Konseptuaaliset metaforat (A ON B) Skeema Metaforamuoto
ELINVOIMAISUUS ON URHEILUA Peli Rakennemetafora ELINVOIMAISUUS ON KEHO Ihminen Ontologinen metafora ELINVOIMAISUUS ON MUUTOS Rakennus Rakennemetafora
4. 2. 1 Elinvoimaisuus pelinä
Strukturaalisissa eli rakennemetaforissa on yksi käsite metaforisesti jäsennelty toisen suhteen (Lakoff & Johnson 2003, 15; Leino 1983). Kilpailukyky10 luo elinvoimaisuuden mielikuvia Metropolikaupungista. Tästä seuraa, että konseptuaalinen metafora saa muodonELINVOIMAISUUS ONURHEILUA. Kilpailukyky on tehokas abstraktio, joka voi saada aktiivisen toimijan roolin. Kilpailukyky voi toimia itsenäisenä ja vaatia sekä velvoittaa ympäristöä. (Karvonen 1996, 156.) Kuntaliitosselvittäjä yhdistää kilpailukyvyn me-retoriikkaan ilmaisussa meidän kotimarkkina. Esiintyä terminä viittaa teatteriin, jossa esiintymistä voi pitää poliittisena julkisena näytelmänä. Kuntaliitosselvittäjät lähestyvät tässä näytelmässä valtuutettuja ja kuntalaisia kuntaliitoksen näkökulmasta (esimerkki 1).
Tästä seuraa ajatus, että POLITIIKKA ON DRAAMAA. (Hellsten 1997, 54; Hellsten 2002, 50–51.)
1. … tämä toinen kysymys joka liittyy tähän kilpailukykyyn mä oon täällä saanu ennenkin esiintyä ja mä oon tätä karttaa teille näyttänyt ennenkin ja tämän yks havainto tästä on se ett ja ja johtopäätös jonka teidän toivon tekevän on se että pyritään tästä näkyy tämän meidän kotimarkkina…
Personifikaatiossa kunta saa kilpailukykyisen ihmisen muodon, jota voi parantaa.
Kunnan parantaminen tapahtuu käyttämällä joko vanhoja tai uusia nykypäivän hoitokeinoja. Tulevaisuuden suuntautuminen jäsentyy usein vertaamalla vanhaa uuteen.
Tästä seuraa myönteisiä mielikuvia siitä, miten asiat voisivat olla toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen. Kilpailu korostuu pelinä, jossa tavoiteltavana arvona on kilpailukyvyn kasvu. Edistyksen myyttiä voi siten pitää osatekijänä pelissä. (Hellsten 1997, 40, 88.) Orientoivana metaforana voi pitää kahtiajakoa niin vanhanaikaisen kuin nykypäivän elinkeinopolitiikan välillä. Tässä jäsentyy samalla kaksi eri kulttuurista näkemystä ja kokonaisuutta, joiden välityksellä syntyvät mielikuvat taloudellisesta kasvusta ja edistyksestä (esimerkki 2). (Lakoff & Johnson 2003, 15–17; Leino 1983.) Kuntaliitosselvittäjä käyttää ilmaisuja homma hoituu ja sutjakkuudella, jotka kuvaavat jutustelun omaista puhetta (esimerkki 3).
