Rahatoimikamarin ensimmäisenä puheenjohtajana oli rehtori Gustaf

Wilhelm Cannelin v. 1884. Häntä seu-rasi kauppias _Fredrik

Lehtinen

^v. 1885

ja vv. 1889—1891,

sähkölennätinkont-torin päällikkö C.

Lindhom

v. 1886, kauppias Erik Wilhelm Grönberg

vv.

1887—1888 ja tehtailija Isak öst-man-Kallio vv. 1892—1919. V. 1912 oli

rahatoimikamarin

2 jäsenenpalkka 500 mk. jasihteerin ^1,200 mk.

Puheen-Kollegireistraattori Fredrik Wilhelm Ridderstad (s. 1816, k. 1885).

johtajan palkka oli entisellään. Rauman ensimmäisenä pitkäaikaisena kamreerina oli ^vv, 1884—1912 fil. kand. Berndt Wilhelm Panelius.⁵² Kaupungin tulot ^ja menot.

Kaupunki sai 1800-luvun alussa tuloja luotojen, kalavesien, niittyjen ja peltojen vuokrista, tonttiäyreistä, laiva-, kauppapuoti- _{ja työ} verstas-maksuista, porvariverstas-maksuista, tuulaakista, sakkorahoista, kellarivapau-desta, ja vaaka-, tori-, tie-, satama- ja

siltamaksuista.

^Menoja oli virka-miesten palkat, julkisten rakennusten kunnossapitäminen, tie- ja kyyti-rasitus, palokaluston ja palo- ja yövartioinnin

kustannukset,

terveyden-hoito- ja köyhäinhoitomenot ja valtiopäivämiehen palkkiot.

Kaupungin tulot ja menot ^vv. 1810—1861

nähdään

seuraavasta

tilastosta

^:53

Tulot Menot

V. ₁₈₁₀ ^? ruplaa 532 ruplaa hopearahaa

„ 1841 980 „ 1,520 ^„

322

V. 1842 n. 1,200 ruplaa n. 1,400 ruplaa hopearahaa

„ 1849 2,173 ^{„ 2,143 „}

„ 1850 ^{; 2,008 „ 1,193 „}

„ 1851 2,170 ^{„ 1,990 „}

„ 1852 2,221 ^{„ 1,863 ~}

„ 1853 ^2,323 „ 2,491 „

„ 1855 ^{3,094 „} 3,357 ^„

„ 1856 ^{3,003 „ 3,358}

„ 1859 ^{3,075 „ 3,700 „}

„ 1861 ^{3,256 „} 4,360 ^„

Kun kaupungin maat edellä selostetun palkkariidan jälkeen palau-tettiin porvaristolta kaupungin hallintaan, kohosivat tulot huomattavasti, niin että toisinaan ^jäikassaan säästöäkin, kuten ^näkyytilastosta^k’4

Tulot ^Menot

y. 1865 33,924 mk. ^31,734 mk.

„ 1866 29,066 ^„ 30,427 ^„

„ 1867 29,118 ^{„ 31,255 „}

„ 1868 28,324 ^{„ 29,570 „}

„ 1870 ^{26,395 „} 23,439 ^„

„ 1871 27,222 ^{„ 27,859 „}

„ 1873 35,292 ^{„ 32,855 „}

„ 1874 ^{40,184 „} 25,647 ^„

„ 1875 ^{36,969 „ 26,290 „}

„ 1876 ^{40,431 „ 39,853 „}

~ 1880 tili ^päättyy erään 91,093:02

„ 1881 ^{„ „ „ :} 94,711:73

V. 1909 oli kunnallisveroäyrien luku 7,523. Veroäyri vastasi 300 mar-kan tuloa ja veroäyriltä taksoitettiin 8 mk. 50 p.

Eri tulolähteiden kasvaminen ilmentää sekä väenlisäystä että liiken-teen vilkastumista. Kaupungin

luodoista

kertyi vuokratuloja v. 1845

297 rupi. 6 kop., ^v. 1855 468 rupi. 86 kop., ^v. 1865 1,615 mk. 41 p., ^v. 1875 2,132 mk. ₇₆ p. ja

v.

