Rehevät järvet
Saaresjärvi
Saaresjärvi on matala ja rehevä järvi, jonka vesi on hapanta ja voimakkaasti hu-muksen värjäämää. Näkösyvyys on metrin luokkaa. Ravinnepitoisuudet ja a-kloro-fyllipitoisuus ilmentävät selvää rehevöitymistä. Vedessä on runsaasti fosforia ja rautaa. Pohjan lähellä ilmenee talvella hapen vajaus. Kokonaisravinnesuhdetta lukuun ottamatta levien kasvua rajoittavana minimiravinteena on typpi.
Eri mallintamistavoilla laskettu Saaresjärveen tuleva fosforikuormitus poik-keaa hieman toisistaan. Järven fosforipitoisuudesta lähtien laskettu tuleva fosfori-kuorma on suurempi kuin sallittu fosfori-kuorma, mutta valuma-alueen maankäytöstä lähtien laskettu fosforikuormitus jää hieman sallittua kuormaa pienemmäksi. Va-luma-alueelta tulevasta kuormituksesta maatalouden osuus on melkein puolet fosforin kokonaiskuormituksesta (kuva 26). Laskettaessa kuormitusta maankäy-tön perusteella maatalouden osuutta on ehkä yliarvioitu, koska lähes kaikki pellot sijaitsevat kaukana järvestä ja suoria päästöjä vesistöön ei tällöin tule. Lisäksi ve-sistöalueen kolmannen jakovaiheen aluejako ei rajautunut Saaresjärven luusuaan, mikä aiheuttaa epätarkkuutta laskentaan. Sisäinen kuormitus on lähes kandek-sankertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 27).
6% 1 % 10%
0 Haja-asutus Kuva 26. Saaresjärveen
tuleva fosfori-ja
Järvessä on esiintynyt levähaittoja 1990-luvulla, joten kunnostustarvetta on ole-massa. Ensisijaisesti on pyrittävä sisäisen kuormituksen vähentämiseen.
Kuva 2 7.
Saaresjärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio
Suomen ympäristö 509
. . . Q
Vuokkijärvi
Vuokkijärvi on yksi maamme voimakkaimmin säännöstellyistä järvistä. Järven säännöstelyväli on kuusi metriä. Vuokkijärven säännöstely aloitettiin vuonna 1964 nostamalla sen pintaa neljä metriä. Vuokkijärvi on ollut karuhko humuspitoinen vesistö, mutta yleisesti arvellaan säännöstelyn, metsäojitusten ja -lannoitusten re-hevöittäneen järveä. Tätä nykyä Vuokkijärvi on Kainuun suurista järvistä rehevin.
Pintavedessä on runsaasti fosforia ja a-klorofyllipitoisuudet ovat suuria (maks. 45 pg 1-1 ). Rautaa pintavedessä on myös hieman keskimääräistä enemmän. Veden väri on humuspitoisille vesistöille ominainen. Vuokkijärvi on samanaikaisesti typpi-ja fosforirajoitteinen.
Vuokkijärvessä kylmän pintaveden poisjuoksutus talviaikaan ja siitä aiheu-tuva tilavuuden pieneneminen sekä järven rehevyys edesauttavat oleellisesti hap-piongelmien syntymistä. Vuokkijärvessä ongelmat ilmenevät erityisen voimak-kaana talviaikaisena hapen vajauksena (kuva 28). Maaliskuussa hapen kyllästys-aste on ollut pintavedessä enää 60 %:n luokkaa. Pohja on ollut toistuvasti täysin hapeton. Hapeton vesikerros on ollut myös melko paksu, sillä happi on kulunut lähes loppuun pohjasta päin kymmenen metrin syvyyteen saakka. Pohjan ollessa hapeton rautapitoisuus on ollut suurimmillaan (1993) 20 000 tg 1-1 ja kokonais-fosforipitoisuus 290 ltg 1-1 .
Kuva 28. Hapen kyllästysaste Vuokkijärvessä (Vuokkijärvi sp jol-loin hapen kyllästysaste on sa-mansuuruinen eri syvyyksissä.
