Ahtiainen, M. & Huttunen, P. 1995. Metsätaloustoimenpiteiden pitkäaikaisvaikutukset purovesien laatuun ja kuormaan. Teoksessa: Saukkonen, S. ja Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti.
Suomen ympäristö 2. 33-50.
Ahtiainen, M. & Huttunen, P. 1999. Long-term effects of forestry managements on water qua-lity and loading in brooks. Boreal Environ. Res. 4, 101-114.
Alasaarela, E., Kubin, E., Seuna, P., Ylitolonen, A. & Välitalo, J. 1995. Päätehakkuun ja maan -muokkauksen vesistövaikutukset: kalibrointiajan tuloksia.Teoksessa: Saukkonen, S. ja Kenttämies, K. (toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 2. s. 399-411.
Dillon, P.J. & Rigler, F.H. 1974. The phosphorus - chlorophyll relationship in lakes. - Limnol.
Oceanogr. 19(5):767 - 773.
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, no.
126. Helsinki. 155 s.
Finer, L., Ahtiainen, M., Höytämö, J., Mannerkoski, H., Piirainen, S., Seuna, P., Starr, M. & Sto-re, R. 1995. Kangasmaan päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus veden ja ravin -teiden kiertoon: kalibrointijakson tuloksia. Teoksessa: Saukkonen, S. ja Kenttämies, K.
(toim.) Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppu-raportti. Suomen ympäristö 2. s. 383-398.
Forsberg, C. & Ryding, S.-O. 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste receiving lakes. - Arch. Hydrobiol. 89:189 - 207.
Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? - Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Int. Verh. Limnol.
21: 352-363.
Frisk, T. 1978. Järvien fosforimallit. Helsinki - National Board of Waters, Finland. Rep. 146.113 Frisk, T. 1979. S. Järven fosforinsiedon arvioimisesta tilastollisten fosfori- ja typpimallien avulla.
Vesitalous 3: 22-25.
Frisk, T. 1983. Fosforin sedimentaation arvioimisesta matemaallisten mallien avulla. Teokses-sa: Simola, H. (ed.):Suomalaista sedimenttitutkimusta. Symposio Kolilla 1983. Joensuu.
Univ. of Joensuu. Publications of Karelian Institute 55:9 18.
Granberg, K. 1973. The eutrophication and pollution of Lake Päijänne, Central Finland. - Ann.Bot. Fennici 10:267 - 308.
Granberg, K. & Harjula, H. 1982. Nutrient Dependence of phytoplankton production in brownwater lakes with special reference to Lake Päijänne. Hydrobiologia 86:129 - 132.
Kangas, L. 2000. Leviämismallilaskelmat. Teoksessa: Kemppainen, S. & Markkanen, S.-L.
(toim.) Ilman kautta tuleva kuormitus, sen alkuperä ja vaikutukset Kainuussa. Suomen ympäristö 392. s. 24-38.
Kenttämies, K. & Vilhunen, O. 1999. Metsätalouden fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin vuosina 1977 - 1996 ja arvio kuormituksen kehittymisestä vuoteen 20005 erityisesti Ou-lujärven vesistöalueella. Julkaisussa: Ahti, E., Granlund, H. & Puranen, E. (toim.) 1999.
Metsätalouden ympäristökuormitus. Seminaari Nurmeksessa 23 - 24. 9. 1998. Tutki-musohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 745.
Kiviniemi, P. & Pesonen, J. 2000. Kainuun vesihuollon kehittämissuunnitelma 2000. Alueelli-set ympäristöjulkaisut 172. 79 s.
Kortelainen, P. & Saukkonen, S. 1998. Leaching of nutrients, organic carbon and iron from Fin-nish forestry land. Water, Air & Soil Pollution 105 (1-2): 239-250.
Kortelainen, P., Ahtiainen, M, Finer, L., Matsson, T., Sallantaus, T. & Saukkonen, S. 1999.
Luonnonhuuhtoutuma metsävaluma-alueilta. Teoksessa: Ahti, E., Granlund, H. & Pu-ranen, E. (toim.) Metsätalouden ympäristökuormitus. Metsäntutkimuslaitoksen tie-donantoja 745:9-13.
Lappalainen, K-M. 1974. Kehitysarviot eri kuormitusvaihtoehdoilla: Kallaveden reitti ja Hau-kivesi. Helsinki. National Board of Finland. Rep. 59:1 - 84.
Suomen ympäristö 509 . . .
