6. POHDINTA
6.7 Päätelmät
Päätelmät hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen huumorin edistämiseksi on muodostettu tutkimuksen tuloksena kehitetyn teorian pohjalta. Seuraavassa esitetään päätelmiä:
Tutkimuksella kehitetty aineistolähtöinen teoria rakentaa ja vahvistaa hoitotieteen tietoperustaa vähän tutkitusta huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Tässä tutkimuksessa syntyneen teorian pohjalta on tarpeellista jatkaa hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen huumorin ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa muodostuneen huumorikulttuurin tutkimista.
Hoitotieteen kehittämisessä tarvitaan lisää tutkimuksia, jotka laajentavat ja syventävät hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen ja keskinäisessä vuorovaikutuksen huumorin hyvää oloa ja työhyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Näiden tekijöiden vahvistamisella tai kehittämisellä on oleellinen merkitys muun muassa alalla toimivien hoitajien jaksamisen lisäämiseksi sekä uusien työntekijöiden alalle hakeutumisessa ja alalle sitoutumisessa.
Terveydenhuollossa tarvitaan nykyään ja tulevaisuudessa paljon uutta hoitajatyövoimaa.
Hoitajien keskinäisen vuorovaikutuksen huumorin ja keskinäisen vuorovaikutuksen huumorinkulttuurista tarvitaan lisää tutkimusta erilaisilla tutkimusmenetelmillä, jotta saataisiin erilaista teoreettisista tietoa erilaisista näkökulmista hoitotieteen kehittämiseksi.
145
LÄHTEET
Adams V. 2007. Laughing it off: Uncovering the everyday work experience of nurses. International Journal of Qualitative Methods, 6(1), 1-15.
Aikio A & Vornanen R (toim.). 2000. Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
Alasuutari P. 1993. Laadullinen tutkimus. Osuuskunta Vastapaino, Jyväskylä.
Alho O. 1988. Hulluuden puolustus ja muita kirjoituksia naurun historiasta.
WSOY, Porvoo.
Anttila T. 2008. Lukiolaisten käsityksiä ja kokemuksia opettajasta huumorin käyttäjänä. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 126, Joensuu.
Atkinson P. 1997. Narrative turn or a blind alley? Qualitative Health Research, 7(3), 325-344.
Bahtin M M. 2002. Francais Rebelais: keskiajan ja renessanssin nauru. Like, Helsinki.
Barton T. 2008. Understanding practitioner ethnography. Nurse Researcher, 15(2), 7-18:
Begley C M. 1996. Using triangulation in nursing research. Journal of Advanced Nursing, 24, 122-128.
Benner P. 1984. From novice to expert. Excellence and power in clinical nursing practice. Addison-Wesley Publishing Company, California.
Berger A Å. 1992. An anatomy of humor. Transaction Publishers, New Jersey.
Bergson H. 1994. Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä. Cosmoprint Oy, Helsinki.
Bethea L S, Travis S S & Pecchioni L. 2000. Family caregivers’ use of humor in conveying information about caring for dependent older adults. Health Communication, 12(4), 361-376.
Blumer H. 1986. Symbolic interactionism: Perspective and method. University of California Press, California.
Booth-Butterfield M & Booth-Butterfield S. 2007. Funny students cope better:
Patterns of humor enactment and coping. Communication Quarterly, 55(3), 299-315.
Brewer J. 2000. Ethnography. Open University Press, Philadelphia.
Cavén O. 1999. Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Painosalama Oy, Turku.
Chapman A J. 1983. Humor and laughter in social interactions and some implications for humor research. Kirjassa “Handbook of humor research“.
McGhee P R & Goldstein J H (toim.). Springler-Verlag New York Inc., New York.
Chapple A & Ziebland S. 2004. The role of humor for men with testicular cancer.
Qualitative Health Research, 14(8), 1123-1139.
Charmaz K. 2009a. Constructing grounded theory. Sage Publications Inc., California.
