Perhe-kokonaisuuden alle olen sijoittanut perheeseen liittyviä teemaryhmiä, jotka käsittelevät perheen muodostamista ja perustamista, perheen eri jäseniä, erilaisia perhe-elämään liittyviä ilmiöitä sekä yhteiskunnan ja perheen suhdetta.
Hoidon kohde
Hoidon kohde mainitaan 74 puheenvuorossa Lain vastustajat (esimerkki 34) painottavat, että hoidon kohteena tulee olla avio- tai avopari eli heteropari:
34. Muuten tässä on tarpeellista kaikki se, mikä koskee muuta kuin näitä lesbopareja ja yksinäisiä naisia, muu on tarpeellista. Sen takia minä odotan kyllä, jotta tuolla valiokunnassa nämä karistetaan tästä pois siten, jotta tämä koskisi näitä aviopareja, siis miehen ja naisen välistä suhdetta, olipa se sitten avopari tai aviopari, mutta ei samaa sukupuolta olevia parisuhteita. (PV77)
Lakia kannattavat puhujat painottavatkin puheenvuoroissaan hoitojen sallimista yksinäisille naisille ja naispareille:
35. Suomi on ollut tähän asti ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole hedelmöityshoitoja säätelevää lakia. Laki
mahdollistaa hedelmöityshoidot nyt kaikille naisille. Tämä on oikein, sillä erilaisia perhemalleja ja erilaisia sukupuolisuuntauksia tulee kohdella kaikkia tasavertaisesti. (PV62)
Muita tähän ryhmään luokittelemiani teemoja ovat muun muassa hoitojen salliminen leskille, hoitojen ikärajat sekä yksinäisten naisten ja naisparien marginaaliseen osuuteen.
Lapsen etu
Lapsen etu -ryhmään luokittelemani teemat esiintyvät 64 puheenvuorossa. Ryhmään olen luokitellut teemoja, jotka käsittelevät lapsen oikeutta, lapsen etua, lapsen asemaa ja lapsen heikkoutta.
Varsinkin lapsen etu ja lapsen oikeus vaikuttavat hyvin samansisältöisiltä teemoilta ja saattavat joidenkin puhujien puheenvuoroissa sekoittua sisällöllisesti, mutta tästä huolimatta olen jakanut ne eri teemoiksi puhujan eksplisiittisen ilmaisun mukaisesti. Lapsen oikeus on tämän teemaryhmän suosituin teema. Lakia vastustavissa puheenvuoroissa vedotaan hyvin usein lapsen oikeudesta molempiin vanhempiin, kuten esimerkissä 36. Kannattavissa puheenvuoroissa (esimerkki 37) tähdennetään lapsen oikeutta olla hyväksytty ja toivottu.
36. Pidän tärkeänä sitä, ettei lainsäädännöllä pyritä vähättelemään jokaisen lapsen oikeutta ehjään perheeseen, molempiin vanhempiin. (PV91)
37. Jos jotain olen elämässäni oppinut, niin sen, ettei tässä maailmassa ole koskaan liikaa rakkautta, ja sen, että jokaisella lapsella on oikeus olla haluttu ja hyväksytty jäsen sekä omassa perheessään että siinä
yhteiskunnassa, jossa hän elää. (PV04)
Lapsen edusta puhutaan lähetekeskustelussa lähes yhtä paljon kuin lapsen oikeudesta. Lain vastustajat korostavat hyvin johdonmukaisesti, että lapsen etu on usein jotain muuta kuin aikuisen etu, kuten esimerkissä 38, jossa puhuja asettaa lapsen edun ja aikuisten tarpeet vastakkain.
Aikuisten tarpeilla puhuja viittaakin juuri yksinäisten naisten ja naisparien tarpeeseen saada lapsi.
Lain vastustajien mukaan ei siis ole lapsen edun mukaista hänen syntymisensä yksinäisen tai kahden naisen perheeseen:
38. Täällä on tänä iltana useammassa puheenvuorossa lainattu Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajan, lastenpsykiatrian professorin Tuula Tammisen artikkelia, jonka hän joku aika sitten julkaisi. Hänhän siinä muun muassa korosti voimakkaasti sitä, että hedelmöityshoitolain valmistelussa ja siitä käydyssä julkisessa keskustelussakin on syrjäytetty lapsen etu ja oikeudet aikuisten tarpeiden tieltä. (PV53)
Lain kannattajat puolestaan tähdentävät (esimerkki 39), että lapsen etu toteutuu, kun hänellä on rakastavat vanhemmat, vaikka perhe olisikin tavallisuudesta poikkeava:
39. Lasten etu on pitkäaikaiset, rakastavat ihmissuhteet, ja tämä on mahdollista hyvin erilaisissa perheissä, ja toisaalta epäonnistumisia lastenkasvatuksessa voi myös tapahtua hyvin erilaisissa perheissä. (PV44)
Isä/mies
Isä/mies-teemaryhmään olen luokitellut teemoja, jotka liittyvät isän ja miehen merkitykseen hedelmöityshoitolakikeskustelussa. Isään tai mieheen viitataan 63 puheenvuorossa. Keskeinen teema tässä ryhmässä on isättömyys. Lain vastustajien puheenvuoroissa lapsen mahdollinen isättömyys nähdään hedelmöityshoitolain erityisenä ongelmakohtana:
