Opetus aviorikoksesta ja Gehenna

Seuraavaksi käsittelen Matt. 5:27–30 tekstiä, jossa aiheena on aviorikos. Siinä missä keiden 21–22 tarkoituksena oli osoittaa puheen olevan rinnastettavissa tekoihin, on ja-keiden 27–30 tarkoituksena verrata pienempiä tekoja suurempiin. Naisen katsominen himoitsevasti on aviorikos sydämessä ja verrattavissa vakavampiin tekoihin. Jakeet 27–

30 eroavat myös aiemmin käsitellyistä jakeista siinä, ettei rangaistukselle anneta kevy-empiä muotoja vaan aviorikoksen tekijä joutuu suoraan Gehennaan. Käsittelyssä olevien jakeiden suomennos ei välitä alkutekstin merkityksiä tarpeeksi hyvin, joten aloitan kä-sittelyn kääntämällä tekstin.

27 Ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη· οὐ μοιχεύσεις. 28 ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι πᾶς ὁ βλέπων γυναῖκα πρὸς τὸ ἐπιθυμῆσαι αὐτὴν ἤδη ἐμοίχευσεν αὐτὴν ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ. 29 Εἰ δὲ ὁ ὀφθαλμός σου ὁ δεξιὸς σκανδαλίζει σε, ἔξελε

33 Luz 2007, 240.

22

αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· συμφέρει γάρ σοι ἵνα ἀπόληται ἓν τῶν μελῶν σου καὶ μὴ ὅλον τὸ σῶμά σου βληθῇ εἰς γέενναν. 30 καὶ εἰ ἡ δεξιά σου χεὶρ σκανδαλίζει σε, ἔκκοψον αὐτὴν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· συμφέρει γάρ σοι ἵνα ἀπόληται ἓν τῶν μελῶν σου καὶ μὴ ὅλον τὸ σῶμά σου εἰς γέενναν ἀπέλθῃ.

27 Olette kuulleet sanottavan: Älä tee aviorikosta. 28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista/vaimoa tätä himoiten on jo tehnyt sy-dämessään aviorikoksen. 29 Jos siis oikea silmäsi saattaa sinut ansaan, niin poista se ja heitä se pois luotasi. Sillä onhan sinulle parempi tuhota yksi ruumiisi jäsen, kuin että sinun koko ruumiisi heitettäisiin Gehennaan.

30 Tai jos oikea kätesi saattaa sinut ansaan, leikkaa se ja heitä se pois luo-tasi. Sillä onhan sinulle parempi tuhota yksi ruumiisi jäsen, kuin että koko ruumiisi menisi Gehennaan.

Alkukielen sana σκανδαλίζω on käännetty 1992 kirkkoraamatussa sanalla ”vietellä”. Ky-seinen kreikankielinen verbi on peräisin substantiivista σκανδάλον, joka tarkoittaa ansaa tai osaa, joka laukaisee ansan.³⁴ Verbimuodon σκανδαλίζω voi siis ymmärtää ansaan saattamisella tai ansoittamisella. Sanat σκανδαλίζω ja σκάνδαλον esiintyvät jo Sep-tuagintassa, jossa niiden merkitykset ovat myös ansa tai ansaan saattaminen.³⁵ Sanojen merkitykset ja niiden tärkeys ovat peräisin Septuagintasta ja toisen temppelin ajan juu-talaisuudesta. Tämä käy ilmi siitä, että sanat esiintyvät harvoin juutalaisten tekstien ul-kopuolella. Sanat ovat myös olleet kaukana kreikkalaisesta ajattelusta sillä kirkkoisät ovat joutuneet toistuvasti selvittämään sanojen tarkoitusta.³⁶ Substantiivimuodon ja verbimuodon eroilla on ero ansaan joutumisen vakavuuden kannalta. Substantiivi σκάνδαλον on yksittäinen este uskoon tulemisen tiellä ja syy tuolta tieltä poikkeami-seen, joskin näin ei aina käy. Verbimuoto σκανδαλίζω taas on kaatumisen tai ansaan joutumisen syy ja σκανδαλίζομαι on varsinainen kaatumisen tai ansaan joutumisen ta-pahtuma.³⁷ Sekä substantiivi- että verbimuoto viittaavat siis johonkin kaatumiseen tai ansaan joutumiseen, jotka estävät kulkua oikealla tiellä. Kyse on nimenomaan uskonnol-lisesta polusta tai tiestä, jota pitkin kuljetaan. Viettelyn sijasta suomennoksessa voitai-siin käyttää esimerkiksi eksyttää tai saattaa harhaan, mikäli halutaan välittää alkukielen merkitys mutta saada se helpommin ymmärrettävään muotoon. Sanojen taustalla on

34 Liljeqvist 2007, 323.

35 Stählin 1983, 340–341.

36 Stählin 1983, 344.

37 Stählin 1983, 345.

23

siis merkittävää tietoa kyseisen kohdan kannalta. Lisäksi molemmat sanat toistuvat tut-kielmassani, kun käsittelen Matteuksen lukua 18.

Kyseisen kohdan kannalta ansoittamiseen viittaava merkitys on sopiva. Tämän lyhyen vertauskuvan avulla viestitään, kuinka on parempi menettää yksi ruumiinjäsen kuin se tallella jäädä ansaan ja eksyä oikealta tieltä. Jakeiden opetus ruumiinjäsenien irrottami-sesta ja pois heittämisestä on väkivaltainen mutta ansaan liittyvällä puheella niistä tulee hieman ymmärrettävämpiä.

