PERUSTROOPIT Frekvenssi %
Metafora 64 69.9
Metynomia 23 25
Synokdokee 3 3.3
Ironia 2 2.1
Yhteensä 92 100
4. 3 Aineiston muut identifikaation metaforisoitumisen keinot 4. 3. 1 Me-retoriikka, passiivi ja tosiasiat
Me-retoriikka on tyypillistä poliittisessa suostuttelussa, jossa instituutioiden edustajat käyttävät sanaa me antamalla kuvan yhtenäisestä joukosta (Jokinen 1999, 138–139).
Kuntaliitosselvittäjä huomioi puhujaviitteisesti eksplisiittisen universaaliyleisön käyttämällä pronominia me, jolloin selvittäjä lukeutuu meihin (esimerkki 1) (Mikkonen 2010, 115).
1… mitä hyötyä yksilölle olisi tällasesta me katsomme siis niin kun tulevaisuuden kautta tätä tätä aluetta ja maata me ajattelemme missä me olemme ja joskus 2030- 40 ja niin edelleen mitä pitää tehdä että tämä maa pärjää ja silloin me olemme sitä mieltä että ei ole hyvä jos…
Me-retoriikkaan liittyy vetoaminen toimintatapoihin, jotka ovat ikään kuin itsestään selvyyksiä ja tästä syystä kaikkien yhteisesti hyväksymiä (Jokinen 1999, 138–139).
Kuntaliitosselvittäjän puheessa on itsestäänselvyyttä kuvaava ilmaisu, jokainen siitä kyllä aika nopeasti kyllä pystyy myös sen niin kuin huomaamaan. Julkisen sektorin hyvinvointipalvelujen yhteydessä esiintyy usein sana tehostaa (Eräsaari 2003).
Kuntaliitosselvittäjä tuo esille sanan tehostaa, kun hän argumentoi organisaatioiden vähentämisestä. Tämä kuvastuu sanonnassa, päällekkäistä tehotonta toimintaa.
Metsänhoitotermi karsia liittyy myös mielikuvaan, jossa tultaisiin vähentämään päällekkäistä organisoitumista (esimerkki 2).
2… jokainen siitä kyllä aika nopeasti kyllä pystyy myös sen niin kun huomaamaan että tämmöstä päällekkäistä organisoitumista kun otetaan vielä ylikunnalliset kuntayhtymät muutokset ja ja muut kunnat tämä valtava järjestelmä ja päällekkäistä tehotonta toimintaa on paljon jota voidaan karsia että kyllä tämän tyyppisiä ne löytyy ja vielä sanon loppuun sen palaan uudelleen siihen kilpailukyky kysymyksen että tätä kautta voitaisiin joka lienee ainoa tapa muuttaa tätä koko pääkaupunkiseudun organisoitumista ja ja toimintaympäristöä niin että sitä kautta löydettäisiin tekijöitä jolla voitaisiin suomalaisten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta saada verotuloja…
Kuntaliitosselvittäjä voi etäännyttää itsensä esillä olevasta asiasta kadottamalla lauseesta vastuullisen tekijän. Tätä kuvaa kuntaliitosselvittäjän sanonta, pyritään huolehtimaan hyvinvointipalveluista, joka näyttäytyy vastuullisena tekijänä. Pyritään ilmaisee passiivia (esimerkit 3 ja 4). Esitettyjen toimintojen ajatellaan olevan faktoja, ja palveluiden näkökulma tapahtuu näistä tekijöistä huolimatta. Tulkinta tapahtumien vääjäämättömyydestä vahvistaa retorisesti näennäistä ajattomuutta, ja tästä syystä kuulijan tehtäväksi jää täydentää puuttuva tieto. Samalla kuntaliitoselvittäjä voi
epämääräistää sanontaa tai nostaa yleisyystasoa viemällä huomion pois olevasta väitteestä. (Jokinen 1999, 133–145; Sorsa ym. 2010, 22.) Passiivimuotoja ovat esimerkiksi pyritään, tehdään, mietitään, päädytään, lähdetään, kirjoitettu, esitetään ja kuultu.
