Sähkönsiirtoreittien luonnonolosuhteet

4.7.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arviointiohjelmassa esitetystä poiketen sähkönsiir-tovaihtoehdosta 5b on luovuttu. Maalle sijoittuvista sähkönsiirtovaihtoehdoista tarkasteltavaksi jää vaih-toehto 5a, joka on uudessa suunnitelmassa nimet-ty vaihtoehto 5. Tämä sijoittuu Kemijoen itäpuolelle.

Arviointiohjelmassa esitetystä poiketen vaihtoehto on kokonaan uutta linjausta.

Arviointia varten Suomen ympäristökeskuksen yl-läpitämästä Eliölajit –tietojärjestelmästä tilattiin tiedot uhanalaisten eliölajien esiintymisestä voimajohdon lä-heisyydessä. Tiedot suojelualueiden sijainnista on saa-tu OIVA –tietokannasta ja maastokäyntien suunnitte-lussa käytettiin apuna ortokuvia. Maastokäynnit voi-majohdon alueelle tehtiin kesä- ja heinäkuussa 2010.

4.7.2 Nykytila

Suunnittelualueen metsiä on käsitelty voimakkaasti ja valtaosa metsistä on nuoria, hakkuin käsiteltyjä talous-metsiä. Avosoita lukuun ottamatta kaikki suot ja sois-tumat on ojitettu ja paikoitellen kuivatusvesiä on joh-dettu myös kivennäismaakankaiden läpi. Varttuneita ja hakkuukypsiä metsiä alueella on niukasti.

Voimajohto rantautuu mereltä Ajoksen eteläpääs-sä Takalahden kaakkoispuolella. Puusto Takalahden itäpuolella on havupuuvaltaista, varttunutta kasvatus-metsää ja muualla saaressa voimajohdon alueella ka-rua hiekkapohjaista nuorta männikköä. Ajoksessa voi-majohto sijoittuu soramontun alueelle ja teiden varsil-le, minkä vuoksi sen vaatima tilantarve on vähäinen.

Ajoksentien varressa voimajohto voidaan myös sijoit-taa yhteispylväisiin olemassa olevan johdon kanssa.

Ajokselta voimajohto rantautuu mantereel-le Siikalahdessa. Siikalahden pengerretyssä rannassa kasvaa kapea harmaaleppä- ja pajuvyöhyke ja puusto muuttuvat nopeasti hakkuukypsäksi ja järeäksi

kuu-sikoksi. Valtatien varressa tien eteläpuolella puusto on vanhalla pellonpohjalla kasvavaa nuorta hieskoivikkoa.

Valtatien pohjoispuolella voimajohto sijoittuu hakkuin hoidettuihin taajamametsiin ja metsittyneille pellon-pohjille. Voimajohto ylittää Vähä-Ruonaojan ensim-mäisen kerran vajaan kahden kilometrin etäisyydessä valtatiestä Siikakankaalla. Ylityskohdalla joki on 4-5 metriä leveä ja se on voimakkaasti perattu.

Voimajohdon varrella linjauksen eteläosassa si-jaitsevat metsät ovat lehtipuuvaltaisia, kosteita ja re-heviä. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja metsittyneil-lä pelloilla ovat karhunputki, nuokkuhelmikkä, ora-vanmarja, lillukka, metsäkurjenpolvi, metsäimarre, metsätähti, vadelma, kastikat, kultapiisku, ojakelluk-ka, mesiangervo, käenkaali, suo-orvokki ja suden-marja. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajaa ja tuomea.

Kivennäismaametsissä pääpuulajeja ovat hieskoivu ja kuusi, mäntyä kasvaa harvakseltaan. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat mustikka, puolukka ja ruohokanuk-ka. Lehtipuuvaltaisilla alueilla kasvaa lisäksi puna-ai-lakkia, pietaryrttiä, siankärsämöä ja nuokkuhelmikkää.

Lisäksi kosteimmilla kasvupaikoilla kasvaa kurjenjal-kaa, metsäkortetta ja mesimarjaa. Harvalukuisissa

ka-rummissa männiköissä kasvaa lakkaa, kanervaa ja va-riksenmarjaa sekä paikoitellen suokukkaa.

Länkimaantien pohjoispuolella maaperä muut-tuu hiekaksi ja puusto männiköksi; sekapuuna kas-vaa vähän ohutläpimittaista rauduskoivua ja haapaa sekä kosteimmissa notkelmissa paikoitellen kuus-ta. Metsätyyppi on variksenmarja-puolukkatyyppi (EVT) ja kosteammilla paikoilla puolukka-mustik-katyyppi (VMT). Alueella on ulkoilureitistö, jossa on valaistuja hiihtolatuja, pururatoja, laavu ja moottori-kelkkailureitti. Alue on vilkkaassa käytössä ja reitis-tö ulottuu myös ulkoilualueen eteläpuolella sijaitsevan Vähä-Ruonaojan pohjoisrannalle. Reitistö sijoittuu Ristikangas, ketolanperä - salmenkylänkangas veden-hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle.

Lentokentän ympäristössä puusto on mäntyvaltais-ta ja sekapuuna kasvaa vähän rauduskoivua, haapaa ja kuusta. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat mustikka, puolukka, lillukka, kielo, metsäkurjenpolvi, maitohors-ma, oravanmarja ja metsätähti. Alueella on jonkin ver-ran kivisyyttä ja monin paikoin voimajohtolinjan var-ren nuorissa kivennäismaametsissä näkyvät vielä au-rauksen jäljet. Lentokentän pohjoispuolella sijaitsee

Kuva 4‑34. Maisemoitu maa‑ainestenottoalue Ristikangas, ketolanperä ‑ salmenkylänkankaan pohjavesialueella.

