Suome~ pankin tila näkyy seuraavasta aosetelmasta mil-joonissa markoissa:
Setelinanto-oikeus tämän : Hsäksi Roiw setelinanto-oikeus
Veltseleitä Su6mo rahassa 0 . ; ·.Lainoja· ja IplsBakreditiivejä 0
Saatavia
Käyttämätön setelinanto-oikeus 0
7/912
Katsauksia.
Maailman rahavarasto. Tammikuun 1 p:nä 1911. oli Yhdysvaltojen rahatirehtorin kokoamien, äskettäin julaistujen tie-tojen mukaan maailman rahavarasto Suomen markoiksi muun-nettuna seuraava 1):
Kultaa Katta· Asukasta kohti
pankeiS-I' 1 · Hopeaa maton
KUI- I Ho-I pa-I Yh-Maat sajaju.1k. Klertä· Yhteen- ta
pa-taa peaa peria teseän-kassOIs-sa mässä sä peria
Miljoonaa Smk Milj.Smk Milj.Smk Smk Europpa Maailmassa yht.126,186,7113,822,9139,009.o I13,366,7116,301,tl 37,78112,9'116,781 66,4.8
Hopealla on, . rajoitettu maksukyky . Europan maissa Ranskaa, Belgiaa ja Ital,iaa lukuunottamatta, joissa maissa sillä suurimc maksi osaksi on täydellinen maksukyky. Koko maailman . hopea-rahamäärästä, 13,366,7 milj. Smk., käy 7,404,0 milj. Smk. rajoite-tulla maksukyvyllä.
1) Tyhjät kohdat sarekkeissa osottavat. ettei tarvittavia tietoja ole ollut saatavissa.
Katsauksia.
Vakuutusliike.
Katsaus kotimaiseen vakuutusliikkeeseen. H e n k i-v aku utu s. Ikäraja. Äskettäin ovat useat kotimaiset henki-vakuutusyhtiöt alentaneet ikärajaa henkivakuutuksessa, niin että Salama, Fennia ja Kataja myöntävät tavallisia henkivakuutuksia jo lQ v. täyttäneille henkilöille (tähän asti 14- 15 v.) ja Suomi 12 v. täyttäneille. Keskinäinen henkivakuufusyhtiö Kataja on kesän aikana alottanut toimintansa myöntäen sekä n. s. suuria henkiva-kuutuksia että kansanvahenkiva-kuutuksia.
P aIo v aku utu s. Palovakuutusosakeyhtiö Vellamo on kesän-aikana järjestäytynyt ja alottanut syyskuun 12 p. toimintansa. Kor-keimmaksi määräksi, jonka yhtiö jälleenvakuuttamatta voi pitää omalla vastuullaan, on perustavassa yhtiökokouksessa määrätty Smk. 150,000. Palovakuutusosakeyhtiö Imatra on syyak. 1 p:ään mennessä, siis ensimäisenä toimintavuonnaan, päättänyt vakuu-tuksia 65 miljoonan markan määrästä. Palovakuutusosakeyhtiö Poh-jola on laajeutanut liikkeensä myöskin murtovakuutuksiin ulottu-vaksi. Palovakuutusosakeyhtiö Fennia tuli toukok. 31 p:nä toimi-neeksi 30 vuotta.
V u 0 k ray aku utu s. Syyskuun 13 p:nä pidettiin Helsin-gissä kokous sellaisen vakuutusyhtiön perustamisesta, jonka tar-koituksena on myöntää talonomistajille vakuutuksia tappion va-ralta, mikä aiheutuu huoneustojen vuokraamatta jäämisen takia.
Yhtiö päätettiin perustaa ja valittiin sitä valmistamaan komitea.
Åskettäin 9n vuokravakuutusyhtiö perustettu Tukholmaan ja Mal-mÖQön . . Jo aikaisemmin on sellaisia ollut Kristianiassa ja useissa
Keski-Europan kaupungeissa. .
Kansainvälinen vakuutustieteellinen kongressi, seit-semäs laatuaan, pidettiin syysk. 2-7 p. Amsterdamissa. Kong-ressiin otti osaa yli 500 henkilöä. Suomalaisia osanottajia oli 15, niiden joukossa vakuutustarkastaja maiRteri Onni Hallsten.
Kongressin ohjelma oli sangen yksipuolinen ja koski ainoastaan henkivakuutustekniikkaa. Käsiteltävät kysymykset olivat: jälleen-vakuutus henkivakuutuksessa, valtioneläkejärjestelmä, henkivakuu-tuskirjan koskemattomuus, kuolleisuus vakuutettujen keskuudessa vuoden 1800 jälkeen ja bruttovakuutusmaksujen laskeminen. Toi-seen kysymykToi-seen oli alustuksen laatinut m. m. maisteri Onni HallsUm. Käytännölliselle vakuutustoiminnalle tärkein oli käsi tel-lyistä kysymyksistä viimeksi mainittu, jonka alustajana esiintyi rn. m. tri G. Höckner Leipzigistä. Seuraavana kongressi pidetään v. 1915 Pietarissa.
254 K atsauleii4.
Työväenliike.
Työnseisaukset Suomessa v. I9II. Äskettäin on ju-laistu tulokset viime vuonna sattuneita työnseisauksia koskevasta tutkimuksesta. Selontekoja on saatu 51 -työnseisauksesta, niistä 47 lakkoa, 2 työnsulkua ja 2 samalla kertaa sekä työnsulkua että lakkoa. Enimmät työnseisaukset ovat sattuneet Uudenmaan ja Viipurin lääneissä, kummassakin 13. Korkeintaan viikon on kestänyt 14 työnseisausta, 8-30 päivää 16, 31-60 päivää 9, 61-120 päivää 7 ja sitä kauvemman 3 työllseisausta. Työstä lakanneita työntekijöitä prosentteina kaikista asianomaisten' työ-paikkojen työntekijöistä on ollut 80,9% (v. 1910 työnseisauk-sissa 81,80 0). Järjestyneitä on ollut lakontehneistä 62,1 % (v.
