• Ei tuloksia

Rehevät järvet

In document Kainuun vesistöjen ravinnekuormitus (sivua 62-67)

Puokiojärvi

Puokiojärvi on vesistöalueen latvajärvi, jonka valuma-alue on pieni ja teoreetti-nen viipymä sen vuoksi suuri, noin 2,5 vuotta. Järvessä on havaittu viime vuosina toistuvasti leväkukintoja ja kesäaikainen a-klorofyllipitoisuus on ollut säännölli-sesti rehevien järvien luokkaa. Puokiojärvi voidaankin luokitella reheväksi. Enim-millään a-klorofyllipitoisuus on ollut syksyllä 1989 67 µg 1-' . Myös kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevyyttä ilmentäviä. Ajoittain veden pH on nous-sut voimakkaan levätuotannon seurauksena. Kerrostuneisuuskausien aikana Puo-kiojärven veden laatua on analysoitu vain muutaman kerran. Suurimmillaan ko-konaisfosforipitoisuus on ollut pohjan lähellä 300 µg 1-1 alusveden ollessa saman-aikaisesti hapeton. Kokonaisravinnesuhteen mukaan levien kasvua rajoittava vinne on ollut aina fosfori. Mineraaliravinnesuhteen mukaan typpi tai fosfori ra-joittaa levien kasvua. Tasapainoravinnesuhteen mukaan viimeistä havaintokertaa lukuun ottamatta minimiravinne on ollut typpi. Puokiojärveen laskevat Lautin-järven luonnonravintolammikon vedet.

Puokiojärven valuma-alueella on 1970-luvun alussa lannoitettu metsiä. Myös Lautinjärveä on lannoitettu vuonna 1985 fosfaattilannoitteella kalantuotannon li-säämiseksi. Eri mallintamistavoilla laskettu Puokiojärveen tuleva fosforikuormi-tus poikkeaa jonkin verran toisistaan. Järven fosforipitoisuudesta lähtien laskettu tuleva fosforikuorma on hieman suurempi kuin vaarallisena kuormana pidetty määrä, kun taas valuma-alueen maankäytöstä lähtien laskettu fosforikuormitus jää hieman sallittua kuormaa pienemmäksi. Mallilaskelman mukaan valuma-alu-eelta tulevasta fosforikuormituksesta maatalouden osuus on reilu neljäsosa luon-nonhuuhtouman ollessa suurin yksittäinen kuormituslähde (kuva 8). Valuma-alu-een maaperä on helposti syöpyvää ja sen vuoksi sekä maa- että metsätalouden tarpeisiin tehdyt ojitukset ovat voimakkaan eroosion vuoksi huomattava tuslähde, jota mallilaskelma ei täysimääräisesti ota huomioon. Sisäinen kuormi-tus on yli kymmenkertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 9).

0

... Suomen ympäristö 509

mg P m-2d-' tule-va fosfori- ja typpikuormitus lähteittäin.

Kuva 9.

Puokiojärven ainetaseet.

UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio

Maatalous ja valuma-alueella tehdyt metsätaloustoimenpiteet, kuten lannoi-tukset, ja voimakas eroosio lienevät suurimmat syylliset Puokiojärven rehevöity-miseen. Myös Lautinjärven luonnonravintolammikon lannoitukset ovat edistä-neet järven rehevöitymistä. Puokiojärvi on kunnostustarpeessa ja sen kunnostus-suunnitelmaan olisi sisällytettävä koko valuma-alueen saneeraus, suojavyöhyke-suunnitelmat ja sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet.

Sokajärvi

Sokajärvi on jo ainakin 1960-luvulta alkaen vedenlaatuongelmista kärsinyt rehe-vä järvi. Veden laatua ovat heikentäneet puunjalostusteollisuuden jätevedet sekä maatalouden kuormitus. Veden laatu on kuitenkin jonkin verran parantunut vii-meisen 35 vuoden aikana. Typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat reheville vesille ominaisia. Suurimmillaan pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoi-suus on ollut 150 µg 1-' (1981), kokonaistyppipitoikokonaisfosforipitoi-suus 1300 µg 1-' (1981) ja a-kloro-fyllipitoisuus 57 µg 1-' (1989). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 1990-luvulla hieman edeltävää seurantajaksoa alempana, mikä viittaa järven tilan pa-ranemiseen (kuva 10). Sokajärvessä on havaittu sinileväkukintoja. Järven minimi-ravinne on typpi.