1983 1985 1981 1989 1991 1993 1995 1991 1999 Vuosi (maaliskuu)
0, kylt. %
1983 1985 1981 1989 1991 1993 1995 1991 1999 Vuosi (elokuu)
-- I m -- IO m - I m pohjasta
Vuokkijärveen tuleva eri mallintamistavoilla laskettu fosforikuormitus poikkeaa hieman toisistaan. Järven fosforipitoisuudesta lähtien laskettu tuleva fosforikuor-ma on suurempi kuin sallittu kuorfosforikuor-ma, mutta valufosforikuor-ma-alueen fosforikuor-maankäytöstä lähti-en laskettu fosforikuormitus jää sallittua kuormaa pilähti-enemmäksi. Säännöstely ja siihen liittyvä eroosio ovatkin kuormitustekijöitä, joita maankäyttöön perustuva kuormitusmalli ei ota huomioon. Vuokkijärveen tulevasta fosforikuormituksesta maatalouden osuus on metsätaloutta suurempi (kuva 29). Sisäinen fosforikuormi-tus on yli seitsemänkertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 30).
Kuva 29.Vuokkijärveen
8
UK = ulkoinen kuormitus SI(= sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio
Vuokkijärven rehevöitymiskehitys on peräisin säännöstelyn aiheuttamasta voi-makkaasta turverantojen eroosiosta. Metsätalouden lannoitukset ja muut maa- ja metsätalouden toimenpiteet ovat voimistaneet rehevöitymiskehitystä. Järven kun-nostaminen on erittäin vaikeaa ja vaatii puuttumista sekä ulkoiseen että sisäiseen kuormitukseen.
Jumalisjärvi
Jumalisjärvi sijaitsee Suomussalmen Jumaliskylässä Vuokkijärven eteläpuolella.
Jumalisjärvessä on ilmennyt kesäisin leväkukintoja ja a-klorofyllipitoisuus onkin ollut ajoittain rehevien vesien suuruusluokkaa. Myös fosforipitoisuudet ilmentä-vät rehevöitymistä. Jumalisjärvi luokitellaankin reheväksi järveksi. Kalankasva-tuslaitosten lähellä kokonaisfosfori- (maks. 70 µg 1-' ) ja typpipitoisuudet (maks.
960 pg 1-' ) ovat olleet kesäisin selvästi järven muita alueita korkeammat. Jumalis-järven veden puskurikyky on selvästi parempi kuin Kainuun järvissä yleensä. Pus-kurikykyä lisäävien elektrolyyttien vaikutuksesta myös veden sähkönjohtavuus on hieman tavanomaista suurempi. Pintaveden kesäaikainen pH on vaihdellut neutraalin molemmin puolin. Kerrostuneisuuskausina Jumalisjärvessä ilmenee sel-vä hapen vajaus alusvedessä. Minimiravinne on ensisijaisesti typpi.
Eri mallintamistavoilla laskettu Jumalisjärveen tuleva fosforikuormitus poik-keaa hieman toisistaan. Järven fosforipitoisuudesta lähtien laskettu tuleva fosfori-kuorma on selvästi suurempi kuin sallittu fosfori-kuorma, mutta valuma-alueen maan-käytöstä lähtien laskettu fosforikuormitus jää hieman sallittua kuormaa pienem-mäksi. Jumalisjärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta maa-talouden osuus on suurin. (kuva 31). Sisäinen fosforikuormitus on yli kahdeksan-kertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 32).
9% 2% 21%
Kuva 3 I. Jumalisjärveen tuleva fos fori- ja typpi-kuormitus lähteittäin.
Suomen ympäristö 509 . . . Co
Kuva 32.
J umalisjärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Jumalisjärvi on kunnostuksen tarpeessa. Kunnostus olisi suunniteltava toteutet-tavaksi yhdessä Jumalisjärveen laskevien Korpijärven ja Ruokojärven kanssa. Sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämismandollisuuksia olisi tarkastelta-va.
Korpijärvi
Korpijärvi sijaitsee Jumalisjärven lounaispuolella Suomussalmen Jumaliskylässä.
