Tuuli 2 Tuuli 1
4.5 Kalasto ja kalastus
4.5.6 Käytön aikaiset vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Kalastovaikutusten arvioimiseksi on kirjallisuuslähtei-siin perehtyen pyritty selvittämään toiminnassa olevi-en tuulivoimalaitostolevi-en synnyttämiä vedolevi-enalaisia ääniä, värähtelyjä, valo- ja varjoefektejä sekä sähkömagneet-tisia kenttiä sähkökaapeleiden ympärille. Vaikeutena arvioinnissa on vähäinen tietoisuus näiden ilmiöiden todellisesta merkityksestä kalakannoille.
Tuulivoimalat Kalojen esiintyminen
Tanskan Rødsandin merituulivoimapuistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös kalojen käyttäytymistä tuulivoimayksiköiden läheisyydessä. Yöllä ja päivällä ei havaittu olleen tilastollisesti merkittävää eroa kalojen esiintymisrunsauden suhteen. Sen sijaan perustuksen suojaisemmalla puolella näytti olleen enemmän ka-loja kuin tuulisemmalla puolella. Kaka-loja esiintyi run-saammin tuulivoimayksikön välittömässä läheisyydes-sä kuin eri yksiköiden välimaastossa. Tämä tukee käsi-tystä kalojen oleskelusta tuulivoimayksiköiden
tuntu-massa. Merituulivoimapuiston käytöllä ei katsotakaan olevan erityistä vaikutusta kalapopulaatioiden tihey-teen, biomassaan tai pituusjakaumaan.
Mereen rakennettavista perustuksista voi aiheutua talouskaloille (esim. silakka) soveltuvien lisääntymis-alueiden määrän vähenemistä. Hankkeen yhteydessä tutkituista suunnitelluista tuulivoimayksikköjen pe-rustuspaikoista osa sijaitsee syvyysvyöhykkeessä (≤10 m), joka voisi olla mahdollista silakan lisääntymisalu-etta. Tämän merkitys kalakantojen vahvuuteen jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä koko 65 km² hankealueel-ta laajimmassa toteutusvaihtoehdossa VE4 15,5 ha eli 0,2 % voisi olla mahdollista kutualuetta, joka jäisi tuu-livoimayksiköiden alle. Laskennassa on käytetty ka-suuniperustuksen vaatimaa pinta-alaa (3000 m²/tuu-livoimayksikkö) sekä mahdollisia silakan kutualueiden määrää (yht. 52 kpl). Arvioinnin mukaan tuulivoima-loiden vaikutukset kalojen kutualueisiin eivät ole mer-kittäviä. Kalojen kutualueita ja erityisesti taloudellises-ti merkittävien kalalajien (siika, muikku ja silakka) ku-tualueita on ilmoitettu olevan kaikkien hankevaihto-ehtojen alueella.
Lähes koko hankealue kuuluu kalastusselvityksen mukaan kalastettaviin alueisiin. Painopiste on pääasi-assa hankealueen pohjoispuolella sekä sen itäisimmäs-sä osassa. Keskiosassa hankealuetta on alueita, joissa ei ole ilmoitettu olevan kalastusalueita niin ti- kuin virkistyskalastajien osalta. Eniten ammat-ti- ja virkistyskalastajia ilmoitti kalastavansa vaihto-ehtojen VE2 ja VE4 pohjoispuolella sekä kokonaan hankealueen ulkopuolella. Rysäkalastusta harjoite-taan kaikkien hankevaihtoehtojen alueilla. Kalastajat ilmoittivat kyselyssä rysiä olevan vaihtoehtojen VE2 ja VE4 länsireunassa sekä Ajoksen sataman länsipuo-lella nykyisten tuulivoimaloiden läheisyydessä. Valtion vuokraamia Regale-rysäpaikkoja on kaikkien vaihto-ehtojen alueella. Vaihtoehdossa VE1 Regale-paikkoja on 3, kasvaen vaihtoehtojen mukaisessa järjestyksessä ollen suurimmillaan vaihtoehdossa VE4 (14 Regale-paikkaa). Vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 vaikutukset ovat rysäkalastuksen osalta suurimmat ja vaikutukset rysä-saaliisiin ovat melko merkittäviä, mikäli voimalat ra-kennetaan kyseisille rysäpaikoille. Muissa vaihtoeh-doissa vaikutukset arvioidaan vähäisiksi rysäpaikkojen vähäisen lukumäärän perusteella.
