2.2 Yhteinen esirukous
2.2.2 Esirukouksen ohjeistus Kirkkokäsikirjassa
Kirkkokäsikirja on Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä kirja, jossa annetaan selkeät ohjeet seurakuntien jumalanpalveluksien viettoon. Kirkkokäsikirja sisältää Juma-lanpalvelusten kirjan (2000), Evankeliumikirjan (1999) ja Kirkollisten toimitusten kirja 1–3 (2003).
Jumalanpalvelusten kirja sisältää jumalanpalvelusten kaavat, rukoukset ja messusävelmät. Evanke-liumikirja puolestaan sisältää kirkkovuoden pyhäpäivien raamatuntekstit, rukoukset ja virsisuosi-tukset. Kirkollisten toimitusten kirja sisältää nimensä mukaisesti toimitukset, joista säädetään kirk-kolaissa ja kirkkojärjestyksessä eli ns. kasuaalitoimitukset sekä muun muassa virkaan vihkimiset ja asettamiset. Kirkollisten toimitusten kirja sisältää myös eri tilanteisiin liittyviä raamatuntekstejä, rukouksia ja musiikkiaineistoa.63
Kuva 1. Kirkkokäsikirjan ohjeet yhteisen esirukouksen sisältöön.
Kirkkokäsikirjassa on selkeät ohjeet siitä, mitä jumalanpalveluksen esirukouksien tulee sisältää.
Kirkkokäsikirjan ohjeen mukaan esirukouksessa tulee huomioida seuraavat neljä rukousaihetta:
rukous kristillisen kirkon ja evankeliumin leviämisen puolesta, rukous esivallan ja rauhan puolesta,
61 Kotila 2004, 210–211.
62 Kirkkokäsikirja 2016, 24–26.
63 Tietoa kirkkokäsikirjasta. https://www.sakasti.fi
20 rukous vaikeuksissa olevien puolesta sekä rukous ajankohtaisten asioiden puolesta. Esirukouksessa tulee olla tilaa myös hiljaiselle rukoukselle.64
Kirkkokäsikirja sisältää erilaisia valmiita esirukousmalleja, jotka ovat kirkkokäsikirjan Jumalanpalve-lusten kirjan osiossa. Valmiita esirukousmalleja on kuusi ja niiden lisäksi myös valmiit esirukous-mallit adventin, joulun ja paaston ajalle. Jumalanpalvelusten kirjassa on myös esirukousesirukous-mallit per-hemessuun sekä varhaisnuorten ja nuorten jumalanpalvelukseen. Lisäksi siellä on ahdistukseen ja yksinäisyyteen liittyviä valmiita esirukouksia ja Herra armahda -rukous, josta voi valita sopivia osia.
Lisäksi esirukousmalleista löytyy litanioita, jotka ovat löydettävissä myös virsikirjan jumalanpalve-lusliitteestä.65
Kirkkokäsikirjan Jumalanpalvelusten kirjan osiossa on valmiiden esirukousmallien lisäksi lyhyitä malleja esirukouksen aloitukseen ja päätökseen sekä esirukousmalleja kirkon, isänmaan ja maail-man, esivallan, kodin ja perheen, luonnon ja työn puolesta sekä kärsimyksen ja väkivallan uhrien puolesta. Siellä on myös johdatuksia esirukouspyyntöihin ja hiljaiseen rukoukseen. Malleissa on myös vaihtoehtoisia rukouksia kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden muistamiseen. Val-miita lyhyitä esirukousmalleja on lisäksi erityistilanteisiin, kuten koulujen alkamiseen, vaaleihin ja seurakunnan työntekijän valintaan sekä itsenäisyyspäivään liittyen. Ohjeistuksessa todetaan, että rukoukset on mahdollista jaksottaa rukouslauseella, laululla tai hiljaisuudella.66
Kirkkokäsikirjan sisältämät valmiit esirukousmallit on tarkoitettu virikkeeksi seurakunnan jumalanpalveluselämään siten, että seurakunnilla on mahdollisuus ottaa huomioon myös omia perinteitään, käytäntöjään ja voimavarojaan. Kirkkokäsikirjan suosituksen mukaan yhteisen esirukouksen toimittajana on joku muu henkilö kuin jumalanpalveluksen liturgi. Yhteisen esirukouksen voi johtaa diakonin tehtävissä toimiva ja se suositellaan laadittavaksi yhdessä seurakuntalaisen kanssa. Seurakuntalainen voi myös palvelutehtävänä osallistua yhteisen esirukouksen esittämiseen.67