Järvi voidaan luokitella reheväksi. Vedessä on vähän humusta ja puskurikyky on hyvä. Myös veden sähkönjohtavuus on suurempi kuin yleensä Kainuussa. Ker-rostuneisuuskausien lopulla alusvedessä on selvä hapen vajaus. Järveen tuleva fosforikuormitus ylittää selvästi sallitun, mutta on pienempi kuin vaarallisena pi-dettävä kuormitus. Järvessä on havaittu sinilevän massaesiintymiä. Korpijärven minimiravinne on ensisijaisesti typpi. Korpijärvi on voimakkaasti sisäkuormittei-nen järvi (kuva 33). Sisäisisäkuormittei-nen fosforikuormitus on yli 25 kertaa niin suuri kuin ul-koinen kuormitus.
Kuva 33.
Korpijärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = Iuusuasta poistuva ravinnekuorma
Kunnostussuunnittelussa on keskityttävä sisäisen kuormituksen syiden selvittä-miseen ja niiden poistaselvittä-miseen.
Heinonen
Heinonen on pieni ja rehevä järvi. Valuma-alueesta suurin osa on harjumaastoa.
Järvessä on ilmennyt toistuvasti sinileväkukintoja. a-klorofyllipitoisuus on ollut suurimmillaan 200 µg 1-1 . Heinosessa esiintyy talvella vakavia happiongelmia, sillä leväbiomassan hajotessa voimakas hapen vajaus on ulottunut ajoittain aivan pintavesikerrokseen asti. Järveen tuleva fosforikuormitus on hieman laskennallis-ta vaarallislaskennallis-ta kuormaa pienempi, mutlaskennallis-ta ylittää selvästi sallitun kuorman. Sisäinen kuormitus on Heinosessa yli 12 kertaa niin suuri kuin ulkoinen kuormitus (kuva 34). Minimiravinne on ensisijaisesti typpi.
0 ...
Suomen ympäristö 509t .1
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio
Järven kunnostuksessa olisi löydettävä sopiva keino rehevöitymiskierteen katkai-semiseksi: hapenkulutuksen vähentäminen, happivaraston lisääminen, plankton-levän kasvun rajoittaminen tai näitä yhdistettynä.
Lievästi rehevät järvet
Pieni Pesiöjärvi
Pieni Pesiöjärvi on Pesiöjärven pohjoispuolella sijaitseva lievästi rehevä järvi. Vesi on humuspitoista ja sähkönjohtavuus on alhainen. Näkösyvyys on kahden metrin luokkaa. Kerrostuneisuuskausien lopussa happi on ajoittain kulunut loppuun poh-jan lähellä ja hapen vajaus ulottuu päällysvesikerrokseen asti. Järven minimiravin-ne on ensisijaisesti typpi. Järveen tuleva fosforikuormitus ylittää selvästi sallitun kuorman. Sisäinen fosforikuormitus on suurempi kuin ulkoinen kuormitus (kuva 35). Pieni Pesiöjärvessä ei ole välitöntä kunnostustarvetta, mutta kuormituksen vähentäminen olisi järven tilan kannalta hyödyllistä.
6 mg P m-jd«I
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio
Rehj a-Nuasj ärvi
Rehja-Nuasjärvi on noin 25 km pitkä Kajaanista Sotkamon Vuokattiin ulottuva jär-vialue. Järven länsipäässä oleva selkäalue on Rehja ja itäpäässä olevaa selkäaluetta kutsutaan Nuasjärveksi. Rehja-Nuasjärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Reh-jan veden laatua on seurattua yli 30 vuoden aReh-jan. Runsaiden metsäojitusten vaiku-tukset näkyvät veden tummumisena 1970-luvun lopulta lähtien. Pintaveden hap-pitilanne on pysytellyt melko hyvänä. Sen sijaan syyskerrostuneisuuskauden ai-kainen alusveden happitilanne on koko ajan huononemaan päin (kuva 36). Pohjan lähellä rauta- ja ravinnepitoisuudet ovatkin ajoittain selvästi kohonneet. Jormas-landen alueella, mihin Mondo Mineralsin jätevedet vaikuttavat on havaittu ajoit-tain kohonneita fosforipitoisuuksia. Rehjan minimiravinne on fosfori tai typpi.
