Yksi suurimmista eroista analyysin tuloksena oli, että tasa-arvo näyttäytyi opetussuun-nitelmassa selkeämmin kuin ohjaajien haastatteluissa. Opetussuunopetussuun-nitelmassa koroste-taan useassa kohdassa, kuinka tasa-arvo on lukion tärkeimpiä arvoja ja miten sen tulisi
56
näkyä päivittäisessä opiskelussa. Kun taas ohjaajien haastatteluissa tasa-arvolle ei an-nettu juuri ollenkaan painoarvoa, eikä se noussut yhdessäkään haastattelussa esiin. Oh-jaajat keskittivät huomionsa enemmänkin yksilön valinnanvapauteen ja yksilöllisyyden huomioimiseen, mutta tasa-arvokysymykset eivät tulleet keskusteluun mukaan missään vaiheessa. Lisäksi erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden huomioiminen jäi haastatteluissa huomiotta. Opetussuunnitelmassa huomioitiin paremmin erityisen tuen merkitys ja sen tarjoaminen opiskelijoille. Toisaalta tähän asiaan ei haastattelurungon-kaan puolesta annettu huomiota.
Ryhmäohjaus näkyy opetussuunnitelmassa suurempana ja keskeisempänä ohjauksen vä-lineenä kuin ohjaajien käsityksessä. Ohjaajien haastatteluissa ryhmäohjaus jäi vain pie-neen sivurooliin, eikä sen tehtävää mainittu kuin informaatio- ja tiedotuskanavana. Ope-tussuunnitelmassa puolestaan ryhmäohjaukselle annetaan suurempi arvo ja sitä pidetään yksilöohjausta tukevana ohjausmuotona asioissa, joista opiskelijat, jotka ovat samassa tilanteessa voivat keskustella ryhmässä keskenään.
57
9 YHTEENVETO JA KATSAUS NYKYHETKEEN
Sosiodynaamisen ohjauksen periaatteiden näkyminen lukion opinto-ohjauksessa on tä-män tutkimuksen perusteella selkeää. Uusi lukion opetussuunnitelma luo pohjan, jonka puitteissa ohjaustyötä lukioissa toteutetaan ja josta on havaittavissa sosiodynaamisen ohjauksen vaikutuksia. Tähän tutkimukseen tehdyt haastattelut myös vahvistavat, että sosiodynaamista ohjausotetta käytetään lukion ohjauksessa yleisesti ja sen periaatteet näkyvät myös ohjaajien toimintatavoissa. Lukion opinto-ohjaajat arvostavat yksilökes-keisyyttä ja yksilön valinnanvapautta, ja ne toimivat ohjauskeskusteluiden lähtökohtina.
Ohjaajat pyrkivät ottamaan opiskelijat huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja auttamaan heitä mahdollisuuksiensa mukaan kaikissa opiskelijan mieltä askarruttavissa asioissa. Elämänkenttä ja sen kartoittaminen korostui myös jokaisessa haastattelussa ja ohjaajat painottivatkin sen tärkeyttä, jotta ohjausta voidaan suunnata oikeisiin asioihin.
Lukiossa tapahtuva ohjaus ei siis ole vain kaavamaista jatko-opiskelupaikkoihin pai-mentamista, vaan ohjauskeskustelut pureutuvat syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti opis-kelijan elämään. Jokaisen opisopis-kelijan kohdalla pyritään yksilöllisesti selvittämään kiin-nostuksen kohteet, mahdolliset vaikeudet sekä muut tulevaisuuden suunnitteluun vaikut-tavat asiat. Edellä mainitut sosiodynaamisen ohjauksen periaatteet näkyivät myös luki-oiden opetussuunnitelmissa ja ne tuotiin siellä selkeästi esiin.
Lukiolaisten ohjaus on muuttuvassa tilassa, mutta sen asema suomalaisessa koulutusjär-jestelmässä on jo vakiintunut ja merkitys tiedostettu. Tulevaisuudessa moniammatilli-nen yhteistyö ohjauksessa korostuu entisestään. Tähän vaikuttaa esimerkiksi lisäänty-neet mielenterveydelliset ja arjen hallinnalliset ongelmat nuorten keskuudessa. Koulu-uupuminen on entistä yleisempää lukiolaisten keskuudessa, jonka seurauksena yhä use-ammalla nuorella on hoitosuhteita eri tahojen kanssa. Opinto-ohjaajat ovat tärkeässä roolissa uupumuksen ja muiden ongelmien havaitsemisessa sekä niihin kohdistuvien tu-kitoimien käynnistämisessä.