2. … tämä kilpailukyky siis ymmärrätte kysyjä varmaan mieltää kilpailukyvyllä tarkoitetaan semmosta ja ja millä tavalla kunnat voi kilpailukykynsä parantaa vanhanaikaisena tai miksei nykypäivän elinkeinopolitiikkana…
3. …tämmönenki homma hoituu ihan toisella sutjakkuudella kun siinä tilanteessa että kaikki vastustaa aina jotain asiaa…
10Tummennetut tekstin kohdat ovat aineiston pääkohtia
Pärjääminen on osa Metropolikaupungin elinvoimaisuutta. Kotimaisten kilpailujen lisäksi pitäisi kyetä pärjäämään myös globaaleissa kilpailuissa. Kun pärjäämisen keinona toimii pelin termi strategia, pelistä ei selviä ilman välttämätöntä selostamista strategiasta (Eräsaari 2003). Kartta on merkittävä osatekijä pelissä. Kuntaliitosselvittäjä argumentoi kilpailuun liittyvää pärjäämistä kuvaamalla pääkaupunkiseutua pieneksi täpläksi. Tämä metynomia antaa käsityksen siitä, että pääkaupunkiseutu on pieni osa suurempaa globaalia kokonaisuutta (esimerkki 4). Johtopäätöksen tästä voi tehdä jo kättelyssä.
4… tuota karttaa kun katselee niin siitähän näkee pystyy sen johtopäätöksen jo kättelyssä että aika pieni täplä on tämä meidän pääkaupunkiseutu tässäkin suhteessa meidän pitäisi kyetä tällä pärjäämään kuitenkin globaalissa kilpailuissa…
Kuntaliitosselvittäjä yhdistää pärjäämiseen pelitermit, vetovoimatekijä ja suhteellinen etu. Nämä tulkintana ovat menestystekijöitä kansainvälisessä kilpailussa. Ensimmäinen termi on lainattu fysiikasta ja toinen taloustieteen puolelta. Meidän pääkaupunkiseutu ja meidän historialliset sanonnat sisältävät paatosta ja me-retoriikkaa. Kuntaliitosselvittäjä yhdistää edelliset ja esittää myös retorisen kysymyksen, millä me meinataan pärjätä maailmassa (Esimerkki 5). Retorinen kysymys kuvastaa kuntaliitosselvittäjän puheessa myös identifikaation metaforisoitumista.
5… tavalla Suomi kykenee pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa mitkä on meidän ikään kuin historialliset pitkästi pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat vetovoimatekijät ja ja se suhteellinen etu jota me olis muihin nähden millä me meinataan pärjätä maailmassa tähän on tähän asti valittu siis strategiaksi kaikessa yksinkertaisuudessaan se että meillä on osaamisperustainen strategia koulutuksen kautta tutkimuksen kautta päästään on pyritty eteenpäin…
Kuntien välinen raja tuo symbolisesti huolestuttavia mielikuvia pärjäämisestä (esimerkki 6). Rajat muodostavat pelikentän kehyksen, joten ne ovat tärkeitä piirteitä pelissä.
Kuntaliitosta voi pitää pyrkimyksenä uuteen, jolloin raja on symboli retorisena välineenä.
Raja symboloi joustavuutta. Tämä symboli on sidoksissa Metropolikaupungin sisäisiin rajoihin, joissa kohtaavat alueiden kulttuurit ja perinteet. Kuntaliitos on poliittinen kokemus, joka tuo jännitteitä niin uuden kuin vanhan välille. Perinteisiä käsitteitä politiikassa ovat esimerkiksi vapaus ja tasa-arvo. Poliittisesti merkittäviksi nämä muuttuvat, kun kuulijoiden mielikuvat yhdistyvät historiallisiin kokemuksiin. (Pekonen 1991, 33–39.) Yhteinen olemassaolon historia ja me-henki kuvastuvat kuntaliitosselvittäjän isänmaallisena paatoksena rajasta.
6… mitä pitää tehdä että tämä maa pärjää ja silloin olemme sitä mieltä että on huolestuttavaa että syntymässä semmonen raja joka kulkee me katsomme että ei ole hyvä
jos nykyinen meno ikään kuin sen pohjalta jatketaan Espoo toisaalla Helsinki Vantaa toisaalla välillä…
Ilmiötä synekdokee trooppi luonnehtii yksipuolisesti ja osuvasti (Palonen 1997, 15).