Suomen ympäristö 509 . . .
120 Kuva 36. Hapen kyllästysaste 100 Rehjassa (Rehjanselkä I35) 80 kerrostuneisuuskauden lopus- 60 sa maalis-ja elokuussa. Näyt- 40 teenottosyvyys I m pohjasta
36-41 m. 20
1965 1969 1913 1911 1981 1985 1989 993 1991 Vuosi (elokuu)
.— I m -- 20 m I m pohjasta 1965 1969 913 1911 1981 1985 1989 1993 1991
Vuosi (maaliskuu)
Järveen tuleva fosforikuormitus ylittää sallitun kuorman, mutta on selvästi las -kennallista vaarallista kuormaa pienempi. Rehja-Nuasjärveen tulevasta fosfori-kuormituksesta kolmannes on peräisin maataloudesta, mikä on yhtä suuri kuin luonnonhuuhtouman osuus (kuva 37). Myös Rehja-Nuasjärvessä sisäinen fosfori-kuormitus on ulkoista kuormitusta suurempi (kuva 38).
3% 4% Rehja-Nuasjär-veen tuleva fosfor!- ja typ-pikuormitus lähteittäin.
Kuva 38.
Rehja-Nuasjärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SI< = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ra-vinnekuorma
Järven alusveden heikkenevä happitilanne ja paikalliset sinileväesiintyvät 1990-luvulla kertovat siitä, että kuormituksen vähentämiseen olisi tarvetta. Sotkamon reitin alimpana järvenä kuormituksen vähentäminen merkitsee koko suuren va-luma-alueen vesiensuojelun tehostamista, joskin myös lähivaluma-alueen sanee-raus voi tuottaa positiivista tulosta.
Iso-Kiimanen
Iso-I<iimanen sijaitsee Sotkamon reitillä kirkonkylän itäpuolella. Iso-Kiimanen on veden laadultaan tyypillinen kainuulainen lievästi rehevä humuspitoinen järvi.
Järvessä ilmenee kesällä kerrostuneisuuskauden lopulla hapen vajausta pohjan lähellä. Suhteellisen nopea veden vaihtuvuus parantaa kuitenkin järven happita-loutta. Iso-Kiimaseen tuleva fosforikuormitus ylittää selvästi laskennallisen sieto-
r
74 . . . Suomen ympäristö 509kyvyn. Iso-Kiimasen minimiravinne on samanaikaisesti fosfori ja typpi. Sisäinen fosforikuormitus on hieman ulkoista kuormitusta suurempi (kuva 39). Ontojär-ven luusuassa sijaitsevan Kuhmon Eko-Kalan kalankasvatuslaitoksen jätevedet vaikuttavat Kiimasjärveen.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = Iuusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio
Iso-Kiimanen on kohtalaisen hyvin kestänyt nykyisen kuormituksen. Kuormituk-sen vähentäminen olisi kuitenkin tarpeellista, mikä tarkoittaa koko suuren valu-ma-alueen vesiensuojelun tehostamista. Luonnollisesti lähimpänä olevat kuormi-tuslähteet ovat kuitenkin avainasemassa.
Sumpsa
Sumpsa on Sotkamon kunnan itärajalla sijaitseva lievästi rehevä järvi. Vesi on hu-muksen värjäämä. Järven rannalla on muutamia maatiloja. Alusvedessä ilmenee kerrostuneisuuskausina selvä hapen vajaus. Järven minimiravinne on fosfori.
Sumpsaan tuleva fosforikuormitus on hieman sallittua kuormaa suurempi. Järvi on voimakkaasti sisäkuormitteinen (kuva 40). Sisäinen fosforikuormitus on yli 20 kertaa niin suuri kuin ulkoinen kuormitus.
ma P m"1i11 ma N m«1d-'
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma S = nettosedimentaatio D = denitrifikaatio Kuormitusselvityksen tekeminen ja veden laadun seuranta muutaman vuoden
ajan olisivat aluksi tarpeelliset toimenpiteet. Mikäli järven tila huononee, olisi kun-nostusselvityksen tekeminen paikallaan. Sisäisen kuormituksen vähentäminen on kunnostuksen ensisijainen tavoite.