Käytön aikaiset vaikutukset näkyisivät selvimmin troolikalastuksessa, mikäli voimalaitoksia sijoitetaan
tärkeimmille troolivetolinjoille Kuukka- Vähä-Huituri väliselle alueelle. Vaikutuksia troolikalastukseen ilme-nee myös merikaapeleiden osalta, mikäli merikaape-leita sijoitetaan troolin vetolinjoille. Verkko- ja rysäka-lastuksen osalta vaikutukset eivät ole yhtä selviä, koska esim. verkkoja voidaan laskea myös voimaloiden väli-selle alueelle.
Positiivisista vaikutuksista voidaan mainita aikaa myöten tapahtuva kalansaaliiden kasvu perustusten lähituntumassa. Tämä ilmiö liittyy kalojen hakeutu-miseen perustusten suojaan ja ravinnonhankinnan mahdolliseen tehostumiseen näillä alueilla (riutta-efekti). Erityisesti pohjakalojen yksilötiheyksien on havaittu kasvavan pysyvien rakenteiden läheisyydessä.
Oletettavasti syynä tälle on suojaisuuden ja ravinto-kohteiden lisääntyminen.
Ruotsin merialueella ei arvioida havaittavan hank-keesta johtuvia vaikutuksia, mm. muuttuvana saalisko-kona. Tuulivoimapuiston käytön aikaisilla häiriöteki-jöillä ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuk-sia kalastoon tai kalastuksen kannattavuuteen Ajoksen edustan hankealueella.
Vedenalaiset äänet ja värähtelyt sekä valo- ja varjoefektit
Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja lai-tostyypistä riippuen myös vedenalaisia melu- ja täri-nävaikutuksia. Mm. Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan tuulivoimalan käyntiäänen ve-denalaisen kuuluvuussäteen kaloille on arvioitu ulot-tuvan kilometrien etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta (Wahlberg & Westerberg 2005). Käyntiäänen ei ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin meluta-soilla, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välit-tömässä läheisyydessä muutaman metrin säteellä voi-malaitoksesta.
Kalojen reagointia vedenalaiseen meluun ovat tut-kineet mm. Wahlberg ja Westerberg (2005) sekä Thomsen ym. (2006). Heidän saamiensa tulosten pe-rusteella lohikala voi aistia tuulivoimalaitoksista syn-tyviä vedenalaisia ääniä, vallitsevista ympäristöolosuh-teista riippuen, aina 0,5–1 kilometrin etäisyydelle asti.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kalan käyttäytymi-nen välttämättä muuttuisi ääniaistimuksen seuraukse-na.
Äänien lisäksi kalat pystyvät kylkiviivansa avulla ais-timaan veden välittämiä paineaaltoja. Tämän avulla
jotkin kalalajit mitä todennäköisimmin pystyvät ais-timaan tuulivoimayksiköiden perustuksista aiheutuvaa värähtelyä. Toisaalta kalojen on havaittu sopeutuvan voimalameluun tai olevan jopa välittämättä siitä.
Koschinski ym. (2003) ja Dhanju ym. (2005) tut-kimusten mukaan laivojen aiheuttama vedenalainen melu on samankaltaista kuin tuulivoimaloista aiheu-tuva melu. Ajoksen edustalla on satamatoimintaa ja si-ten laivaliikennettä. Alueelle kohdistuu sisi-ten jo nykyi-sin vedenalaista melua kaikista suunnista, jonka voi-makkuus ja taajuus vaihtelevat suunnan, paikan ja ajan mukaan.