Aineistossa on synekdokee trooppia edustava ilmaisu höyhellämme, jota käyttämällä kuntaliitosselvittäjä kuvaa kuntien välisestä yhteistyötä. Höyheltäminen on kuulumista osana johonkin kokonaisuuteen ja nimeää siten ilmiötä. Kuntien välistä yhteistyötä voi verrata joukkuepeliin, jossa yhteistyö voi toimia myös vaihtelevalla menetyksellä (esimerkki 7).
7… ja ja sillä tavalla ja sillä tasollahan nyt pääkaupunkiseudun kunnat on on yhteistyössä ollut pitkään me me höyhellämme ja ja vaihtelevallakin menestyksellä…
Kuntaliitosselvittäjän poliittisesti suuntaavan puheen ilmaisu, palasteltiin on kuvaus tavoitteisiin pääsemistä (esimerkki 8).
8… kun me ollaan täällä oltu täällä valtuustossa aikaisemmin silloin tästä käytiin täällä keskustelua ja ja tämä jaettiin yhteentoista kriteeriin ja sitä kautta niinku palasteltiin tämä kokonaisuus miten me ymmärretään että näihin tavoitteisiin päästään…
Pääseutukunnille voidaan myöntää lupa järjestää kansanäänestyksiä ja seurauksena tästä voisi olla hylkäävä päätös Metropolikaupunki-kuntaliitoksesta. Kuntaliitosselvittäjä kuvaa tätä tilannetta käyttämällä tuttua jääkiekon pelitermiä, se on siinä (esimerkki 9).
Toisaalta sanonnan voi tulkita sisältävän ironiaa, joka luo mielikuvan epäonnistuneesta kuntaliitosselvityksestä. Valtuustolla vrt. jääkiekkojoukkueella on tällöin väärä tahtotila (Eräsaari 2003).
9… vaan että kansa jos hylkää se on siinä…
Elinvoimaisuuden mielikuvia ovat voimavarat, joita kuvaavat pelitermit keskittää, kohdentaa ja tähdätä. Voimavara rakennusterminä luo mielikuvaa pelissä tarvittavasta energiasta. Tämä fysiikkaan yhdistyvä termi energia on tärkeä osa kilpailukykyä, jotta kyetään pelaamaan tätä peliä. Tästä seuraa, että kilpailukykyä pitää harjoituksen omaisesti myös kohentaa. Pelitermit tähtääminen ja suotuisa peliympäristö kuvastavat mielikuvia miellyttävästä pelikentästä. Kuntaliitosselvittäjän puheessa logosta kuvaa voimavarojen kohdentaminen eli allokointi tarvittavaan kohteeseen (esimerkki 10).
10… kysymys on voimavarojen keskittämisestä ja että siitä että isommalla alueella kyetään aina allokoimaan kohdentamaan voimavaroja aina siihen ja siihen tarpeeseen mikä on kulloisellakin hetkellä on järkevää ja välttämätöntä tällä tavalla kyetään pelaamaan tätä peliä ja kilpailukykyä kohentamaan paremmin yksittäin suotuisat toimintaympäristö on se mihinkä tähdätään…
Lakoffin ja Johnsonin ontologiset metaforat käsitteellistävät fyysisiä objekteja kehollistamalla niitä toiseksi elolliseksi kokonaisuudeksi (Kela 2007, 78). Peliä kuntaliitosselvittäjä kuvaa kalliiksi ja raskaaksi (esimerkki 11). Helsinki saa kehollisen ihmisen muodon, joka tietää kyllä tämän pelin hinnan. Kuntaliitosselvittäjä häivyttää itsensä käyttämällä passiivilausetta. Näin vastuullinen tekijä eli agentti etääntyy toiminnasta (Fairclough 1997, 40).
11… että Helsinki tiedetään olevan kallis ja raskas ja Helsinki tietää sen itsekkin Helsingin johtoa myöten tiedetään ett se on kallis ja raskas…
Elinvoimaisuuden mielikuviin liittyvät myös pelitermit varautuminen ja turvaaminen.