64 Jumalanpalveluksen opas 2012, 19.
65 Kirkkokäsikirja 2018, 221–243.
66 Kirkkokäsikirja 2018, 243–261.
67 Kirkkokäsikirja 2018, 10–13.
21 Ohjeistuksen mukaan yhteisen esirukouksen valmistelee jumalanpalveluksen liturgi,
diakoniatyöntekijä tai avustava pappi. Esirukouksen valmistelu on hyvä tehdä yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Esirukouksen voi laatia Kirkkokäsikirjan Jumalanpalvelusten kirjan valmiiden esirukousmallien mukaan ja siihen voi sisällyttää seurakuntaan tulleet
esirukouspyynnöt. Esirukouksen valmistelussa täytyy huomioida seurakuntalaisten yksityisyydensuoja. Esirukouksesta ei saa myöskään tulla liian pitkä.68
Esirukoukseen voi sisällyttää kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden nimet ja rukoukset hei-dän puolestaan. Vaihtoehtoisesti heihei-dän nimensä voi ilmoittaa ennen yhteistä esirukousta ja ru-koukset heidän puolestaan voi lisätä yhteiseen esirukoukseen. Kolmantena vaihtoehtona on, että kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden nimet ja rukoukset esitetään ennen varsinaista yh-teistä esirukousta. Rukouksiin heidän puolestaan voi liittää musiikkia ja symboliikkaa.69
Jumalanpalveluksen yhteinen esirukous on nimensä mukaisesti yhteinen, mutta myös synnintun-nustuksen tavoin henkilökohtainen. Esirukouksessa voi tällöin suosia tapoja, joilla seurakuntalaiset pääsevät osallistumaan esirukoukseen. Tällaisia osallistumistapoja voivat olla esimerkiksi rukous-lauseet, rukouslaulut, virren säkeistöt tai hiljaisuus. Esirukouksen esittämisessä seurakuntalainen voi olla mukana rukousavustajana. Liturgin tai avustajan yksin esittämiä esirukouksia ei ole hyvä suosia muutoin kuin erityistapauksissa.70
Rukous mielletään usein muodoltaan pyyntö-, kiitos- tai ylistysrukoukseksi. Rukoukseen voi kuulua myös palvonta, jota ilmaisee erityisesti laulettu rukous. Hiljaisuus on myös tärkeä rukouksen ulottuvuus, joka ei ole kuitenkaan jumalanpalveluksessa taukoa, vaan intensiivistä rukousta.71 Yhteiseen esirukoukseen on hyvä sisällyttää myös hiljaisuutta, jolloin osallistujat voivat tuoda sydämellään olevia asioita myös hiljaisessa rukouksessa Jumalalle.72
68 Jumalanpalveluksen opas 2012, 19.
69 Jumalanpalveluksen opas 2012, 19.
70 Jumalanpalveluksen opas 2012, 20.
71 Kotila 2004, 23.
72 Jumalanpalveluksen opas 2012, 19.
22 2.2.3 Esirukous seurakunnan yhteisenä rukouksena
Suomessa evankelis-luterilainen kirkko on vahva yhteisö, joka on vaikuttanut koko yhteiskuntaan sekä suomalaisten identiteetin muodostumiseen.73 Tietoisuus yhteisöön kuulumisesta voi myös olla tärkeä tekijä uskonnollisen kokemuksen kannalta.74Yhteisöllisyys on yksi kristillistä spirituali-teettia vahvasti leimaava piirre, jonka keskiössä on kirkko Kristuksen ruumiina.75 Spiritualiteetilla tarkoitetaan hengellisen elämän harjoittamista, mikä on ollut myös huomion kohteena suomalai-sessa teologisuomalai-sessa keskustelussa.76 Spiritualiteetti liittyy yhteyteen toisten kanssa ja sitä kautta yh-teisöllisyyteen. Kokemus Jumalan rakkaudesta ja hyvyydestä näkyy lähimmäisen huomioimisessa ja sitä myötä syvempänä yhteytenä Jumalaan.77 Yhteinen esirukous on hengellisen elämän harjoit-tamista ja sillä on vaikutus rukoilijaan ja yhteisöön. Yhteisessä esirukouksessa tuodaan yhteisön ja lähimmäisen asioita yhdessä Jumalan eteen, mikä voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja turvallisuu-den tunnetta.
Marjaana Härkönen korostaa elävän ja kasvavan seurakunnan taustalla olevaa yhdessä rukoilevaa seurakuntaa. Rukous kuuluu olennaisena osana kirkon tehtävän toteuttamiseen. Seurakuntalaisilla tulisi olla mahdollisuus myös rukousaiheiden kokoamiseen, rukouksen valmisteluun ja toteuttami-seen. Yhteinen valmistelu auttaa tekemään rukouksesta nimenomaan yhteistä esirukousta. Esiru-kouksen valmisteleminen yhdessä voi lisätä seurakuntalaisten osallisuuden kokemusta jumalanpal-veluselämässä ja lisätä rukouselämää myös messun ulkopuolella.78 Yhteinen esirukous valmistel-laan tietyllä tavalla, johon löytyy ohjeistus evankelis-luterilaisen kirkon käytössä olevasta Kirkkokä-sikirjasta. (kts. edellinen luku).