^{1880 2,411 mk. 85 p. Pelto- ja niittyvero tuotti}

v.

1845 314 rupi. 77 kop.,

v.

1855 323 rupi. 71 kop.,

v.

^{1865 17,603}

mk.

70 p., v. 1875 15,867 mk. 70 ^{p. ja}

v.

1880 19,921 ^mk, 88 p. Laidunvero tuotti v. 1845 80 rupi. 38 kop.,

v.

1855 76 rupi. 90 kop.,

v.

1865 663 mk.

80 p., ^v, 1875 591 mk. 20 p. ja v. 1880 896 mk. _{50 p.} V. 1910 tuotti tilus-vuokra 29,318 mk. 92 p. Tonttiäyrejä suoritettiin v. 1845 60 rupi. 36 kop.

ja v. 1875 ^1,455 mk. 19 p.

Tuulaakia

suoritettiin yleensä 2 ^% tullimak-sujen

kokonaiserästä.

^{Sitä kertyi v.} 1845 73 rupi. 52 kop.,

v.

1855 195 rupi.

50 kop., v. 1865 856 mk. ₇₀ p. ja v. 1880 ^1,947 mk. 66 p. Kellarinapaus-osuus oli v. 1845 30 rupi. 70 kop. ja Suomen markoissa v. 1865 lähtien

122 mk. 80 ^p.55

Vuotuistakauppaveroa suorittivat

v.

1855 Kauttaan herra, laamanni Paul Emil Falck 10 ^jaRauman apteekkari C. J. Hellsten 25 rupi. Uus-porvarien porvarimaksuja suoritettiin 1840-luvulla sovitun taksan mukaan siten, että Raumalla syntynyt kauppaporvarin poika maksoi 30 rupi.

90 kop. kaupungin kassaan, 2 rupi. 50 kop. porvariston ”varvikassaan”

ja 2 ruplaa varastosuolaveroa. Käsityöläiseksi pyrkivä maksoi 10 ruplaa kaupungin kassaan. Kauppiailta kannettiin 10 ruplaa varastosuolaveroa

vastaten 5 suolatynnyrin hintaa. Marrask. 9 ^p. 1875 suoritti Rauman kaupunginpalvelijan Carl

Kastellin

poika, Pietarissa opinkäynyt kello-seppämestari Knut Viktor Kasteli porvarimaksua kaupungin kassaan

60 mk. ja köyhille 3 mk. Suojelusmiehetmaksoivat päästessään kaupungin ty©miehiksi aikaisemmin vain 1 ruplan, mutta 1870-luvulla maksoivat

varakkaammat

^työmiehet 12 mk. ja vähävaraiset 8 mk. Porvarimaksuja kertyi esim. v. 1875 472 mk.⁵⁶

Satama- ja siltamaksujakannettiin v. 1814 vierailta aluksilta 24 kop.

ja

kesäk.

22 ^p. ja syysk. 19 p. välisenä aikana satamassa kävi 9 saaristo-alusta pääasiallisesti ahvenanmaalaisia 12—23 lästin aluksia. Satama-maksuja kertyi siis 2 rupi. 16 kop. V. 1819 vahvistettiin satamamaksu-taksa vierailta 2 kop. ja siltamaksu 1 kop. lästiltä. Tullinhoitaja

kokosi

nämä maksut eikä hän klareerannut alusta, ennenkuin asianomainen kuitti oli esitetty.³⁷ Satama- ja siltamaksuja kertyi v. 1845 28 rupi. 32 kop.,

v.

1855 16 rupi. 20 kop.,

v.

1865 198 mk. _{8 p.} jav, 1875 ^1,048 mk. 92 ^p.

Sakkorahat muodostivat vähäpätöisen tuloerän, v. 1911 esim. vain 450 mk.

Huomattavaa tuloa sai kaupunki paloviinanvalmistus- ja

myynti-vuokrasta, joka esim. v. 1855 kohosi 800 ruplaan. V. 1910 käytettiin Vähittäismyynti OY:n voittoa eri tarkoituksiin ^24,404 mk. 16 p. Kun-nallisveroa koottiin v. 1910 ^36,739 mk.

