä kasvaa
+ vesiluonnon hyvästä tilasta riippuvat elinkeinot pärjäävät hyvin
+ huonon talousveden, hygieniabakteeri-en ja sinilevihygieniabakteeri-en aiheuttamat terveyshaitat vähenevät
+ rehevöitymiskehityksen hidastuminen parantaa vesien virkistyskäyttömahdolli-suuksia
+ toimiva haja-asutuksen jätevesihuolto parantaa asuinolosuhteita
- haja-asutuksen jätevesi-investoinnit kal-liita
- tieliikenneturvallisuus saattaa paikoin heikentyä
9. b) Vaikutukset ihmisen elämisen laatuun:
yhteisyys--/-/-/
- tyytymättömyys lisääntyy vesien tilan
+/+/+
+ vesiluonnosta voi nauttia enemmän
163
suhteet, asukkaiden suhde luontoon, tyytyväisyys-/tyytymättömyysasenteet
heiketessä
- yleinen viihtyvyys heikkenee
- seuraava sukupolvi ei enää pääse ko-kemaan karua vesiluontoa
- naapurien ja maanviljelijöiden tekemis-ten syynääminen lisääntyy
- pitkällä aikavälillä huonossa tilassa olevia vesiä aletaan pitää normaaleina
+ ympäristömyönteisyys ja –tietoisuus lisääntyy
+ luottamus vesiensuojelussa aktiivisia maanviljelijöitä kohtaan kasvaa + yhdistys- ja osuuskuntatoiminta viriää kunnostus- ja vesihuoltohankkeiden myö-tä
+ hyvät käytännöt leviävät ja kannustavat jatkamaan kunnostus- ja suojelutoimintaa - maatalousyrittäjiltä ja
haja-asutusalueella asuvilta vaaditaan lisää vaivannäköä
8. Miten vaikutukset on arvioitu
Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu Hämeen ELY-keskuksessa asiantuntijatyönä. Vesienhoidon yhteistyöryhmällä on lisäksi ollut mahdollisuus ottaa kantaa sekä esittää kommentteja arvioinnin luonnokseen.
9. Toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa toimenpideohjelman toteutta-misesta aiheutuvia haittoja.
Toimenpideohjelman kustannuksien ei katsota olevan kohtuuttomia, ja niitä mm. kompensoidaan erityisesti maatalouden osalta erityisympäristötukijärjestelmän kautta. Toimenpiteet ovat perustel-tuja pitkällä tähtäimellä, ja niiden toteuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollis-taa vesien tilan paranemiskehityksen nopean alun ja estävät huonosta tilasta johtuvat lisäkustan-nukset tai omaisuuden arvon alenemisen. Toimenpideohjelmassa esitetyt ohjauskeinojen kehittä-mistarpeet sekä yhteistyön lisääminen on suunniteltu vähentämään mahdollisia kustannus- ja mui-ta haittoja.
10. Tavoitteiden toteutumisen ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta
Vesienhoidon suunnittelua on jatkuvasti kehittyvä prosessi, jonka edetessä myös toimintatavat ja tulokset kehittyvät. Jokaisessa hankkeessa tärkeänä osana tulisi olla suunniteltujen toimien mää-rällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisen seuranta.
Toimenpideohjelman toteutumisen seurannan indikaattorit:
Laadittujen kosteikkoyleissuunnitelmien ja suojavyöhykeyleissuunnitelmien määrä ja toteutuminen
- Maatalouden vesiensuojeluun liittyvien tukisopimusten määrä ja laatu Hämeen kun-nissa
- Metsäkeskuksen kautta toteutettujen metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden määrä toimenpiteittäin
- Vesihuoltoon liittyvien toimenpiteiden toteutuminen
- Valtion rahoittamien vesistökunnostushankkeiden määrä (myös mm. entisten TE- keskuksen kalataloudelliset kunnostukset)
- Haettujen kunnostus- ja tutkimushankkeiden määrä ja rahoitus - Valmistuneiden hankkeiden määrä ja toteutunut rahoitus
- Vesistöjen fysikaalis-kemiallisen laadun muutostrendit seurantatulosten perusteella - Valmistuneiden ja päivitettyjen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien määrä - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantaryhmien määrä
- Rakennettujen pohjavesisuojausten määrä (km)
- Pohjavesien kemiallisen laadun muutostrendit seurantatulosten perusteella
Toimenpiteiden vaikutuksia pyritään seuraamaan vesien tilan (mm. ravinne- tai haitallisten ainei-den pitoisuudet) kehittymisen kautta. Pintavesien ekologisen tilan muutoksen seuranta biologisten muuttujien kautta saattaa osoittautua vasteaikojen pituuden ja normaalivaihtelun suuruuden takia
164 ensimmäisellä suunnittelukaudella mahdottomaksi tai liian epävarmaksi. Sinilevien massaesiinty-mien runsautta seurataan ainakin leväseurantojen puitteissa.
11. Yhteenveto
Vesienhoidon toimenpiteillä odotetaan olevan vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, luonnonvaro-jen hyödyntämiseen ja käytäntöihin sekä jätevesien käsittelyratkaisuihin. Ohjelmalla on myös sosi-aalisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat pääosin positiivisia, mutta myös negatiivisia vaikutuksia koh-distuu tiettyihin toiminnanharjoittajiin. Vaikutukset vesien tilaan ovat positiivisia. Kustannuksiltaan toimenpideohjelman toteuttaminen on kohtuullinen, ja sen voidaan katsoa olevan pitkän tähtäyk-sen sijoitus vesiluontoon ja sitä kautta myös ihmisten hyvinvointiin.
165
SELOSTUS OSALLISTUMISESTA
Vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla, sidosryhmien ja yksittäisten kansalaisten kanssa. Vesienhoitosuunnitelmien valmistelusta, osallistumisesta ja tie-dottamisesta on kansallisella tasolla säädetty laissa vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004).
Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnitteluun ja toimenpideohjelman laadintaan liitty-vää yhteistyötä on toteutettu sekä asiaan liittyvien kuulemisien yhteydessä, vesienhoidon yhteis-työryhmässä, erilaisissa työryhmissä että viranomaisyhteistyönä.
Toimenpideohjelman laadinnassa on noudatettu mahdollisimman pitkälle osallistuvan suunnittelun periaatteita. Varsinainen vesienhoitosuunnitelma on laadittu suunnitelmien ja ohjelmien vaikutus-ten arvioinnista annetun lain mukaisin menettelytavoin, ja siihen sisältyy ympäristöselostus. Lain periaatteiden mukainen vuorovaikutus on toteutunut myös toimenpideohjelmaa laadittaessa osal-listumisena ja kuulemisena erilaisissa valintatilanteissa. Toimenpideohjelman laatimisen yhteydes-sä on syntynyt myös suuri osa vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostukseen tarvittavasta ai-neistosta.