Edellä esitetyn perusteella ei ole todennäköistä, että tuulivoimaloiden aiheuttamat äänet erityisesti häiritsi-sivät esim. kutuvaelluksella olevia kaloja, jotka käyttä-vät useita eri aisteja kutujokensa löytämiseksi.
Tuulivoimalan roottori aiheuttaa ajoittain liikkuvia varjo- ja valoefektejä. Ilmiö on säästä riippuvainen:
Mikäli sää on pilvinen tai tyyni, jolloin tuulivoimalai-tos on pysähdyksissä ja ilmiötä ei esiinny. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illal-la). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Myöskään jääpeitteisenä ai-kana ilmiöllä ei ole vaikutuksia vedenalaiselle eliöstöl-le. Esiintyessään varjo- ja valoefektit saattavat vaikut-taa kalojen käyttäytymiseen. Varjon kulkiessa niiden ohi, monet kalalajit reagoivat välittömällä pakenemi-sella tai suojautumipakenemi-sella. Käyttäytyminen on todennä-köisesti luonnollinen reaktio, jolla kala suojautuu lin-tupredaatiota vastaan. Erityisesti suurikokoisten siiko-jen tiedetään olevan herkkiä ympäristössä tapahtuvil-le muutoksiltapahtuvil-le ja niihin valo- ja varjoefektit mahdolli-sesti vaikuttavat. Vaikutuksia saattaa olla myös silakan kutuun, joka saattaa heikentyä, mikäli voimalat sijoit-tuvat kutualueille. Vaikutuksen on kuitenkin arvioitu olevan tilapäinen liittyen sääoloihin ja jääpeitteen suo-jaavaan vaikutukseen.
Sähkönsiirto
Sähkönsiirron aiheuttamaa sähkömagneettista kenttää on pidetty lähes ainoana mahdollisena kaloihin koh-distuvana merituulivoimalan käytönaikaisena vaiku-tuksena. Staattisen magneettikentän vaikutuksia ve-siorganismeihin on toistaiseksi tutkittu vain vähän ja tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Tämä tekee arvi-oinnista haasteellisen.
Tässä hankkeessa käytettävät kaapelit ovat
vaih-106
tovirtakaapeleita, jotka ovat yleisesti käytettyjä, kun sähkönsiirtoetäisyydet ovat suhteellisen lyhyi-tä. Magneettisen kentän koko riippuu tehosta, joka hetkellisesti ajetaan kaapelissa. Magneettisen kentän voimakkuus puolestaan heikentyy nopeasti etäisyy-den neliönä. Asiantuntija-arvioon perustuen 1 met-rin etäisyydellä kaapelista, magneettivuontiheys on noin 10-kertainen geomagneettiseen kenttään verrat-tuna. Kaapelin vaikutus yltää noin 15 metriä kaapelin kummallekin sivulle sekä yläpuolelle magneettiken-tän vaimentuen äärilaidoille. Arvio perustuu oletuk-seen, että kyseessä on 200 MW: n tuulivoimapuisto, 110/400 kV:n maa-/vesikaapeliyhteys sekä kaapeleissa kulkevan virran määrään 500–1800 A. RKTL:lta saa-dun tiedon mukaan merivaellusvaiheessa (kutuvaellus) dataloggereilla saatu tieto osoittaa, että lohet suosivat uidessaan lämpimiä pintavesiä, mutta käyvät välillä ly-hyitä aikoja melko syvälläkin (RKTL, henkilökohtai-nen tiedonanto J.Lilja 28.1.2010). Mikäli lohet käyttä-vät hankealuetta vaellusreittinään, on oletettavaa, että lohet uivat osalla aluetta kaapeleiden magneettikentän vaikutuspiirissä.
