Aluekehittäminen

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan MRL 25.3 §:n mukaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman Pohjois-Pohjois-Karjalan strategia 2030:n visiona on ”Uusiutuva ja hyvin-voiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta” (Pohjois-Karjalan strategia 2030, 4). Maakuntasuunnitelman kehittämislinjausten viemistä käytäntöön ediste-tään muun muassa suuntaamalla kehittämisrahoitusta linjausten mukaisiin hankkeisiin sekä toteutta-malla priorisoituja kärkihankkeita ja toimijoiden ohjelmasopimuksia (emt., 56). Nykyinen Pohjois-Karjalan maakuntastrategia ulottuu vuoteen 2030 asti, mutta uuden, vuoteen 2040 ulottuvan strate-gian valmistelu on käynnistynyt. Uudelle strategiakaudelle on suunniteltu neljää erityisteemaa: il-mastoviisaus, kestävä aluerakenne ja saavutettavuus, tulevaisuuden hyvinvoiva väestö sekä tulevai-suuden elinvoima (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2020a).

Maakuntaohjelmien laatimista ohjaavan aluekehittämislain (7/2014, 1–2 §) tavoitteena on luoda alu-eiden kehittämisen järjestelmä ja sovittaa yhteen kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakenne-politiikka. Tarkoituksena on muun muassa kestävään kehitykseen perustuva aluelähtöinen kasvu ja uudistuminen. Laki on siis ohjeena alueiden kehittämistä koskevien kansallisten ja EU:n rakennera-hastoista rahoitettavien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hallinnoinnissa. Alueiden kehit-tämistä koskevat tavoitteet on lueteltu lain 4 §:ssä ja ne liittyvät pääosin taloudelliseen kehittämiseen, kilpailukyvyn, työllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen sekä alueellisten erojen tasoittamiseen.

Tavoitteissa on yksi ympäristöä koskeva tavoite, joka koskee elinympäristön laadun ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen parantamista.

Maakuntaliittojen tehtäviin kuuluu lain 17.7 §:n mukaan (7/2014) vastata alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessien käynnistämisestä,

siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Tällaisista suunnitelmista on Pohjois-Karjalassa tällä strategiakaudella maakuntaliittovetoisesti laadittu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ja Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020. Olin mukana näiden molempien ohjelmien laadintaprosesseissa ja tuottamassa niitä varten taustamateriaaleja ollessani töissä maakuntaliitossa. Lisäksi maakunnassa on laadittu muun muassa kaivannaisstrategia, Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmat sekä Pohjois-Karjalan metsäohjelmat. (Pohjois-Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 7.)

Maakuntaohjelman kautta kulkee EU-rahoitusta maakunnan hankkeille. Euroopan aluekehitysrahas-ton tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Työl-lisyyden lisäämisen lisäksi tavoitteena on yritysten, innovaatioiden ja alueiden saavutettavuuden ke-hittämiseen liittyviä toimia. Ohjelmakaudella 2014–2020 rakennerahastoihin otettiin uutena teemana vähähiilinen talous. Kestävä kehitys on ohjaavana periaatteena rakennerahastotoiminnassa ja se on edellyttänyt ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön. Euroopan sosiaalirahaston tavoit-teena puolestaan on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä kehittämällä osaamista ja palvelu-rakenteita. Tuen avulla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuoden 2020 loppuun mennessä päättyvä kausi on neljäs Suomen EU-jäsenyyden aikana olleista rakennera-hastokausista. Näiden lisäksi Suomi osallistuu rajat ylittäviin alueellisen yhteistyöohjelmiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020a.)

Maakuntaohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon myös valtioneuvoston hallituskausittain laati-mat valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet eli aluekehittämispäätös (7/2014 32 §). Nämä painopisteet ovat siis myös osaltaan vaikuttaneet kulloisenkin maakuntaohjelman tavoitteisiin ja mui-hin sisältöimui-hin. Meneillään olevan hallituskauden aluekehittämispäätös vuosille 2020–2023 sisältää viisi painopistettä, joista ensimmäinen on ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Painopisteen strategisina nostoina ovat muun muassa aluekehittämisen toimien vahvis-taminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä sekä alue-kehittämistoimijoiden yhteistyön vahvistamisen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttä-miseksi. Monimuotoisuus tulisi aluekehittämispäätöksen mukaisesti huomioida jo hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa. (Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet 2020–2023.) Sipilän hallituksen aluekehittämispäätöksessä 2016–2019 luonnon monimuotoisuutta tai ilmastonmuutoksen hillintää ei huomioitu. Bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämi-nen oli sen sijaan yksi ”Uudistumisella kasvua” -painopisteen alatavoitteena. (Aluekehittämispäätös 2016–2019.)