Tällainen metaforiikka poliittisessa puheessa luo mielikuvia myös kielteisenä pidettävistä pelintermeistä (Hellsten 1997, 76), joita aineistossa kuvaavat vastakohdat ja konfliktit.
Nämä Virsu (2012, 34) liittää olennaisesti pelon retoriikkaan. Kuulijoiden tulisi ottaa huomioon nämä uhkat ja ryhtyä toimiin niiden poistamiseksi. Varautuminen ja uhkakuva luovat dramaattisella tavalla mielikuvia tulevaisuuden heikosta talouskasvusta. Ilmaisu, pitkässä näköpiirissä kuvaa näitä tulevaisuuden synkkiä näkymiä. Tästä syystä kaupunginvaltuutettujen tulisi huomioida nämä uhkat. Kuntaliitosselvittäjä käyttää puheessa pelon retoriikka, joka on osa identifikaation metaforisoitumista (esimerkki 12).
12… me siis joudutaan varautumaan siihen että uhkakuvana on tämmönen Japanin kehitys def delflaatio me joudutaan joka tapauksessa varautumaan kaikella tavalla joka vaikuttaa aivan tähän kuntien talouteen ja aivan kaikki meidän asioihin siinä että nyt tässä pitkässä näköpiirissä on kuitenkin hyvin olematon talouskasvu odotettavissa…
Palveluja tulisi pelitermejä käyttäen myös turvata ja tähdätä. Pelissä tähtääminen oikeaan suuntaan poistaisi kielteisen taloudellisen ongelman, joka tässä pelissä on kestävyysvaje.
Kuntaliitosselvittäjän paatos kuvastuu sanonnoissa, hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen ja hyvinvointivaltion rahoitusongelmat. Puhetta vahvistaa oikeustieteestä lainattu termi haasteellinen lähtökohta. Urbaani pelin termi trendi tarkoittaa taloudellista kehityssuuntaa, joka kuvastuu kahtiajakona taaksepäin ja eteenpäin. Kläppi tulkintana on pelaaja tällä talouden pelikentällä (esimerkki13).
13… ensimmäinen palveluiden turvaaminen ja julkisten resurssien vähentyessä ei ole mikään itsestään selvyys sen takia nyt näitä hankkeita sote hanke tämä kuntarakenne uudistus ja monet muut tähtää siis siihen että ja että ne on taloudellisia taloudelliselta luonteeltaan jolla tähdätään siihen että kestävyysvaje voitaisiin saada poistettua ja nytte toisin sanoen me ei olla otettu peruslähtökohdaksi sitä että tämä ois tämmönen säästö projekti mehän päästäis aika nopeasti siis yksinkertaisella palvelujen karsimisen tavalla siihen lopputulokseen mihinkä tässä tulis taloudellisesti tähdätä mut me ollaan otettu merkittävästi hankalampi haasteellisempi lähtökohta kun me ollaan valittu siis tämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen tässä peruslähtökohdaks
kestävyysvajeesta johtuu monet hyvinvointivaltion rahoitusongelmat tässä on trendi mukana tarkastelu osoittaa sen että meillä on pitkään taaksepäin ja vielä pitempään tästä eteenpäin näyttää siltä että näyttäis siltä että meidän menot kasvaa huomattavasti nopeammin ja kläppi siinä on se kestävyysvaje…
4. 2. 2 Elinvoimaisuus ihmisenä
Ontologisen metaforan muoto on personifikaatio, jossa jokin fyysinen eli kehollinen olio spesifioidaan joksikin eläväksi olennoksi. Ontologiset metaforat esiintyvät ihmisen ajattelussa itsestään selvyyksinä ja niiden oikeaa luonnetta on usein vaikea tunnistaa.
(Tretjakova 2012a.) Lakoff ja Johnson yhdistävät ontologisiin metaforiin myös säiliömetaforat. Ihmistä voi pitää eräänlaisena säiliönä, joka sisältää sisä- ja ulkopuolen.
