Yritysten rahoitusrakenteet voidaan muodostaa erilaisilla instrumenteilla ja niiden rakenne on aina riippuvainen yrityksen omistajien päätöksistä. Haastateltavilta kysyttiin, miten he aikovat muodostaa tulevien vuosien aikana kohdeyrityksen pääomarakenteen. On tärkeää huomata, että jokainen haastateltava on yrityksen osakas, joten jokainen jäsen on mukana tekemässä päätöksiä yrityksen tulevaisuudesta. Osakkaiden vastaukset olivat linjassa toistensa kanssa. Vastauksissa korostui, että yritys pyrkii käyttämään ensisijaisesti tulorahoitusta, jolloin yrityksen ei tarvitse huolehtia vakuuksien hankinnasta. Tämän jälkeen mahdolliset projektit rahoitettaisiin lainalla jär-kevässä suhteessa, sillä osakkaiden mielestä lainaraha on tällä edullista. Lisäksi osakkaat painot-tavat, että tulevaisuudessa projektit pyritään tekemään etupainotteisesti eli maksuerät tai osa mak-suista saadaan etukäteen, jotta esimerkiksi suunnittelu ja investoinnit pystytään tekemään hyvissä ajoin. Maksuerien ollessa etupainotteiset, yrityksen kassanhallinta helpottuu, mutta lisäksi se vä-hentää johdon ja osakkaiden stressiä. Tämä auttaa projekteihin liittyvissä päätöksentekotilan-teissa.
Tutkimustulosten perusteella rahoitusrakenteeseen ei suurilta osalta vaikuta markkinoilla vallit-seva tilanne, sillä yrityksen suurimmat ongelmat lainan saamiseen liittyen koskee vakuuksia. Tä-män vuoksi yritys ei hae esimerkiksi täTä-mänhetkisessä tilanteessa lainaa, vaikka se olisi lähelle nollakorkoista. Haastattelujen vastaukset eivät toteuta myöskään ajoitusteoriaa rahoitusrakenteen suhteen Tässä tilanteessa lainaa voidaan hakea vain sillä perusteella, että se on edullista. Haasta-teltavat painottivat sitä, että lainaa haetaan, kun sille on käyttöä, poissulkien tämänhetkinen mark-kinatilanne koronapandemian vuoksi. Ajoitusteorian mukainen lainarahan hankkiminen silloin, kuin se on edullisempaa, olisi helpommin mahdollista, kun yritys ei kamppailisi perusasioiden, kuten tiedon läpinäkymättömyyden ja vakuuksien kanssa. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa yritys voisi muun muassa hakea lainaa investointeihin, eikä käyttää omaa käyttöpääomaan esi-merkiksi liiketoiminnan kehittämiseen. Tällä tavalla yritys voisi laittaa osan kassastaan tuottoi-sampaankin tarkoitukseen, kuten pörssimarkkinoille. Toki tuottojen hakeminen muualta kuin omasta liiketoiminnastaan lisää riskiä, mutta samalla se antaa tuotto-odotusta yritykselle.
Vastaukset peilaavat suoraan Myersin ja Majlufin Pecking Order -teoriaa, jossa yritysten rahoi-tuspäätökset noudattavat tiettyä kaavaa, joista ensimmäisenä tulee tulorahoitus. Tämän jälkeen yritys käyttää ulkoista rahoitusta, josta velkarahoitus tulee ensimmäisenä. Yritysjohto tuntee yri-tyksen markkina-arvon ja tulevaisuuden potentiaalin parhaiten Tämän vuoksi ulkopuoliset sijoit-tavat voivat väärinhinnoitella yrityksen osakkaiden silmissä. Tämän epäsymmetrisen informaa-tiota myötä rahoituslähteille syntyy käyttöjärjestys, joka on myös osittain pakon sanelema, koska esimerkiksi ulkopuoliset sijoittajat voivat hinnoitella yrityksen väärin. (Helwege & Liang, 1996).
Nokkimisjärjestys-teoria selittää osittain myös se, että voittoa tuottavat pk-yritykset ovat yleensä huomattavasti velattomampia, koska ne käyttävät voittovarojaan investointeihin. Tulorahoitus ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kustannuksia yritykselle, mikä voi olla yksi selittävä tekijä nokki-misjärjestyksen käytölle. Tämä on linjassa tutkittavan yrityksen tapauksessa, sillä yritys olisi ve-laton, jos ei oteta huomioon viimeisimmän vuoden Finnveralta otettua lainaa koronapandemian takia.
