Aineistoon kuuluvat strategiakauden kolme maakuntaohjelmaa. Ohjelma-asiakirjoissa mukana olevat suppeat vaikutustenarvioinnit on käyty läpi osana aineistoa, mutta varsinaisia SOVA-lain mukaisia ympäristöselostuksia ei ole analysoitu. Maakuntaohjelmien liitteenä olevat ympäristöselostukset (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010, 2014 ja 2017a) ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa on käyty varsin kattavasti läpi Pohjois-Karjalan ympäristön nykytilaa, ongelmia ja tavoitteita. Ympäristöselos-tuksiin sisältyy myös maakuntaohjelmien vaikutustenarviointi, josta varsinaisiin maakuntaohjelma-asiakirjoihin on otettu lyhyt kuvaus ja vaikutustenarviointitaulukko. Ympäristöselostuksissa on mu-kana myös määrällisiä tarkasteluja. Varsinainen vaikutustenarviointiosio on toteutettu laadullisena,
eikä siinä ole mukana määrällisiä indikaattoreita, vaan arviointiin käytetään edellä mainittua arvioin-titaulukkoa.
POKAT 2014 -maakuntaohjelman ympäristöselostuksen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010, 37) seurantaosiossa esitettiin maakuntaohjelman vuosittain seurattavien indikaattoreiden (taajamaväes-tön osuus sekä teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin) lisäksi kerran oh-jelmakaudessa seurattavaksi uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksesta, liikenteen ja ympäristölupavelvollisten laitosten fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä sekä metsä-hakkeen käyttöä. Seurantaosiossa esitettiin edelleen, että maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumi-sen, tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin tulisi jatkossa liittää tarkastelu maakuntaohjelman ympä-ristövaikutuksista. POKAT 2017 -maakuntaohjelman ympäristöselostuksessa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014) ja POKAT 2021 ympäristöselostuksessa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2017a) seurantaindikaattoreita ovat esitetyt uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuk-sesta, liikenteen ja ympäristölupavelvollisten laitosten fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasu-päästöt sekä metsähakkeen käyttö. Näistä ympäristöselostuksen indikaattoreista POKAT 2017 -maa-kuntaohjelmaan otettiin mukaan uusiutuvan energian osuus ja POKAT 2021 -maa-maa-kuntaohjelmaan sen lisäksi myös kasvihuonekaasupäästöt. Tavoitearvoja näille ei ole asetettu.
Varsinaiset ohjelmien laadulliset vaikutustenarvioinnit vaikuttavat suppeilta verrattuna koko maa-kuntaohjelmien tavoitteiden sisältämiin kaikkiin hyvinkin intensiivisesti luontoon ja ympäristöön vai-kuttaviin toimintoihin ja ohjelmien kautta rahoitettaviin hankkeisiin. Kuvassa 1 on esimerkki maa-kuntaohjelmissa käytetyistä vaikutusten arviointitaulukosta. Taulukot ovat hyvin yksinkertaistavia ja monitulkintaisia. Taulukosta ei käy ilmi onko siinä tarkasteltu välittömiä vai myös välillisiä vaiku-tuksia. Kuvassa 1 on esimerkiksi metsä- ja energiatuotannolle annettu +/- -merkintä, jonka informaa-tioarvo on hyvin heikko. Oheisenlaisen taulukon käyttäminen vaikutusten arvioinnissa voi olla har-haanjohtavaa tiedonvälitystä. Voidaan kysyä, mitä tällaisten taulukkojen käytöllä saavutetaan, kun taulukon informaatioarvo on hyvin vähäinen ja vaikutusten arvioinnille on kuitenkin lainsäädännön asettama velvoite ja perusteltu tarkoitus ja niitä koskevia indikaattoreita on seurattu ympäristöselos-tuksissa. POKAT 2021 -maakuntaohjelman ympäristöselostukseen on liitetty taulukkoa avaava kir-jallinen selitys.
Kuva 1. Esimerkki maakuntaohjelman vaikutusten arviointitaulukosta (POKAT 2017, 73).
Yksi ohjelmissa toistuva erikoisuus on Pohjois-Karjalan pysyvien haittojen luettelo, johon luetaan kuuluvaksi kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja harva asutus. Luetteloa lienee syytä päivittää vastaa-maan nykyistä maailman tilaa. Kylmän ilman haitat kääntynevät ilmaston muutoksen myötä jossain määrin myös maakunnalle eduksi, vaikka alueen eliöstö ilmastonmuutoksesta tuleekin kärsimään.