Lappalainen, K-M. 1977. Matemaattisia apukeinoja vesistötutkimuksen tulosten käsittelyyn.
Teoksessa: Lehmusluoto, P. (toim.) Fysikaaliset ja kemialliset vesianalyysimenetelmät.
Helsinki.Vesi- ja Kalatalousmiehet ry. 107 - 121.
Lappalainen, K-M. 1978. Vesistöjen happimalli. Vesihallituksen tiedotuksia 149:1 - 57.
Lappalainen,K-M.&Matinvesi, J. 1990. Järvien fysikaalis-kemialliset prosessit ja ainetaseet. - Teoksessa: V. Ilmavirta (toim.): Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Helsinki: 54 - 84.
Lepistö, A., Andersson, L., Arheimer, B. & Sundblad, K. 1995a. Influence of catchment charac-teristics, forestry activities and deposition on nitrogen export from small forested catchments. Water Air Soil Pollut. 84, 81-102.
Lepistö, A., Seuna P., Saukkonen, S. & Kortelainen, P. 1995b. Hakkuun vaikutus hydrologiaan ja ravinteiden huuhtoutumiseen rehevältä metsävaluma-alueelta Etelä-Suomessa. Met-sätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti. Suo-men ympäristö 2: 73-84,
Lepistö, A. & Kenttämies, K. 1998. Towards the use of satellite-based forest change data in large-scale N leaching models - testing and modeling in a catchment scale. The Nordic Coordinating Committee for Hydrology (KOHYNO), Helsinki. NHP Report 44:210-224,
Lepistö, A., Kenttämies, K. & Rekolainen, S. 2001. Modeling combined effects of forestry, agri-culture and deposition on nitrogen export in a northern river basin in Finland. Ambio Vol. 30:338-348.
Metsätilastollinen vuosikirja. 1997. Metsäntutkimuslaitos. Helsinki. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 348 s.
Mustonen, S., Sallantaus, T. & Ravela, H.1987. Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimi-kunnan mietintö. Helsinki, Maa- ja metsätalousministeriö. 344 s.
Nissinen, A. & Hari, P. 1998. Effects of nitrogen deposition on tree growth and soil nutrients in boreal Scots pine stands. Environ. Pollut. 102, 61-68.
Nieminen, M. & Jarva, M. 1999. Lannoitefosforin huuhtoutumiseen vaikuttavat tekijät ojite-tuilla turvemailla: esimerkki fosforitaseesta kolme vuotta raakafosfaattilannoituksen jälkeen. Julkaisussa: Ahti, E., Granlund, H. & Puranen, E. (toim.) 1999. Metsätalouden ympäristökuormitus. Seminaari Nurmeksessa 23 - 24. 9. 1998. Tutkimusohjelman väli-raportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 745.
Pietiläinen, O.-P. & Räike, A. 1999. Typpi ja fosfori Suomen sisävesien minimiravinteina. Suo-men ympäristö 313. 64 s.
Rekolainen, S. 1989. Phosphorus and nitrogen load from forest and agricultural areas in Fin-land. Aqua Fennica 19, 95-107.
Rodhe, W. 1969. Crystallization of eutrophication conceps in Northern Europe. - In. Eutrophi-cation: causes, consequences, correctives.- National Academy of Sciences: 50 - 64. Wa-shington.
Rontu, M. & Santala, E (toim.) 1995. Haja-asutuksen jätevesien käsittely. (Wastewater treat-ment in rural areas) National Board of Waters and the Environtreat-ment. Mimeograph Se-ries No 584. 94 s.
Rosen, K. 1982. Supply, loss and distribution of nutrients in three coniferous forest watersheds in Central Sweden. Reports in Forest Ecology and Forest Soils 41. Swedish University of Agricultural Sciences, Uppsala, Sweden.
Sallantaus, T. 1983. Turvetuotannon vesistökuormitus. The load to watercourses from peat mi-ning. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston julkaisuja, Sarja D:29. 122 s.
Saukkonen, S. & Kortelainen, P. 1995. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutus ravinteiden ja or-gaanisen aineen huuhtoutumiseen. Teoksessa: Metsätalouden Vesistövaikutukset ja Niiden Torjunta. METVE-projektin loppuraportti, Saukkonen, S. ja Kenttämies, K.
(toim.) Suomen ympäristö 2, 15-32.
Schroderus-Härkönen, S. & Markkanen, S.-L. 1999. Kainuun ympäristön laadun kuvaus. Suo-men ympäristö 356. 312 s.
