Rikosprosessin tavoitteet ja periaatteet

3 ASIANTUNTEVA TUOMIOISTUIN OIKEUDENMUKAISEN OI-KEUDENKÄYNNIN NÄKÖKULMASTA

3.1 Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Euroopassa ja Suomessa

Aineellisesti oikea ratkaisu edellyttää tapahtumakulkuun liittyvien tosiasioiden selvittämistä sekä lain virheetöntä soveltamista. Tämä ilmenee muun muassa OK:n 17:3, jonka mukaan syyksi lukevan tuomion edellytyksenä on tosiseikaston selvitetyksi tuleminen siinä määrin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.⁸⁸

Varmuus on kiinteästi yhteydessä aineellisen ja prosessuaalisen totuuden käsitteisiin. Ai-neellisella totuudella tarkoitetaan varmuusvaatimuksen näyttökysymyksiä koskevaa ulottu-vuutta. Tapahtumankulun oikeaa selvittämistä on pidetty erityisesti rikosprosessissa tär-keänä, sillä väärän näytön hyväksyminen totuudeksi saattaa johtaa syyttömän tuomitsemi-seen.⁸⁹ Sama pätee indispositiivisiin riita-asioihin erotuksena niistä siviiliasioista, joissa so-vinto on sallittu. Aineellisen totuuden vaatimuksesta joudutaan kuitenkin käytännössä jous-tamaan, sillä tosiseikkojen täydellinen selvittäminen tuomioistuimessa ei ole tietoteoreetti-sesti mahdollista. Myöskään nopeuden ja halpuuden näkökulmasta aineelliseen totuuteen pyrkiminen ei ole tarkoituksenmukaista. OK:n 17 luvun 1.2 §:n mukaan tuomioistuin päättää esitettyjen todisteiden ja muiden seikkojen perusteella mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Lainkäytössä on siten tyydyttävä prosessuaaliseen totuuteen, eli siihen, mitä esitetyn aineiston perusteella on pidettävä totuutena.⁹⁰

Rikosvastuun toteuttaminen pyrkimällä aineelliseen totuuteen tarkoituksenmukaisuusperi-aatteet huomioiden ei yksin riitä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseen. Mo-dernin kehityksen myötä rikosprosessin tehtävänä on alettu näkemään myös yksilöiden oi-keusturvasta huolehtiminen prosessi aikana. Prosessilla on siis myös itsenäinen tehtävä lail-lisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten täyttäjänä, eikä se ole ainoastaan välillisesti aineellisen oikeuden turvaaja.⁹¹ Esimerkiksi kaikkien rikoksesta epäiltyjen pitä-minen tarpeettomasti tutkinnan aikana vapautensa menettäneenä voi hyvinkin johtaa aineel-lisesti oikeaan lopputulokseen ollen samalla nopeaa, varmaa ja tarvittaessa jopa halpaa. Kui-tenkaan tämä ei ole oikeassa suhteessa oikeusturvan vaatimukseen. Rikosprosessin tavoit-teena oikeusvaltiossa on esitetty olevan ”aineellisesti oikeaan lopputulokseen pääseminen

88 Virolainen – Pölönen 2003, s. 168–171; Vuorenpää 2009, kohta II.OIKEUDENKÄYNTI > 1. Oikeuden-käynti aineellisen oikeuden toteuttajana > 1.2 Prosessitavoitteet ja niiden yhteensovittaminen.

89 Ks. Virolainen – Pölönen 2003, s. 168.

90 Vuorenpää 2009, kohta II.OIKEUDENKÄYNTI > 1. Oikeudenkäynti aineellisen oikeuden toteuttajana >

1.2 Prosessitavoitteet ja niiden yhteensovittaminen; Virolainen – Pölönen 2003, s. 171–175.

91 Mm. Jokela 2018, s. 9; Ervo 2005b, s. 453; Virolainen – Pölönen 2003, s. 11–12; Virolainen – Vuorenpää 2017, kohta 1. Prosessioikeus oikeudenalana > Prosessioikeus ja aineellinen oikeus > Prosessin välinarvo ja itseisarvo > Prosessin oikeudenmukaisuus.

oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla”, jol-loin puhutaan menettelyllisestä oikeudenmukaisuudesta.⁹²

Vaikka menettelyllisesti oikein toteutetusta ja oikeudenmukaisesta prosessista ei itsessään voida johtaa lopputuloksen oikeellisuutta tai oikeudenmukaisuutta, siihen pääseminen on todennäköisempää kuin menettelyvirheitä sisältävässä prosessissa.⁹³ Oikeudenmukaisen oi-keudenkäynnin tavoittelua voidaan perustella lisäksi prosessin itsenäisellä tehtävällä liittyen oikeudenkäyntiin kokemuksena. Lainkäytöltä on erityisesti rikosprosessissa yleisesti totuttu vaatimaan avoimuutta, uskottavuutta sekä luottamuksen herättämistä.⁹⁴ Tuomioistuinten nauttimaan luottamukseen on todettu vaikuttavan yhtäältä yksittäisten ratkaisujen hyväksyt-tävyys, mutta toisaalta myös se, kuinka ihmiset ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi tuo-mioistuimessa. Koska prosessin asianosaisten voi olla vaikea arvioida tuomioistuimen rat-kaisun aineellista oikeudenmukaisuutta, käsitys oikeudenmukaisuudesta muodostetaan hel-posti kokemuksen perusteella. Asianosaisten on todettu olevan myös helpompi hyväksyä tuomioistuimen ratkaisu, jos he kokevat oikeudenkäyntimenettelyn osaltaan oikeudenmu-kaiseksi. Vastaavasti päinvastaisessa tilanteessa oikeaan ratkaisuun ei välttämättä luoteta.