Menopuolella muodostivat kaupunginvirkailijäin palkat suurimman menoerän. Esim. v. 1855 suoritettiin palkkoina ^1,423 rupi. 63 kop.,

v.

1865 ^12,994 mk. 66 ^{p., v.} 1880 ^22,139 mk. ja v. 1911 maistraatin ja oikeuslaitoksen virkamiesten palkkoihin ^14,000 mk. jakunnallishallinnon menoihin 13,454 mk. ^{Koulujen hyväksi} suoritti kaupunki v. 1875 n. 1,500 mk., mutta v. 1911 39,141 mk. 8 p. valtionapu poisluettuna.⁵⁸

V. 1864 jälkeen, jolloinkaupungin maat peruutettiin yksityisiltä kau-pungin omistukseen ja vuotuiset tulot samalla lisääntyivät n. 17,000^— 19,000 markalla, on Rauman kaupungin rahallinen asema ollut vakava.

Viisaalla talouspolitiikalla on Rauma kyennyt sellaisiinkin suuryrityksiin kuin rautatien rakentamiseen ja satamansa laajentamiseen, vähäisem-mistä menoeristä puhumatta. Tunnustuksella^on myöskin mainittava kau-pungin uhraukset eri koulujen ja oppilaitoksien hyväksi. Siitä lähemmin seuraavassa luvussa. Yleiskäsityksen saamiseksi siitä, minkälaiset Rau-man ^kaupungin taloudelliset resurssit olivat maailmansodan alkaessa ja lähivuosina ennen maamme itsenäistymistä, esitämme tässä lopuksi Rau-man kaupungin menoarvion vuodelta 1912.⁵⁹

Rauman kaupungin

kulunkiarvio

vuodelle 1912

Tulot:

A. Säästöä v:lta 1911:

1. Varatulta ^rahoja:

a. Kulkutautisairaalan sisustukseen 5,635:85

Vanhan apteekintalon tontin tasoitukseen y.m. 5,050:^— 10,685:85

2. Muu ^säästö 14,000:^— 24,685:85

B. Arvioidut tulot:

1. Kiinteimestä:

a. Vuokramaksuja pelloista 31,126:14

b. „ torpista, huviloista y.m. ^... 8,235:83 c. „ tavara-asemista satamassa 1,696:54 d. Tonttiäyrejä kaupungin maalla sijaitsevista

rakennuksista 293:60

e. Laidunmaasta 800:

Siirto 41,152:11 24,685:85

Siirto 41,152:11 24,685:85 f. Toriasemista ja kauppamyymälöistä 700:

g. Muita vuokria ^500:

h. Metsäntuotteista:

510 syltä halkoja 7,050;^—

hirsiä ynnä tarvepuita 1,500:^— 8,550:

i. Seminaarin lisätontista 2:nen vuosimaksu ^{5,000;— 56,902:11} 2. Korkoja;

Juoksevan tilin korkoja 400:

3. Oikeuksista:

a. Tuulaaki- ja kauppamaksua:

1. Raumalta 28,000:^—

2. Sisämaan kaupungeista 4,000:^— 32,000:--b. Satamatuloja:

1. Aluksista 25,500:^—

2. Tavaroista 5,500;^—

3. Satunn. vuokria 1,000:^—

4. Vedestä ^100; 32,150; 64,150;

4. Valtioapuja:

a. Kellarivapausmaksuja 122:80

b. Korvaus menetetyistä sakko-osuuksista ^450: 572:80 5. Rautatie:

a. Oletettu säästö viita 1911 30,000;^— b. Yksityisliike:

1. Matkustajaliike 26,350;^—

2. Tavaraliike 23,350:^—

3. Ylimäär. tuloja 10,200:^—

4. Sekalaisia tuloja 1,100:^— 61,000:^— c. Yhteisliike (valtionr.):

1. Matkustajaliike 33,000:^—

2. Tavaraliike 122,400:^—

3. Ylimäär. ^{tuloja 500:}

4. Sekalaisia tuloja 30,100:^— 186,000:^— 277,000:^— 6. Sähkövalaistus:

a. Tuloja yksit, sähkövirran käyttäjiltä 18,000:

b. Lyseon valaistus 250:^—

c. Kansakoulujen valaistus ^300:

d. Sairaalain valaistus 300:

e. Poliisikamarin valaistus 200:

f. Muiden kaup. laitosten valaistus 750:

g. Ulkovalaistus 8,000:^— 27,800:

