Osaamisen repertuaarissa korostuivat työntekijöiden osaaminen ja osaamisen kasvu. Repertu-aarissa monimuotoisuutta kuvattiin ihmisen yksilöllisen osaamisen kautta eli monimuotoisuutta tarkasteltiin osaamisen näkökulmasta. Organisaatiossa työtehtävien räätälöintiä kerrottiin teh-tävän osaamisen ja kykyjen mukaan. Useampi esimies toi esille haastatteluissa onnistumistari-noita siitä, miten ovat nähneet työntekijöiden kehittyvän ja osaamisen kasvavan työskentely-jakson aikana. Osa esimiehistä myös kertoi onnistumistarinoita siitä, miten työntekijä on työl-listynyt Kierrätyskeskuksen määräaikaisen työsuhteen jälkeen suoraan uudelle työnantajalle eli kuinka työntekijälle on löytynyt osaamisen kasvattamisen jälkeen positiivinen jatkopolku.
Aiemmin toin esille, että valmentava esimiestyö liitettiin osittain empatian repertuaariin. Osaa-misen repertuaarissa valmentava esimiestyö korostui entisestään ja voidaankin sanoa, että re-pertuaarissa esimiehen positiota voi kuvata vahvasti valmentavana esimiehenä, osaamisen ke-hittäjänä. Monimuotoisuutta ikään kuin kuvattiin valmentavan organisaation näkökulmasta.
5.5.1 Työtehtävien räätälöinti osaamisen ja kykyjen mukaan
Ensimmäisessä esimerkissä keskustelemme erään esimiehen kanssa siitä, onko nykyinen työ-ympäristö poikennut henkilöstön monimuotoisuuden kannalta aikaisemmista työtyö-ympäristöistä.
OTE 21:
H: No mitä jos sä vertailisit sitten kun sulla on aikaisempaa esimieskokemusta sen verran pal-jon Kierrätyskeskuksen ulkopuolelta myös (.) niin tota esimerkiksi verrattuna sitten niihin ai-kaisempiin työympäristöihin (.) niin onko tää poikennut aikaisemmista (.) no jos tähän henki-löstön monimuotoisuuteen viitaten?
E5: No on joo (.) on ihan niinku selkeästi että tota (…) Miten mä lähtisin sitä purkamaan (.) no kyllä se (.) no silleen että ensinnäkin se että meillä (.) meillähän kuuluu vähän kulttuuriinkin tämmöinen että annetaan pikkusen enempi niitä mahdollisuuksia ehkä (.) mutta sitten että meillä tavallaan ei voi ihan aina edellyttää työntekijöiltä (.) tai joutuu aika paljon katsomaan sitä työtehtävää ja -vaatimusta sen työntekijän niinku osaamisen ja kykyjen mukaan (.) Että kun muualla menee mun mielestä enempi kun on silleen niinku itekin tottunut että on työtehtä-vät ja sitten että sun pitää ne hoitaa ja sitten jos et sä (.) jollain aikavälillä niitä opi tai pysty hoitamaan niin sitten pitää miettiä muita ratkaisuja (.) Meillä ehkä vähän enempi tehdään sitä että koitetaan nyt sitten löytää se (.) missä tää henkilö pärjäisi (.) Ja kyllä se sitten aiheuttaa ihan tällaisiäkin että (.) /// siis jopa tällaisia kielellisiäkin(.) että kun osalla on suomen kielen taito voi olla (.) sanotaan että arkisuomi voi olla ihan kohtuullinen (.) mutta joskus sitten käsit-teelliset asiat voi olla niinku hankala viedä niitä eteenpäin että (…) se on (.) Mitäs muuta (.) no kyllä se sitten ja sitten tulee semmoisia tavallaan tilanteita että mihin ei ole ihan ehkä osan-nut ihan varautua ja (.) tämmöisiä kulttuurisiakin jonkun verran \\\
Haastateltava kuvailee selonteossa heti alussa organisaation monimuotoisuuden olevan erilaista kuin aikaisemmissa ympäristöissä, joissa on työskennellyt. Selonteossa monimuotoisuudesta rakennetaan ikään kuin muista aiemmista poikkeavaa, ainutlaatuista sosiaalista todellisuutta.