Charmaz K. 2009b. Kirjassa ”Developing grounded theory. The second generation”. Morse J M, Stern P N, Corbin J, Boers B, Charmaz K & Clarke A E. Left Coast Press, California.
Cohen M Z, Brown-Saltzman K, Shirk M J. 2001. Taking time for support.
Leadership & Professional Development 28(1), 25-27.
Cooper C D. 2003. No laughing matter: The impact of supervisor humor on leader-member exchange quality. Humanities and Social Sciences, 64(6-A), 2161.
Corbin J. 2009. Kirjassa ”Developing grounded theory. The second generation”.
Morse J M, Stern P N, Corbin J, Boers B, Charmaz K & Clarke A E. Left Coast Press, California.
Corbin J & Strauss A. 2008. Basics of qualitative research: Techniques and procedures for developing grounded theory. Sage Publications Ltd, London.
Coser R L. 1959. Some social functions of laughter: A study of humor in a hospital setting. Human Relations, 12(2), 171-182.
Coser R L. 1960. Laughter among colleagues. Psychiatry 23, 81-89.
Cousins N. 1979. Anatomy of an illness. Norton, New York.
Darwin C. 1965. The expression of the emotions in man and animals. The University of Chicago Press Ltd., London.
Davidhizard R & Schearer R.1992. Humor: No geriatric nurse should be without it.
Geriatric Nursing, 13(5), 276-277.
Dean R. 1997. Humor and laughter in palliative care. Journal of Palliative Care, 13(1), 34-39.
Dean R A K & David G M. 2005. More than trivial: Strategies for using humor in palliative care. Cancer Nursing, 28(4), 292-300.
Dean R A K & Major J E. 2008. From critical care to comfort care: The sustaining value of humor. Journal of Clinical Nursing, 17(8), 1088-1095.
Dentzin N K. 1997. Interpretive ethnography: Ethnographic practices for the 21st century. Sage Publications Inc. Thousand Oaks, California.
Denzin N K & Lincoln Y S. 1998a. The landscape of qualitative research. Theories and issues. Sage Publications, London.
Denzin N K & Lincoln Y S. 1998b. Strategies of qualitative inquiry. Sage Publications, California.
Elo A-L & Mattila P. 2004. Psyykkinen kuormitus, stressi ja kehittymismahdollisuudet työssä. Kirjassa ”Työ ja terveys Suomessa 2003”.
Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J &
Tossavainen A (toim.). Työterveyslaitos, Helsinki.
Elo A-L, Ervasti J, Teräsaho M, Hemmilä P, Lipponen J & Salimäki A.
Oikeudenmukaisella palkitsemisella kohti hyvinvointia ja tuloksellisuutta:
tutkimus kahdessa yliopistossa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Helsinki.
Elovainio M, Kivimäki M, Vahtera J & Virtanen M. 2002. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja työntekijöiden terveys. Työ ja ihminen 1/2002, 20-28.
Emerson J P. 1963. Social functions of humor in a hospital setting. Doctoral dissertation. University of California.
ETENE 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene -julkaisuja 1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Eriksson-Piela S. 2003. Tunnetta, tietoa vai hierarkiaa? Sairaanhoidon moninainen ammatillisuus. Acta Universitatis Tamperensis 929. Tampere University Press, Tampere.
Erkheikki-Kurtti M. 2004. Potilaiden näkemyksiä huumorista hoitotyössä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, Oulu.
Ferguson S & Campinha-Bacote J. 1989. Humor in nursing. Journal of
147
Filander K. 2000. Kehittämistyö murroksessa: sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla. Acta Universitatis Tamperensis 777.
Tampereen yliopisto, Tampere.
Fine G A. 1983. Sociological approaches to the study of humor. Kirjassa
“Handbook of humor research”. McGhee P R & Goldstein J H (toim). Springler-Verlag New York Inc., New York.