Esirukouksessa tulee olla kokemus, että seurakunta rukoilee yhdessä juuri sen todellisuuden keskellä ja sen puolesta, jossa he elävät. Erilaisten näkökulmien ja rukousaiheiden liittämistä yhteiseen esirukoukseen mahdollistavat muun muassa erilaisten symbolien käyttäminen ja rukoushiljaisuus. Symboleina voi käyttää esimerkiksi kynttilöitä, kuvia, leipää, rukouskiviä, liikettä
73 Ketola et al. 2016, 25.
74 Hovi 2018, 214.
75 Komulainen 2007, 101, 115.
76 Komulainen 2007, 101–102; Raunio 2003, 34–35.
77 Raunio 2003, 35.
78 Härkönen 2014, 12–13.
23 ja käsiä. Musiikin ja rukouslauseen käyttö rukouksen jaksotuksessa mahdollistaa sen, että
seurakunta kokee rukoilevansa yhdessä omien asioiden puolesta.79 Yhteinen ja julkisesti tapahtuva rukous ilmentää sitä maailmaa, missä se tuodaan esille. Rukouksen avulla voidaan sanoittaa ja tuoda esille maailman tilanteita.80Seurakunnan jumalanpalvelus on paikka, missä esirukouksessa tuodaan esille seurakuntalaisten yhteisiä asioita ja toimitaan näin kaikkien ihmisten
puolestapuhujana.81
Viime aikoina kirkkohallituksessa on kiinnitetty huomiota rukousten muotoihin, jotta ne vastaisivat paremmin tämän päivän ihmisten käyttämää kieltä sekä elämää. Pitkään käytössä olleet rukoukset ovat havaintojen mukaan vieraantuneet tämän päivän kielen käytöstä sekä ihmisten elämästä.
Kirkkohallituksen toimesta kirkollisten toimitusten (kasteet, häät, hautajaiset) kirjan rukouksia on alettu uudistamaan. Lisäksi jumalanpalvelusten liturgiasta ja rukouksista on alettu kehittämään myös selkokielisiä tekstejä.82Rukousten kielen tulisi nimenomaan mahdollistaa läsnäolijoiden osallisuus, yhteys sekä kohtaaminen Jumalan kanssa. Rukousten kielen täytyy myös olla
nykysuomea sekä kaikille yhteistä yleiskieltä eikä se siten saa olla vain erityisryhmille tarkoitettua tai liian vaikeaselkoista teologista kieltä.83Jumalanpalveluksen kokeminen merkityksellisenä edellyttää, että jumalanpalveluksen kieli ja tavat ovat tuttuja.84
Esirukouksen laatimisessa voidaan käyttää avoimia muotoiluja, jotka mahdollistavat omien tärkeiden rukousaiheiden liittämisen yhteiseen esirukoukseen. Avoimia muotoiluja voi käyttää esimerkiksi tähän tapaan: ”Me rukoilemme heidän kanssaan, jotka tänään ovat sairaana.” tai
”Asiat ja ihmiset, joista tänään olemme huolissamme…” tai ”Jumala, me kannamme rukoillen eteesi asiat ja ihmiset, joista tänään iloitsemme…”.85