Pitkät välimatkat ja harva-asutus taas voidaan nähdä hyvinkin etuina kaupungistumisen kiihtyessä ja pandemioiden yleistyessä.
Maakunnan työpaikkoja on tarkasteltu kaikissa asiakirjoissa jossain määrin, mutta niiden jakauma-luokat eivät ole verrannollisia keskenään. POKAT 2017 maakuntaohjelman mukaan maakunnassa oli teknologiateollisuudessa yli 6 000 työpaikkaa, elintarviketeollisuudessa 4 500 työpaikkaa, metsä-alalla 3 000 työpaikkaa, matkailussa 1 200 työpaikkaa ja kivi- ja kaivannaismetsä-alalla 1 000 työpaikkaa.
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 mukaan metsäbiotaloudessa olisi Pohjois-Karjalassa yli 6 000 työpaikkaa ja alan liikevaihto noin 2 miljardia euroa. Maakuntakaavan lukuun sisältynee myös välilliset työpaikat. POKAT 2021 maakuntaohjelman tekstissä (s. 33) mainitaan, että Pohjois-Karja-lan tärkeimmät tuotannolliset alat ovat metsäbiotalous ja teknologiateollisuus. Merkittävää potenti-aalia nähdään kaivannaistoiminnalla ja matkailulla. Saman sivun diagrammissa vertaillaan Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen työpaikkojen kehitystä 1996–2015. Kuvaajassa on kuitenkin mukana kaikki alat: suurin työllistäjä vuonna 2015 on ollut hyvinvointiala, sen jälkeen teknologiateollisuus, koulutus ja tutkimus, elintarvikeala ja vasta sitten metsä- ja energia-ala alle 3 000 työpaikalla. Tau-lukosta tai tekstistä ei käy ilmi kuuluuko metsä- ja energia-alaan myös muiden kuin
metsäbioenergia-alan työpaikat, todennäköisesti näin on. Kaivannaisala on luokista pienin ja pysynyt suurin piirtein samankokoisena vuodesta 1996. Matkailun ja luovien alojen työpaikat sen sijaan ovat kasvaneet pik-kuhiljaa. Metsä- ja energia-alan ja matkailualan käyrät saavuttanevat lähivuosina toisensa, jos metsä- ja energia-alan työpaikat jatkavat vähenemistään. Ohjelmateksteissä on osin ristiriitaista informaa-tiota eri sektoreiden työllisyysvaikutuksista. Metsäbiotalouden työllistävän vaikutuksen painottami-nen, sisällyttämällä sen alle muun muassa energia-alan työpaikat, on hiukan harhaanjohtavaa.
5.2.1 POKAT 2014 – ”Pohjois-Karjalan kilpailukyky”
POKAT 2014 maakuntaohjelman tavoite on, että ”Pohjois-Karjala on rohkeasti uusiutuva ja vetovoi-mainen rajamaakunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaan ja tasavertaisen elämän perusedellytykset sekä elinkeinoelämälle kilpailukykyisen toimintaympäristön”. Ohjelmassa on asetettu neljä toimin-talinjaa, joista neljännen ”Puitteet houkutteleviksi” -toimintalinjan strategisina linjauksina on muun muassa, että varaudutaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja kehitetään ympäristöosaamista kaikessa toiminnassa. Lisäksi strategisena linjauksena on, että turvataan suunnittelussa ja kehittämistoimin-nassa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen sekä luonnonvarojen kes-tävä käyttö. ”Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta” -toimintalinjan alla on toimenpidekoko-naisuus ”Luonnonvarojen uusi aika”, jossa nostetaan kehittämistarpeita ja -hankkeita metsätalouteen, metsäteollisuuteen, puurakentamiseen, uusiutuvaan energiaan, kaivostoimintaan ja elintarviketuotan-toon liittyen.