Forssén A S K. 2007. Humor, beauty and culture personal health resources:
Experience of elderly Swedish women. Scandinavian Journal of Public Health, 35(3), 228-234.
Fox R C. 1959. Experiment perilous: Physicians and patients facing the unknown.
Free Press, New Jersey.
Freud S. 1983. Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan. WSOY:n graafiset laitokset, Juva.
Fry W F. 1994. The biology of humor. International Journal of Humor Research, 7(2), 111-126.
Fyhr L & Timgren A. 1994. Potilaiden kokemuksia huumorista kuntoutusosastolla:
”Huumor on piällimmäisenä hoetohomman lisäks”. Pro gradu -tutkielma.
Kuopion yliopisto, Kuopio.
Gelazis R. 1994. Humor, care, and well-being of Lithuanian Americans. An ethnonursing study using Leininger’s theory of culture care diversity and universality. Dissertation. The Graduate School of Wayne State University, Detroit.
Gervais M & Wilson D S. 2005. The evolution on laughter and humor: A synthetic approach. Quarterly Review of Biology, 80(4), 395-430.
Glaser B. 1978. Theoretical sensitivity. Sociology Press, Mill Valley.
Glaser B & Strauss A. 1967. The discovery of grounded theory: Strategies for qualitative research. Aldine de Gruyter, New York.
Goldberg D. 1997. Joking in a multi-disciplinary team: Negotiating hierarchy and the allocation of cases. Anthropology and Medicine, 4(2), 229-244.
Goldstein J H & McGhee P E. 1972. The psychology of humor. Theoretical perspectives and empirical issues. Academic Press Inc., London.
Gordon T, Hynninen P, Lahelma E, Metso T, Palmu T & Tolonen T. 2007.
Kokemuksia kollektiivisesta etnografiasta. Kirjassa ”Etnografia metodologiana – lähtökohtana koulutuksen tutkimus”. Lappalainen S, Hynninen P, Kankkunen T, Lahelma E & Tolonen T (toim.). Vastapaino, Tampere.
Grönfors M. 1985. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. WSOY:n graafiset laitokset, Juva.
Grönfors M. 2001. Havaintojen teko aineistonkeräyksen menetelmänä. Kirjassa
”Ikkunoita tutkimusmetodeihin I”. Aaltola J & Valli R (toim.). Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Guba E G & Lincoln Y S. 1994. Competing paradigms in qualitative research.
Kirjassa ”Handbook of qualitative research”. Denzin N K & Yvonna S L (toim.).
Sage Publications, London.
Haakana J. 1998. Yhteistoiminnallisuus ja kollegiaalisuus terveystieteiden opettajan työssä: opettajakoulutuksen vaikutus. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Haakana M. 1999. Laughing matters – a conversation analytical study in laughter in doctor-patient interaction. Department of Finnish Language. University of Helsinki, Helsinki.
Hakanen J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 27, Helsinki.
Hammersley M & Atkinson P. 2005. Ethnography. Principles in practice. Second edition. Routledge, New York.
Hassinen Ali-Azzani T. Terveys ja lapset ovat Jumalan lahjoja: Etnografia somalialaisten terveyskäsityksistä ja perhe-elämän hoitokäytännöistä suomalaiseen kulttuuriin siirtymävaiheessa. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Healy C M & McKay M F. 2000. Nursing stress, the effects of coping strategies and job satisfaction in a sample of Australian nurses. Journal of Advanced Nursing, 31(3), 681-688.
Hay J. 2000. Functions of humor in the conversations of men and women. Journal of Pragmatics, 32(6), 709-742.
Heath R L. 2004. Spontaneous humor among right hemisphere stroke survivors.
Brain and Language, 93(3), 267-276.
Heikkilä-Laakso J & Heikkilä K. 1997. Innovatiivisuutta etsimässä. Irtiottoa keskinkertaisuudesta. Julkaisusarja B:57. Kasvatustieteiden tiedekunta. Turun yliopisto, Turku.
