• Ei tuloksia

Puolison rooli lapsettomuuspäätöksessä

Parisuhde muodostuu haastateltavien kerronnassa olennaiseksi selonteoksi omalle lapsettomuudelle.

Puoliso ja puolisottomuus vaikuttavat olennaisesti lapsettomuuspäätökseen.

Näyte 9. Puolison vaikutus muodostaa oikeuttavan selonteon lapsettomuudelle

Kati: Ei se sillonkaan niinku, niinku tullu mieleenkään, ei me edes puhuttu semmosesta asiasta että se ois niinku mitenkään koskettanu kumpaakaan. Ja sit me erottiin, ja sit mä tapasin Miehen, ja … sit me varmaan jossain vaiheessa niinku, kyllä se niinku käsiteltiin, mutta aika silleen nopeesti se asia, et ei Mieskään halunnu … lapsia. … Ja hänki oli ollu edellisessä, hänki oli ollu aikasemmin naimisissa, […] eikä siitäkää liitosta oo lapsia. Että, et me nyt sitte vaan satuttiin löytämään toisemme kaks, joista kumpikaan ei niinku mitenkään erityisesti kaipaa lapsia että …

EH: […] teillei oo ollu mitään erityisii niinkun neuvotteluja tästä aiheesta,

Kati: Ei, ei, se oli vaan semmonen et kumpikin sillee, tai en muista yhtään miten se kävi, mut varmaan toinen on sanonu et ei mul nyt oo niinku mitään erityistä hinkuu ja sit toinen on sanonu et ei mullakaa. Se oli sit siinä, se oli sit siinä. (nauraa)[…] Et kyl mä oon miettiny sitä et jos toinen ois kauheesti halunnu … niin … ni emmä nyt tiedä, kyllä mä olisin voinu sitä niinku ajatella että oltas sit tehty lapsi. Et jos toinen ois oikeen niinku sitä kaivannu ja ollu sitä mieltä et elämä ei oo niinku, hyvää ilman, nii ni kyl mä oisin voinu, emmä nyt silleen niinku niin ehdoton oo, mut ei se mitenkään ollu sillee et ite ois ollu sillee jee, et nyt aletaan tekeen lapsia (naurahtaa).

EH: Et onkse ollu sulle sit semmonen aika … jotenkin, samana pysyny asia että, et se ei oo ollu semmonen niinku akuutti kysymys ilmeisesti … koskaan.

Kati: Ei, ei se oo koskaan silleen, silleen noussu, tai tullu mitään niinku sanotaan et tulis niinku lapsikuumetta tai miten, miten sitä sanotaan, et niinku tulee yhtäkkii semmonen nyt, nyt pitäis niinku saada lapsi ni koskaan ollu sellasta.

Kati rakentaa lapsettomuuspäätökselleen selontekoja kertomalla kumppanin vaikutuksesta päätökseensä. Kati kuvaa lapsettomuuspäätöksen syntymistä mutkattomaksi samanmielisyydeksi, jossa kummankin yksintehdyt päätökset muodostivat yhteisen mielipiteen. Lapsettomuuden valinneiden parisuhdekertomuksissa lapsettomuus näyttäytyy pääosin itsenäisenä ja yksintehtynä päätöksenä. Osa kertoo huomioineensa päätöksessään myös kumppanin mielipiteen, vaikkei omaa päätöstä lapsettomuudesta olisi kyettykään kumppanin vuoksi pyörtämään. Jos kumpikaan

parisuhteen osapuolista ei aktiivisesti ollut halunnut lapsia, oli pitkässäkin suhteessa saatettu myös päätyä lapsettomuuteen ilman lapsikysymyksen aktualisoitumista.