Toimintalinjan ”Ympäristö – vetovoimaa luonnostaan” -toimenpidekokonaisuudessa käydään läpi yhdyskuntarakennetta ja elinympäristöä koskevia tavoitteita ja nostetaan esiin vesienhoitosuunnitel-mien toteutusohjelmat ja tavoite hyvästä vesistöjen tilasta. Toimenpidekokonaisuudessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja ympäristölle aiheutuvat riskit hyvin. Tekstissä mainitaan, että ”Luonnon monimuotoisuus, monipuolinen luontokohdeverkosto ja hiljaisuus ovat itseisarvoja sinänsä.” Tämä on ohjelmien maailmassa paljon sanottu. Luonnon itseisarvoa ei muissa asiakirjoissa ole mainittu.
Lisäksi todetaan, että ”Ympäristönmuutoksista johtuvat tai eri toiminnoista ympäristölle aiheutuvat riskit otetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa huomioon". Vaikkei tavoitetta seurattaisi, on läpäisyperiaatteen mukaisesti selväsanaisesti muotoiltu ilmaisu nähtävä vahvana ympäristöpainotuk-sena. Toimenpiteissä nostetaan esiin useita luontoon, ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön liittyviä tavoitteita, kuten uuden Pohjois-Karjalan ympäristöohjelman laatiminen, ilmastonmuutok-sen huomioiminen sekä sopeutumiilmastonmuutok-sen että hillitsemiilmastonmuutok-sen näkökulmasta, luonnonhoitohankkeisiin pa-nostaminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen, luonnonsuojelualueverkoston
kehittäminen vapaaehtoisin toimin, eliölajien suojelun tehostaminen sekä ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen kehittäminen. POKAT 2014 sisältää kaikista aineistoista kattavimmat luontoa ja ympäristöä koskevat tavoitteet, jotka on myös eritelty, tosin niille ei olla annettu määrällisiä toteu-tustavoitteita tai seurantaindikaattoreita.
Ympäristön nykytila-arviossa avataan ympäristön tilan haasteita, joista monet liittyvät maakuntaoh-jelman alaisiin tavoitteisiin. Taustoittavassa tekstissä mainitaan, että luonnon monimuotoisuuden vä-heneminen liittyy Pohjois-Karjalassa eniten luonnonvarojen hyödyntämiseen, maatalouden rakenne-muutokseen ja jo aikaisemmin tehtyihin vesistöjen perkauksiin ja vesistökuormitukseen sekä siihen, että metsätalouden ojitukset, avohakkuut ja maanmuokkaukset ovat vähentäneet metsä- ja suoluon-non monimuotoisuutta. POKAT 2014 -maakuntaohjelmaa varten teetetyssä SWOT-analyysissä maa-kunnan vahvuuksissa ovat mukana metsäosaaminen, luonnonresurssit sekä vetovoimainen luontoym-päristö. Mahdollisuuksina nähdään Koli matkailun veturina sekä uusiutuvien energialähteiden hyö-dyntäminen. Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä ja niiden saantia tai luonnon mo-nimuotoisuuden heikkenemistä ei nähty analyysissä uhkana.
Ohjelma-asiakirjaan sisällytetyssä vaikutustenarvioinnissa käydään läpi vaikutukset koko ohjelman osalta ja toimintalinjoittain. Vaikutustenarvioinnissa eritellään esimerkiksi metsien hyödyntämisen haitallisia vaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta todetaan, että monimuotoisuus pyritään turvaamaan lisäämällä vapaaehtoista suojelua sekä erilaisilla ympäristön hoito- ja kunnos-tushankkeilla. Ilmastomuutoksen osalta todetaan, että ensisijaiseksi tavoitteeksi tulee asettaa määrä-tietoinen yhteistyö kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen turvaamiseksi.
5.2.2 POKAT 2017 – ”Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan”
POKAT 2017 -maakuntaohjelmassa esitettävät maakuntaohjelman kärjet nojaavat alueen vahvaan kasvuun jakautuen kolmeen osa-alueeseen: ”Älykäs erikoistuminen”, ”Öljyvapaa maakunta” ja
”Elinikäinen osallisuus”. Ohjelmassa on nähtävissä Eurooppa 2020 -strategian älykkään erikoistumi-sen tavoite. Ohjelman kehittämistä kuvataan puuna, ja se sisältää neljä painopistettä. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen osa-alueet ovat metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä Venäjä-osaa-minen. Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan ohjelmassa maakunnan omilla vahvuusalueilla eri-koistumista ja muun muassa kestävää kasvua ja kilpailukyvyn vahvistamista eri sektoreiden välillä.