Sevola, Y. (toim) 1998. Metsätilastollinen vuosikirja 1998. Suomen virallinen tilasto, Maa- ja metsätalous 1998:3. 344 s. Jyväskylä.
Syri, S., Johansson, M. & Kangas, L. 1998. Application of nitrogen transfer matrices for integ-rated assessment. Atmospheric Environment 32: 409-413.
0
... Suomen ympäristö 509Turtola, E. 1999, Phosphorus in surface runoff and drainage water affected by cultivation practices. PhD Thesis. Agricultural Research Centre of Finland. Jokioinen. 174 s.
Vehviläinen, B. 1992. Snow cover models in operational watershed forecasting. Pub!. of Water and Environment Institute no. 11. Helsinki. 112 s.
Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen.
Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.48 s.
Vuorenmaa, J., Juntto, S. ja Leinonen, L. 2001. Sadeveden laatu ja laskeuma Suomessa 1998.
Suomen ympäristö 468. 115 s.
Vuorela, A. 1997. Satellite image based land cover and forest classification of Finland. Reports of the Finnish Geodetic Institute 97 (2): 42-52.
Vollenweider, R.A.& Dillon, P.J. 1974. The application of the phosphorus loading concept to eutrophication research. - NRC Associate Committee on ScientificCriteria for Environ-mental Qualitys. - 42 s.
Västilä, S., Herrala-Ylinen, H. & Kulju, I. (toim.) 1997. Metsätilastotiedote 392, Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995. Metsäntutkimuslaitos, 31 s.
Suomen ympäristö 509
. . . .0
LIITE 1
r . rr r
If.TIFU1IfV .
i r~,.
n:o Maankäyttöluokka N-ominais- P-ominais- Viite ja/tai oletus
kuormitus kuormitus
kg ha-'a kg hå'å'
luonnon+ luonnon+
lisäkuormitus lisäkuormitus
la Uudet hakkuut 0,9+5,6 6,5 0,05+0,08 0,13 N:Lepistö et al.(1995a), Rosen (1982)
kivennäismailla Sniptjärn, vuodet I-3
P: Ahtiainen & Huttunen (1999) Kivipuro; Lepistö et al. (1995b) Yli-Knuutila Ib Uudet hakkuut 1,1+8,3 10,0 0,05+0,08 0,13 N: Ahtiainen & Huttunen (1999);
turvemailla Murtopuro, vuodet 1-3
P: sama kuin kiv.mailla Ic Vanhemmat 0,9+3,4 4,3 0,05+0,02 0,01 N: Lepistö et al. (1995a)
hakkuualueet Ahtiainen & Huttunen (1999)
kivennäismailla vuodet 1-4
Id Turvemailla 1,1+2,1 3,8 0,05+0,02 0,01 P: Kivipuro,Yli-Knuutila
2 Taimikot 1,3 0,01 N: Nissinen & Hari (1998)
P:oletus, sama kuin vanhemmilla hakkuualueilla
3+4 Korvet ja rämeet Ojitusalueet (uusi+kunnostus
'9uonnontila" 1,1 1,1 0,05 0,05 11,3 %) jaksolla 1980-90,
+ ojituksen vaikutus 1,1+2,8 4,5 0,05+0,16 0,21 (Metsätilastollinen vuosikirja 1991)
= kok.kuormituskerroin 2,2 0,08 Ojituksen kuormitus: Ahtiainen &
Huttunen (1999) Koivupuro/Suopuro
5 Avosuot 1,3 0,04 Saukkonen & Kortelainen (1995)
Kortelainen & Saukkonen (1998) Kruunuoja
6 Turvetuotantoalueet 9,3 0,21 Sallantaus (1983), Mustonen
et al. (1981)
1 Metsät kivennäismailla, Lepistö & Kenttämies (1998);
(ei toimenpiteitä viime 0,9+0,0 0,9 0,05+0,00 0,05 Ahtiainen & Huttunen (1995),
aikoina) Rosen (1982), Alasaarela et(1995),
Finer et al. (1995) P.Kortelainen et al (1999)
8 Pellot 13,8 1,81+0,22 2,09 N: Rekolainen (1989),
P: Turtola (1999) ja
Rankinen (selvitys karjataloudesta)
9 Haja-asutusalueet 13,4 2,03 N: 30302 asukasta*2,64 kg
N as:'a' jaettu pinta-alalla;
P: 0,4 kg P as.:'a' Rontu & Santala (1995)
0
. . . Suomen ympäristö 509LIITE 2