Vastaukset yrityksen rahoitusrakenteesta ovat samansuuntaiset Ciaran & Brien tutkimuksessa.
Heidän tutkimus tuloksensa osoitti, että pk-yritykset käyttävät tulorahoitusta ensisijaisena rahoi-tusvälineenä erilaisiin projekteihin. Samaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset, joilla on paljon käyttöomaisuutta, saavat helposti lainaa pankeilta. Kohdeyrityksen käyttöomaisuutta pan-kit eivät arvosta juuri ollenkaan vakuuksiksi, vaikka yritys on investoinut teknologiaan ja raken-nusvälineisiin huomattavia summia. Tämän vuoksi yksi syy on käyttää tulorahoitusta, jolloin yri-tyksen ei tarvitse hakea lainaa pankista. Samaisessa tutkimuksessa todetaan, että yritykset, joiden aineeton käyttöpääoma on korkealla tasolla ja joilla on vähän aineellista materiaalia, suosivat vahvasti ulkoista rahoitusta. Edellä mainittu tutkimustulos ei toteudu toimeksiantajayrityksessä, koska se suosii tulorahoitusta.
Haastatteluissa mainitaan, että yritys on käyttänyt tililimiittejä, joka ovat lyhytaikainen rahoitus-keino. Kyseiset tililiimitit on maksettu pois yrityksen tuloksen kasvaessa, vaikka kyselytulosten perusteella tililimiittiä pidetään erittäin tärkeänä rahoitusinstrumenttina yritykselle. Tililimiittiä varten yrityksen omistajien tuli tehdä nimitakaus, jotta yritys sai tililimiitin käyttöönsä. Tililimii-tin ollessa yhteisvastuullinen, yrityksen kaikki omistajat ovat vastuussa mahdollisista maksuista
ja perinnästä. Tällaisen tilateen koittaessa, rahoituslaitos perii saatavat siltä osakkaalta, jonka vaa-rallisuudesta se on helpoin realisoida. Tämä tulos vastaa Degrysen (2010) tutkimuksen tuloksia, jossa todetaan, että lyhytaikaiset velat maksetaan pois ensimmäisenä, koska ne ovat yleensä kal-liita verrattuna pitkäaikaisiin velkoihin.
Taulukko 4. Rahoitusinstrumenttejen tärkeysjärjestys yrityksen omistajilla yritys X:ssä.
Taulukosta huomaamme, että yritys suosii tulorahoituksen lisäksi pankkilainoja ja tililimiittejä.
Yrityksen osakkaat kertoivat, että tulevaisuudessa on tarkoitus käyttää factoringrahoitusta, ja sitä rahoitusinstrumenttia on mietitty aiemmin muun muassa projektilähtöisiin töihin. Factoringrahoi-tus ei vaadi vakuuksia ja se on yksi keino saada rahoiFactoringrahoi-tusta esimerkiksi projektikohtaisiin töihin, jotka ovat yleensä suhteellisen lyhytaikaisia. Factoringin hyvä puoli projektilähtöisissä töissä on juuri se, että myyntisaamisten tai laskusaatavien takaisinmaksu tapahtuu yleensä alle vuodessa.
Tämä voisi parantaa yrityksen käyttöpääomaa ja samalla yrityksen maksuvalmius esimerkiksi muiden rahoittajien silmissä paranee, kun yrityksen varat eivät ole kiinni laskuissa.
Taulukosta huomaamme myös, että perheen ja lähipiirin antama rahoitus ei ole keskeistä kysei-selle yritykkysei-selle. Suurin osa haastateltavista mainitsi, että on parempi pitää perhe ja yritystoiminta erossa toisistaan, jotta vältytään mahdollisilta konflikteilta lähipiirissä. Haastatteluissa tulee ilmi, että yritys on hankkinut osamaksuilla lähinnä tietokoneita ja muita pienempiä tarvikkeita. Pieniin
Rahoituksen lähteet Asteikko 1-6
Ei tärkeä% (1-2) Neutraali% (3-4) Tärkeä%(5-6)
1Henkilökohtaiset säästöt 3
investointeihin osamaksut sopivat hyvin, koska yrityksen ei tarvitse käyttää reaalivakuuksia pie-niin, mutta tarpeellisiin investointeihin.