Ohjelmassa nostetaan edelleen esiin luonnonvarojen hyödyntämistä, ja tärkeimpinä
luonnonvara-aloina ovat edelleen metsä- ja energiantuotanto, kivi- ja kaivannaistuotanto sekä ruuantuotanto ja elintarvikkeiden jalostus.
Maakunta näyttäytyy maakuntaohjelmassa vahvana kasvualueena, vaikka valtakunnallisessa ja Eu-roopan unionin laajuisessa vertailussa Pohjois-Karjala on kuitenkin monilta osiltaan taantuvaa ja vä-estökadosta kärsivää aluetta. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti tavoitteissa tulee kuitenkin nojata jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Pohjois-Karjalassa monilla alueilla kasvun saavuttaminen voi kuiten-kin olla epätodennäköistä. Metsäsektorin vahvuutta ja merkitystä nostetaan aineistossa esiin säännöl-lisesti ja vahvoilla adjektiiveilla höystettynä. Metsäsektorin osuus maakunnan bruttokansantuotteesta ja alan työllistävä vaikutus on suuri, mutta aineistossa ei varsinaisesti tehdä tarkkaa analyysiä siitä, mikä sektorin liiketaloudellinen merkitys on suhteessa muihin maakunnan sektoreihin ja millaisia painotuseroja näiden välillä on. Metsäbiotaloussektorin liikevaihto- ja työllisyysseurannassa otetaan esimerkiksi mukaan myös alaan liittyvä teknologiateollisuus, tutkimus- ja kehityssektori, koulutus ja hallinto sekä metsiin liittyvä matkailu ja muut ekosysteemipalvelut. Tämä on varsin lavea määritelmä ja osa metsäbiotaloussektorin alle luettavista aloista olisi luettavissa myös monien muiden sektorei-den alle.
”Ohjelman kehittämisen toiminnallinen ydin” -osa-alueista yksi on resurssiviisaus, joka on määritelty kyvyksi käyttää erilaisia resursseja, kuten esimerkiksi luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tilaa ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kehittämiskohteena tällä osa-alueella on muun muassa vähähiilisyyden huomioiminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.
”Ympäristö” -tavoitekokonaisuuden alla on useita luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti metsäbiota-louden kasvuun liittyviä mainintoja. Lisäksi tavoitekokonaisuuden alla mainitaan maakunnan mer-kittävät kivi- ja kaivannaisvarat. Alueidenkäytön keskeisinä haasteina mainitaan luonnon monimuo-toisuuden väheneminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Ympäristö-osiossa todetaan, että luonnon muuttuminen uhkaa eniten luonnon monimuotoisuutta ja että maakuntaohjel-man toteuttamisen ohjenuorana on luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristövaikutusten mini-mointi kaikessa kehitystoiminnassa. Kehittämiskohteina ovat muun muassa resurssiviisas luonnon-varojen kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden parantaminen sekä ilmastonmuutokseen varau-tuminen ja sen ehkäiseminen. Ympäristö- ja luontoarvoja taustoitetaan hyvin, mutta tavoitteet tiivis-tyvät muutamaan yleiseen tavoitteeseen, joille ei anneta tarkempaa sisältöä tai aseteta tavoitteiden toteutumiseen seurantaa. Taustatiedoissa mainitaan, että maakunnan luonnonvarojen käytön suunnit-telu tulee perustua kokonaisvaltaiseen ja erilaisten käyttömuotojen yhteensovittamiseen ja että suun-nittelussa tarvitaan ympäristöasioiden kokonaisvaltaista hallintaa sekä erilaisten käyttömuotojen
yhteensovittamista. Tämä on lainsäädännöstä peräisin oleva taustoitusta, mutta on huomattavaa, että se on erikseen ohjelmassa mainittu. Metsä- ja energia-alan kehittämistavoitteina on mainittu metsien monikäytön kannustavat kasvatusmenetelmät ja ympäristövastuullisuus.