Viimeisimmän POKAT 2021 -maakuntaohjelman laadintaan ovat vaikuttaneet ohjelman mukaan Eu-rooppa 2020 -strategia, Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta 2025, 7. koheesioraportti, EU:n Itämeristrategia ja Arktinen tiedonanto. Näiden lisäksi eri rahoituskanavien tavoitteet implementoi-daan maakuntaohjelmaan (POKAT 2021, 7). Maakuntaohjelmassa on aukaistu ohjelman rahoitusta jaottelemalla rahoitus pieneen ja suureen aluepolitiikkaan. Pienellä aluepolitiikalla tarkoitetaan ra-hoitusta, joka tulee ministeriöiden aluekehitysmomentilta, EU:n rakennerahasto-ohjelmasta, EU:n alueiden välisen yhteistyön ohjelmista (Interreg), Euroopan maaseuturahastosta, CBC-ohjelmista (ul-koraja Venäjän kanssa) ja EU:n erillisohjelmista (suora EU-rahoitus). Pienen aluepolitiikan kautta tulevaa rahoitusta on arvioitu tuolloin maakuntaohjelmassa saatavan maakuntaan esimerkiksi vuonna 2018 yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa. POKAT 2017 -maakuntaohjelmassa (s. 70) on taulukoitu pienen aluepolitiikan kautta maakuntaohjelman kautta ohjattu rahoitus vuosina 2014–2017, jolloin se oli noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Suurella aluepolitiikalla tarkoitetaan kansallisen edunvalvon-nan kautta tulevaa rahoitusta esimerkiksi valtionosuuksia ja suuria infrastruktuuri-investointeja. Näi-hin pyritään vaikuttamaan vuosittain laadittavalla Vaikuttamisen kärjet -asiakirjalla. (POKAT 2021, 66–67.)

Vuoden 2020 Vaikuttamisen kärjet -asiakirja on 80-sivuinen julkaisu (Pohjois-Karjalan maakunta-liitto 2019b), jossa tavoitteet on käyty läpi ministeriöittäin. Luontoon ja luonnonvaroihin liittyvistä kärjistä maa- ja metsätalousministeriölle suunnattu vuoden 2020 kärkihanke on vaelluskalahankkei-den edistäminen sekä lisäksi esitellään esimerkiksi Biotalouvaelluskalahankkei-den kasvupakettia. Ympäristöministeri-ölle suunnattu vuoden 2020 kärkihanke liittyy Kolin kansallispuiston investointeihin ja pysäköinti-ratkaisuihin, lisäksi esitetään esimerkiksi osana Biotalouden kasvupakettia Suomen ympäristökes-kuksen kehittämistä ja vahvistamista Joensuussa sekä Pohjois-Karjalan saamista ensimmäiseksi hii-lineutraaliksi maakunnaksi. Asiakirjasta ei käy ilmi, kuinka ja millä kokoonpanolla asiakirja ja sen kärkihankkeet on laadittu, ainoastaan mainitaan saatteessa, että asiakirja on maakuntahallituksen hy-väksymä.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan maakuntaohjelmakaudella vuosittain ja siinä esitetään tarkemmin maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat, esimerkiksi ar-viot rahoituslähteistä, keskeiset hankkeet sekä kuvaus toteuttamissuunnitelmatyöhön osallistuneista tahoista (Jauhiainen & Niemenmaa 2006, 214). Toteuttamissuunnitelmat eivät sisältyneet tutkimuk-sen aineistoihin.

Maakuntaohjelmien valmistelusta maakuntaliitossa vastaa aluekehityspäällikkö. Kaikkien kolmen maakuntaohjelman valmisteluun ja seurantaan ovat osallistuneet maakuntaohjelman alaiset POKAT-ryhmät, jotka maakuntahallitus nimeää. POKAT-ryhmät ovat toimineet vuodesta 1997. Mukana on ollut sekä asiantuntijaryhmiä että teemaryhmiä. Keväällä 2020 toimivia POKAT-teemaryhmiä ovat olleet hyvinvointiryhmä, järjestöasiain neuvottelukunta, koulutus ja ennakointi ryhmä, liikennejär-jestelmäryhmä ja Venäjä-ryhmä, sekä asiantuntijaryhmiä seuraavien sektoreiden mukaisilla paino-aloilla: metsäbiotalous, teknologiateollisuus, kivi ja kaivannaiset, kulttuuri ja identiteetti, matkailu, kansainvälisyys ja luovat alat. Näiden lisäksi maakunnassa toimii alueellinen SOVA-ryhmä, joka ar-vioi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia. Ryhmien puheenjohtajat edustavat vaihtele-vasti joko luottamushenkilöitä, tutkijoita, viranomaisia, koulutussektoria tai järjestöjä. Pohjois-Kar-jalan maakuntaliiton internetsivuilta ei tällä hetkellä löydy POKAT-ryhmien kokoonpanoja. Keväällä 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on perustanut ilmasto ja energia -ohjelmaryhmän. Ryhmistä selkeimmin ympäristöön ja luonnonkäyttöön liittyviä ryhmiä ilmasto- ja energiaryhmän lisäksi ovat metsäbiotalous- ja kivi ja kaivannaiset -ryhmät. Ympäristöjärjestöjen edustaja on ollut näistä ryh-mistä ainoastaan järjestöasiain neuvottelukunnassa sekä uudessa ilmasto- ja energiaryhmässä.