Selonteossa myös näkyy organisaation yhteisen todellisuuden kuvailu, koska monimuotoisuu-teen viitataan kulttuurin kautta, mitä kuvaillaan ”hieman enemmän mahdollisuuksia tarjoa-vaksi”. Mahdollisuuksien tarjonnalla viitataan siihen, että työntekijän osaaminen ja kyvyt mää-rittävät sen, miten työtehtävät ja -vaatimukset määritellään. Voidaan puhua työtehtävien räätä-löinnistä osaamisen ja kykyjen mukaan. Siten sosiaalinen todellisuus rakentuu myös sen mu-kaan, että monimuotoisuutta tuetaan työtehtävien yksilölähtöisen muokkaamisen avulla, minkä keskiössä on yksilön osaaminen ja kyvyt. Valmentavan esimiehen positio näkyy taustalla, koska positiossa työntekijöiden osaamisen tukeminen ja kehittäminen on keskiössä. Selonte-ossa näkyy myös moniulotteinen jäsentely, koska selonteko ankkuroituu loppua kohden kult-tuurisuuden repertuaariin. Monikultkult-tuurisuuden repertuaarissa monimuotoisuuteen liitetään kielen ja kulttuurin merkitykset. Monikulttuurisuuden repertuaarista esimerkkejä seuraavassa luvussa (5.6 Monikulttuurisuuden repertuaari).
Myös eräässä toisessa haastattelussa kysyessäni haastateltavalta esimieheltä hänen näkemys-tään aiemmista työympäristöistä suhteessa nykyiseen työympäristöön, vertailu tapahtui osaa-misen repertuaarissa.
OTE 22:
H: Okei (.) niin just (.) miten tota sun aikaisempiin työympäristöihin verrattuna niin ((nau-raa)) jos aatellaan taas sitä ihmisten tai henkilöstön monimuotoisuutta niin?
E6: No aiemmassa elämässä ihmiset oli monimuotoisia mutta heiltä edellytettiin kaikilta sa-maa (.) Eli se kriteeri töihin otossa oli se että pystyy (.) pystyy olesa-maan siinä juoksutuksessa mikä oli määritelty (.) Että kun sut heitetään tohon hihnalle niin sä pysyt siinä (.)
Mutta tota toinen meni vähän siinä hihnalla kovempaa ja toinen hitaammin mutta oli ne (.) kri-teeristövälit missä pitää pysyä (.) Jos sä olit sieltä pois (.) niin sitten sä et ollut oikee ihminen ja sun kanssa ei sitten asuttukaan kauemmin (.) eli se oli näin yksioikoista (.) Eli se oli hyvin pelkistettyä (.) Että tota täällähän me ollaan niinku (.) vähän niinku kokoajan mahdollistetaan näille työntekijöille työ eikä niin että me annetaan työ jota he tekevät (.) Se on niinku ihan nu-rinpäin
Selonteossa osaamisen repertuaaria rakennetaan vastakkainasettelun kautta. Vastakkain asete-taan haastateltavan aiemmat työympäristöt nykyisen työympäristön kanssa ja nimenomaan osaamisen näkökulmasta. Monimuotoisuus nähdään ilmiönä, jota on ollut aiemminkin muualla, mutta erona nähdään se, mitä odotuksia työntekijöille asetetaan. Kuten aiemmassa esimerkissä, myös tässä sosiaalinen todellisuus rakentuu työtehtävien räätälöinnin näkökulmasta. Työtehtä-vien räätälöinnin ajatukseen viittaa se, kun haastateltavan mukaan työntekijöille mahdolliste-taan työ sen sijaan, että työntekijöille suoraan annettaisiin työ, jota he tekevät. Siten monimuo-toisuutta tuetaan työtehtävien yksilölähtöisen muokkaamisen avulla eli keskiössä on yksilön osaaminen ja kyvyt. Myös tässä selonteossa valmentavan esimiehen positio yksilön osaamisen tukemisen ja kehittämisen kannalta näkyy taustalla.
Eräässä keskustelussa nousi esille muutamia esimerkkejä siitä, minkälaisia fyysisen ja henkisen toimintakyvyn haasteita työyhteisössä oli lähiaikoina noussut esille. Tämän jälkeen keskuste-luun nousivat työn operatiivisen työn haasteet. Keskustelussa nousi myös esille, että loppuen lopuksi lähes kaikille löytyy työtehtävien räätälöinnin avulla jokin työtehtävä.
OTE 23:
H: Joo (.) aivan (.) onko sitten tossa työn operatiivisessa puolessa jotain (.) sellaisia haasteita muuten täällä (.) ootko sä kokenut?
E7: No (.) kyllä jonkun verran on tietysti (.) Tota niin niin (.) osa on nuoria ketkä ei tota niin töitä tottunut oikein tekemäänkään (.) niin heillä on vähän että he oppis tekemään töitä (.) ja ja jollain voi olla sitten (.) jonkun verran fyysisiä esteitä että ei jaksa tehdä mutta kyllä me pyritään sitten katsoo työtehtävät sen mukaan että (.) että se mitkä on kyvyt niin sellaisia haas-teita sitten annetaan ja osa on sitten kelle pystyy antaa enempikin haashaas-teita ja ja (.) siellä on monenlaisia
H: Onko se sitten haastavaa löytää sitten oikea tehtävä (.) jos jotain rajoitteitakin ihmisellä?