120 ? kok. gg

100 - - 4> y = -0,4988x + 1026,1

80 R 2 = 0,1215

Kuva 10. Sokajärven (Soka-järvi 9) pintaveden kesöaikai-

0 __. - nen kokonaisfos foripitoisuus.

1969 1912 1915 1918 1981 1984 1981 1990 1993 1996 1999 Vuosi

Suomen ympäristö 509

. . . G

Sokajärvi kärsii edelleen vakavista happiongelmista, vaikka talviaikainen pinta-veden happitilanne onkin parantunut 1970-luvulla vallinneesta tilanteesta (kuva 11). Tuolloin orgaanista ainetta sisältävää jätevettä kulkeutui pintakerroksessa Sokajärveen, missä se kulutti happea. Sekä kesä- että talvikerrostuneisuuskausien aikana happi on kulunut toistuvasti loppuun. Samanaikaisesti alusveteen on liu-ennut runsaasti ravinteita. Suurimmillaan kokonaisfosforipitoisuus on ollut poh-jan lähellä 1 100 µg 1-1 (1995), fosfaattifosforipitoisuus 1 000 gg 1-' (1995) ja ammo-niumtyppipitoisuus >2 000 µg 1-1 (1995). Sokajärveen tuleva fosforikuormitus on hieman suurempi kuin vaarallisena kuormana pidetty määrä. Sokajärvessä on suuri sisäinen kuormitus ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 12).

Kuva I I. Hapen kyllästys-aste Sokajärvessä (Soka-järvi 9) kerrostuneisuus-kauden lopussa huhti- ja elokuussa.

1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 Vuosi (huhtikuu)

UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus B5 = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma

Sokajärven kunnostusta on suunniteltu jo 1980-luvulla, mutta kunnostusmenetel-mistä ja -kustannuksista ei ole päästy yksimielisyyteen. Kunnostuksella olisi py-rittävä sisäisen kuormituksen vähentämiseen menetelmästä riippumatta.

Mainuanjärvi

Mainuanjärvi on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama lyhyt-viipymäinen matala ja rehevä järvi. Typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat rehevälle järvelle ominaisia. Erityisesti fosforia on vedessä runsaasti. Mainuanjär-ven vesi on hapanta ja hyvin voimakkaasti humuksen värjäämää, mistä johtuen näkösyvyys on yleensä alle yhden metrin. Vedessä on myös runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa.

0

... Suomen ympäristö 509

mg N m 2d-'

Valuma-alueella on neljä turvesuota: Suurisuo, Kivisuo, Soidinsuo ja Katvan-suo, joiden yhteistuotantoala on 128 ha. Turvetuotannon kuormitus erottuu sel-västi levälandessa (Mainuanjärvi 3), jossa fosforipitoisuudet sekä muut ainepitoi-suudet ovat olleet useimmiten järven muita osia suuremmat (kuva 13). Enimmil-lään a-klorofyllipitoisuus on ollut lähes 100 tg 1-1 . Mainuanjärven minimiravinne on ensisijaisesti typpi. Mainuanjärveen tuleva fosforikuormitus ylittää selvästi vaa-rallisena pidetyn rajan. Mainuanjärven ulkoinen kuormitus on suurempi kuin si-säinen kuormitus (kuva 14).

100

Kuva I3. Mainuanjärven kesäaikainen pintaveden kokonaisfosfori- ja a-kloro fyl-lipitoisuus (kesä-syyskuu) havainto paikoittain.

1985 1988 1991 1994 1997 2000 1985 1988 1991 1994 1997 2000

Vuosi Vuosi

A Mainuanjärvi 2 0 Mainuanjärvi 3 o Mainuanjärvi 4° Mainuanjärvi 5

OLIK 60

Levälahti ruopattiin elokuussa 1993, koska lahti oli madaltunut Leväpuron tuo-masta lietteestä, mikä haittasi alueen virkistyskäyttöä. Järvi vaatisi kuitenkin edel-leen kunnostusta. Valuma-alueen saneeraus olisi tarpeen, koska ulkoinenkin kuor-mitus on suuri.

Sotkamojärvi

Sotkamojärvi on aivan Sotkamon kirkonkylän itäpuolella sijaitseva rehevä järvi, jossa veden viipymä on suhteellisen suuri, noin 1 vuosi. Järvi on yhteydessä Pirt-tijärveen, jonka säännöstelyä myös Sotkamojärven vedenkorkeus seuraa. Veden virtaus vaihtelee järvet yhdistävässä salmessa molempiin suuntiin. Sotkamojär-vessä on havaittu sinilevän massaesiintymiä. Järven veden laatua on seurattu sään-nöllisesti 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Syvänteessä pohjan läheinen vesiker-ros on ollut toistuvasti hapeton tai lähes hapeton kervesiker-rostuneisuuskausien lopulla.