Helkama K, Myllyniemi R & Liebkind K. 1999. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Oy Edita Ab, Helsinki.
Henriksson L. 1998. Naisten terveystyö ja ammatillistumisen politiikka. Stakes, tutkimuksia 88. Gummerus Kirjapaino Oy, Helsinki.
Hertzberg L. 1996. Kirjassa ”Tunteet”. Niiniluoto I & Räikkä J (toim.).
Yliopistopaino, Helsinki.
Hildén R. 1999. Sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Acta Universitatis Tamperensis 706. Tampereen yliopistopaino, Tampere.
Hildén R. 2002. Ammatillinen osaaminen hoitotyössä. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Hintsala A. 2005. Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä – nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E.
Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 1997. Tutki ja kirjoita. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Hirvonen E. 2000. Raskaus nuorten valintana. Etnografia alle 18-vuotiaiden nuorten raskaudesta, tulevasta vanhemmuudesta ja elämäntilanteesta sekä äitiysneuvolakäynneistä. Acta Universitatis Tamperensis; 776. Tampereen yliopisto, Tampere.
Hirvonen E & Nikkonen M. 2003. Tulkitseva etnografia: Sosiaalisen todellisuuden rakentamista ja vakuuttavaa kirjoittamista. Kirjassa ”Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä“. Janhonen S & Nikkonen M (toim.).
WSOY, Helsinki.
Holland N N. 1982. Laughing: A psychology of humor. Cornell University Press, London.
Holmes J. 2000. Politeness, power and provocation: How humor functions in the workplace. Discourse Studies 2, 159-185.
Holmes J. 2006. Sharing a laugh: Pragmatic aspects of humor and gender in the workplace. Journal of Pragmatics, 38(1), 26-50.
Holmes J & Marra M. 2002a. “Having a laugh at work: How humor contributes to workplace culture”. Journal of Pragmatics 34, 1683-1710.
149
Holmes J & Marra M. 2002b. Over the edge? Subversive humor between colleagues and friends. Humor International Journal of Humor Research, 15(1), 65-87.
Holmes J & Marra M. 2006. Humor and leadership style. Humor, 19(2), 119-138.
Hood L J. 2006. Leddy & Pepper’s conceptual bases of professional nursing.
Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia.
Hsieh C-J, Hsiao Y-L, Liu S-J & Chang C. 2005. Positive psychological measure:
Constructing and evaluating the reliability and validity of a Chinese Humor Scale applicable to professional nursing. Journal of Nursing Research, 13(3), 206-215.
Huovila P. 2003. Vertaisarviointi hoitotyössä: hybridinen käsiteanalyysi. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Ilmarinen J & Mertanen V (toim.). 2005. Työtoveri toista sukupolvea.
Työterveyslaitos. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Iphofen R. 2005. Ethical issues in qualitative health research. Kirjassa “Qualitative research in health care”. Holloway I (toim.). Open University Press, London.
Isola A. 1997. Grounded-theorymenetelmä hoitotieteellisessä tutkimuksessa.
Kirjassa ”Hoitotieteen tutkimusmetodiikka”. Paunonen M & Vehviläinen-Julkunen K (toim.). WSOY, Juva.
Isola A & Åstedt-Kurki P. 1997. Humour as experienced by patients and nurses in aged nursing in Finland. International Journal of Nursing Practice, 3(1), 29-33.
Isola A, Åstedt-Kurki P, Leskinen P & Ylitervo R. 1998. Using humor to improve the learning atmosphere in nurse education. European Nurse, 3(1), 14-21.
Jackson C. 2005. The experience of good day. A phenomenological study to explain a good day as experienced by a newly qualified RN. International Journal of Nursing Studies, 42 (1), 85-95.
Janhonen S. 1992. The core of nursing as seen by the nurse teachers in Finland, Norway and Sweden. Acta Universitatis Ouluensis, Series D, Medica. Oulun yliopisto, Oulu.