7. Opetuslaitokset:

a. Yhteislyseo:

Valtioapu 26,000:^—

Siirto 26,000:^{— 426,824:91} 24,685:85

Siirto 26,000: 426,824:91 24,685:85

Latinanopetuksesta 2,380:^—

Koulumaksuja 8,200:^— 36,580:^—

b. Kansakoulut:

Säästöä 500:

Valtioapu 4,520:^— 5,020:^— 41,600:^—

8. Terveydenhoito:

a. Valtioapu eläinlääkärille 1,200:^—

b. Valtioapu rokottajalle 100:

c. Rautatieltä lääkärin palkkaamiseen 500:

d. Kulkutautisairaalasta sairasvuodemaksuja 200: 2,000:

9. Vaivaishoito:

a. Korkoja (60,000:^— ä 6 ^%) 3,600:^— b. Sampanalan,Kollan Kartanon y.m.vuosivero 1,444:17

c. Kirkossa koottuja kolehteja 6:83

d. Perunkirjoitusprosentit 200:

e. Satunnaisia tuloja 400: 5,651:^—

10. Erityisiä tuloja;

a. Henkilölliset vaivaisrahat 1,800:^—

b. Satunnaisia ja sekalaisia tuloja 500: 2,300:^— 478,375:91

C. Taksoituksella hankittava 65,460:60

Yhteensä mk. 568,522: 36 Menot:

1. Kaupungin velat:

a. Oblig. lainasta 961,000:^—

kuoletusta 7,000:^—

korkoa ä 4 ^{% 38,356:63 45,356:63}

b. Vuoden 1898 300,000 markan lainasta korkoa 4% ^% 13,500:^— c. Vaivaiskartanon lainasta 7,168:06

kuoletusta 1,284:96

korkoa 215:04 1,500:

d. Merikoululainasta 15,000:^—

kuoletusta 1,500:^—

korkoa ä ^{4 %} 600: 2,100:^—

e. Kaupunkitalolainasta 48,000;^—

kuoletusta 1,000:^—

korkoa 4 ^{% %} 2,160:^— 3,160;^—

f. Samasta lainasta 15,000:^— korkoa ^{6 % 900:}

g. Sähkölaitoksen lainasta 100,000:^— korkoa 5% ^%

7 kuuk 3,666:67

h. Apteekintalon lainasta 21,000:^—korkoa 5 ^% 1,050:

i. Korkoa tilapäisistä lainoista 500: 71,733:30

Siirto ^71,733:30

Siirto 71,733:30 2. Maistraatti ^ja Oikeuslaitos:

a. Palkat:

Pormestari 4,800:^—

Oikeusneuvosmies 3,000:^—

Kunnallisneuvosmies ^1,500:—

Kaupungin viskaali 2,400:^—

„ vouti 1,000:^—

„ palvelija 1,000:^—

Kruunun kasööri 700: 14,400:^—

b. Muita menoja 2,150:^— 16,550:^—

3. Kunnallishallinto:

Valtuuston sihteeri 1,000:^—

Rahatoimikamarin esimies ^1,000:—

„ 2 jäsentä å 500: 1,000:

„ sihteeri 1,200:^—

Kaupungin kamreeri 2,400:^—

„ vaakamestari ^600:

„ taloudenhoitaja 1,500:^—

„ metsänvartija 1,400:^—

„ tilintarkastajat 300:

„ vahtimestari 504:

Holhoustoimipalkkio 350:^—

Muita menoja 2,200:^— 13,454:^—

4. Palolaitos:

Palotoimen johtamisesta ^800;

Ruiskuhuoneen ja paloavantojen hoidosta ^300:

3 palokonstaapelia ä 600: 1,800:^—

4 palovartijaa ä 500: 2,000:

2 nuohoojaa å 480: 960:

Palokaluston kunnossapitoon 300:

