Tuuli 2 Tuuli 1
4.5 Kalasto ja kalastus
4.5.3 Kalastustiedustelu
Samassa selvityksessä kartoitettiin silakan ja ahve-nen lisääntymisalueita Gulf-Olympia - pyydyksellä neljänä eri ajankohtana 25.6.–12.8.2009 välisenä ai-kana. Poikastiheydet olivat kaikilla koealoilla ja näyt-teenottokerroilla hyvin pieniä. Poikastiheydet vaihteli-vat koealoittain 0–0,14 yksilöä/m3, ollen keskimäärin vain 0,03 yksilöä/m3. Näistä koealoista SG 13 ja SG 15 - 18 sijoittuvat merituulivoimapuiston hankealu-eelle (Kuva 4-22).
Lohi 38 %
Muikku 26 % Silakka
22 % Siika 12 % Ahven
1 % Taimen 1 % Kuore
0 % Särki
0 % Hauki
0 % Kirjolohi 0 %
25 25 25 25
42 50
83
8 8
25 8
8
8
92 83 50
92 75
50 58
58 33
33 42
17 50
8 17 17 17 42
17 8
Kampela Lahna Särki Kuha Hauki Ahven Made Muikku Lohi Taimen Silakka Siika
Vähentynyt Ennallaan En osaa sanoa Lisääntynyt
Kuva 4‑24. Kemin edustan merialueen ammattikalastajien saalis lajeittain (% kokonaissaaliista) vuonna 2009.
Taulukko 4‑14. Ammattikalastajien mielipiteet eri kalalajien määrien muutoksista saaliissa viimeisen 5 vuoden aikana vastaajamäärien mukaan prosenttiosuuksina.
98
Käytetyt pyydykset
Neljä ammattikalastajaa ilmoitti käyttävänsä lohilouk-kua pyydyksenään. Keskimäärin lohiloukkuja oli yh-dellä kalastajalla pyynnissä noin 9 kappaletta pyynti-päivää kohti. Kolme ammattikalastajaa ilmoitti käyt-tävänsä verkkoja pyydyksenään. Keskimäärin verkko-ja oli yhdellä kalastaverkko-jalla pyynnissä kesällä 23 kappa-letta pyyntipäivää kohti ja talvella noin 17 kappakappa-letta pyyntipäivää kohti. Rysää käytti kaksi kalastajaa ja pe-säverkkoa yksi kalastaja. Kolme kalastajaa käytti use-ampaa kuin yhtä pyyntivälinettä. Muina pyyntivälinei-nään kalastajat mainitsivat mm. maivaloukun, nuotan ja push up-rysän.
Saalis
Tiedusteluun vastanneiden 7 ammattikalastajan (yksi jätti antamatta saalistietojaan) vuoden 2009 kalansaa-lis alueelta oli yhteensä 48850,3 kg. Aineiston perus-teella ammattikalastajien saaliista suurin osa oli loh-ta (18586 kg, 37,8 % kokonaissaaliisloh-ta) (Kuva 4-24).
Toiseksi eniten saaliissa oli muikkua (25,5 % kokonais-saaliista) ja silakkaa (22 % kokonaiskokonais-saaliista). Muiden kalalajien osuus kokonaissaaliista oli 14 %.
Saaliissa tapahtuneet muutokset
Taulukossa 4-14 on esitetty ammattikalastajien pro-sentuaaliset vastaukset kunkin kalalajin saalissa ta-pahtuneisiin muutoksiin liittyen. Taulukossa kutakin kalalajia koskevat vastaukset on käsitelty yksinään si-ten, että kunkin rivin vastausprosentin ajatellaan ole-van 100 ja tämä jakautuu vastausten mukaan eri sa-rakkeisiin.
83 % vastaajista oli sitä mieltä että siika on vähenty-nyt viimeisen viiden vuoden aikana. 50 % oli sitä miel-tä etmiel-tä silakka on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. 42 % oli sitä mieltä että taimen on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana.