79 Härkönen 2014, 16–17.
80 McGowan 2017, 1.
81 Jumalanpalveluksen opas 2012, 19.
82 Inkala 2020, 24–26.
83 Inkala 2020, 24–26.
84 Joenperä 2013, 3.
85 Härkönen 2014, 16.
24 Esirukousaiheita voi koota esimerkiksi kirkossa olevasta esirukouslaatikkoon jätetyistä rukouspyyn-nöistä tai seurakunnan nettisivujen kautta jätetyistä esirukousaiheista. Esirukouksia on mahdol-lista koota myös hartauksien, kotikäyntien ja vierailuiden kautta tulleista rukouspyynnöistä tai seu-rakunnan kerhoissa kokoontuvien henkilöiden kautta. Seuseu-rakunnan eri työalojen työntekijät voivat koota ajankohtaisia rukousaiheita työpaikalla olevaan esirukouskoriin tai ajankohtaisia esirukouk-sia voi koota vaikkapa työntekijäkokouksessa. Esirukoukset voi kerätä myös messun aikana, jolloin seurakuntalaiset voivat jättää rukouspyyntöjä esirukousta johtavan ohjeistuksella esimerkiksi kir-koissa oleviin koreihin.86
Esirukouspyyntöjen liittäminen yhteiseen esirukoukseen voi merkitä esirukouspyynnön jättäjälle paljon. Timo Veijola tuo esille depressiivisen ihmisen kokemuksen emotionaalista tyhjyydestä, millä on vaikutus myös uskonnolliseen elämään. Tämä voi näkyä masentuneen elämässä uskon puutteena ja kyvyttömyytenä rukoilla. Tällöin masentuneelle voi olla suureksi lohduksi tietoisuus siitä, että ympärillä oleva yhteisö ja läheiset ihmiset rukoilevat hänen puolestaan.87Tutkimusten mukaan suosituin rukouspyyntö liittyy ihmisten terveysasioihin.88 Ihmisen oma hätä vaikuttaa ru-kouksen tarpeeseen. Rukoilija voi oman hädän lisäksi tuntea hätää myös toisten kärsimyksistä.89
Esirukouksen merkitystä mietittäessä on pohdittu, miksi rukoilla, kun Jumala kaikkitietävänä jo tuntee ihmisten ja maailman tilanteen. Tähän liittyen on eritelty Jumalan absoluuttinen ja välilli-nen valta. Absoluuttisen vallan kautta kaikkitietävä Jumala voi tehdä, mitä tahtoo. Kuitenkin Ju-mala haluaa välillisen vallan kautta toimia yhdessä ihmisten kanssa ja heidän kauttaan.90 Esirukous voidaan nähdä rakkauden ilmaisuna niiden puolesta, jotka tarvitsevat apua. Raamatun lupauksen mukaan Jumala toimii, kun ihmiset rukoilevat ja Jumalan Poika rukoilee jatkuvasti maailman puo-lesta. Jumalan mielen mukaiset esirukoukset yhtyvät Jumalan Pojan rukoukseen, josta tulee ru-kouksen voima. Kaikkitietävä Jumala kutsuu näin ihmisiä työhönsä ja vaikuttaa heidän kauttaan.91
86 Härkönen 2014, 17–18.
87 Veijola 2000, 162.
88 Ladd & Spilka 2015, 449.
89 Jolkkonen 2003, 103.
90 Jolkkonen 2003, 98.
91 Kuula 2016, 58–59.
25 Seurakuntalaisten esirukouspyyntöjen liittäminen jumalanpalveluksen yhteiseen esirukoukseen on Jumalan työtoverina toimimista, lähimmäisen huomioimista ja toisten kärsimysten lievittämistä.
Esirukouspyyntöjen sisällyttäminen yhteiseen esirukoukseen kertoo siitä, että seurakunta haluaa yhdessä kantaa rukousta pyytäneet ihmiset ja asiat Jumalalle. Se on viesti siitä, että esirukousta pyytäneiden asiat halutaan huomioida seurakunnassa.
2.3 Yhteisen esirukouksen ja rukouksen merkitys aiemmassa tutkimuksessa
Rukousta on tutkittu erilaisista näkökulmista ja tässä tutkimuksessa näistä näkökulmista on
huomioitu rukouksen ja hyvinvoinnin yhteys. Yhteisessä esirukouksessa on mahdollisuus sanoittaa ja tuoda esille seurakuntalaisten yksittäisiä esirukouspyyntöjä itsensä tai muiden puolesta.
Jumalanpalveluksen yhteiseen esirukoukseen on mahdollisuus sisällyttää myös hiljaisuutta, jolloin seurakuntalaiset voivat jättää oman hiljaisen rukouksen Jumalalle. Tällöin yhteinen esirukous ja yksittäinen henkilökohtainen rukous voivat olla kokemuksena samankaltaisia. Tätä taustaa vasten tässä tutkimuksessa on pidetty tärkeänä ottaa esille myös rukouksen merkitys hyvinvoinnille.
Erik Allardtin mukaan hyvinvoinnilla on kolmenalaisia ulottuvuuksia: aineellinen hyvinvointi (elintaso, terveys, asuminen), ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen elämään liittyvä hyvinvointi (perhe, rakkaus) sekä olemiseen liittyvä hyvinvointi (itsensä toteuttaminen, vaikuttamismahdollisuus).92 Henkilökohtainen rukous voi rukoilijan omassa kokemusmaailmassa koskettaa näitä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia. Lisäksi yksittäisen rukouksen ja yhteisen esirukouksen sisällöt voivat liittyä rukouspyyntöjen osalta hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös lähdeaineiston esirukousten sisältöjen mahdollista liittymistä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin.