Tälle koetulle oikeudenmukaisuudelle on alettu antaa yhä enemmän painoarvoa suhteessa perinteisiin tarkoituksenmukaisuustavoitteisiin arvioitaessa oikeudenmukaisen oikeuden-käynnin toteutumista.⁹⁵

Koetun oikeudenmukaisuuden osalta tuomioistuimille asetetaan korkeat vaatimukset. Se, että tuomioistuin ratkaisee asian oikein lainmukaisessa menettelyssä ei riitä yksin luotta-muksen syntymiseen, eikä luottamus myöskään ole instituutioon liittyvä itseisarvo. Tuo-mioistuinten tulee toiminnallaan osoittaa luottamuksen arvoisuutensa ja jokaisen tulee se itse voida arvioida ja havaita esimerkiksi sen toimintaa tai ratkaisuja tarkastelemalla.⁹⁶ Tämä käy ilmi myös lukuisista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, joissa se on toden-nut, ettei pelkkä oikeuden toteutuminen riitä, vaan sen toteutumisen täytyy olla myös

havait-92 Jokela 2018, s. 9.

93 Ks. Ervo 2005a, s. 13.

94 Virolainen – Pölönen 2003, s. 298–299; Virolainen – Vuorenpää 2017, kohta 4. Periaatteet prosessioikeu-dessa > Tavoiteperiaatteet ja arvoperiaatteet > Prosessiarvot > Prosessin läpinäkyvyys.

95 Oikeusministeriö 2003, s. 188–189; Ervo 2005a, s. 449; Virolainen – Vuorenpää 2017, kohta 1. Prosessioi-keus oikeudenalana > ProsessioiProsessioi-keus ja aineellinen oiProsessioi-keus > Prosessin välinarvo ja itseisarvo > Koettu oikeu-denmukaisuus.

96 Oikeusministeriö 2003, s. 507; Virolainen – Pölönen 2003, s. 299.

tavissa. Esimerkiksi De Cubber -tapauksessa oli kyse siitä, oliko esitutkinnan toimittami-sessa mukana ollut tutkintatuomari esteellinen asian myöhempään käsittelemiseen tuomio-istuimessa. EIT katsoi perusteluissaan, että vaikka tuomarin puolueettomuutta ei tosiasiassa ollut syytä epäillä, syytetyllä oli perusteltu syy epäillä puolueettomuutta, mikä tuli ottaa es-teellisyyttä harkittaessa huomioon. Sen näkemyksen mukaan jokaisen tuomarin, jonka puo-lueettomuutta voidaan perustellusti epäillä, täytyy vetäytyä asian käsittelystä. Riskinä on menettää yleinen luottamus tuomioistuimiin, jota niiden täytyy demokraattisessa yhteiskun-nassa nauttia.⁹⁷ Edellä mainittu on toistettu puolueettomuuden havaittavuuden ja sen menet-tämiseen liittyvien riskien osalta myös uudemmassa oikeuskäytännössä, muun muassa Mo-rice-tapauksessa.⁹⁸

Oikeusperiaatteiden tehtävänä on tavoitella ja pyrkiä turvaamaan kunkin oikeudenalan kes-keisiä tavoitteita ja arvoja. Prosessiperiaatteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden tehtä-vänä on turvata nimenomaan oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvien tavoitteiden toteutumi-nen. Edellä esitetyn perusteella näitä tavoitteita ovat aineellisesti oikeaan lopputulokseen pääseminen sekä sen saavuttaminen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kautta.⁹⁹ Kuten yleisesti oikeusperiaatteiden kohdalla, myöskään prosessiperiaatteita ei voida niiden luon-teen vuoksi noudattaa tiukasti yksittäisten lain säännösten tavoin. Periaatteita voidaan käyt-tää suuntaviivoina ehdottomien normien jättäessä aukkoja tai niiden ollessa keskenään risti-riidassa. Oikeuskirjallisuudessa on perinteisesti katsottu, että mitä enemmän jotakin periaa-tetta jätetään soveltamatta, sitä tärkeämpää muiden soveltaminen on.¹⁰⁰ Nykyisin useat pro-sessiperiaatteet löytyvät kuitenkin joko kansallisista laeista tai kansainvälisistä ihmisoikeus-sopimuksista, mikä luonnollisesti vaikuttaa tältä osin niiden soveltamineen. Muutoksen taus-talla on ollut erityisesti EIS:n ratifiointi sekä sen vaikutus perustuslakia uudistettaessa.¹⁰¹