Syntymää voi kuvata siirtymisenä säiliöstä toiseen. Rajapinnan näissä säiliöissä muodostaa kineettinen sisään-ulos-suunta. Esimerkiksi huoneita voi pitää kuvitteellisina säiliöinä, joissa siirtyminen huoneesta toiseen on siirtymistä säiliöstä toiseen. (Lakoff &
Johnson 2003, 30.)
Elinvoimaisuuden mielikuvat kuvastavat syntymää. Tällöin konseptuaalinen metafora saa muodon ELINVOIMAISUUS ON KEHO. Syntymä on yksi ihmiseen liittyvä termi.
Personifikaatiossa pääkaupunkiseutu muuttuu elolliseksi olennoksi ja tästä syystä pystyy synnyttämään erilaisia palveluja (esimerkki 1). Tästä seuraa myönteinen mielikuva äiti- lapsi-suhteesta. Kuntaliitosselvittäjän paatosta retorisesti poliittisessa puheessa kuvaa ilmaisu, tavattoman hyvä tuloksia. Säiliömetaforaa edustaa kuntien välinen tiivis yhteistyö, jossa kineettistä liikettä tapahtuu kuntarajojen yli. Toisaalta nykyisen yhteistyön riittämättömyyttä kuvaa metafora parhaat hedelmät on kerätty.
1… kuntien välisestä yhteistyöstä on on siis pakko todeta että tällä alueella on siitä saatu tavattoman hyviä tuloksia siinä on saatu syntymään erikoissairaanhoito joukkoliikenne vesi parhaat hedelmät on jo kerätty ja nyt nyt on todettava että tämä ei nyt jatkossa ole mikään ratkaisu vaikka sitä tarvitaankin oli kuntarakenne mikä tahansa niin tätä kuntien välistä tiivistä yhteistyötä tarvitaan koko ajan…
Poliittisessa puheessa on suosittua kuvata tapahtumia itsestään eteneviksi, koska ihminen ei ole tällöin vastuullisena toimijana (Karvonen 1996, 155). Vakiintuneet abstraktit ja laajat asiakokonaisuudet kuvataan usein henkilöinä. Näin muodostuu käsitys itsenäisesti toimivista inhimillisistä olennoista. Talouden teksteissä fuusiot ovat usein aktiivisen toimijan roolissa. (Vaara ym. 2003a.) Kuntaliitosselvittäjän puheessa poliittinen prosessi saa aktiivisen toimijan roolin elävänä olentona ja kykenee synnyttämään kuntaliitoksen.
Myönteisiä elinvoimaisuuden mielikuvia kuvaavat ilmaisut syntyvä ja syntyäkseen (esimerkki 2).
2… tämä on niin ison työn ja ison poliittisen prosessin tuloksena syntyvä jos semmonen syntyäkseen et et me yritetään tässä nyt niin että sitten strategioita sillä tavalla suunnata ja ohjata että sit tulevat kaupungin valtuusto omassa strategiassaan tällä tavalla toimisi…
Elinvoimisuuden mielikuvia kilpailukyvystä kuvaa sana huolehtiminen. Suomen kilpailukyky saa kehollisen eli fyysisen olennon muodon, joka tarvitsee huolenpitoa.
Terveydenhuollon puolelta lainattu termi huolehtia saa aikaan myönteisiä mielikuvia.
Pääkaupunkiseutua kuvaa sanonta tämä alue, joka kehollistuu ihmiseksi ja joutuu kantamaan vastuuta koko Suomen kilpailukyvystä. Kuntaliitosselvittäjän argumentin tehoa lisää oikeustieteen puolelta lainattu termi haaste. Pääkaupunkiseutu kuvastuu metynomiana, joka on osa Suomesta (esimerkki 3).