50 % oli sitä mieltä että särki on lisääntynyt viimei-sen viiden vuoden aikana. Loput vastaajista eivät otta-neet kantaa kysymykseen särjen osalta.
Vähiten vastauksia suuntaan tai toiseen saatiin ku-han ja kampelan osalta. Muiden lajien osalta vastauk-set olivat jakaantuneet tasaisemmin.
Kalastuksen alueellinen jakautuminen
Ammattikalastustiedustelussa kartoitettiin myös kalas-tusalueiden sijoittumista Kemin edustan merialueella.
Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle alueet, joissa he harjoittavat eri kalastusmuotoja. Ammattikalastajien kalastusalueet on esitetty kuvassa 4-25.
Lohiloukulla ammattikalastusta harjoitettiin lä-hinnä Ajoksen ja Kuukan länsipuolella. Muutama lo-hiloukku paikka oli merkitty myös Laitakarin edus-talle. Verkkokalastusta harjoitettiin niin Karsikkon ja Ajoksen kuin Selkäsaarenkin läheisyydessä. Uloimpana oleva verkkokalastuspaikka oli merkitty noin 4 kilo-metriä Postin matalikolta länteen. Troolilla kalastettiin pääosin Kuukka – Vähä-Huituri välisellä alueella.
Kututualueet
Ammattikalastustiedustelussa pyydettiin vastaajia mer-kitsemään karttaan mahdolliset tiedossa olevat mui-kun, silakan ja siian kutupaikat. Ammattikalastajien merkitsemät kutualueet on esitetty kuvassa 4-26.
Muikun kutualueita oli merkitty Ajoksen ja Pohjois-Kraaselin välisille syvemmille alueille. Yksi merkin-tä kutualueesta oli myös Koivuhaudan lähellä. Kaksi ammattikalastajaa oli merkinnyt muikun kutualueeksi Pieni-Kiikkaran luoteispuolen.
Silakan kutualueita oli merkitty lähinnä selvitysalu-een lounaisosaan matalikoille. Kaksi ammattikalasta-jaa oli merkinnyt silakan kutualueen Postin matalikol-le. Muut paikat saivat yksittäisiä vastauksia.
Siian kutualueiksi oli merkitty Kuukkan ja Toukkakrunnin välisille matalikoille. Kaksi kalasta-jaa oli merkinnyt siian kutualueen Kuukanplakin ja Ajoksen väliselle alueelle. Muut paikat saivat yksittäi-siä vastauksia.
Avoimet vastaukset
Seuraavassa on esitetty ammattikalastuskyselyyn vas-tanneiden henkilöiden avoimet vastaukset:
Ajoksen sataman laivausmäärät vähentyneet
jatku-•
vasti. Sataman laajennushanke on järjetöntä varojen tuhlausta. Tuulimyllyjen edullisempi ja tuottoisampi alue olisi Murhaniemen alue mantereella eikä mereen rakennettava. Järki ja kustannukset huomioitava!
Heti kun tuulimyllyjen pohjia alettiin rakentamaan,
•
alkoi veden samentuminen ja verkkoihin tarttui enemmän liejua ja limaa. Tämä johtuu siitä, että touko-heinäkuun aikana vallitsevat tuulen suunnat ovat etelä-lounas-länsi tuulet, jolloin merivirrat käyvät myös lännestä. Tällöin kaikki hienoaines ja lieju kulkeutuvat suoraan Keminkraaselin ja Ajoksenkrunnin välistä meidän pyyntipaikoillemme ja aiheuttaa likaantumista ja saalismäärät ovat pie-nentyneet. Touko-heinäkuu on tärkein kalastusaika, jolloin saa saalista.