Haastatteluissa tulee ilmi, että yritys suunnittelee mahdollisten pääomasijoittajien hankkimista ja harkitsee myös omaa pääomittamista. Yrityksen tämänhetkinen tilanne on markkinatilanteessa verrannollisen poikkeuksellinen ja sen arvo on pienentynyt huomattavasti viimeisten vuosien ai-kana johtuen erilaisista asioita. Yrityksen kasvupotentiaali huomattava, sillä se toimii hyvinkin eksklusiivisella markkina-alueella ja suoria kilpailijoita on vähän. Haastateltavat kertovat, että kaikista tärkeintä olisi löytää sellainen ulkoinen pääomasijoittaja, joka ennestään ymmärtää alaa ja jolla on kokemusta tuotteen globalisoimisesta rahoituksen lisäksi. Pääomasijoittajat antavat yritykselle rahoitusta, mutta erittäin tärkeänä asiana on sijoittajan aiemmin luomat kontaktit ja suhteet, joita yritys pääsee käyttämään hyväksi. (Bocken, N, 2015).
Haasteltavat kertoivat, että rahoitusta ei ole koskaan suoranaisesti evätty yritykseltä. Haastatel-tava A kommentoi asiaa seuraavasti:
”Rahoitusta ei ole evätty ikinä, mutta tämänhetkisen tilanteen vuoksi tiedostamme rahoituksen saamisen vaikeuden, jonka vuoksi emme ole myöskään hakeneet rahoitusta lähiaikoina, vaikka rahoitukselle olisi tarvetta toiminnan ylläpitämiseksi.”
Syksyn 2020 pk-barometrin tulokset ovat linjassa myös toimeksiantajayrityksen kautta, sillä tut-kimuksen mukaan yrityksillä on rahoitustarvetta, mutta nykyisen globaalin tilanteen vuoksi sitä ei ole voitu hakea. Tutkimuksessa kerrottiin myös, että Business Finlandin tuet ja ELY-keskuksen antamille rahoitusvaihtoehdoille on ollut kovaa kysyntää. Myös toimeksiantajayritys on saanut tukea julkiselta puolelta, mikä on auttanut yritystä selviämään ja kehittämään tuotettaan, vaikka markkinoiden kysyntä ei tällä hetkellä vastaa tarjontaan. Erityisesti vallitseva koronapandemia on iskenyt tapahtuma- ja vientiteollisuuteen, jossa toimeksiantajayritys harjoittaa yritystoimintaansa.
Haastatteluissa tulee ilmi, että omaan tekemiseen on silti vahva luotto, kunhan tästä epätavalli-sesta tilanteesta päästään eroon.
Haastatteluissa ei tullut ilmi, että rahoituksen hankinta olisi ollut merkittävä haaste yrityksen kas-vun mahdollistamisessa. Haasteet liittyvät enimmäkseen yrityksen tuoreuteen ja siihen, että markkina pitää käytännössä luoda itse. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat, jotka ovat kiinnostu-neita lumi- ja jäärakentamisesta ymmärtävät itse tuotteesta vähän ja mitä vähemmän asiakkaat ymmärtävät tuotteesta, sitä vaikeampi on luoda luottamusta asiakassuhteeseen. Lisäksi erilaisten projektien kulurakenne on raaka, sillä vaikka hankkeita pienennyttäisiin viidesosalla nykyisestä, ei kulurakenne kuitenkaan pienene samassa suhteessa. Yrityksen kasvuun ei ole vaikuttanut ra-hoitusrakenne eikä sen rahoituksen hankinta, vaan ongelmat liittyvät lähinnä yrityksen nuoruu-teen.
Tutkimuksen vastaukset ovat linjassa Chittendenin ym. (1996) tutkimuksen kanssa, jossa käy ilmi, että useat asiat, kuten kannattavuus, omaisuuden rakenne, kassa ja markkinoiden tilanne liit-tyvät yrityksen taloudellisen tilanteeseen. Toimeksiantajayrityksen omaisuus koostuu hyvin pit-kälti erilaisista muoteista ja lumentekokoneistosta, jota ulkopuolisten rahoittajien tai sijoittajien on vaikea ymmärtää. Yrityksen ongelmaksi muodostuu se, että ulkoinen pääoma voi olla erittäin kallista, jos yritys olisi esimerkiksi myymässä omia osakkeitaan sijoittajille. Lisäksi yrityksen re-aaliomaisuudella on todella pieni arvo lainoittajien silmissä, joten yritys ei voi käyttää heille elin-tärkeää kalustoa vakuutena. Haastateltava B kertoo, että seuraava konkreettinen askel yritykselle on kaluston realisointi, jotta toimintaa voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoit-taa, että yritys maksaa velkojaan maksuohjelmien mukaisesti pois.