3… sitte toisekseen tämän koko luokan asiana voidaan todeta se että merkittävä haaste on Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen sen johdostakin et et tämä alue joka on erittäin resursoituna joka on koko maata silmällä pitäen tietysti sen kautta hyvänä isona resurssikeskittymänä joutuu kantamaan vastuuta koko Suomen kilpailukyvystä…
Myönteisiä mielikuvia huolehtimista luovat kuntaliitosselvittäjän puheessa paatokselliset ilmaisut, olojen parantamisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisesta.
Kuntaliitosselvittäjä kuvaa näiden palvelujen turvaamista ilmaisulla vaikea laji, johon ei ole olemassa hokkus pokkus-vastuksia. Sirkusesitys on taitavaa akrobatiaa ja eräänlaista teatteria, jossa politiikan edustaja on yksinäinen sirkustaiteilija (Hellsten 1997, 154–155).
Kuntaliitosselvittäjä käyttää puheessa metaforamaisesti ilmaisua, tuleville polville, joiden voi ajatella viittavan lapsiin. Metynomiana nämä polvet ovat osa ihmisen kehollisesta kokonaisuudesta (esimerkki 4).
4…turvattua meidän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nyt meidän tuleville polville että tämä on vaikea laji eikä semmosia hokkus pokkus vastauksia ei oo olemassa ja me ei semmosia yritetä edes esittää ja vielä paljon on jokainen nyt sen siitä mutta tää on se kokonaisuus millä me ymmärretään että näitä oloja voidaan parantaa…
Elinvoimaisuuden vaarana on huoli palvelujen kustannustason sairastumisesta ja taudin leviämisestä myös muualle kuntiin. Palvelujen kustannustaso kehollistuu fyysiseksi olennoksi ja samalla taudin levittäjäksi. Kuntaliitosselvittäjä viittaa aluksi adjektiivilla korkea palveluihin, joka muuttuu sitten palvelujen kustannustasoksi. Samalla taloustermi kustannustaso vahvistaa puhetta (esimerkki 5).
5… ja sitte tämä toinen että millä tavalla et käviskö tässä nyt niin että Helsingin korkea palvelu palvelujen kustannustaso sitten niin leviää tänne muihinkin kuntiin…
Elinvoimaisuuden tilassa tapahtuu hoitotermein myös romahdusta ja hiipumista.
Kuntaliitosselvittäjä argumentoi paatoksellisesti ja viittaa pidempään historialliseen kysymykseen, joka liittyy paperiteollisuuteen (esimerkki 6).
6… silloin on nämä isot sektorit syytä todeta elektroniikkateollisuus tällä alueella varsinkin täällä pääseutukaupungeissa Turussa Tampereella ja Oulussa on merkittävä sen romahdus on merkittävä tekijä joka vaikuttaa kaikkeen paperiteollisuuden hiipuminen on pitempi historiallinen kysymys ja niin edelleen…
Kuntaliitosselvittäjän puheessa paatos ilmenee viittauksena suomalaisten käsiin, joiden tehtävänä on välttämätöntä hoivata ja hoitaa (esimerkki 7). Silittävät ja pitelevät kädet, lohduttavat sylit ja hymyilevät kasvot tuovat myönteisiä mielikuvia hyvästä palvelusta ilman teknologian tuomaa vankeutta (Eräsaari 2003). Metynomiana kädet ovat osa ihmisen kehollista kokonaisuutta.
7… riittääkö suomalaisten omat kädet tekemään tätä tarpeellista hoiva ja hoitotyötä mikä on välttämätöntä…
Puhujan käyttämät rinnastukset havainnollistavat kaupunkien suuruusluokkia ja tekevät niistä kuulijoille konkreettisesti ymmärrettäviä (Jokinen 1999, 153–154). Metafora mammutti kuvaa Metropolikaupunkia, johon kuntaliitosselvittäjä vertaa eurooppalaisia suurkaupunkeja. Paatosta kuvaa kuntaliitosselvittäjän toteamus hyvistä kaupungeista, joita kylläkin osataan hallinnoida ja hoitaa. Tarkoituksena on vedota valtuutettujen tunteisiin kehollistamalla hyvä kaupunki ihmiseksi. Verbi hoitaa luo myönteisiä mielikuvia (esimerkki 8).