Suomalaisessa tutkimuksessa yhteisen esirukouksen tarkemmista sisällöistä ei ole olemassa
tutkimuksia. Yhteistä esirukousta on tutkittu lähinnä jumalanpalveluksen kokemiseen ja odotuksiin liittyvissä tutkimuksissa. Yhteistä esirukousta on sivuttu myös jumalanpalveluselämään ja sen
92 Allardt 1975, 27–35.
26 merkityksellisyyteen liittyvissä tutkimuksissa. Tämän luvun alaotsikoissa tuodaan esille näitä
rukoukseen ja hyvinvointiin sekä suomalaiseen jumalanpalvelustutkimukseen ja yhteiseen esirukoukseen liittyviä tutkimustuloksia.
2.3.1 Rukouksen ja hyvinvoinnin yhteys
Rukousta on tutkittu muun muassa ihmisen hyvinvoinnin, mielenterveyden ja fyysisen terveyden kannalta. Tutkimusten mukaan rukouksen käyttämisellä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden ahdistus- ja masennusoireille.93 Sydänleikkauksesta toipuvien potilaiden tutkimuksessa on todettu rukouksen ja toipumisen välinen yhteys. Potilaat ovat käyttäneet rukousta selviytymiskeinona ja sillä on ollut vaikutusta masennus- ja ahdistusoireiden vähenemiseen.94 Syöpään sairastuneista suuri osa rukoili sairauden aikana enemmän ja koki saavansa rukouksesta lohtua ja turvallisuutta.95
Useiden tutkimusten mukaan hengellisyydellä ja uskonnollisuudella on yhteys parempaan terveyteen ja alhaisempaan masennukseen. Mielenterveyspotilaiden tutkimuksessa on havaittu, että uskonnolliseen toimintaan osallistuvien masennusoireet vähenivät.96 Uskonnollisuuden ja hengellisyyden on todettu liittyvän parempaan mielenterveyteen. Uskonnollisuudella ja hengellisyydellä on tutkimusten mukaan myönteistä vaikutusta, joka alentaa masennusta, päihteiden väärinkäyttöä ja itsemurhia.97
Tuoreen tutkimuksen mukaan hiljaisellakin rukouksella on henkilökohtaisten ongelmien yhteydessä vaikutusta emotionaalisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Rukous näyttää antavan henkilökohtaisiin ongelmiin laajempaa näkökulmaa sekä lisäävän emotionaalista ja hyväksyvää suhtautumista ongelmiin. Rukouksen käyttäminen ongelmien yhteydessä antaa positiivisen kokemuksen ongelman hallinnasta.98
93 Pargament et al. 2015, 568–569.
94 Masters & Hooker 2015, 525.
95 Saarelainen 2017, 262.
96 Park & Slattery 2015, 541.
97 Bonelli & Koenig 2013, 657–658.
98 McCulloch & Parks-Stamm 2020, 254, 258.
27 Saija Alanko on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan suomalaiseen sairaalasielunhoitoon liittyen rukouksen käyttöä. Suomalaisessa sairaalasielunhoidossa rukous on käytännön työmenetelmä, jota myös arvostetaan. Rukousta pidetään hyvänä sielunhoitomenetelmänä, joka hyödyttää sekä potilasta että sairaalasielunhoitoa tekevää työntekijää. Rukouksen on koettu olevan heille avuksi vaikeiden asioiden ja stressin käsittelyssä.99
Rukouksen merkitystä on tutkittu myös roomalaiskatolisen kirkon hengellisten työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksessa todettiin, että rukouksella on positiivinen vaikutus heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Rukouksen merkitystä tutkittiin sekä yksityisen että julkisen rukouksen muodoista. Erityisesti yksityinen rukous jokapäiväisessä elämässä nousi tärkeäksi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Rukouksessa korostui yhteys yliluonnolliseen, mikä koettiin tärkeänä voimavarana kirkon hengellisten työntekijöiden keskuudessa.100
2.3.2 Jumalanpalveluksen ja yhteisen esirukouksen tutkimuksia
Jussi P. Mäkelä on tutkinut pro gradussaan seurakuntalaisten odotuksia ja kokemuksia jumalanpalveluksesta. Yhteisen esirukouksen toivottiin rukouspyyntöjen lisäksi sisältävän
enemmän kiitosaiheita. Seurakuntalaiset odottivat myös, että esirukouksessa rukoillaan jokaisen kirkossa olijan puolesta. Tällöin kirkossa olijat saavat kokemuksen siitä, että heidänkin puolestaan rukoillaan. Pitkä esirukous vaikeutti joidenkin kirkkovieraiden keskittymistä. Pitkän esirukouksen jaksottamiseen ehdotettiin laulua eri rukousaiheiden väliin. Seurakuntalaisten jättämien
esirukouspyyntöjen sisällyttäminen esirukoukseen koettiin hyvänä asiana. Seurakuntalaisten esirukouspyyntöjen kuuleminen rukouksessa lisää luottamusta siihen, että heidän hätänsä otetaan vakavasti. Seurakuntalaisten toivottiin myös voivan osallistua esirukouksen valmisteluun ja