Janhonen S & Latvala E. 2001. Hoitaminen sosiaalisessa yhteydessään: Grounded Theory lähestymistapa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Kirjassa ”Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä”. Janhonen S & Nikkonen M (toim.).
WSOY, Juva.
Janhonen S & Nikkonen M (toim.). 2001. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WS Bookwell Oy, Juva.
Janhonen S & Nikkonen M (toim.). 2003. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WSOY, Helsinki.
Jansen I. 2006. Archaeology of philosophical anthprology: a reconstruction of the historical philosophical background of ethnography and consequences for nursing science. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Johnson P. 2002. The use of humor and its influences on spirituality and coping on breast cancer survivors. Nursing Forum, 29(4), 691-695.
Jokinen P. 1999. Astmaa sairastavan lapsen elämänpolku – etnografia astmaa sairastavien kouluikäisten lasten perheiden elämästä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Julkunen R. 1999. Kirjassa ”Suomalainen nainen”. Satu Apo ym. (toim). Otava, Helsinki.
Julkunen R. 2003. Kuusikymmentä ja työssä. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Juntunen A. 2001. Professional and lay care in the Tanzanian village of Ilembula.
Acta Universitatis Ouluensis C 637. Oulun yliopisto, Oulu.
Kalkas H ja Sarvimäki A. 1996. Hoitotyön etiikan perusteet. WSOY, Juva.
Kalimo R, Mutanen P, Pahkin K, Toppinen S. Työssä jaksamisen voimavarat:
työolot ja yksilölliset tekijät jaksamisen ennustajana. Työ ja ihminen 2/2001, 73-82.
Kangasniemi M. 2007. Monoliittisesta trilogiseen tasa-arvoon: tasa-arvo hoitotyön etiikan tutkimuksessa. Acta Universitatis Ouluensis D 933. Oulun yliopisto, Oulu.
Kanste O. 2005. Moniuloitteinen hoitotyön johtajuus ja hoitohenkilöstön työuupumus terveydenhuollossa. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Acta Universitatis Ouluensis D 815. Oulun yliopisto, Oulu.
Kauppinen K & Toivanen M. 2004. Tasa-arvo ja erilaisuus työssä. Kirjassa ”Työ ja terveys Suomessa 2003”. Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J & Tossavainen A (toim.). Työterveyslaitos, Helsinki.
Kauppinen-Perttula U-M. 2004. Kutsumus ja uupumus. Kirjassa ”Hyvinvointityön ammatit”. Henriksson L & Wrede S (toim.). Yliopistopaino, Helsinki.
Kerkkänen P. 2003. Huumorintaju ja terveys itäsuomalaisten poliisien työssä.
Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 62. Joensuun yliopisto, Joensuu.
Kiikkala I. 2004. Hyvää vointia edistävä työpaikka. Kirjassa ”Hoitotyön vuosikirja 2004, Hoitotyön johtaminen ja työhyvinvointi”. Peiponen A, Koivisto T, Muurinen S, Rajalahti E (toim.). Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Kimata H. 2006. Emotion with tears decreases allergic responses to latex in atopic eczema patients with latex allergy. Journal of Psychosomatic Research, 61(1), 67-69.
Kinnunen A. 1994a. Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys. WSOY:n graafiset laitokset, Juva.
Kinnunen E-L. 1994b. Työpaikkahuumori kulttuurisen tietoisuuden ilmaisijana ja muovaajana: folkloristinen tutkimus erään naistyöpaikan huumorista.
Folkloristiikan laitos, lisensiaattityö. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Kinnunen J & Lindström K (toim.). 2005. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUS:in johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin.
Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Kira M. 2003. Byrokratian jälkeen – kohti uudistavaa työtä ja kestävää työjärjestelmäkehitystä. Työministeriö. Hakapaino Oy, Helsinki.