8… on paljon monta kertaa meillä sanottu että te puhutte mammuttikaupungista tästä syystä haluan nyt kuitenkin esittää sen että ei se nyt niin mammutti nyt kuitenkaan olisi edes Euroopan edes EU:n mittakaavassa jos se oli numero kahdeksantoista nykyisen asukaslukunsa perusteella sijoittuisi Birmingtonin ja Kölnin väliin ja tässä on nyt paljon hyvä kaupunkeja joita kylläkin osataan hallinnoida ja hoitaa…
Elinvoimaisuuteen liittyvät mielikuvat poliittisesta päätöksenteosta, joka kätkeytyy yllättävästi fyysiseen kehollisuuteen. Ylin poliittinen päätöksentekoelin muuttuu personifikaatiossa ihmiseksi, joka astuu valtaansa. Metropolivaltuusto edustaisi tätä ylintä poliittista päätöksentekoelintä, joka delegoisi sitten päätäntävaltaa näille kotikaupunkien aluevaltuustoille. Nämä aluevaltuustot olisivat tämä toinen hallintotaso (esimerkki 9). Metynomian elin muodostaa kuulumalla osana koko ihmisen fyysiseen kehoon. Myönteisiä mielikuvia Metropolikaupungista muodostavat kuntaliitosselvittäjän puheessa ilmaisut, uudesta vaiheesta ja uudesta kaupungista.
9… tässä oli on vähä niinku väärin ymmärrystä siitä että tää kotikaupunki taso ei oo mikään hallintotaso päätöksenteko tehdään tietysti valtuustoissa on kun ylimpänä poliittisena…jossa on mukana yhdistettävien kuntien edustajia ja sitte kolmas vaihe tietenki kuntaliitoksen jälkeinen uus vaihe uuden kaupungin elimet astuu astuu valtaansa…
4. 2. 3 Elinvoimaisuus rakentamisena
Lakoffin ja Johnsonin kuvaama konseptuaalinen metafora TEORIAT OVAT RAKENNUKSIA
pohjaa ajatukseen, jossa teorialla on kestävä perusta. Toisin sanoen teorian abstraktisuus konkretisoituu rakennustermeillä. (Mustaparta 1996, 169.) Konseptuaalinen metafora saa muodon ELINVOIMAISUUS ON MUUTOS, jossa elinvoimaisuutta kuvaavat rakennustermit.
Aineistossa näitä rakennustermejä kuvaavat esimerkiksi porras, investointikatto, kuntarakenne, kulmakunnalla, tiivis, nuppineulamatto ja yhdyskuntarakenne.
Elinvoimaisuuden mielikuvia tuottavat erilaiset rakenteelliset muutokset, joita kuntaliitoselvittäjä kuvaa avoimen sektorin, kaupan ja meedian muutoksina.
Kuntaliitosselvittäjä perustelee paatoksella näiden muutosten seurauksia dramaattisiksi, massiivisiksi ja vallankumouksellisiksi. Kuntaliitoksen jälkeen kuntalaiset kohtaisivat uusia kulttuurisia piirteitä, joita toteutunut kuntaliitosalue toisi mukanaan. Tästä seuraa, että kuntalaisten olisi rakennettava uutta sosiaalista identiteettiä, joka merkitsisi jatkuvasti muuttuvaa identifikaation prosessia. (Tuulentie 2001, 15–21.) Muutos nostaisi esille kuntaliitoksessa kuntalaisia koskevia alueellisia, historiallisia, omaan identiteettiin ja arvoihin liittyviä monia kysymyksiä. Kuntaliitoksen jälkeen Metropolikaupungissa palvelualueiden keskuksina toimisivat kotikaupungit, joita olisi 15–20. Sana koti luo myönteisiä mielikuvia (esimerkki 1).