Resurssien puute ja jatkuva kiire luovat vain oman haasteensa lukion opinto-ohjaukseen ja sen tavoitteiden toteutumiseen. Ohjauksen tarve on yhä suurempaa, mutta ohjattavien suuri määrä ja lukion teknisiin asioihin suuntautuva ohjaus syö aikaa henkilökohtaisem-malta ja syvällisemmältä ohjaukselta. Lukion opinto-ohjauksen yksi suurimmista haas-teista tulevaisuudessa on resurssien lisääminen ja ohjauksen kohdentaminen sitä tarvit-seville. Moninaisten ongelmien kanssa painiskeleva lukiolainen tarvitsee yksilöohjausta enemmän ja monipuolisemmin kuin sitä nykyisillä resursseilla on tarjolla. Ohjauksen
58
tärkeys ja tarpeellisuus on yleisesti tiedostettu asia, mutta myös käytännön toimia tarvi-taan, jotta ohjauksesta saadaan entistä hedelmällisempää ja ohjaustarpeisiin vastaavaa.
Opinto-ohjaajien työ lukiossa on yhä kuormittavampaa ja ohjauksen kenttä laajenee koko ajan työelämän ja koulutuksen kentän monipuolistuessa. Lisää opinto-ohjaajien virkoja perustamalla ohjattavien määrää saataisiin tasattua ja resursseja kohdennettua enemmän yksilöohjaukseen.
59
LÄHTEET
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vasta-paino
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käy-täntö. Helsinki. Gaudeamus.
Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja.
Tampere. Vastapaino
Juutilainen, P-K. 2007. Suhteita ja suunnanottoa. Näkökulmia nuorten ohjaukseen. Jo-ensuu. Joensuun yliopistopaino.
Karjalainen, M., H. Heikkinen., R. Huttunen & M. Saarnivaara. 2006. Dialogia ja ver-taisuus mentoroinnissa. Aikuiskasvatus 2/2006, vol. 26
Kauppila, P., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämän-kulku. Joensuu. Itä-Suomen yliopisto.
Kvale, S. 1996. Interviews An introduction to qualitative research interviewing. Thou-sand Oakes (CA): Sage.
McMahon, M. 2016. Career Counselling: Constructivist approaches (2nd edition.) New York. Taylor and Francis.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö – Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki.
Gaudeamus.
Opetushallitus. 2015. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Helsinki. Next Print Oy.
Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisa-dan ohjaustyöhön. Suom. P. Auvinen. Helsinki. Psykologien kustannus Oy.
Peavy, R. V. 2004. Sosiodynaaminen näkökulma ja ohjauksen käytäntö. Suom, P. Auvi-nen. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tie-teenalana III. Jyväskylä: PS-kustannus.
Peavy, R. V. 2006 Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki. Psykologien kustannus.
Ruusuvuori, J., Nikander, P., & Hyvärinen, M. 2010. Haastattelun analyysi. Tampere.
Vastapaino
60
Saari, J. 2017. Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta. Suo-men lukiolaisten liitto. Helsinki
Tuijula, T. 2015 Tue, ohjaa, opasta, lisäkurssilla tehosta – Ohjaajien kokemuksia lukion opinto-ohjauksesta. Kasvatus 1/2015.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (5. uud. p.).
Helsinki. Tammi.
Trötschkes, R. 2015. Opinto-ohjaus: enemmän työelämätaitoja ja itsetuntemusta. Yle uutiset. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/16/opinto-ohjaus-enemman-tyoelamataitoja-ja-itsetuntemusta Haettu 5.12.2018.
http://fidipro.fi/tulevaisuuden-lukio-uhat-ja-mahdollisuudet/ Haettu 27.2.2019
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lukioselvitys-lukiokoulutusta-arvostetaan-haasteina-tulevaisuuden-osaamistarpeet Haettu 27.2.2019
61
LIITTEET
LIITE 1. Haastattelurunko
Haastattelurunko yksilöhaastatteluihin
Aloitus: Yleistä ohjauksesta:
- Kerro työstäsi ohjaajana ja miten päädyit alalle?
- Mitä pidän tärkeänä omassa ohjausfilosofiassasi?
- Mitä pidät tärkeänä ohjauskeskustelussa/luokkaohjauksessa?
- Miten pyrit huomioimaan yksilön?
- Miten kiire ja koulutuspoliittiset päätökset vaikuttavat ohjaukseen?
Syventyminen sosiodynaamiseen ohjaukseen:
- Mikä on oma suhteesi sosiodynaamiseen ohjaukseen ja ”peavylaisyyteen”?
- Miten rakennat yhteistyösuhteen ohjattavan kanssa?
- Miten yksilön valinnanvapaus näkyy ohjauksessa?
- Oletko hyödyntänyt elämänkenttää ohjauksessasi?
- Miten tuet ohjattavan aktiivista osallisuutta?
- Miten näet roolisi auttajana ohjattavan elämänsuunnittelussa?
- Miten moniammatillinen yhteistyö näkyy ohjauksessasi?
- Miten tavoitteellisuus ja prosessimaisuus näkyy ohjaustyössä?
Loppuyhteenveto ja heränneet ajatukset