3… me ollaan kirjoitettu tutkittu selvitetty on viety eteenpäin siltä pohjalta ja pyritty ottamaan huomioon kaikki se viisaus mitä millä tavalla tähän on saatu kerättyä niiden kantojen perusteella ja kannanottojen kautta mitä on kuultu siis mut me esitetään viiden kunnan yhdistymistä pääseutukaupungit Sipoo ja Tuusulan etelä-osa ja tämän viiden kunnan alue muodostuis yhdeksi kunnaksi Metropolikaupungiksi ja sitten seuraavassa vaiheessa samantien tai siitä eteenpäin tämä alue jaettais viiteentoista tai palvelualueeseen…
4… asiat hoidettais eikä lähdetä myöskään siitä talouden näkökulmasta vaan täs lähdetään palveluitten näkökulmasta mietitään millä tavalla mitä palveluita yhteiskunta pystyy tuottamaan ja sitten haetaan sitte kilpailukyvyn muita kautta keinoja mut päädytään siihen et et että pyritään huolehtimaan hyvinvointipalveluista kun jaetaan ne…
Tosiasiat ovat tulkintoja, joissa puhujista ja tulkinnoista riippumatta asiat näyttävät tosiasioilta. Näitä itsestään selviä lainalaisuuksia ovat esimerkiksi kuvaukset lama edellyttää ja markkinat pelästyvät. (Jokinen 1999, 140–141.) Tosiasiana ja muutoksena kuvastuvat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja turvaverkkojen rakentamiset, joita kuntaliitosselvittäjä perustelee pelin ja rakentamisen termeillä ja luo samalla myönteistä mielikuvaa hyvinvointipolitiikasta (esimerkki 5). Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuntaliitosselvittäjän puheessa kuvastuvat mielikuvina ravinnosta, josta kaikki voivat nauttia.
5… tämähän on se aikakausi jolloin hyvinvointiyhteiskunnan ne palvelut rakennettiin josta me kaikki päästään nauttimaan ja on silloin rakennettu ja ne turvaverkot joista me ollaan osallisia on silloin rakennettu…
Kuntaliitosselvittäjän puhe kuvaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten ominaisuuksia.
Tiheä asuminen näyttää olevan ratkaisu tähän ongelmaan. Kuntaliitosselvittäjä perustelee paatoksella pääkaupunkiseudun hajanaisuudesta johtuvaa ongelmaa ja käyttää puheessa tehokeinona persoonan kolmatta muotoa sanonnassa, tämä alue ei pysty nauttimaan, toimintaedellytysten ominaisuuksista (esimerkki 6).
6… tiheä asuminen johtaa siihen että esimerkiksi elinkeinoelämä toimintaedellytykset on on silloin paremmat siitä ominaisuudesta tämä alue ei pysty nauttimaan tässä hajanaisuudessa…
4. 3. 2 Ääri-ilmaisut, konjunktiot ja jatkuvalista
Aineistossa on ääri-ilmaisuja, kuten jokainen ja ei koskaan. Esimerkiksi jokainen ilmaisee epämääräistä joukkoa, johon sanottu pätee (Mikkonen 2010, 116). Ääri-ilmaisut kuvaavat kohteena olevaa joukkoa ja piirteiden korostamista. Tämä voi tapahtua sanoilla, ei koskaan, täysin, jokainen, joka kerta, ei mitään, ei todellakaan, ikuisesti ja täydellisesti.
(Jokinen 1999, 150–152.) Aineistosta esille nousevat koska ja että -konjunktiot.
Kuntaliitosselvittäjien puheesta kuvastuu runsas että-konjunktioiden käyttö.
”…valtuutetuille sanon sen verran että että tuota me siis ole kuten olemme sanoneet menneet sanomaan että sanomaan että minkälaiset nämä...”