Palotarkastuksista 250:

Palkkiota pikaisesta veden ja ruiskujen tuonnista

tuli-paloihin 300: 6,710:

5. Poliisilaitos ^ja vankeinhoito:

Poliisiylikonstaapeli 1,600:^—

5 poliisikonstaapelia å 1,300:^— 6,500:^—

Vankien hoito ja kuljetus 1,800:^—

Muita menoja 1,200:^— 11,100:^—

6. Terveydenhoito:

Imen ^kaupungin lääkäri ^2,800;—

ll:nen „ „ 2,000;^—

Eläinlääkäri 3,000:^—

Siirto 7,800: 119,547:30

Siirto 10,050: 119,547:30

Kaupungin kätilö 400:

„ rokottaja ^300;—

„ terveyspoliisi 1,000:^—

Terveydenhoitolautakunnan sihteeri ^200:

Ilmotuksiin ^350:

Halkoja "Sairaitten Ystäväin” sairaalaan 462:

Sähkövalaistus ^200:

Kulkutautisairaalan menot 4,270:^—

Satunnaisia ^{menoja 450:} 15,432:^—

7. Vaivaishoito:

Vaivaistalo 8,000;^—

Vakinaista vaivaisapua 12,000:^—

Mielenvikaisten keskuslaitoksille ^4,740:—

Halkoja, 80 syltä köyhille jaettu 1,120;^—

Muita ^{menoja 5,899:—} 31,759:^—

8. Opetuslaitokset:

Yhteislyseon menot 42,600:^—

Kansakoulujen menot 33,220:^—

Merikoululle halkoja 20 syltä 300:

Käsityöläiskoulun kannatusraha ^765; 76,885:^—

9. Rautatie:

Hallintokustannuksia, yleisiä 10,000:^—

Toimisto-osasto 5,000:^—

Liikenneosasto 84,800:^—

Rataosasto 40,580:^—

Koneosasto 60,200;^—

Liikkuvan kaluston lisäämiseen ^jarakennuksiin 30,263:37 231,643:37 10. Satama:

Palkat:

satamakapteeni 1,500:^—

meriviskaali 200:^—

2 satamavartijaa 1,200:^— 2,900:^—

Kesäinen mutaustyö 10,500:^—

Muita ^menoja 5,860:^— 19,260:^—

11. Sähkövalaistuslaitos^:

Palkkoja _5,460;^—

Muita menoja 9,900:^— 15,360:^—

12. Rakennukset:

Kulkutautisairaalan sisustus ja ulkohuonerakennus 5,635:85

Yhteislyseon korjaustyöt 5.338:25

Yleisten rakennusten ylläpito ja korjaus 5,000:^— 15,974:10

Siirto 525,860:77

Siirto 525,860:77 13. Yleiset työt:

a. Etelätullin kiveäminen 2,700:^—

b. Katujen, torien ja yleisten paikkain korjaus ja

puh-taanapito 2,500:^—

c. Puistojen hoito 2,500:^—

d. Maanteiden korjaus 2,000;^—

e. Tilusten, teiden, valtaojien ja piinaitojen korjaus 600:

f. Vanhan apteekintalon tontin tasoitus ja kiveäminen

sekä kauppamyymälöjen rakenn 5,050;^— 31,324:10

14. Katujen valaiseminen ^8,000:—

15. Erityisiä menoja:

Vakuutusmaksuja 1,100:^—

Puhelinmaksuja 400:

Entisen raatihuoneen kellon hoito ^144:

Kaupungin veräjän vartiointi 300:

Tullikamarille vuokraa 600:

Vakaajalle 200:

Pakkahuoneiden lämmitys ja siivous 300:

Muita sekalaisia ^menoja 10,017:59 13,061:59

16. Eläkkeitä:

Lydia Rancken, opettajatar 400:

Eleonora Grönsten, opettajatar ^50;—

Muita eläkkeitä 800: 1,250:^—

17. Satunnaisia ^ja sekalaisia ^menoja 5,000;^—

Yhteensä mk. 568,522: 36 arvo kultamarkkoina.

In document Rauman historia IV (sivua 159-167)