Kivimäki M, Kalimo R, Kalliomäki-Levanto T, Lindström K, Pentti J & Vahtera J.
2003. Organizational and individual factors moderating the effects of downsizing and increased productivity of employee wellbeing in hospitals.
Työterveyslaitos, Helsinki.
Kivimäki R, Karttunen A, Yrjänheikki L & Hintikka L. 2006. Hyvinvointia sairaalatyöhön. Terveydenhoitoalan kehittämishanke 2004-2006. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:69.
Klein D N & Kuiper N A. 2006. Humor styles, peer relationships, and bullying in middle childhood. International Journal of Humor Research, 19(4), 383-404.
Klemola A. 2006. Omasta kodista hoitokotiin: Etnografia keskipohjalaisten vanhusten siirtymävaiheesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E.
Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto, Kuopio.
151
Knuuttila S. 1992. Kansanhuumorin mieli: kaskut maailmankuvan aineksena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Knuuttila S. 1994. Tyhmän kansan teoria. Näkökulmia menneestä tulevaan. Ykkös-offset Oy, Vaasa.
Kokko R. 2008. Aiming at culture conscious and tailored nursing. Acta Universitatis Tamperensis 1295. Tampereen yliopistopaino, Tampere.
Kolehmainen S. 1999. Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970-1990. Tutkimuksia, Tilastokeskus 227. Tilastokeskus, Helsinki.
Koskinen L. 2003. To survive, you have to adjust. Study abroad as a process of learning intercultural competence in nursing. Kuopion yliopiston julkaisuja E.
Yhteiskuntatieteet. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Kotthoff H. 2000. Gender and joking: On the complexities of women’s image politics in humorous narratives. Journals of Pragmatics, 32(1), 55-80.
Kotthoff H. 2006a. Gender and humor: The state of art. Journal of Pragmatics, 38(1), 4-25.
Kotthoff H. 2006b. Pragmatics of performance and the analysis of conversational humor. International Journal of Humor Research, 19(3), 271-304.
Krause K & Salo S. 1993. Teoreettinen hoitotyö. Tammerpaino Oy, Tampere.
Kuokkanen L. 2003. Nurse empowerment: A model of individual and environmental factors. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, osa 558. Turun yliopisto, Turku.
Kurtti-Sonninen E. 2003. Sosiaali- ja terveysalan professiot, kollegiaalisuus ja ammatillinen yhteistyö. Lisensiaattityö. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Kuopion yliopisto, Kuopio.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Laakkonen A. 2004. Hoitohenkilöstön ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa. Acta Universitatis Tamperensis 996. Tampereen yliopisto, Vammala.
Lagerspetz K. 1998. Naisten aggressio. Tammi, Helsinki.
Lahelma E & Gordon T. 2007. Taustoja, lähtökohtia ja avauksia kouluetnografiaan. Kirjassa ”Etnografia metodologiana – lähtökohtana koulutuksen tutkimus”. Lappalainen S, Hynninen P, Kankkunen T, Lahelma E
& Tolonen T (toim.). Vastapaino, Tampere.
Laiho A. 2005. “Sisar tieteen saloissa” – sairaanhoitajien akatemisoimisprojekti Pohjoismaissa 1900-luvulla. Turun yliopisto, Turku.
Laine M. 2005. Hoitajana huomennakin. Hoitajien työpaikkaan ja ammattiin sitoutuminen. Turun yliopiston julkaisuja C 233. Turun yliopisto, Turku.
Laine M, Wickström G, Pentti J, Elovainio M, Kaarlela-Tuomaala A, Lindström K, Raitoharju R & Suomala T. 2006. Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005. Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino, Tampere.
Lambert M D & Ervin-Tripp S M. 2006. Risky laughter: Teasing and self-directed joking among male and female friends. Journal of Pragmatics, 38(1), 51-72.