lukemiseen jumalanpalveluksessa.101
99 Alanko 2019, 70–71.
100 Bússing et al. 2016, 89, 101–102.
101 Mäkelä 2001, 90–93, 135.
28 Ulla Palolan opinnäytetyössä ilmeni seurakuntalaisten arvostus yhteistä esirukousta kohtaan.
Opinnäytetyössä tutkittiin Taulumäen kirkon yhteisöllistä messu-uudistusta osallistujien näkökul-masta. Esirukousjaksossa tutkittiin esirukousmahdollisuutta kappelissa, mahdollisuutta jättää esi-rukouspyyntö sekä yhteistä esirukousta. Yhteinen esirukous luetaan Taulumäen messu-uudistuk-sessa suoraan penkistä ”seurakunnasta nousevana” rukouksena. Taulumäen messun osallistujat pitivät yhteistä esirukousta merkityksellisimpänä esirukousjakson osiona. Erityisesti 50–65-vuotiai-den keskuudessa yhteistä esirukousta pidettiin tärkeimpänä esirukousjakson osiona.102
Johanna Räsänen on tutkinut väitöskirjassaan seurakuntalaisten kokemuksia ja odotuksia jumalanpalveluksesta. Hänen aineistostaan noin neljäsosa tutkimukseen osallistuneista
seurakuntalaisista toivoi yksittäisten esirukouspyyntöjen sisällyttämistä yhteiseen esirukoukseen.
Useimpien seurakuntalaisten mielestä sairaiden puolesta rukoileminen kuului jumalanpalvelukseen. 82 % seurakuntalaisista toivoi pappien rohkaisevan heitä
esirukouspyyntöjen esittämisessä. Lisäksi 38 % seurakuntalaisista toivoi jumalanpalveluksen esirukouksen yhteyteen lyhyttä hiljaista hetkeä, jolloin seurakuntalaisilla on mahdollisuus rukoilla hiljaa mielessään läheistensä puolesta.103
Jaakko Tuisku tutki väitöskirjassaan kirkkoherranvaalien toteutustaja havainnoi myös
kirkkoherraehdokkaiden vaalinäytteisiin liittyvien jumalanpalvelusten esirukouksia.Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja siihen liittyi neljän kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalinäytteiden havainnointia. Esirukouksen lukija oli useimmiten itse kirkkoherranvaaliehdokas tai se luettiin puoliksi avustavan papin kanssa. Esirukouksissa oli hyödynnetty jumalanpalvelusten kirjan valmista esirukousmateriaalia ja muokattu sen pohjalta rukousta pappia valittaessa. Erään
kirkkoherranvaalin ehdokkaan laatimassa esirukouksessa esirukous toteutui virren ja rukouksen vuorotteluna. Eräässä toisessa esirukouksessa sen yhteyteen oli liitetty virsi ennen esirukousta.104