5.2.3 POKAT 2021 – ”Metsäbiotalouden uudet ratkaisut”
POKAT 2021 -maakuntaohjelman visiona on edelleen samat kärjet kuin edellisessä maakuntaohjel-massa: ”Älykäs erikoistuminen”, ”Öljyvapaa maakunta” ja ”Elinikäinen osallisuus”. Maakuntaohjel-man painopisteet on otettu suoraan valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ja ne on so-vitettu maakuntaan. POKAT 2021 -maakuntaohjelmaa laadittaessa maakuntauudistus oli meneillään, ja maakuntaohjelmassa todetaan, että ohjelma on laadittu muutostilanteessa, ja että käytettävissä ole-vat resurssit on tarkoitus suunnata sellaiseen kehittämistyöhön, joka palvelee maakuntaa riippumatta poliittisista tai hallinnollisista ratkaisuista. POKAT 2021 maakuntaohjelman mukaan vuonna 2016 maakunnassa syntyneiden määrä 1 420 henkeä oli tilastohistorian pienin ja kuolleiden määrä 2 051 henkeä suurin. Taustaosiossa kerrotaan, että Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman Maakunta-puntari 2017 kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan valttikortteja ja keskeisimpiä tulevaisuu-den menestystekijöitä ovat asuinviihtyvyys, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä luonnon ja ympäristön hyvä tila (POKAT 2021, 21).
Valtakunnallisista tavoitteista johdetuissa ohjelman painopisteissä ei ole ympäristöä koskevia yläta-son tavoitteita, mutta kehittämistoimenpiteissä ja läpileikkaavissa teemoissa niitä on joitakin. Öljy-vapaan maakunnan tavoitteeseen liittyviä kehittämistavoitteita on ”Uudistumisella kasvua” -paino-pisteen ”Metsäbiotalous” -kokonaisuuden alla liittyen vähähiilisen energiantuotannon ja energiate-hokkuuden edistämiseen. Myös resurssiviisauden läpileikkaavan teeman kehittämistavoitteissa huo-mioidaan vähähiilisyys sekä kehittämistavoite ”ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutok-seen sopeutuminen”. Metsien hiilinieluista mainitaan, että metsänhoitotoimenpiteitä metsien elinvoi-maisuuden ja hiilensidonnan varmistamiseksi kehitetään.
”Metsäbiotalous” -kokonaisuuden alla on myös kehittämistavoite ”metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö” sekä ”metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen”. Luonnon monimuotoisuuden ja osin myös ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet ovat siis kulkeutuneet metsäbiotalouden kokonai-suuden alle. Luonnon monimuotoikokonai-suuden tavoite on typistynyt edelleen metsäluonnon monimuotoi-suudeksi. Perusteluissa todetaankin, että metsäluonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelujen hyvä tila turvataan osana metsäbiotalouden ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Luonnon monimuotoisuuden osalta kehittämistavoitteena on myös ”asuin- ja elinympäristö” -teeman alla: elinympäristön viihtyisyyttä turvataan edistämällä luonnon monimuotoisuutta, torjumalla vie-raslajeja sekä kunnostamalla vesistöjä, turvataan monimuotoinen lähiluonto asutuskeskittymien vä-littömässä läheisyydessä.
Kivanjalostus ja kaivannaistoiminta on käsitelty yhtenä ”Uudistumisella kasvua” -painopisteen alla.
Osiossa todetaan, että Pohjois-Karjala oli malminetsinnän kärkialueita vuonna 2016. Yksi uusi luon-nonvarojen hyödyntämiseen ja vahvasti luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillin-tään liittyvä tavoite on ”Kivenjalostus- ja kaivannaistoiminnan” alla oleva kehittämistavoite biopoh-jaisten kaivannaisten kestävästä hyödyntämisestä. Tavoitteella tarkoitetaan biopohbiopoh-jaisten raaka-ai-neiden kuten eri maatumisvaiheessa olevan turpeen ja humuksen hyödyntämistä. Kyseessä on siis suoalueiden hyödyntämiseen liittyvä tavoite. Ohjelmassa todetaan, että Pohjois-Karjalassa on kaksi älykkään erikoistumisen ytimen muodostavaa osaamiskokonaisuutta: metsäbiotalouden uudet ratkai-sut ja teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina. Aiemmin älykkään erikoistumisen osa-aluei-siin kuului myös Venäjä-osaaminen. Älykkään erikoistumisen osa-alueita on käyty ohjelmassa läpi seikkaperäisesti ja niitä tukemaan on asetettu kehittämisen temaattiset kokonaisuudet. Älykkään eri-koistumisen osa-alueiden merkittävä osuus ohjelman toteutuksessa nousee selkeästi esiin ja niille on asetettu myös yksityiskohtaiset tavoitteet ja tulosindikaattorit.