E7: No meillä on kuitenkin aika paljon erilaisia työtehtäviä täällä --- (.) niin kyllä mä tykkään että meillä on kaikille löytyy (.) mutta se että (.) mihin hänet on alkuun otettu niin on jouduttu muutaman kerran vähän kierrättää ja (.)
Haastateltava ja haastattelija ovat jo rakentaneet yhteistä todellisuutta ennen yllä olevia selon-tekoja. Yhteisen todellisuuden rakentaminen jatkuu haastattelijan puheenvuoron lähtökohdista, jossa viitataan työn operatiiviseen puoleen ja sen mahdollisiin haasteisiin. Haasteltavaa hyväk-syy osittain näkemyksen yhteisestä todellisuudesta, toteamalla operatiivisessa työssä olevan osittain haasteita. Monimuotoisuutta rakennetaan erilaisten osaamistasojen kautta jäsentämällä monimuotoisuuden ulottuvuuksista iän ja fyysisen toimintakyvyn, jotka voivat vaikuttaa osaa-misen taustalla. Selonteossa osaaosaa-misen repertuaari rakentuu siten, että työtehtäviä valitaan yk-silölähtöisesti kykyjen ja osaamisen mukaan. Täten monimuotoisuutta tuetaan työtehtävien muokkaamisen avulla. Haastattelija nostaa toisessa puheenvuorossa vielä kysymyksen siitä, onko oikean työtehtävän löytäminen haastavaa. Haastateltava jäsentää osaamisen repertuaaria vielä siten, että työntekijöillä on mahdollisuus kokeilla osaamistaan useammassa eri tehtävässä, ennen kuin ”se oikea” tehtävä löytyy.
5.5.2 Osaamisen kehittäminen
Työntekijöiden osaamisen kehittyminen nousi useissa keskusteluissa esille. Esimerkissä kes-kustelemme esimiehen kanssa nuorista työntekijöistä ja keskustelussa nousee esille se, minkä-laisia havaintoja esimies on tehnyt nuorten työntekijöiden osaamisen kehittymisestä.
OTE 24:
H: Joo (.) ootko sä käytännössä nähnyt että jos ajatellaan vaikka että joku nuori tulee töihin tänne ja (.) jotain tällaista asennemuutosta?
E5: Oon (.) sellaista tietty (.) on siis huomattu että niillä on ihan niin kuin ryhtikin parantunut tai siis että ne on saanut sellaista tiettyä itsevarmuutta ja (.) ja nuoria ihmisiä ja kun ne tekee vanhempien työntekijöiden kanssa töitä ja pärjää siinä ja (.) ja ja pystyy niiden kanssa kom-munikoimaan niin tietty itsevarmuus on parantunut huomattavasti (.) Että ihan parilla on musta ihan selvästi (.) selvästi tota (.) sellaista nähnyt (.) ja mun mielestä tosi mukava nähdä
Haastattelija esittää puheenvuorossaan kysymyksen, jossa kysyy haastateltavalta, onko hän huomannut nuorilla jonkinlaista asennemuutosta organisaatiossa työskennellessään. Haastatel-tava hyväksyy näkemyksen ja siten yhteisen todellisuuden vastaamalla myöntävästi kysymyk-seen. Vaikka yhteisen todellisuuden kuvaus alkaa puhumalla asennemuutoksesta, laajentaa
haastateltava merkityksiä puhumalla ryhdin parantumisesta ja itsevarmuuden kasvusta. Selon-teossa osaamisen repertuaariin yhdistetään osaamisen kehittyminen, mutta osaaminen liittyykin työyhteisössä toimimiseen. Eri ikäisten vuorovaikutus ja tällaisten vuorovaikutustaitojen kehit-tyminen on myös osa osaamisen kehittymistä. Siten monimuotoisuutta rakennetaan myös työ-yhteisötaitojen kehittymisen kautta.
Työntekijöiden osaamisen kehittymisestä löytyi useampikin esimerkki. Keskustelimme erään haastateltavan esimiehen kanssa monimuotoisuuden positiivisista puolista. Keskustelu siirtyi sen jälkeen siihen, onko haastateltava nähnyt organisaatiossa työntekijöiden ”kasvutarinoita”.
OTE 25:
H: Mmm (.) kyllä kyllä (.) joo (.) mites tota (.) tosta positiivisuudesta että (.) tuleeks sulla mieleen ootko sä nähnyt tällaisia kasvutarinoita täällä (.) että?