AJOS JA KEMIN SATATAMA AMMATTIKALASTUSTIEDUSTELU
0 2,5 5km
²
Kalastustiedustelu
Hankerajaus Vastausten lukumäärä
0 1 - 2 3 - 4 5 - 6 7 - 8 9 - 12
AJOS JA KEMIN SATATAMA AMMATTIKALASTUSTIEDUSTELU
0 2,5 5km
²
Kalastustiedustelu
Hankerajaus Kutualueet
muikku siika silakkka siika ja silakka muikku ja siika
Kuva 4‑25. Ammattikalastajien ilmoittamat kalastusalueet Ajoksen edustalla.
Kuva 4‑26. Ammattikalastajien ilmoittamat kutualueet.
100
4.5.3.2 Virkistyskalastus Kalastaneet
Tiedusteluun vastanneista ruokakunnista 52 % har-joitti kalastusta selvitysalueella. Vastanneiden ruoka-kuntaan kuului keskimäärin 2,6 henkilöä, joista kalas-tukseen osallistui 2,1 henkilöä.
Aktiivisimmin kalastettiin kesäaikaan kesä-elo-kuussa. Joulukuussa ei harjoitettu kalastusta vastaus-ten mukaan lainkaan (Kuva 4-27). Marraskuussa ka-lastettiin vähiten.
Käytetyt pyydykset
Kalastustiedustelun vastausten perusteella vuon-na 2009 Kemin Ajoksen merialueen edustalla käyte-tyin pyyntiväline oli verkot, onki ja uistin (Kuva 4-28).
Kalastaneista 52 % oli kalastanut verkolla.
Saalis
Aineiston perusteella pääsaalislajit olivat ahven (33,7
%) ja hauki (22,3 %) (Taulukko 4-15). Särkeä saa-liista oli noin 13 %. Seuraavaksi eniten saatiin siikaa (10,4 %). Muikkua ja madetta saatiin lähes saman ver-ran (n. 6 %), Taimenen osuus saaliista oli 5,2 %.
Taulukko 4‑15. Eri kalalajien osuus saaliista ERI KALALAJIEN OSUUS SAALIISTA
(kg) (%)
Ahven 634 33,7
Hauki 419 22,3
Särki 242 12,9
Siika 196 10,4
Muikku 120 6,4
Made 113 6,0
Taimen 98,5 5,2
Lahna 30 1,6
Silakka 23 1,2
Säyne 3 0,2
Kuha 2 0,1
Lohi 1 0,1
YHTEENSÄ 1881,5
Saaliissa tapahtuneet muutokset
Saaliissa tapahtuneita muutoksia koskevien vastausten perusteella siikakanta on vähentynyt alueella voimak-kaimmin (Kuva 4-29). Vähäistä kannan lisääntymistä
on vastausten perusteella todettavissa hauen osalta. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä että ahvenen kanta on pysynyt ennallaan.
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kalalajista riippuen 33…93 % vastaajista ei osannut ot-taa kanot-taa saalismäärän muutokseen. Vähiten otettiin kantaa kuhakannan tilaan (7 % vastanneista). Eniten oli otettu kantaa ahvenkannan muutokseen (66,7 % vastanneista).
Kalastuksen alueellinen jakautuminen
Kalastustiedustelussa kartoitettiin myös kalastus-alueiden sijoittumista Kemin Ajoksen merialueella.
Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle alueet, jois-sa he harjoittavat eri kalastusmuotoja. Kartta oli jaettu 1 km x 1 km ruutuihin. Kuvassa 4-30 on esitetty vir-kistyskalastuksen sijoittuminen tiedustelualueelle.
Verkkokalastus keskittyi lähinnä alueelle Selkäsaari – Patokari – Pieni-Kiikkara – Kuukka. Eniten verkko-kalastuspaikkoja oli ilmoitettu Kemin Kiikkaran etelä-puolelle (5 kalastajaa ruutua kohti) sekä Täikkön ym-pärille (1-4 kalastajaa ruutua kohti). Onginta oli kittynyt lähinnä Selkäsaaren ympärille. Uistelu kes-kittyi lähinnä Karsikkon kaakkoispuolen syvemmille alueille.
4.5.4 Yhteenveto