Konjunktio koska on kausaalis-perusteleva ja toimii perustelun tunnistajana. Konjunktiot koska ja että yhdistävät lauseita ja sanoja sekä näiden välisiä suhteita. (Sääskilahti 2006, 146; Mikkola ym. 2004, 456.) Kaupunginvaltuutettuja kuntaliitosselvittäjä kuvaa metaforalla, seurakunta. Ääri-ilmaisua kuvaa ilmaisu, vihonviimeinen sana (esimerkki 1). Uskonnollisen symboliikan tarkoituksena on saada aikaan yhteistä me-henkeä (Corrigan 2015, 154).
1… mitä tulee sitte niin tämä on nyt vihonviimeinen sana jonka minä tänä iltana tälle seurakunnalle sanon ja sitten se jatkuu kuntalaisten puheenvuoroilla…
Puhe tiivistää asian tehokkaalla ja mielenpainuvalla tavalla, kuten vapaus, tasa-arvo ja veljeys (Mustakallio 2014, 63–64). Kuntaliitosselvittäjä kuvaa kuntalaisten (ihmisten) terveyspalveluiden käyttöä kolmen listana (esimerkki 2).
2… helppo löytää mielessään siis palveluita joita ihmiset käyttää monet ei koskaan jotkut kerran eläissään jotkut kerran vuodessa…
Kuntaliitosselvittäjän argumentti liittyy kuntarakenteen hajanaisuuteen, jossa kolmen listana on semmonen perusongelma, ilmiö ja tekijä. Autoistuminen viittaa kuntalaisten omien kulkuvälineiden aiheuttamiin käyttökustannuksiin (esimerkki 3).
3… hajanaisuudessa ois semmonen perusongelma ja ilmiö tai on on tekijä on sekä palveluitten käyttäjiä niitä on jotka joutuu joutuu autoistumisen kautta itse kustannuksista maksamaa…
Kuntaliitosselvittäjä kuvaa puheessa saavutettavuutta, jossa käyttöryhmänä tulisi huomioida pienten lasten tarpeet. Tästä johtuu, että lähipalveluiden tulisi kolmen listana olla kävellen, polkupyörällä tai arkisesti. Argumenttia vahvistaa taloustieteen puolelta lainattu termi tuotetaan lähipalveluita. Tulkinnallisesti että-konjunktiota voi pitää
kuntaliitosselvittäjän puheessa enemmän täytemateriaalina, kuin lausetta selittävänä tekijänä (esimerkki 4).
4… toinen kriteeri ja on saavutettavuus ja jos käyttöryhmä on esimerkiksi pienet lapset niin silloin on selvää että se ei voi perustua joukkoliikenteeseen vaan silloin mietitään lähipalvelut toteuttaa niin että sinne päästään kävellen tai polkupyörällä tai arkisesti niinku jokainen osaa sen tilanteen kuvitella eli näillä yksinkertaisilla perusteilla lähtökohtaisesti me mietitään sitä että mitä palvelija tuotetaan lähipalveluina…
Jatkuva lista antaa vaikutelman, jossa ajanpuutteen vuoksi puhuja ei voi nostaa kaikkia näkökohtia esille (Jokinen 1999, 152–153). Tästä esimerkkinä kuntaliitosselvittäjän puheen lopussa käyttämät sanonnat niin edelleen ja sen sellaista (esimerkki 5).
5… liittyvät muun muassa siten että tuleeko vaalipiirejä ja niin edelleen siihen ja sen sellaista…
Kuntaliitosselvittäjän puheessa nämä ja nämä ja nämä kuvastavat myös tulkinnallisesti jatkuvaa listaa (esimerkki 6).
6… niiden lähipalvelu siis jolle se nin on hoitaa ne on määrätty että ne pitää hoitaa nämä ja nämä ja nämä lähipalvelut sosiaalipsykiatria yksilö ja perhehoivatuki palvelut…