40. Lainsäätäjä joutuu tekemään keskeisen arvovalinnan kahden tarpeen välillä: lapsettomuuden ja isättömyyden.
Jos vastakkain on asetettava miehettömän naisen lapsettomuus tai lapsen isättömyys, mielestäni lainsäätäjän tulee asettua heikoimman, lapsen, puolelle. (PV02)
Lain kannattajien puheenvuoroissa isättömyyttä ei pidetä niin suurena ongelmana. Tärkeämpänä nähdään lapsen oikeus syntyä kuin oikeus isään, kuten esimerkissä 41:
41. Arvoisa puhemies! Keskeinen argumentti yksinäisten naisten ja naisparien hedelmöityshoitoja vastaan näyttää olevan se, että lapsen oikeus isään estyy ja siitä seuraa ongelmia lapselle. Kun henkilökohtaisesti tunnen aika monia isättömiä mutta onnellisia ihmisiä, niin tulen kysyneeksi itseltäni, olisinko mieluummin isätön ja
olemassa kuin isällinen ja olematta. Voi olla, että se on itsekkyyttä, mutta näin jälkikäteen tarkastellen valitsisin ehkä tuon ensimmäisen vaihtoehdon. (Naurua) (PV15)
Teema isyys on hyvin lähimerkityksinen isättömyyden kanssa ja niistä puhutaankin lähetekeskustelussa usein samassa yhteydessä. Isyysteema liittyy kuitenkin lapsen isättömyyden sijaan isyyden määrittämiseen, kysymykseen, kuka on hedelmöityshoitojen avulla syntyvän lapsen isä, erityisesti yksinäisten naisten ja naisparien lapsen hankinnassa. Isättömyyden ja isyyden lisäksi ryhmään on luokiteltu lähimerkityksisiä teemoja, kuten isän merkitys, miehen asema ja miehen malli.
Lapsen kehitys
Lapsen kehitys -teemaryhmään olen luokitellut laajan kirjon eri puheenaiheita, jotka liittyvät lapsen kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin. Lapsen kehitys otetaan esille 58 puheenvuorossa. Suurimmat teemat ovat identiteetti, lapsen tasapainoinen kehitys ja kahden vanhemman välttämättömyys lapselle. Lain vastustajat korostavat puheenvuoroissaan kahden vanhemman välttämättömyyttä ja tarvetta lapsen kehityksen kannalta. Vastakohtana pidetään samaa sukupuolta olevien vanhempien vaikutus lapseen:
42. Lapsen kehitys tapahtuu samastumalla aikuisiin ja hoivaaviin vanhempiin. Jos vanhemmat ovat samaa sukupuolta, lapsen seksuaalisen identiteetin rakentumisesta muodostuu ongelma. Tästä on riittävästi tutkimustietoa.(PV51)
Lain kannattajat puolestaan pyrkivät osoittamaan, ettei perhemuoto vaikuta lapsen kehitykseen:
43. Mitään tutkittua näyttöä - tämä löytyi kristillisestä Kotimaa-lehdestä, jossa Tytti Solantaus ja Tuula Tamminen kävivät vuoropuhelua - ei ole löytynyt siitä, että lasten sosiaalinen kehitys olisi vääristynyt tai että heillä olisi psyykkisiä häiriöitä syynä se, että perheen muoto tai koko olisi jokin muu kuin täällä monesti mainittu perinteinen ydinperhemuoto.(PV65)
Vanhemmat
Vanhemmat-teemaryhmän teemoja esiintyy 44 puheenvuorossa. Tähän ryhmään kuuluvista teemoista lapsettomuus ja aikuisen oikeus lapseen nousevat lähetekeskustelusta selvimmin esille.
Muita teemoja ovat vanhemmuus, elatusvelvollisuus, yksinhuoltajuus ja vanhempien itsekkyys.