102 Palola 2013, 24–25.
103 Räsänen 1995, 190–191.
104 Tuisku 2014, 3, 108.
29 Tuiskun tutkimuksesta ilmeni, että suurimpaan osaan vaalinäytteiden jumalanpalvelusten
esirukouksiin oli liitetty ajankohtaisena aiheena myös rukous vaalin puolesta. Vaalinäytteiden esirukouksiin oli liitetty myös rukous kastettujen, kuolleiden ja vihittyjen puolesta. Esirukouksen yhteydessä kuolleille sytytettiin kynttilät. Eräässä esirukouksessa rukoiltiin kaikkien seurakunnan eri työmuotojen puolesta sekä työntekijöiden, lähimmäisten ja perheiden puolesta. Esirukouksen aiheena oli myös kärsimyksen poistaminen, välinpitämättömyys, kotiseutu, naapurit, veteraanit, alueen hoitolaitokset sekä niiden työntekijät ja asukkaat.105
Johanna Räsäsen väitöskirjasta ilmeni, että jumalanpalvelus kokonaisuudessaan herättää tunteita siihen osallistuville seurakuntalaisille. Rukous on saarnan, ehtoollisen ja musiikin ohella yksi tunteisiin vaikuttava osa-alue jumalanpalveluksessa.106 Yhdeksäsosa kirkossakävijöistä kertoi jumalanpalveluksen herättävän heissä voimakkaita tunteita. Nämä tunteet olivat kyselyiden mukaan lähes kaikkien mielestä myönteisiä ja ne koskettivat kirkossakävijöistä sekä aktiivi- että passiivikävijöitä.107 Jussi P. Mäkelän pro gradu -tutkimuksesta ilmeni, että jumalanpalveluksissa kävijät arvostavat kirkossa erityisesti rauhan kokemusta. Myös pyhyyden ja Jumalan läsnäolon tunteminen koettiin tärkeäksi syyksi käydä jumalanpalveluksissa.108
Maria Puustinen on tutkinut pro gradussaan kohtaamista messussa ja sivunnut tutkielmassaan myös yhteisen esirukouksen osuutta messussa. Hänen aineistossaan yhteinen esirukous toimi Jumalan kohtaamisen paikkana. Yhteistä esirukousta voi siten pitää yhtenä Jumalan kohtaamisen välineenä. Puustisen aineistossa seurakuntalaiset kuvasivat rukousta Jumalan kohtaamispaikkana ja Jumalan läsnäolon kokemuksena. Lisäksi eräälle seurakuntalaiselle koko messua näyttäytyi rukouksena.109 Puustisen aineistosta rukouksen merkitys messussa nousee ”vuorovaikutuksen väylänä Jumalan ja ihmisten välillä”.110 Puustisen tutkimuksessa joillekin seurakuntalaisille
105 Tuisku 2014, 108.
106 Räsänen 1995, 207.
107 Räsänen 1995, 143.
108 Mäkelä 2001, 134.
109 Puustinen 2008, 117–118.
110 Puustinen 2008, 123.
30 yksilöllinen esirukouspyyntöjen huomioiminen yhteisessä esirukouksessa oli erityisen
merkityksellistä.111
Ann-Maarit Joenperä on tutkinut väitöskirjassaan jumalanpalveluksen merkityksellisyyden
rakentumista. Hänen tutkimuksessaan jumalanpalvelus antoi aineksia erilaisten elämää uhkaavien voimien käsittelyyn. Näistä elämää uhkaavista voimista tulivat esille yksinäisyys, syyllisyys,
kärsimys ja kuolema. Jumalanpalvelus voi vähentää yksinäisyyden tunnetta sekä toimia
”työkaluna” yksinäisyyttä vastaan. Jumalanpalvelus näyttäytyi merkityksellisenä myös elämän syvien tuntojen, syyllisyyden, kärsimyksen ja kuoleman, kohtaamisessa. Syyllisyyden
kohtaamisessa kokemus anteeksiantamisesta näyttäytyi tärkeänä. Jumalanpalveluksesta haettiin apua myös kuoleman ja kärsimysten kysymysten käsittelemiseen. Kärsivien puolesta rukoileminen koettiin vastuullisena tehtävänä ja kuolleiden läheisten nimen lukeminen jumalanpalveluksissa koettiin tärkeänä muistamisena. Myös kastettujen ja avioliittoon aikovien nimen lukeminen jumalanpalveluksessa koettiin tärkeänä. Näissä elämän eri murrosvaiheissa seurakunnan yhteistä rukousta heidän puolestaan arvostettiin.112
Räsäsen tutkimuksessa nousi esille myös jumalanpalveluksessa ja rukouksissa käytetyn kielen merkitys. Noin 35–44 % kyselytutkimukseen osallistuneista toivoi, että rukouksien kieli vastaisi nykyaikaisempaa kieltä. Liturginen ja uskonnollinen kieli koettiin vaikeatajuisena ja vanhahtavana.
Haastattelututkimuksessa tiedusteltiin seurakunnan aktiivi- ja passiivikävijöiltä, pitäisikö rukouksia uudistaa sisällöllisesti, kielellisesti ja toteutustavoiltaan. Passiivikävijöistä neljäsosa ja
aktiivikävijöistä kolmasosa toivoi jumalanpalvelusten rukousten uudistamista. Huomionarvoista on, että yli 2/3 osaa seurakunnan työntekijöistä kannatti rukousten uudistamista sisällöllisesti, kielellisesti ja toteutustavoiltaan.113
Suuri osa seurakunnan työntekijöistä ja osa seurakuntalaisista toivoi jumalanpalvelusten rukousten uudistamista. Tutkimuksista ei tullut esille tarkemmin se, miten seurakunnan
111 Puustinen 2008, 70.
112 Joenperä 2013, 128–137.
113 Räsänen 1995, 189–190.
31 työntekijät uudistaisivat jumalanpalvelusten rukouksia. Herää kysymys, miten jumalanpalveluksen rukouksia voi uudistaa sisällön ja toteutuksen kannalta. Yhteisen esirukouksen suhteen
jumalanpalveluksen toimittamisessa mukana olevilla työntekijöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sen sisältöön ja toteutukseen.