Näyte 10. Lapsettomuuteen on päädytty yhdessä puolison kanssa

Outi: Meil on oikeestaan hirveesti asioita joista me ei olla puhuttu. Ja toi on niinku yks, yks semmonen että, mä en oikeestaan tiedä mitä mun mies asiasta ajattelee, … se on ehkä vaan jääny mul on ollu ajatuksena että, et siitäki vois joskus, voishan nyt ainaki kysyä tai jutella mutta, mmm. … Mutta mä en oikeen tiedä ehkä että, … Kyllähän hänkin niinkun, se ei oo ollu niinku tietonen ratkasu. Et niitä lapsia ei oo tullu vaan tavallaan siin on vaan käyny niin että, kyllä hänelläkin on ollu se että no, myöhemmin.

Sitte varmaan. Että tota, mun on hirveen vaikee kuvitella sitte minkälaista se, meiän elämä ois ollu jos ois ollu lapsia et kyllähän niinku mies, mies varmaan, pelkäs tai jossain vaiheessa se tuli ilmiki, pelkäs että hän jäis sitte niiden, lasten kanssa jotenki yksin jos mä sairastan. Että tota, et tulis niinku semmoset vastuut joita ei pysty kantamaan. Et ei hän mitenkään erityisen lapsirakas tai sillai semmonen ihminen oo.

Että tota, … Että tykkää kyllä näistä, näistä tota, siskonsa lapsista kovasti ja, munki sisarusten lapsista ja, no ne nyt sitte onki ne, ne läheisimmät että, et tota, … Ja tulee joskus sellasia ihan yllättäviäki juttuja että, että tota, mitä mä en ois niinku ajatellu että mitä hän on miettiny tai ajatellu. […] Mutta, se miten se on vaikuttanu meiän parisuhteeseen ni mun on oikeestaan, … vaikee sitä sanoo koska, tuntuu niinku et paukkuja ei oo ollu muuhun. Ja tota et se on niinkun, monia, moni asia meiän elämässä on menny vähän niinku liukumalla et ei oo, kauheesti suunniteltu tai, tai eteenpäin ajateltu että, … Sitä on mahdotonta tietää, siin ois voitu joutua isoihin ongelmiin tai sitten, ehkä kaikki ois menny ihan hyvin että sitä ei voi tietää. Että tota, ehkä sitä on eletty niinku aina vaan sitä hetkee mikä on menossa ja. … Ja aika paljon tää mun sairastaminen on tietenki vaikuttanu. Asioihin. Mistä mä olen myös ollut katkera mutta,

… mut nykyään se saataa tulla, niinku joskus. Semmosena piikkinä mutta ei, ei enää sillai niinkun, hallitse millään tavalla. Elämää.

Outi tekee lapsettomuudestaan selkoa kuvailemalla lapsettomaksi päätymistään lapsettomiksi ajautumiseksi yhdessä puolison kanssa. Outin puheessa korostuukin lapsettomiksi päätyneiden tapaan puolison mielipiteen merkitys: Vaikka Outi olisi halunnutkin lapsia, ei niitä kuitenkaan pyritty saamaan, sillä puoliso ei erityisesti toivonut lapsia. Lapsettomiksi päätyneet korostavat puolison roolia ja parisuhteiden laatua lapsettomuuskysymyksessä enemmän kuin lapsettomuuden valinneet.

Kolme haastateltua perustelee lapsettomuuttaan sosiaalisella kausaaliselonteolla kertoen, että sopivaa parisuhdetta ei joko lainkaan ollut, tai sitten parisuhdetta ei oltu muista syistä koettu sopivaksi lastensaamiselle. Kolme haastateltua puolestaan kertoo, että puolison olisi pitänyt aktiivisesti haluta lapsia, jotta he itsekin olisivat viitsineet ryhtyä lastenhankintaan. Yksi haastateltu on parisuhteessa naisen kanssa, ja huomauttaakin, että lastenhankinnan vaatiessa heidän kohdallaan erityisjärjestelyjä, pitäisi lasta haluta paljon, jotta lastenhankintaprosessiin viitsittäisiin lähteä.

