Lukiossa opinto-ohjauksen tärkein tehtävä on olla tukemassa opiskelijaa kaikissa opis-keluun liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaajan työhön kuuluu myös huolehtia, että opiske-lija saa lukiosta parhaat mahdolliset tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee hakeutuessaan jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjauksessa lukio-opinnot nähdään 3-4 vuoden jatkumona, joiden ajalle ohjaus rytmitetään tukemaan opiskelijan tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sekä jatko-opintosuunnitelman laatimisessa ja niiden päivittämisessä. Opiskelijoilla tulee olla myös mahdollisuus käydä läpi ja käsitellä erilaisia asioita pienryhmissä opiskelijatove-reidensa kanssa. Pienryhmissä käsiteltävien aiheiden tulee olla sellaisia, että ne voidaan jakaa toisten kanssa ja niiden käsittely pienryhmässä on mielekästä. Liian henkilökoh-taiset asiat on hyvä keskustella yksilöohjauksessa. (Opetushallitus 2015, 218.)
Lukiossa opiskelija joutuu tekemään monia valintoja tulevaisuutensa suhteen ja päätök-senteko voi olla yksin hankalaa. Opinto-ohjaajan tulee tarjota riittävästi henkilökoh-taista ohjausta, jotta opiskelijat voivat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa keskustella on-gelmatilanteista ja vaikeista päätöksistä. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijat voi-vat keskustella opinto-ohjaajan kanssa kurssivalinnoista, urasuunnitelmista sekä myös
9
yleisesti tulevaisuuteen ja elämänhallintaan liittyvistä asioista. Opinto-ohjauksen tehtä-vänä on tukea ja auttaa erityisen tuen piirissä olevia opiskelijoita myös opiskelun käy-täntöön liittyvissä kysymyksissä. (Opetushallitus 2015, 218.) Opinto-ohjauksen para-doksina voidaan nähdä tilanne, jossa hyvin sujuvien opintojen ja onnistuneiden koulu-tusvalintojen kohdalla ohjausta ei välttämättä edes tiedosteta niin koulun kuin opiskeli-jankaan puolesta. Opinnoissaan menestyvät ja sosiaaliset ihmiset osaavat todennäköi-sesti myös hakeutua ohjaukseen paremmin. Vastaavasti taas ohjausresurssien ulkopuo-lelle jäävät ne, jotka ohjausta todella tarvitsisivat, mutta eivät syystä tai toisesta osaa ha-keutua ohjauksen piiriin. (Saari 2017, 9.)
Suomen lukiolaisten liiton tekemässä tutkimuksessa (Wilo & Suomen lukiolaisten liitto 2012) selvitettiin lukion opinto-ohjaajien käsityksiä ja kokemuksia ohjauksen tarpeista.
Tutkimuksen mukaan reilu kolmannes lukiolaisista koki saaneensa ohjausta liian vähän tai ei lainkaan jatko-opintosuunnitelmia koskien. Ohjaajien työtä vaikeuttavat vien suuri määrä ja resurssipula. Suomen lukiolaisten liiton mukaan ohjeellinen ohjatta-vien määrä olisi yksi kokoaikainen opinto-ohjaaja 200 opiskelijaa kohden. Tähän ei var-sinkaan suurimmissa lukioissa päästä.
Ohjaajat kokivat ohjauksen tarpeen lisääntyneen viime vuosina voimakkaasti. Suurin osa opiskelijoista pärjää lukiossa hyvin ja heidän kohdallaan resurssit ovat riittävät.
Vastapuolena taas moniongelmaisten ja putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden osuus on ohjaajien mukaan lisääntynyt. Syitä ovat mm. luokattoman lukion valinnanvapaus sekä oppimisvaikeuksien ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Ohjaajat kokivat, että suurin ohjaustyö joudutaan keskittämään kurssivalintoihin ja lukion teknisten asioi-den suorittamiseen, jonka jälkeen ei enää jää aikaa kokonaisvaltaisemmalle ohjaus-työlle, jota monet opiskelijat tarvitsisivat. Myös näiden asioiden vuoksi ohjaajat koki-vat, että työn kuormittavuus ja määrä on kasvussa. Ohjauksen työreviiri on laajentunut ja kiire leimaa jokapäiväistä työtä. Jatkokoulutustarjonta on myös laajentunut ja moni-puolistunut ja se kasvattaa osaltaan ohjauksen tarvetta. Ohjaajien yhtenäinen ja selkeä toive on saada lisää opinto-ohjaajia ja aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Nykypäivän vaatimukset edellyttävät, että opinto-ohjaajan on oltava todellinen monitaituri, lukion ja yhteiskunnallisten koulutus- ja työmarkkinoiden sisällöllinen, rakenteellinen ja pedago-ginen asiantuntija. (Tuijula 2015.)