1… missä avoimen sektorin rakennemuutos on yksi iso tekijä joka myös vaikuttaa kuntiin merkittävästi jos nyt ajatellaan minkälaisia isoja rakennemuutoksia ylipäätään on tapahtuva vaikka meedian kehitystä ajatellaan ajatellaan kaupan rakennemuutosta niin nehän on massiivisia ja vallankumouksellisia … vaan olemme myöskin siitä historia huomioon ja identiteetti täytyy ottaa myöskin huomioon niin et ihmiset kokevat nämä kotikaupungit ihan omikseen…
Elinvoimaisuuden osatekijöitä ovat hallintotason muutokset. Kuntaliitosselvittäjä kuvaa kuntaliitoksen yhteydessä tapahtuvia muutoksista tavalla, jossa yleensä päälliköt vähenevät kolmesta korkeimmasta portaasta. Korkea porras on rakennustermi ja samalla uinuva metafora. Muutokset voivat tapahtua päälliköiden eläkkeelle tai muihin töihin siirtymisenä. Tulkintana ironiaa edustaa päälliköiden luonnollinen poistuma, jolloin heitä varmasti olisi vähemmän. Kieppeillä sen sijaan on monitulkintainen ja voi liittyä lähellä
olemiseen (600 sadan kieppeillä) tai edustaa synekdokeeta olemalla osa kokonaisuutta.
Toisaalta kuntaliitosselvittäjä kuvaa Helsingissä tapahtuneita henkilöstön määrän muutoksia suorittavassa portaassa. Mielikuvia elinvoimaisuudesta kuntaliitosselvittäjä saa aikaan, kun hän puheessa perustelee tuntuvia henkilöstöresursseja. Nämä kuvastuvat ilmaisulla, suorittavan puolen työntekijöitä (esimerkki 2).
2… kyllä se yleensä on ollut niin että kun kuntia on yhdistetty niin kolme korkeinta porrasta on se mistä on pikkuhiljaa kun ihmiset on lähteneet eläkkeelle tai ovat ovat tuota tehneet ryhtyneet tekemään muita töitä niin on on vähennystä tullut ei niinkään suorittavasta portaasta ja esimerkiksi Hel Helsinkiin tuli tuota vuodesta 2012 vuoteen 2013 muistaakseni noin absoluuttisena määränä lisää työntekijöitä siinä siinä tuota 600 sadan kieppeillä josta melkein kaikki oli sosiaali- ja terveydenhuollon suorittavan puolen työntekijöitä tämä on kyllä yleisesti ottaen nyt tilanne että kyllähän siinä voisi sanoa että että tuota viis kaikkea päällikköä ei kyllä varmasti s(h)aina tarvittais ja siinä siinä vaiheessa kun kun tuota siinä olisi niin sanottu luonnollinen poistuma niin silloin varmasti olisi vähemmän…
Elinvoimaisuuden mielikuvat liittyvät käynnistettyyn poliittiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Kuntaliitosselvittäjä perustelee ensin paatoksella demokratian keskeisyyttä ja vahvistamista. Kuntaliitosselvittäjän perustelut siirtyvät sitten alueiden kehittämiseen ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Syyksi ilmenee se, etteivät julkisen sektorin resurssit ole yksin riittäviä (esimerkki 3).
3… mut ylipäänsä tällä hetkellä niin on selvää että tää demokratian vahvistaminen on nykyisissä kunnissa ja myöskin kuntaliitostapauksissa hyvin keskeinen hyvin keskeinen asia no voisi sanoa että taustalla on aina se että on käynnistetty tällanen poliittinen ja yhteiskunnallinen muutos joka jonka taustalla on se julkisen sektorin resurssit eivät yksin riitä niitä kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja alueiden kehittämiseen…