Iso-Sapsojärvi
Iso-Sapsojärvi sijaitsee Sotkamon kirkonkylän eteläpuolella Kiantajärven ja Pirtti-järven välissä. Iso-Sapsojärvi on lievästi rehevä järvi. Järvessä ilmenee kerrostu-neisuuskausien lopulla pohjan lähellä hapen vajaus. Järven minimiravinne on fos-fori tai typpi. Myös Iso-Sapsojärveen tuleva fosfos-forikuormitus on hieman sallittua kuormaa suurempi. Iso-Sapsojärvessä sisäinen fosforikuormitus on jonkin verran suurempi kuin ulkoinen kuormitus (kuva 41).
Suomen ympäristö 509
. . . 0
Kuva 41.
Iso-Sapsojärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Kuva 42. Kiantajärven (Kiantajärvi syv. 134) pin-taveden kesäaikainen a-kloro fyllipitoisuus.
Kuva 43. Hapen kyllästys- aste Kiantajärvessä kerros- tuneisuuskauden lopussa maalis-ja elokuussa. Im pohjasta näytesyvyys 25,5-30,5 m.
Iso-Sapsojärvessä ei ole välitöntä kunnostustarvetta, mutta lievä rehevyys ja alus-veden happivajaus ovat merkkejä siitä, että kuormitustaso ei saisi nousta nykyi-sestään.
Kiantajärvi
Sotkamon Kiantajärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Kiantajärven veden laatu on jonkin verran huonontunut 1970-luvun tilanteesta. Pintaveden
humuspitoisuuden noustessa näkösyvyys on pienentynyt ja veden väri tummunut (vrt. liite 3). Myös a-klorofyllipitoisuudet ovat kohoamaan päin (kuva 42). Kiantajärven minimiravinne on ensisijaisesti fosfori.
a- klorofylli µg I~
1919 1981 1983 1985 1981 1989 1991 1993 1995 1991 1999 Vuosi
Kiantajärven pohjanläheinen vesikerros on ollut syvänteessä ajoittain hapeton kerrostuneisuuskausien lopulla (kuva 43). Vuosien välinen vaihtelu hapen kylläs-tysasteessa on kuitenkin suuri ja joinakin vuosina pohjan lähellä on ollut vielä maaliskuussa melko hyvin happea. Rautaa ja fosforia liukenee kuitenkin säännöl-lisesti alusveteen kerrostuneisuuskausien lopulla.
100
1965 1969 1913 1911 1981 1985 1989 1993 1991 1965 19691973 1911 1981 1985 1989 1993 1997
Vuosi (maaliskuu) Vuosi (elokuu)
1 m - 10 m I m pohjasta
Kiantajärveen tuleva fosforikuormitus on suurempi kuin sallittu kuorma. Kianta-järven suurin kuormituslähde on maatalous. Puolet järveen tulevan fosforin ja neljännes typen kokonaiskuormituksesta on arvioitu olevan peräisin maatalou-desta (kuva 44). Sisäinen fosforikuormitus on lähes kymmenkertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna (kuva 45).
0
... Suomen ympäristö 5094% 3% 13%
Kiantajärven tila on kohtalaisen hyvä, mutta kuormitus ylittää kuitenkin turvalli-sena pidettävän sallitun kuormituksen. Kuormituksen vähentämistä on pidettävä tavoitteena.
UK = ulkoinen kuormitus
SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma S = nettosedimentaatio D = denitri fikaatio
Kellojärvi
Kellojärvi on pohjois-eteläsuunnassa noin 13 km pitkä järvi, jonka pohjoispäässä sijaitsee Korpijärvi. Korpijärven ja Kellojärven välisessä Virransalmessa sijaitsee kalankasvatuslaitos. IKellojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi humuspitoi-seksi järveksi. Kellojärven pohjoispäässä kokonaisfosforipitoisuudet olivat 1980-luvun alkupuolella ja Korpijärvessä 1980-1980-luvun loppupuolella selvästi järven muita osia suurempia. Elokuussa hapen kyllästysaste on ollut pohjan lähellä yleensä 30-50 %. Ravinteiden liukeneminen alusveteen on ollut kuitenkin melko vähäistä.