111

Putkensuu, joka on kaivettu kanava. Putkensuun poh-joispuolella Ristikangas, ketolanperä - salmenkylän-kankaan pohjavesialueella sijaitsee toinen ulkoilurei-tistö. Alueen puusto on puhdasta männikköä ja kui-vimmilla sekä paahteisimmilla kasvupaikoilla kasvil-lisuus koostuu lähinnä sianpuolukassa ja kissankäpä-lästä.

Putkensuun pohjoispuolella mäntyvaltaiset suot on ojitettu ja alueella on tehty laajoja avohakkuita.

Kivalontien ja Akkunusjoen välisellä alueella voima-johto ylittää pienen lammen, jonka valuma-alue on muuttunut viereisen maankaatopaikan läjitysten seu-rauksena. Lampi lähiympäristöineen on päässyt vetty-mään, eikä alue enää ole luonnontilainen. Voimajohto sivuaa myös kahta avosuota, Lopetusta ja Leväjänkää, niiden länsireunalla. Lähellä Kemijokea puusto muut-tuu sekapuustoiseksi ja männyn ohella metsiköitä muo-dostavat myös kuusi ja koivu. Voimajohtoreitti päättyy Taivalkosken sähköasemalla Kemijoen itäpuolelle.

4.7.2.1 Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä Voimajohdon alueen metsiä ja soita on käsitel-ty voimallisesti. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Lopetuksen ja Leväjänkän avosuot, jotka ovat

säily-neet luonnontilaisina. Muita arvokkaita kohteita ovat Ajoksessa sijaitsevat uhanalaisten eliölajien esiintymät sekä läheiset luonnonsuojelu- ja Natura-alueet.

4.7.2.2 Suojelualueet ja uhanalaiset eliölajit Ajoksessa sijaitsee kaksi Perämeren saarten Natura-alueeseen sisällytettyä aluetta. Murhaniemi sijoit-tuu voimajohdon itäpuolelle noin 500 metrin etäi-syydelle ja Puidenpuuttuma niemen pohjoisrannalle.

Puidenpuuttuman kohdalla voimajohto on sijoitettu Ajoksentien toiselle puolelle. Myös soidensuojeluoh-jelmaan kuuluva Ajoksen letto (SSO120496) sijoittuu Ajoksentien pohjoispuolelle. Sivakkavaaran pohjois-puolella sijaitsee Kaltiojängän lehto (FI1300503), joka kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaa (LHO120395).

Etäisyys voimajohdon ja lehdon välillä on noin 250 metriä.

Voimajohtoreitin varrella on tehty runsaasti havain-toja uhanalaisista eliölajeista. Voimajohdon välittömään läheisyyteen näistä sijoittuvat kuitenkin vain eteläisim-mät, Ajoksessa ja Siikalahden pohjoispuolella sijaitsevat esiintymät. Voimajohdon eteläpäässä linjauksen varteen sijoittuvat havainnot on esitetty kuvassa 4-36.

Kuva 4‑35. Avohakkuuala Laurinkummussa.

4.7.3 Voimajohdon vaikutus luonnonolosuhteisiin

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Voimajohto sijoittuu talousmetsiin ja voimallisen met-sätalouden jäljet näkyvät alueella monin paikoin; purot ja pienet joet on perattu, metsäiset suot ja soistumat on ojitettu, kuivatusvesiä on johdettu kivennäismaakankai-den läpi ja alueen metsänpohjia on vielä parikymmentä vuotta sitten käsitelty metsänuudistamisen yhteydessä aurauksin. Alueella on myös viime vuosina tehty mitta-via uudistushakkuita etenkin kuusikoissa, eikä perkauk-sin ja harvennukperkauk-sin käsitellyissä kasvatusmetsissä ole pysty- tai maalahopuuta. Ajoksen ja mantereen rantoja on myös käsitelty hakkuin ja pengerryksin, eikä alueella tämän vuoksi myöskään esiinny uhanalaisia luontotyyp-pejä. Uhanalaisten eliölajien esiintymät, joita voimajoh-toreitin varrella on runsaasti, voidaan ottaa huomioon lopullisessa pylväspaikkojen määrittelyssä.

Rakennusaikainen melu aiheutuu puuston kaa-tamisesta ja johdon rakentamiseen tarvittavista ko-neista. Rakennusaikaisia vaikutuksia ovat koneiden ja laitteiden kuljetuksesta ja johtimien asentamises-ta aiheutuvat haiasentamises-tat kulutusherkille maastonkohdille.

Rakennusaikaiset jätemäärät, kuten pakkausmateriaalit ja johtimien sekä vaijereiden pätkät, ovat hyvin vähäi-siä, eikä niistä aiheudu haittaa ympäristölle toimitta-essa annettujen ohjeiden mukaisesti. Rakennusaikaista haittaa luonnonympäristölle voidaan vähentää ajoit-tamalla työt kasvukauden ulkopuoliseen aikaan sekä suunnittelemalla koneiden kulkureitit siten, että välte-tään turhaa puuston kaatoa.

Käytön aikaiset vaikutukset

Kun voimajohto on rakennettu, ei sillä ole vaiku-tuksia ympäröivien alueiden luonnonolosuhteisiin.

Voimajohto ei myöskään sijoitu lintujen muuttoreit-tien varrelle, eikä voimajohdon läheisyyteen sijoittu-villa avosoilla tiettävästi pesi sellaisia uhanalaisia tai direktiivilajeja, jotka voisivat törmätä voimajohtoon.

Tarvittaessa voimajohto voidaan avosoiden reunoilla varustaa huomiopalloilla törmäysten estämiseksi.