UllO 59,9). Suurimman osan työnseisauksista eli 27 ovat aiheut-taneet palkkaolot, lähinnä sitä eli 16 tariffisopimus. Sopimuk-seen on päättynyt 66,3 % seisauksista ja ovat työnseisaukset v. J 911 olleet työntekijöille jonkun verranedullisemmatkuin lä-hinnä edellisinä vuosina. Kunkin seisauksen keskimääräinen pi-t!lUS on ollut 35,5 päivää (edellisenä vuonna 22,3 päiv.) ja kutakin työnseisausta kohden on menetetty 5,697 työpäivää. Kutakin työnseisauksessa osallisena ollutta työntekijää kohti tulee mene-tettyjä työpäiviä keskimäärin 49,9 (v. 1910 39,2).
Kunnallispolitiikka.
Helsingin kaupunki päivät. Syyskuun 16~17p; kp-koontui 50 edustajaa 32 maamme kaupungista Helsinkiin ' kau-punkipäiville, ensimäisille la~tuaan maassamme. Sivuuttaen avajai-set X. m. juhlallisuudet sekä esitelmät mainitsemme seuraavassa vain tärkeim mistä päätöksistä. Vastaisesta yhteistoiminnasta
kau-punkien kesken päätettiin: ;
että lokakuun 1 päivästä 1912 vuoden 1915 loppuun" asti perustetaan Helsinkiin kunnallinen keAkuAtoimisto,- jonka kustan-nukset suorittavat sitä kannattamaan yhtyvät kaupungit;'
että tämän toimiston tehtäväksi tulee vaivoa kunnallistake-hitystä omassa maassa ja ulkomailla, kerätä - kunnallisten kysy-mysten tutkimisessa tarvittavaa aineistoa . sekä . antaa pyyiuiöetä tietoja kaupunkien kunnallisista laitoksista ja vastata muihin, kau~
punkien kunnallisia oloja koskeviin kysymyksiin; sekä . ,että yllämainittua tarkoitusta varten asetetaan ;valtuuskunta, johon ~uuluu seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. . .
Varajäsenten lukumäärän oli valiokunta ehdottanut viideksi ; mutta määräsi kokous sen pitkän keskustelun jiiJkeen suurella
Katsauksia. 2SS äänten e.nemmistöllä seitsemäksi. Samalla päätettiin, että jos val-tuuskunta syystä tahi toisesta ei jäsenten lukumäärän vähenemi-sen takia voi kokoontua, valiokunta oikeutetaan kutsumaan ko-mitean jäseniksi vaalissa lähinnä suurimman äänimäärän saaneet henkilöt. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on saapuvilla.
Valtuuskunnan toimi aikaan nähden tehtyä päätöstä selven-nettiin siten, että sen toimiaika kestää tulevaan varsinaiseen edus-tajakokoukseen saakka.
Seuraavat varsinaiset kaupunkipäivät päätettiin pitää vuonna 1915 valtuuskunnan määräämässä paikassa ja aikana.
Edustajia näille sekä mahdollisesti aikaisemmin pidettä-ville ylimääräisille kaupunkipäipidettä-ville valitsevat kaupungit siten, että kaupungit, joissa on asukkaita aina 5,000:teen, valitsevat enintäin yhden edustajan, 5,000-10,000 kaksi edustajaa, 10,000 -20,000 kolme, 20,000-40,000 neljä, 40,000--80,000 viisi 'ja ne kaupungit, joissa on yli 80,000 asukasta, enintäin 6 edustajaa.
Äänestykset kaupunkien kokouksessa ovat avoimet, mutta vaalit, jos joku edustaja sitä haluaa, tapahtuvat suljetuilla lipuilla.
Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa vaaleissa, mutta muuten puheenjohtajan ääni.
Siinä tapauksessa, että kaupunkien kokouksen päätös aiheut-taa toimenpiteitä, anneaiheut-taan valtuuskunnan tehtäväksi ryhtyä sel·
laisiintoimenpiteisiin, jota paitsi valtuuskunnan on muutenkin esiintyvissä tilaisuuksiEsa sopivalla tavalla valvottava kaupunkien yhteisiä etuja, sekä milloin kaupunkien edustajien mielipiteen kuuleminen sitä varten pidetään tarpeellisena, kutsuttava ne yli-määräiseen kokoukseen.
Valtuuskunnan jäsenille päätettiin suorittaa 20 mk. kultakin kokouspäivältä, johon lisäksi maaseutulaisille sekä tilintarkastajille tulee matkarahat sekä 25 mk:an suuruinen päiväraha. Kunnallisen keskustoimiston toimihenkilöjen sekä valtuuskunnan puheenjohta-jan palkkaus jätettiin valtuuskunnan määrättäväksi.
Asianomaiset kaupungit ottavat suorittaakseen mairiitut sa-moin kuin · muutkin tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavat kus-tannukset, ollen kunkin kaupungin otettava niihin osaa korkein-taan6 markalla kutakin 100 asukasta. kohti vuosittain laskettuna 1912 vuoden alusta 1915 vuoden loppuun. Valtuuskunta; hoitaa tilintekovelyollisuudella siten kertyneet varat.
Tilintarkastajia päätettiin valita kolme ja kolme varatarkas-tajaa tarkastamaan valtuuskunnan vuosittain, ensi kerran kuiten-kin 1913 10pUtISa, tekemiä tilejä. Valtuuskunnan on vuosittain annettava kertomus omasta ja kunnallisen keskustoimiston