Nimisjärvi
Nimisjärvi on erittäin rehevä humuspitoinen järvi. Järvi on matala ja näkösyvyyt-tä on eritnäkösyvyyt-täin vähän. Vedessä on hyvin runsaasti kasvinravinteita, fosforia ja typ-peä sekä rautaa. Veden pH on kohonnut selvästi levätuotannon seurauksena. a-klorofyllin määrä onkin ylirehevien järvien luokkaa. Järveen tuleva fosforikuor-mitus on yli nelinkertainen sallittuun kuormaan verrattuna. Maatalous on Nimis-järven valuma-alueen suurin kuormittaja. Ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosfori-kuormituksesta 57 % ja typpifosfori-kuormituksesta 63 % on arvioitu olevan peräisin maataloudesta (Nimisjärven valuma-alueen vesiensuojelun toimenpideohjelma).
Matalassa järvessä tuulen sekoittava vaikutus ulottuu pohjasedimenttiin, josta liu-kenee ravinteita levien käyttöön. Kevättalvella järvessä on voimakas hapen vaja-us, mistä aiheutuu suuri sisäinen kuormitus (kuva 1). Sisäinen fosforikuormitus on yli yhdeksänkertainen ulkoiseen kuormaan verrattuna.
Kuva I.
Nimisjärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = Iuusuasta poistuva ravinnekuorma
Nimisjärveä on säännöstelty vuodesta 1954 lähtien järven luusuaan rakennetulla padolla. Järvi on ollut aikanaan merkittävä lahnan lisääntymisalue, mutta Oulu-järven säännöstelyn myötä lahnan kutuvaellus Oulujärvestä Nimisjokea pitkin Nimisjärveen vaikeutui ja lahnakanta harveni. Vuonna 1989 Nimisjärven luusu-assa olevan padon alapuolelle rakennettiiin kalatie helpottamaan lahnan kutu-vaellusta.
Nimisjärvi on kunnostuksen tarpeessa oleva järvi. Kunnostus olisi kohdistet-tava ensisijaisesti suuren sisäisen kuormituksen vähentämiseen esim. biomanipu-laation avulla. Myös ulkoisen kuormituksen vähentämistä esim. suojavyöhykkein on tarkasteltava.
0
... Suomen ympäristö 509Iso-Melanen
Iso-Melanen on erittäin rehevä järvi, jonka vesi on humuksen värjäämä. Veden fosforipitoisuudet ovat kohtalaisen korkeat ja puskurikyky on hyvä. Orgaanisen aineen määrä on kohonnut 1970-luvun lopun tasosta. Järven valuma-alueella on tehty 1960-luvulla metsälannoituksia, jotka ovat todennäköisesti edistäneet jär-ven rehevöitymistä. Järjär-ven rannalla sijaitsee Paltamon seurakunnan kurssikeskus.
Iso-Melasessa on ollut sinileväkukintoja lähes vuosittain, viimeksi kuluvana ke-sänä vuonna 2001. Järven fosforikuormitus on yli viisinkertainen sallittuun ver-rattuna. Suurin osa järven fosforikuormituksesta on sisäistä kuormitusta (kuva 2).
Järvessä ilmenee kerrostuneisuuskausien lopulla pohjan lähellä selvä hapen vaja-us. Iso-Melasen minimiravinne on typpi.
15 10 5 0
mg P m-2d' mg N m i d"'
75
❑ UK
■ SK 50
25
❑ BS
LP -25
❑ S
-50-
❑ D
-15
Kuva 2.
Iso-Melasen ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio -10
-15
Vaikka Iso-Melasen sisäinen kuormitus on moninkertainen ulkoiseen verrattuna, olisi järven kunnostusta suunniteltaessa selvitettävä, onko maa- ja metsätaloudes-sa vesiensuojelu hoidettu parhaan nykyisen tietämyksen mukaan suojavyöhyk-keitä käyttäen. Pohjalietteeseen kohdistuvat kurinostustoimet sekä biomanipulaatio ovat mahdollisia kunnostusmenetelmiä sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.
Vimpelinlampi
Vimpelinlampi sijaitsee Kajaanin kaupungin eteläpuolella aivan Huuhkajanvaa-ran asutusalueen tuntumassa. Valuma-alueella on runsaasti asutusta ja lammen rannalla on myös lähialueen asukkaiden suosima uimaranta. Vimpelinlampi luo-kitellaan erittäin reheväksi. Näkösyvyys on selvästi alle yhden metrin. Pohjan lä-heinen vesikerros on ollut ajoittain täysin hapeton. Vedessä on runsaasti fosforia, rautaa ja orgaanista ainetta. Myös a-klorofyllin määrä on suuri. Lammessa onkin havaittu useina kesinä sinileväkukintoja. Vimpelinlammen minimiravinne on typ-pi. Lampeen tuleva fosforikuormitus ylittää lähes viisinkertaisesti sallitun ja kol-minkertaisesti vaarallisen kuorman. Vimpelinlampeen tuleva ulkoinen kuormi-tus on lähes yhtä suuri kuin sisäinen kuorma (kuva 3). Tekeillä olevassa kunnos-tussuunnitelmassa on keskityttävä ulkoisen kuormituksen ja vesikasvillisuuden vähentämiseen.