Lappalainen S. 2007. Etnografinen tarina kenttätyöstä lasten parissa. Kirjassa
”Etnografia metodologiana – lähtökohtana koulutuksen tutkimus”. Lappalainen S, Hynninen P, Kankkunen T, Lahelma E & Tolonen T (toim.). Vastapaino, Tampere.
Lauri S & Kyngäs H. 2005. Hoitotieteen teorian kehittäminen. Dark Oy, Vantaa.
Lauritsalo P. 1999. Huumorin ilmeneminen hoitotyössä sairaalassa työskentelevien hoitajien kuvaamana. Pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto, Kuopio.
Leddy S & Pepper J M. 1989. Conceptual bases of professional nursing. Lippincott Company, Philadelphia.
Lehman K M, Burke K L, Martin R, Sultan J & Czech D R. 2001. A reformulation of the moderating effects of productive humor. Humor, 14 (2), 131-161.
Lehto A-M & Sutela H. 2004. Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2003. Tilastokeskus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Leikola A. 1982. Naurun biologiaa ja muita esseitä. WSOY, Juva.
Leino-Kilpi H. 1990. Good nursing care: on what basis? Turun yliopiston julkaisuja, Sarja D, Medica. Turun yliopisto, Turku.
Leino-Kilpi H & Välimäki M. 2004. Etiikka hoitotyössä. WS Bookwell Oy, Juva.
Leskinen P & Ylitervo R. 1995. Huumori hoito-opin opettamisessa opettajien ja opiskelijoiden kuvaamana. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Lincoln Y S & Guba E G. 1985. Naturalistic Inquiry. Sage, Beverly Hills.
Lindström K. 1994. Terve työyhteisö – kehittämisen malleja ja menetelmiä.
Työterveyslaitos, Helsinki.
Lindström K. 2004. Työyhteisöjen toimivuus. Kirjassa ”Työ ja terveys Suomessa 2003”. Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J & Tossavainen A (toim.). Työterveyslaitos, Helsinki.
Lindström K, Kinnunen J, Kivimäki M, Malkki P, Taskinen H & Turpeinen M 2004. Consequences of large scale structural and functional change in hospitals on management and personnel well-being. Työterveyslaitos, Helsinki.
Lindström U Å, Lindholm L & Zetterlund J E. 2006. Katie Eriksson. Theory of caritative caring. Kirjassa “ Nursing theorists and their work”. Marriner Tomey A & Alligood M R (toim.). Mosby Elsevier, St Louis.
Liukkonen A. 1990. Dementoituneen potilaan perushoito laitoksessa. Turun yliopisto, Turku.
Liukkonen A & Åstedt-Kurki P. 1994a. Humor in nursing care. Journal of Advanced Nursing 20, 183-88.
Liukkonen A & Åstedt-Kurki P. 1994b. Huumori vanhusten hoidossa. ”Sitä huumorii, onhan sitä joskus tuolla, kuuloo, mutta hyvin harvon”. Kirjassa ”Kissa ja kiikkutuoli, näkökulmia vanhusten hoitotyön kehittämiseen”. Voutilainen P, Nikkonen M, Merjola-Partanen M (toim.). Stakes Raportteja 160. Kirjapaino Gummerus Oy, Jyväskylä.
Luotola V, Munnukka T, Koivula M & Åstedt-Kurki P. 2003. Tehosairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja kvalifikaatiovaatimukset. Hoitotiede, 5(15), 233-241.
Löyttyniemi V. 2004. Kerrottu identiteetti, neuvoteltu sukupuoli. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Malinski V. 1991. The experience of laughing at oneself in older couples. Nursing Science Quarterly, 4(2), 69-74.
Marie M M. 2002. Humor in clinical nursing education. Journal of Nursing Education, 41(9), 420-425.
Marriner-Tomey A. 1994. Nursing theorists and their work. Mosby, London.
Martin D M. 2004. Humor in middle management: Women negotiating the paradoxes of organizational life. Journal of Applied Communication Research, 32(2), 147-170.