Lain vastustajat vetoavat kanssaedustajiinsa hedelmöityshoitojen olevan vastaus juuri heteroparien lapsettomuuteen. Useiden mielestä lapsettomuutta käsitteenä ei voi esiintyä kuin vain heteroilla, sillä yksinäiset naiset ja naisparit eivät voisi luonnostaankaan saada lapsia:
44. -- että silloin kun on kyse avioparista, joka potee lapsettomuuden ongelmaa ja tähän ongelmaan hakee hoitoa, niin silloin hedelmöityshoito on paikallaan. Mutta silloin, jos on kysymys vaikkapa samaan sukupuoleen kuuluvasta pariskunnasta, ei ole luonnollista mahdollisuuttakaan saada lasta. Tällöin ei voi ajatella, että silloin voisi puhua myöskään mistään hoidosta. Näkisin, että peruste hedelmöityshoidoille tulisi olla lääketieteellinen, hoidon peruste, ja silloin elämäntapa tai elämäntilanne ei ole tuo peruste. (PV63)
Teema aikuisen oikeus lapseen näyttäytyy vastustajien puheenvuoroissa vastakkaisena lapsen oikeudelle isään:
45. Tässä asiassa väistämättä tulee vastakkain kaksi merkittävää oikeutta: toisaalta lapsen oikeus isään ja toisaalta miehettömän naisen oikeus lapseen. Sitten kun valinta näiden kahden oikeuden väliltä tehdään, niin kyllä myöskin itse olen sillä kannalla, että lapsen oikeus isään on se tärkeämpi. (PV101)
Lain kannattajat näkevät, että lapsettomuus voi koskettaa ihmisiä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta, ja tähän tulisi aina saada hoitomahdollisuus:
46. Keneltä on pois se, että vanhempi saa toivomansa lapsen ja lapsi rakastavan vanhemman? Ketä hartaasti toivotun lapsen syntyminen satuttaa? Tahaton lapsettomuus taas on aina traagista. Se pitäisi kaikkien ymmärtää. Minusta meillä ei ole oikeutta sulkea vanhemmuuden ovia niiltä, joilla ei ole mahdollista hankkia lapsia ilman lääketieteellistä apua. (PV03)
Muut perheeseen liittyvät ilmiöt
Keskustelussa hedelmöityshoidoista sivutaan myös teemoja kohdunvuokraus ja varastoitujen alkioiden kohtalo, adoptio, abortti ja huostaanotto. Nimitän näitä muiksi perheeseen liittyviksi ilmiöiksi. Tämän teemaryhmän teemoja esiintyy 33 puheenvuorossa.
Hedelmöityshoitolakiesityksessä kielletään kohdunvuokraus eli sijaissynnytys. Varastoitujen alkioiden kohdalla keskustelua herättää niiden varastointiajan pituus. Sekä lakia vastustavat että kannattavat puhuvat kummastakin teemasta yhteensä kymmenessä puheenvuorossa. Yksi lakia
vastustava puhuja nostaa kohdunvuokrauksen esille useassa puheenvuorossaan kysyen, miksi sitä ei sallita hedelmöityshoitojen rinnalla:
47. Toinen puoli koskee sitten sijaissynnyttäjäongelmatiikkaa, kohdunvuokrausta. Miten on mahdollista, että se jätetään tässä hylätyksi ja jätetään pois tietty joukko naisia, joilta syystä tai toisesta kohtu puuttuu? Suomeen syntyy tietoni mukaan noin viisi naista, joilta kohtu puuttuu. Minkä takia he eivät voi hedelmällisyysiässä, jos heillä on toimivat munasarjat, käyttää tätä samaa metodia? Minulle täysin ymmärtämätön asia. (PV07)
Myöhemmässä puheenvuorossaan puhuja sanoo ottaneensa kohdunvuokrauksen esimerkiksi hedelmöityshoitolain monimutkaisuudesta, joten todennäköisesti kyse on pelkästä retoriikasta.
Useat lain kannattajat puolestaan kannattavat aidosti myös kohdunvuokrausta:
48. Kun ed. Akaan-Penttilä totesi, mikä on luonnollista ja luonnotonta ja mitä luonnossa tapahtuu, niin toteaisin, että aivan oikein, tuo kohdun puuttuminen voitaisiin vuokra- tai sijaiskohdulla korvata. Yhdyn tähän ajatukseen. Se olisi järkevää. On tautitiloja ja synnynnäisiä epämuodostumia, joidenka tuloksena se puuttuu.