Kellojärven minimiravinne on typpi tai fosfori.
Myös Kellojärveen tuleva fosforikuormitus on suurempi kuin sallittu kuor-ma. Lähes kolmannes Kellojärveen tulevasta fosforin kokonaiskuormituksesta on peräisin maataloudesta (kuva 46). Sen sijaan kalankasvatuksen osuus on pieni fos-forin ja typen kuormittajana, mutta pistemäisenä kuormittajana se voi aiheuttaa paikallisia haittoja. Sisäinen fosforikuormitus on ulkoista kuormitusta suurempi (kuva 47).
0 Kalankasvatus 50
110000 kg N a
Kuva 46. Kellojärveen tuleva fosfori- ja typpikuormitus läh-teittäin.
Suomen ympäristö 509 . . . 0
mgPm2d' ma N m-2 d Kuva 47.
Kellojärven ainetaseet.
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
Kuva 48. Saunajärveen
tu-leva fosfori-ja typpikuormi- tus lähteittäin.
Kellojärvi on kestänyt suhteellisen hyvin nykyisen kuormitustason eikä sillä ole kunnostustarvetta.
Saunajärvi
Saunajärven veden laadusta viimeiset kesäaikaiset tulokset ovat 1980-luvun lo-pulta. Järven vesi on selvästi humuksen värjäämä ja veden sähkönjohtavuus on alhainen. Sähkönjohtavuus kuvastaa vedessä olevien elektrolyyttien määrää, jot-ka voivat olla sekä puskurikykyä vahvistavia että happamuutta lisääviä. Suove-sissä liuenneiden epäorgaanisten elektrolyyttien kokonaismäärä on hyvin alhai-nen, joten niissä samalla on myös karbonaattipitoisuus pieni ja vedet ovatkin usein hyvin happamia humushappojen ja hiilihapon ansiosta kuten Saunajärvessä. Sau-najärven korkea rautapitoisuus on suovesille ominainen.
Saunajärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi järveksi niin ravinnepitoi-suuksien kuin a-klorofyllipitoisuudenkin perusteella. Myös pohjan läheisessä ve-sikerroksessa on ilmennyt hapen vajausta kerrostuneisuuskausien lopulla. Kesä-aikaan otettujen näytteiden mineraali- ja tasapainoravinnesuhteiden perusteella minimiravinne on ollut useimmiten typpi.
Eri mallintamistavoilla laskettu Saunajärveen tuleva fosforikuormitus poik-keaa hieman toisistaan. Järven fosforipitoisuudesta lähtien laskettu tuleva fosfori-kuorma on hieman suurempi kuin sallittu fosfori-kuorma, mutta valuma-alueen maan-käytöstä lähtien laskettu fosforikuormitus jää selvästi sallittua kuormaa pienem-mäksi. Saunajärvi on selkeästi metsätalouden kuormittama järvi. Kolmannes jär-veen tulevasta fosforikuormituksesta on lähtöisin metsätaloudesta (kuva 48). Si-säinen fosforikuormitus on ulkoista kuormitusta suurempi (kuva 49).
I/o o 15%
aatal nhuuhtouma
46% ❑ Laskeuma
11% 0 Haja-asutus 60%
2130 kg P
a 1
35100 kg N a-'0
... . . . Suomen ympäristö 509mgNm2d'
UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus BS = bruttosedimentaatio LP = luusuasta poistuva ravinnekuorma
S = nettosedimentaatio ja D = denitrifikaatio
Saunajärvessä on havaittu sinileväkukintoja silloin tällöin 1990-luvulla. Valuma-alueen metsänhoitotöiden vesiensuojeluun olisi kiinnitettävä huomiota, mikäli vedenlaatuongelmat jatkuvat. Kesäaikainen veden laadun toistuva havainnointi olisi tarpeen.