Näyte 11. Parisuhde näyttäytyy lapsettomille itseisarvona

Päivi: Et sit sitä, tavallaan siinä niinku valitsee sen toisen ihmisen, kaikkine ominaisuuksineen ja, mielenkiinnon kohteineen ja niin edelleen et tota, et se, no must se kuulosti ihan hyvältä et tota (naurahtaa), et ei, ei niinkun, mennä yksiin jonkun ihmisen kanssa vaan sen takia että saadaan hankittua lapsia vaan ilmeisesti aika monet ihmiset tekee näin mutta mulle se on hyvin vieras ajatus.

Päivi vertaa omaa parisuhdettaan lapsellisten ihmisten parisuhteisiin rakentaen samalla puheessaan lapsellisen ja lapsettoman ihmisen identiteettikategorioita. Päivin mukaan he ovat kumppaninsa kanssa yhdessä siksi, että haluavat olla toistensa kanssa, kun taas lapsia haluavat päätyvät yhteen siksi, että voivat saada lapsia. Parisuhdekertomuksissaan lapsettomat naiset rakentavat identiteettikategoriaa, jossa lapsettomat naiset näyttävät pitävän parisuhdetta itseisarvona. Heidän mukaansa moderni, lapseton nainen haluaa itselleen ensisijaisesti hyvän puolison, ja suhde puolisoon on ihmissuhteista tärkein. Lapsellisen ja äidin identiteettikategorioihin puolestaan tunnutaan liitettävän parisuhteen pitäminen vain välinearvona – väylänä hankkia jälkikasvua. Haastatellut asemoivat lapselliset naiset potentiaalisen isäehdokkaan etsijöiksi. Moderniin naiseuteen liitetään myös halu olla ja elää mieluummin yksin kuin epätyydyttävässä parisuhteessa.

Näyte 12. Lapsen sijasta saatetaan kaivata ennemmin parisuhdetta ja perhettä

Maria: Joo kyl jossain vaiheessa surin kovastikki sitä että oon niinku, niinku perheetön.

Et nyt mä ehkä ennemminki niinku, en niinkään sure sitä et on lapseton, vaan vähän silleen et ois se nyt hitto kun löytäis nyt jonku hyvän tietsä seurustelukumppanin et lähinnä että, kyllähän mä nyt välillä oon vähän yksinäinen. Et vaikka on niinku hyviä ystäviä ja niinku, tietenki paljonki täällä niinku tullu opiskelun kautta sillon aikoinaan ja, sitten on niinku näitä työn kautta sain paljoki. Meil oli hirveen hyvä semmonen niinku yhteisö siellä, ku oltiin saman henkisiä ja niinku että niin, pidetään moneenki vielä niinku yhteyttä. Et kyl, kyl mul sillee niinku kavereita on ja niinku, periaatteessa

niinku tukiverkosto on ihan kunnossa. Mutta niinkun, onhan siellä kotona välillä vähän niinku yksinäistä sitten että ku ei siellä oo sitä niinku, ei oo kumppania.

Maria rakentaa kertomuksessaan kuvaa parisuhteesta erityisen merkityksellisenä vapaaehtoisesti lapsettomalle. Lapsettomuuteen ambivalentisti tai vastentahtoisesti ajautuneet ilman parisuhdetta elävät haastatellut kertovat surevansa lapsettomuutensa sijasta ennemmin perheettömyyttään. He kertovat kaivanneensa ja kaipaavansa edelleen ensisijaisesti parisuhdetta ja puolisoa. Toive perheestä tulee esille joidenkin haastateltujen pohdinnoissa siitä, olisiko lapsia pitänyt hankkia ilman puolisoa lapsettomuushoitojen kautta. He kertovat päätyneensä pohdinnassaan siihen, että haluavat perheen, eivätkä vain lapsia. Kaikki haastatteluhetkellä ilman parisuhdetta elävät haastatellut toivovat löytävänsä tulevaisuudessa hyvän puolison ja tyydyttävän parisuhteen. Hyvän kumppanin koetaan suojaavan yksinäisyydeltä ja vähentävän huolta koskien vanhuutta.