Suomen ympäristö 509
. . . Q
❑ UK
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Kuivajärvi ja Pieni Kuivajärvi
Kuivajärvet sijaitsevat Suomussalmen kunnassa aivan itärajalla Kuivajärven ky-lässä. Pieni Kuivajärvi laskee Kuivajärveen. Järvet ovat erittäin reheviä. Vesi on humuspitoinen
ja
pH on lähellä neutraalia. Kummassakin järvessä on havaittu sinileväkukintoja. a-klorofyllin määrä on ollut suurimmillaan ylirehevien järvien luokkaa. Kerrostuneisuuskausien lopulla pohjan läheinen vesikerros on ollut ajoit-tain hapeton. Kuivajärviin tuleva fosforikuormitus ylittää vaarallisena pidetyt ra-jat. Pieni Kuivajärven fosforikuormitus on kolminkertainen vaaralliseenja
lähes kandeksankertainen sallittuun kuormitukseen verrattuna. Kuivajärven fosforikuor-mitus on yli kaksi kertaa niin suuri kuin sallittavana pidettävä määrä. Sisäinen kuormitus on selvästi ulkoista kuormitusta suurempi molemmissa järvissä(kuva
4ja
5). Järvien minimiravinne on typpi. Kuivajärvien rannalla on aiemmin viljelty maata sekä pidetty karjaa usealla tilalla. Tämä elinkeino on nykyään kuitenkin loppunut. Maatalous yhdessä metsätaloustoimien kanssa on todennäköisin syy järvien rehevöitymiseen1960-70-luvuilta lähtien.Kuva 4.
Kuivajärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Pieni Kuivajärven aine-taseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio
❑ UK
- Karankajärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus - BS = bruttosedimentaatio
LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio Kuivajärvet ovat toistuvien sinileväkukintojen vuoksi kunnostuksen tarpeessa.
Sekä ulkoisen että erityisesti sisäisen kuormituksen vähentäminen on tarpeellista.
Samalla pohjalietteen hapen kulutus olisi saatava pienemmäksi.
Karankajärvi
Karankajärvi on pieni, melko matala ja erittäin rehevä järvi. Järvi sijaitsee Kajaa-nin eteläpuolella noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja sen ran-nalla on paljon kesämökkejä. Runsas mökkiasutus on edistänyt myös järven rehe-vöitymistä. Suuri osa Hoikankankaan varuskunta-alueesta sijoittuu Karankajär-ven valuma-alueelle. JärKarankajär-ven kesäaikaisesta veden laadusta on vain vanhoja tieto-ja, joiden mukaan vedessä on runsaasti humusta ja ravinteita. Kokonaisravinne-suhteen perusteella Karankajärven minimiravinne on typpi tai fosfori. Järveen tuleva fosforikuormitus on lähes kolminkertainen sallittuun verrattuna. Karanka-järvessä ilmenee kerrostuneisuuskausien lopulla pohjan lähellä selvä hapen vaja-us. Sisäinen kuormitus onkin selvästi ulkoista kuormitusta suurempi (kuva 6).
Karankajärvi on huonokuntoinen ja kunnostustarpeessa oleva järvi. Sekä ulkoista että sisäistä kuormitusta olisi vähennettävä. Järvestä on hyvin vähän
vedenlaatu-tietoja, minkä vuoksi järven tilaa olisi seurattava muutaman vuoden ajan.
Haatajanjärvi
Haatajanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Järvi sijaitsee Kuhmon kaupun-gin eteläpuolella aivan asutustaajaman tuntumassa. Ympäröivästä asutuksesta ja peltoviljelystä aiheutuva hajakuormitus lienee todennäköisin syy järven rehevöi-tymiselle. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on syventänyt Haatajanjärvestä Lam-masjärveen laskevaa Niemelänjokea vuonna 1989 veneilyn helpottamiseksi järvi-en välillä.
Haatajanjärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi. Järvessä onkin ollut usei-na kesinä sinileväkukintoja. Haatajanjärvi on matala ja aiusei-nakin talvella vedessä ilmenee hapen vajausta. Vesi on selvästi humuksen värjäämä ja siinä on runsaasti orgaanista ainetta. Suurimmillaan a-klorofyllipitoisuus on ollut 175 µg 1-1 ja koko-naisfosforipitoisuus 82 µg 1-1 . Haatajanjärveen tuleva fosforikuorma ylittää sel-västi vaarallisena pidetyn rajan. Kuormitus on yli viisinkertainen sallittuun ver-rattuna, suurimman osan ollessa sisäistä kuormitusta (kuva 7). Järven minimira-vinne on ensisijaisesti typpi.
Suomen ympäristö 509
. . . Q
mcNmtd1
UI< = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Haatajanjärven rehevyyden vähentäminen vaatii valuma-alueen saneerausta, mutta myös toimenpiteitä sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Pohjalietteen tilan parantaminen ja biomanipulaatio ovat mahdollisia kunnostuskeinoja.