Vuonna 2016 uudistunut lukion opetussuunnitelma toi mukanaan kaksi pakollista opinto-ohjauksen kurssia. Ensimmäinen OP1 Minä opiskelijana -kurssi keskittyy
lukio-10
valintoihin, tiedonhakutaitoihin sekä opiskelijan itsetuntemukseen ja omien vahvuuk-sien löytämiseen. Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijaa aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonhakijaksi, joka osaa hyödyntää erilaisia välineitä tiedonhaussa, mutta myös sovel-taa ja käyttää löytämäänsä tietoa oikein. OP2 Jatko-opinnot ja työelämä -kurssi sovel-taas pi-tää sisällään enemmän asioita jatkokoulutuksista ja ammatinvalinnasta. Selkeä jako kurssien välillä ja opinto-ohjauksen pakollisten kurssien lisääminen on ”kentältä” kuul-lun palautteen tulosta. Palautteen mukaan opiskelijat tarvitsevat enemmän ohjausta opintojen suunnitteluun ja omien opiskelutekniikoiden kehittämiseen sekä lisää tietoa jatkokoulutus- ja uramahdollisuuksista. Erityisesti OP2 -kurssin tehtävänä on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta jatkokoulutusmahdollisuuksista lukion jälkeen. Kurssin ai-kana tutustutaan toisen ja korkea-asteen koulutustarjontaan sekä lisätään työelämätunte-musta ja työelämätaitoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan lukion opinto-ohjaus toteutetaan ta-valla, joka tukee opiskelijan aktiivista osallistumista ja vastuullisuutta. Tärkeimpinä asi-oina pidetään opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja kykyä hankkia ongelmiinsa ratkaisuja itsenäisesti. Yksi ohjauksen tärkeimmistä tavoitteista on myös, että opiskelija pystyy uravalinnoissaan realistisesti ja itsenäisesti arvioimaan omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan hakeutua erilaisille aloille. (Opetushallitus 2015, 218-220.)
Uusi opetussuunnitelma toi mukanaan paljon toivotun ajallisen lisäyksen lukion opinto-ohjaukseen. Suomen opinto-ohjaajien ry:n puheenjohtajana vuonna 2015 toiminut Jukka Eero Vuorinen pitikin aiempaa yhtä pakollista opinto-ohjauksen kurssia, eli 22 tuntia ri-poteltuna pitkin lukio-opintoja auttamatta riittämättömänä. Mahdollisuudet saada tietoa itsensä kehittämisestä, tulevista koulutus- ja uramahdollisuuksista sekä ylioppilaskirjoi-tuksista tuossa ajassa jäävät käytännössä aivan liian pieniksi. Uusi opetussuunnitelma ja toinen pakollinen ohjauksen kurssi vastaa niin opiskelijoidenkin kuin korkeakoulujen antamaan palautteeseen, että ohjausta tarvitaan lisää. SOPO ry:n mukaan opinto-ohjaus ei ole mikään opetuskurssi, jossa opo vain puhuu ja opiskelijat kuuntelevat, vaan ohjaus on pikemminkin vuorovaikutuksellinen prosessi. Itsetuntemusta ja tietämystä koulutus- ja uramahdollisuuksista voidaan edistää erilaisten ryhmäkeskustelujen, pelien sekä mui-den prosessimaisten työtapojen avulla. Itsetuntemukseen liittyy läheisesti myös elämän-hallinnan sekä stressin elämän-hallinnan taidot, joita ohjauksessa pyritään tunnistamaan ja ke-hittämään. Keskeinen työtapa henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla on ryhmäohjaus, jossa samoista asioista ja tulevaisuuden haaveista kiinnostuneet opiskelijat voivat kes-kustella keskenään ja jakaa tietoa ja ajatuksia. Uuden OP2 -kurssin myötä opiskelijat pääsevät myös lähemmäs konkreettista opiskelua korkeakouluissa erilaisten vierailujen
11
ja tutustumiskäyntien avulla. Opiskelijoiden on helpompi kuunnella kokemuksia ja sa-maistua nuoreen opiskelijaan kuin vanhemman sukupolven edustajaan omalta koululta.
(Trötschkes 2015. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/16/opinto-ohjaus-enemman-tyoelamataitoja-ja-itsetuntemusta)