32
3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN
3.1 Lähdeaineiston keruu
Lähdeaineiston yhteiset esirukoukset on kerätty osallistuvan havainnoinnin kautta tutkimuksen tekijän toimesta vuoden 2019 tammi-helmikuun sekä vuoden 2020 tammi-huhtikuun välisinä ai-koina. Aineiston keruun aikaan kirkkovuoteen ajoittui loppiaisen, paastonajan ja pääsiäisen jälkei-sen ajankirkkopyhiä, joista erityispyhiä olivat ainoastaan Kynttilänpäivä ja Marian ilmestymispäivä.
Lähdeaineistoon ei tarkoituksella kerätty suurimpien erityispyhien, kuten pääsiäisen ajan, jumalan-palvelusten yhteisiä esirukouksia. Tämä mahdollisti sen, että lähdeaineisto toimi mahdollisimman yhdenvertaisena kuitenkin tuoden esille kirkkovuoden eri ajoissa korostuvat teemat.
Lähdeaineiston esirukouksista yksi toimitettiin jumalanpalveluksessa, jossa samalla siunattiin seu-rakunnan uudet luottamushenkilöt. Kynttilänpäivänä olleen jumalanpalveluksen aikaan aloitettiin kirkon perinteinen Yhteisvastuukeräys. Näiden lisäksi yksi lähdeaineiston esirukous on kerätty Ma-rian ilmestymispäivänä. Näiden kolmen jumalanpalveluksen erityinen ajankohta on jollain tavalla ollut sanoitettuna yhteisissä esirukouksissa, mutta suurin osa lähdeaineistosta on kerätty seura-kuntien tavallisista jumalanpalveluksista ilman erityispiirteitä.
Tämän tutkimuksen lähdeaineisto koostuu 15 jumalanpalveluksen esirukouksesta, jotka on kerätty Oulun, Kuopion ja Helsingin hiippakunnan alueiden seurakuntien jumalanpalveluksista. Esirukouk-sia on näistä hiippakunnista viisi yhtä hiippakuntaa kohden 13 eri seurakunnasta. Lähdeaineisto on kokonaisuudessaan liitteenä tämän tutkimusraportin loppuosassa. Lähdeaineiston esirukoukset on merkitty hiippakunnan mukaisesti lyhenteillä O (Oulun hiippakunta), K (Kuopion hiippakunta) ja H (Helsingin hiippakunta). Keräämisjärjestys on merkitty numeroin kirjainlyhenteen jälkeen, jolloin esimerkiksi lyhenne O5, tarkoittaa Oulun hiippakunnan alueen seurakunnasta järjestyksessä vii-denneksi kerättyä esirukousta. Lähdeaineistosta ei kuitenkaan ilmene, mistä seurakunnasta yhtei-nen esirukous on kerätty.
33 Lähdeaineiston kaikki esirukoukset on kerätty seurakuntien klo 10 tai klo 11 alkavista pääjumalan-palveluksista, jotka ovat joko ehtoollisjumalanpalveluksia tai sanajumalanpalveluksia. Tutkimuksen tekijä on osallistuvan havainnoinnin kautta kerännyt ja nauhoittanut lähdeaineiston esirukoukset fyysisesti paikalla ollen tai nettiradion tai -videon kautta. Suurin osa jumalanpalveluksista joko ra-dioitiin tai esitettiin virtuaalikirkon tai sosiaalisen median palvelimissa. Lähdeaineistossa on yh-teensä 12 esirukousta, jotka on toimitettu joko radioitujen tai videoitujen jumalanpalvelusten kautta. Osa jumalanpalveluksista on toimitettu ilman läsnä olevaa seurakuntaa keräysajankohtana
33 Lähdeaineiston kaikki esirukoukset on kerätty seurakuntien klo 10 tai klo 11 alkavista pääjumalan-palveluksista, jotka ovat joko ehtoollisjumalanpalveluksia tai sanajumalanpalveluksia. Tutkimuksen tekijä on osallistuvan havainnoinnin kautta kerännyt ja nauhoittanut lähdeaineiston esirukoukset fyysisesti paikalla ollen tai nettiradion tai -videon kautta. Suurin osa jumalanpalveluksista joko ra-dioitiin tai esitettiin virtuaalikirkon tai sosiaalisen median palvelimissa. Lähdeaineistossa on yh-teensä 12 esirukousta, jotka on toimitettu joko radioitujen tai videoitujen jumalanpalvelusten kautta. Osa jumalanpalveluksista on toimitettu ilman läsnä olevaa seurakuntaa keräysajankohtana