E7: No tota (.) kyllä mun mielestä tota niin kun (.) parhaita tapauksia sellaiset on jos on esi-merkiksi niin niin (.) ihan vaikka jos on ollut pitkäaikaistyötön (.) ja ja (.) täällä on päässyt sit-ten siitä työrytmistä kiinni (.) ja sitsit-ten pääsee vielä tonne vapaille markkinoille löytyy työ-paikka niin kyllä nää on mun mielestä niinku ihan huippuja (.) tai sitten että jollain tulee kiin-nostusta lähteä opiskelee (.) Mutta kyllä niillä aika monella on sitten jo se asenne siinä vai-heessa aika kohdallaan kun he tulee (.) mutta on muutamia ollut sitten mikä mun mielestä on nähty täällä että tää on heitä petrannut
Selontekoja ennen haastateltava on jäsentänyt monimuotoisuutta sen positiivisten puolien kautta eli monimuotoisuutta on määritelty positiivisuuden kautta. Haastattelija tuo kysymyksen yhteydessä esille positiivisuuden käsitteen kysymällä mahdollisista kasvutarinoista haastatelta-valta. Haastateltava jäsentää parhaiksi näkemikseen kasvutarinoiksi esimerkin, jossa yksilö on yksinkertaisesti saanut taas arkisesta työrytmistään kiinni. Myös tämän jälkeen työllistyminen muualle tai opiskelemaan lähteminen organisaation tarjoaman työjakson jälkeen on haastatel-tavan mielestä niitä parhaita tapauksia. Osaamisen repertuaarissa esimerkin kasvutarinaa voi selittää organisaation tavoitteen kautta kehittää työntekijöiden osaamista. Organisaation yhtei-nen todellisuus rakentuu ajatukselle, että mahdollisimman monelle työntekijälle rakentuu posi-tiivinen jatkopolku (työ tai opiskelu) organisaation määräaikaisen työsuhteen jälkeen.
Osaamisen repertuaarissa nostettiin esille osittain myös kysymys siitä, tarvitseeko monimuo-toisuudesta käsitteenä puhua. Eräs esimies toi esille monimuotoisuuden käsitteestä, että siitä on puhuttu erilaisten koulutusten yhteydessä. Koulutuksissa monimuotoisuuteen on viitattu myös käsitteellä ”henkilöstön erityispiirteet”. Jatkoimme aiheesta keskustelua eli siitä, puhutaanko organisaatiossa monimuotoisuuden käsitteestä ja onko käsitteestä puhuminen mahdollisesti muuttunut vuosien varrella.
OTE 26:
H: Joo (.) tuli mieleen (.) että onko ne koulutukset sitten (.) niitähän on ollut muitakin sitten varmaan tässä vuosien varrella niin onko se sitten vaihtunut miten siitä puhutaan?
E3: Öö (.) no nykyään puhutaan Kierken tapa toimia (.) että se on vaihtunut että niinkään ei enää korosteta sitä (.) monimuotoisuutta tai erityispiirteitä vaan korostetaan valmentavaa esi-miestyötä (.) ja siihen suuntaan halutaan myös viedä organisaatio (.) siihen valmentavaan (.) valmentavaan suuntaan (.) että se ois kaikessa käytännössä (.) rakenteissa eli lähinnä just siinä mikä on tää koulutusrakenne (.) mitä koulutuksia on tarjolla (.) et siinä huomioidaan (.) että on suomikerhoa ja enkkukerhoa kielitaidon lisäämiseksi ja sitten on tyhy-ryhmää missä pyritään ottamaan tällaisia elämänhallinnan asioita (.) sitä kautta (.) ja sitten (.) on jatkuvaa koulutusta esimiehille ja työntekijöille tarjolla kaikkea työelämäkortteja ja asiakaspalvelukou-lutusta ja tällaisia
Selonteossa monimuotoisuudesta rakennetaan todellisuutta, jossa käsitettä itsessään ei ole tar-vetta korostaa puheessa. Haastateltava tarjoaa ikään kuin vaihtoehtokäsitteiksi ”Kierken tavan toimia”, joka viittaa laajemmin organisaation toimintamalliin ja esimiesten kohdalla valmenta-vaan esimiestyöhön. Valmentavan esimiestyön taustalla on yksilöllisyyden huomioon ottami-nen tukemalla työntekijän osaamista ja sen kehittymistä. Tulkitsen selonteon siten, että haasta-teltavan nimittämä valmentava suunta organisaatiolla tarkoittaa valmentavaa organisaatiota, jonka keskiössä on työntekijöiden osaaminen ja osaamisen kehittäminen. Haastateltavan mu-kaan valmentava organisaatio on se organisaation yhteinen todellisuus, jota tavoitellaan tule-vaisuudessa. Osaamisen repertuaarissa monimuotoisuudesta rakennetaan sosiaalista todelli-suutta, jossa osaamista sekä sen tukemista ja kehittämistä rakennetaan yksilölähtöisesti.