Tanskan Rødsandin merituulivoimapuistossa teh-dyn tutkimuksen mukaan merenpohjaan, metrin sy-vyyteen kaivettujen merikaapeleiden magneettinen kenttä pohjan pinnalla on vähemmän kuin luonnolli-nen geomagneettiluonnolli-nen kenttä. Peittämisen vähentävää vaikutusta on todennut tutkimuksessaan myös Öhman ym. (2007). Sähkömagneettinen kenttä ei varsinaisesti pienene, vaan sen vaikutussäde vedessä vähenee kaa-pelin syväyksen verran. Tämän vuoksi on arvioitu, että kaapeleiden magneettisella kentällä ei ole olennaista vaikutusta kalojen käyttäytymiseen.
Öhman ym. (2007) mukaan tutkimukset magneet-tikentän vaikutuksista kaloihin ovat osin ristiriitaisia.
Kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu magneetti-kentän vaikuttavan mm. kalojen suunnistamiseen, fy-siologiaan ja lisääntymiseen. Luonnonoloissa vastaa-vanlaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Suurin osa kaloista käyttää suunnistamiseen yhtä aikaa useita ais-teja, joka tekee tutkimuksesta haasteellisen. Aistit, jot-ka havaitset magneettisia kenttiä, eivät ole ainoita, joi-den avulla kalat suunnistavat. Suunnistusta ohjaavat mm. tunto-, näkö-, kuulo- ja hajuaistit sekä geoelekt-rinen informaatio yhdessä hydrografisen informaati-on kanssa (Taylor 1986, Westin 1990 & Wilhelmssinformaati-on ym. 2006). Vaikka kalat aistivatkin magneettisia
kent-tiä, eivät sähkönsiirtokaapeleiden aiheuttamat mag-neettikentät ole välttämättä niin voimakkaita, että ne aiheuttaisivat kalojen poikkeavaa käyttäytymistä.
Öölannin ja Ruotsin mannermaan välisellä meri-alueella on tutkittu ankeriaiden käyttäytymistä koh-dissa, joissa merenpohjaan oli upotettu kaapelei-ta. Ankeriaan vaellussuunta kääntyi hetkeksi kaape-lin kohdalla ja palautui taas ennalleen vaikutusalueen ulkopuolella. Myös uintivauhti hidastui kaapeleiden kohdalla. Vaikutukset olivat kuitenkin hyvin vähäi-siä (Westerberg 2000). Vastaavanlaisia tuloksia ovat saaneet myös Yano ym. (1997), Poleo ym. (2001) ja McCleave ym. 1971), jotka ovat tutkineet magneetti-kentän vaikutuksia lohikaloihin. Tyynellämerellä teh-dyssä tutkimuksessa havaittiin, että nuoret koiralo-het (Oncorhynchus keta) hidastivat merkittävästi uin-tivauhtiaan suuntaa vaihtaessaan niin normaalin geo-magneettisen kentän kuin muunnellun geo-magneettisen kentän vaikutuspiirissä. Horisontaaliseen sekä verti-kaaliseen liikkumiseen muunnellulla magneettiken-tällä ei ollut vaikutusta. Myöskään pienet muutok-set magneettikentässä eivät vaikuttaneet punalohien (Oncorhynchus nerka) käyttäytymiseen. Vaikka tutki-mukset osoittavat, että magneettiset kentät voisivat vaikuttaa kaloihin, on silti hyvin vähän todisteita sii-tä, että merituulivoimapuistojen muodostamat sähkö-magneettiset kentät vaikuttaisivat merkittävästi kaloi-hin (Öhman 2007).
Mikäli merenpohjassa olevia kaapeleita ei ole suo-jattu, voivat ne haitata ammattikalastusta. Ne voivat aiheuttaa ankkurointikiellon alueilla, joissa kaapeleita ei ole peitetty.
Tuulivoimayksiköiden huoltoihin liittyvillä käyn-neillä ei katsota olevan vaikutusta alueen kalastoon, kalastukseen ja kalatalouteen.
Ruotsin merialueella ei arvioida havaittavan hank-keesta johtuvia vaikutuksia, mm. muuttuvana saalis-kokona. Sähkönsiirron käytön aikaisilla häiriötekijöil-lä ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuk-sia kalastoon tai kalastuksen kannattavuuteen Ajoksen edustan hankealueella.