Martin F. 2001a. Some aspects of form and function of humor in adolescence.
International Journal of Humor Research, 14(1), 25-36.
Martin R A. 2001b. Humor, laughter, and physical health: Methodological issues and research findings. Psychological Bulletin, 127(4), 504-519.
153 physical and mental health of older adults. Aging & Mental Health, 12(6), 713-718.
Matthews J K, Hancock J T & Dunham P J. 2006. The roles of politeness and humor in the asymmetry of affect in verbal irony. Discource Processes, 41(1), 3-24.
Mattila L-R. 2001. Vahvistumista ja tunnekokemuksen jakamista – potilaan ja hoitajan vuorovaikutusta kuvaavan käsitejärjestelmän kehittäminen. Acta Universitatis Tamperensis 816. Tampereen yliopisto, Tampere.
McGhee P E & Goldstein J H (toim.). 1983. Handbook of humor research.
Springer-Verlag New York Inc., New York.
Meretoja R. 2003. Sairaanhoitajien ammattipätevyysmittari. Hoitotieteen laitos.
Turun yliopisto. Yliopistopaino, Helsinki.
Mergl R, Mavrogiorgou P, Hegerl U & Juckel G. 2005. Kinematical analysis of emotionally induced facial expressions: A novel too to investigate hypomimia in patients suffering from depression. Journal of Neurology, Neurosurgery &
Psychiatry, 76(1), 138-140.
Meriläinen P. 1986. Väestön terveydenhoidon kokonaisuus: itsehoito, virallisten ja epävirallisten terveyspalvelujen käyttö sekä niitä määräävät tekijät.
Terveydenhuollon hallinnon laitos, Kuopion yliopisto, Kuopio.
Moilander G. 2003. Työtunteet – esimerkkinä vanhustyö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Morse J M. 2009. Kirjassa ”Developing grounded theory. The second generation”.
Morse J M, Stern P N, Corbin J, Boers B, Charmaz K & Clarke A E. Left Coast Press, California.
Morse J M, Clarke A E, Bowers B, Charmaz K, Corbin J & Stern P N. 2009.
Grounded theories on solid ground. Kirjassa ”Developing grounded theory. The second generation”. Morse J M, Stern P N, Corbin J, Boers B, Charmaz K &
Clarke A E. Left Coast Press, California.
Mullany L. 2004. Gender, politeness and institutional power roles: Humor as a tactic to gain compliance in workplace business meeting. Multilingua, 23(1/2), 13-37.
Munnukka T. 2004. Lähimmäisenä yhteistyösuhteissa. Kirjassa
”Lähimmäisenrakkauden puolustus – uusvanha näkökulma hoitotyöhön”.
Kankare H, Hautala-Jylhä P-L & Munnukka T (toim.). Edita, Helsinki.
Mäki T. 2004. Laadun informaatio-ohjauksen haasteet: hoitohenkilökunnan ja laatusuositusten laadulle antamien merkitysten harmonisuus ja ristiriitaisuus.
Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 109. Kuopion yliopisto, Kuopio.
Mäkinen K. 2007. Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria.
Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
Mäkisalo 2003. Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi, Helsinki.
Mykkänen M. 2000. Vertaisarviointimenetelmä sairaanhoitajien toiminnan kehittämisessä tehohoidon osastolla. Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopio.
Niiniluoto I. 2002. Johdatus tieteenfilosofiaan. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Niiniluoto I & Saarinen E (toim.). 1986. Vuosisatamme filosofia. WSOY:n graafiset laitokset, Juva.
Niiniluoto I & Saarinen E (toim.). 2002. Nykyajan filosofia. WS Bookwell Oy, Juva.
Nikkonen M. 1996. Piiriltä siviiliin. Etnografinen tutkimus hoitamisesta
Nikkonen M. 1996. Piiriltä siviiliin. Etnografinen tutkimus hoitamisesta