(PV08)
Hallituksen esityksessä esitetään, että ne varastoidut alkiot, joiden luovuttaja ei ole antanut suostumustaan siihen, että hänen soluistaan alkunsa saanut lapsi saisi tietää hänen henkilöllisyytensä, hävitettäisiin. Kyseinen esityksen kohta herättää kritiikkiä sekä lain vastustajien (esimerkki 49) että kannattajien (esimerkki 50) keskuudessa:
49. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että anonyymiluovutuksista tulee päästä eroon, mutta niiden satojen tai tuhansien pakastettujen ihmisalkioiden kohdalla, jotka tällä hetkellä ovat siellä pakasteessa, mielestäni on täysin väärin tuomita ne tuhottaviksi tällä perusteella. Tuo puolen vuoden siirtymäaika on aivan liian lyhyt, koska jotkut parit ovat näitä alkioita sinne pakastaneet sillä tarkoituksella, että muutaman vuoden sisällä perhettä kasvatetaan. (PV42)
50. Isoimman kritiikin siemenen löysin siitä, ettei lakiesitys täysin ota huomioon niitä henkilöitä, joilla on jo pakkasessa hedelmöitettyjä alkioita, joissa on puolet vastaanottajan geenejä ja puolet lahjoitettuja. Näitä ihmisten alkioita ei toivottavasti ole tarkoitus heittää roskakoriin pelkästään siksi, että luovuttaja on anonyymi. Pelko tästä on nimittäin olemassa, koska esityksessä yksiselitteisesti sanotaan, ettei anonyymisti luovutettuja sukusoluja tai alkioita saa enää käyttää lain voimaantulon jälkeen. (PV04)
Parisuhde
Parisuhde-teemaryhmään, jonka teemoja esiintyy 16 puheenvuorossa, olen sisällyttänyt puheenaiheet, jotka käsittelevät parisuhteen kestävyyttä, avioliiton merkitystä, erilaisia parisuhteita ja parisuhdelakia. Lain vastustajat pyrkivät useissa puheenvuoroissaan osoittamaan samaa sukupuolta olevien parisuhteen huonommin kestäväksi kuin heterosuhteen:
51. Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta ed. Anderssonille siitä, että olisi kiva nähdä tutkimus, jossa todistetaan se, että esimerkiksi homoavioliitot tai naispariavioliitot kestävät paremmin kuin heterosuhteet, koska väititte, että pitkä suhde lapselle on erittäin tärkeä. Olisi mukava nähdä tämmöinen tutkimus. (PV38)
Esimerkissä 52 lakia kannattava puhuja puolestaan esittää näkemyksensä siihen, miksi samaa sukupuolta olevien parisuhteet voivat olla lyhytaikaisempia:
52. Sitten lopuksi: Ed. Essayah täällä tänään tämän keskustelun avanneessa puheenvuorossa esitti
tutkimustuloksia, joiden mukaan naisparien parisuhteet kestäisivät keskimäärin vain kaksi ja puoli vuotta. Ehkä pyytäisin kollegoja tässä vaiheessa pysähtymään ja miettimään, että jos näin on - en ole tähän tutkimukseen tutustunut, joten en sitä varmasti tiedä - niin mistähän se mahtaa johtua. Voiko olla, että samaa sukupuolta olevat parit joutuvat monenlaisten kulttuuristen paineiden kohteeksi, syrjinnän, osittain halveksunnan kohteeksi? (PV74)
Yhteiskunnan suhde perheeseen
Tämän teemaryhmän keskeisin teema on perhemalli. Lakia vastustavat tukeutuvat perusteluissaan perinteisen, yhteiskunnassa vallitsevan perhemallin, naisen ja miehen muodostaman suhteen, tärkeyteen (esimerkki 53). Lain kannattajat puolestaan haluaisivat päästä eroon perinteisen perhemallin ja yhteiskunnan määrittämän ihanneperheen käsitteistä hedelmöityslakikeskustelun yhteydessä (esimerkki 54).
53. Kaikki perheeseen liittyvät asiat on täällä sivuutettu suurin piirtein niin, että se on jo normaalia, ettei perhettä enää olekaan. Sitä ei pystytä toisin päin miettimään, että entäpäs, jos meissä ihmisissä on jotain outoa, kun ei enää perhe ole semmoinen keskusyksikkö kuin aikaisemmin. (PV47)
54. Jos me puhumme, mikä on ihanneperhe, niin meillä varmaan on jokaisella eri näkemys, mikä on ihanneperhe.
Minusta jokaisella on oikeus isovanhempiin ja serkkuihin ja kaikkien pitää asua oikein lähellä toisiaan, oikein sellainen ihannemuumiperhe. Mutta me emme voi nyt päättää sitä laissa tässä, mikä on meidän
ihanneperheemme, vaan me teemme nyt ihan sellaista lainsäädäntöä, minkä pitää toimia arkielämässä, joka ei aina mene ihan kaikkien ihanteiden mukaisesti jokaisen yksilön kannalta, vaan meillä on monia tapoja tehdä hyvää elämää. (PV33)