Veden pH on lähellä neutraalia ja alkaliteetti on hyvä. Sähkönjohtavuus on hie-man keskimääräistä korkeampi. Sotkamojärveen tuleva fosforikuormitus on kol-minkertainen sallittuun kuormaan verrattuna. Vuonna 1994 tehdyn hajakuormi-tusselvityksen mukaan peltoviljely on Sotkamojärven ulkoisista kuormituslähteistä

4

UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma S = nettosedimentaatio D - denitrifikaatio

Suomen ympäristö 509

. . . 0

mg P m-2 d-' mgr m a .~

UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = Iuusuasta poistuva ravinnekuorma

suurin. Sisäinen fosforikuormitus on lähes kymmenkertainen ulkoiseen kuormi-tukseen verrattuna (kuva 15). Sotkamojärven minimiravinne on ensisijaisesti typ-pi.

Sotkamojärvellä on tehty hoitokalastuksia vuonna 1995. Saalisjakauman mukaan Sotkamojärvessä on runsaasti latinaa, särkeä ja kuoretta. Järven kunnostuskeinoi-na tulevat kysymykseen hoitokalastukset, pohjalietteen käsittely ja valuma-alu-een kuormituksen vähentäminen.

Syvä Tervajärvi

Syvä Tervajärvi on rehevä ja ruskeavetinen järvi. Järven valuma-alueella on tehty runsaasti metsäojituksia ja myös lannoituksia. Valuma-alueella on vähän peltoja.

Pohjan lähellä ilmenee kerrostuneisuuskausina selvä hapen vajaus. Syvä Terva-järvessä on ollut useina kesinä sinileväkukintoja. a-klorofyllin määrä on ollut enim-millään 156 gg 1-1 . Syvä Tervajärven minimiravinne on typpi. Syvä Tervajärveen tuleva fosforikuormitus on yli kolminkertainen sallittuun kuormaan verrattuna.

Sisäinen fosforikuormitus on noin kahdeksan kertaa niin suuri kuin ulkoinen kuor-mitus (kuva 16).

Kuva 16.

Syvä Tervajärven ainetaseet.

UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma

Järven tilan parantaminen vaatii hoitotoimia, joilla pohjalietteen hapen kulutusta vähennetään. Myös metsätalousvaltaisen valuma-alueen vesiensuojelun toteut-taminen parhaan nykyisen tietämyksen mukaan olisi tarpeen.

Särkijärvi

Särkijärven-Syväjärven alue koostuu neljästä pienehköstä ja matalasta järvialtaas-ta: Särki-, Syvä-, Kevätti- ja Pielajärvestä. Järviä yhdistävät matalat salmet. Järvien veden pintaa on mahdollisesti aikanaan laskettu. Kevättijärvessä on havaittu hap-pikadosta johtuvia kalakuolemia. Myös Särkijärvessä on ilmennyt talvella hapet-tomuutta. Erityisesti Kevättijärveen kohdistuva metsäojien eroosio on ollut voi-makas. Vedessä on runsaasti fosforia ja rautaa. Syväjärvessä on ollut useina kesinä

0.

... Suomen ympäristö 509

sinileväkukintoja. Särkijärvi-Syväjärveen tuleva fosforikuormitus on yli kolmin-kertainen sallittuun kuormaan verrattuna. Särkijärvessä sisäinen fosforikuormi-tus on lähes viisinkertainen ulkoiseen kuormaan verrattuna (kuva 17).

6

juu IIzzz

S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio

Kalastuskunta on laatinut aloitteen näiden rehevien ja ruskeavetisten järvien kun-nostamiseksi. Järvien kunnostustoimenpiteiksi ehdotetaan mm. salmien ruoppaa-mista veden vaihtuvuuden parantamiseksi ja veneilyn helpottamiseksi. Järvissä on paikoin hyvin runsaasti vesikasvillisuutta. Voimakkaimmin kasvillisuus on val-lannut Kevättijärven. Kasvillisuuden poistamisen lisäksi tarvittaisiin muita sisäi-sen kuormituksisäi-sen vähentämismenetelmiä ja valuma-alueen kuormituksisäi-sen vähen-tämistä.

In document Kainuun vesistöjen ravinnekuormitus (sivua 62-67)