Redaktion kannalta Matt. 5:29–30 on monimuotoisempi aiemmin käsiteltyihin jakeisiin (21–22) verrattuna. Jakeet 21–22 ovat vain Matteuksen evankeliumissa, kun taas jakeet 29–30 löytyvät useasta eri kohdasta eri muodoissa. Erilaiset versiot jakeen tekstistä löy-tyvät kohdista Matt. 18:7–9 ja Mark. 9:43–47. On mahdollista, että Matteus on käyttä-nyt Markusta lähteenä ja muokannut sanontaa luvun kahdeksantoista tekstiin ja samalla liittänyt sen lukuun viisi. Ulrich Luz pitää kuitenkin todennäköisenä, että Matteuksella on ollut käytössään erillinen lähde, joka on sisältänyt Mark. 9:43–47 tekstin eri muo-dossa.³⁸ Tämä sama lähde olisi ollut pohjana myös Matt. 5:29–30 kohdalle, jolloin Mat-teus ei olisi käyttänyt sanontaa kahta kertaa vaan kyseinen lähde olisi sisältänyt sanon-nan kaksi kertaa.³⁹ Hagner olettaa Matteuksen käyttäneen luvussa 18 Markuksen evan-keliumia lähteenä, kun taas luvussa viisi olisi ollut toinen lähde, jota Matteus olisi muo-kannut.⁴⁰ Jakeiden 29–30 alkuperälle ei ole siis varmuutta. Varmaa on kuitenkin, että Matteus on kokenut kyseisen teeman tärkeäksi ja sisällyttänyt sen lukuun 5. Jakeet 29–

30 on joko säilytetty lähteestä uuteen tekstiin, tai jakeet ovat olleet tärkeä lisätä luvusta 18 luvun 5 tekstiin.

Aviorikosta käsittelevä opetus (Matt. 5:27–30) on jatkoa tappamista käsittelevälle ope-tukselle, minkä takia se on sisällöltään tiiviimpi. Tekstin lyhyys ja tiiviys tekee kuitenkin rangaistuksesta vakavamman. Jakeessa 22 olevaa rangaistuksen porrastusta ei ole ole-massa vaan katsominen himoitsevasti aiheuttaa suoraan Gehennan uhan. Tappamista käsittelevät jakeet ilmaisevat loukkaavien sanojen olevan rangaistavia Gehennan tulella.

Samanlainen merkitys voidaan löytää aviorikosta koskevista jakeista. Pienet teot ja

38 Luz 2007, 242.

39 Luz 2007, 242.

40 Hagner 1993, 120.

24

ennen kaikkea ajatukset (himo) ovat rangaistavia Gehennan tulella. Yksikään sana tai ajatus ei siis jää Jumalalta huomioimatta tai rankaisematta. Kokonaisuutena Matt. 5:21–

30 opetus siis on, että myös sanat ja ajatukset ovat rikkomuksia ja rangaistuksen alaisia tekojen kanssa. Gehennan tehtävä käsitellyissä kohdissa on siis tehdä rangaistus ja sen uhka varmaksi ja tiettäväksi. Käsiteltyjen kohtien opetus on myös selvennystä Matt. 5:20 kohdalle, jossa Jeesus käskee noudattamaan lakia paremmin kuin fariseukset tai kirjurit.

Tekstin sisäinen yleisö on saattanut ihmetellä miten lakia voisi edes noudattaa parem-min kuin fariseukset. Jakeesta 21 alkavalla opetuksella Jeesus tekee selväksi, ettei laki koske vain ulkoisia tekoja vaan myös sanoja ja ajatuksia. Nämä sanat ja ajatukset eivät välttämättä tule yleisesti tietoon, mutta ne ovat rangaistuksen, Gehennan liekkien, ar-voisia siinä missä näkyvätkin teot.

Jakeet 21–32 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Molemmat noudattavat samaa kaavaa: aluksi esitetään vanha käsky, jota myöhemmin kiristetään antamalla ohjeita siitä, mitä käsky oikeasti tarkoittaa. Jakeissa 23–24 annettava ohje on mahdollista to-teuttaa, joskin tekstin sisäiselle yleisölle sen toteuttaminen on vaativaa ja tarkoittaisi monen päivän matkaa takaisin Galileaan. Opetuksena on, ettei uhreilla ole väliä niin kauan kuin sydämessä on jokin vialla. Jakeissa 29–30 annettu tarkennus on vaativampi kuin jakeissa 23–24 annettava. Kuinka moni kuulijoista olisi oikeasti ollut valmis leikkaa-maan kätensä tai poistaleikkaa-maan silmänsä viettelyksen takia. Kohtien yhteinen funktio on opettaa, ettei käskyjä ole mahdollista noudattaa. Tärkeää ei ole teot vaan se mitä sydä-messä on.

Jakeissa 27–30 kuulijat joutuvat valitsemaan, menettääkö yhden silmän tai käden vai heitetäänkö molemmat silmät ja kädet tallella Gehennan tuleen. Silmän ja käden pois-taminen on järjetöntä ja siitä tulee vielä järjettömämpää, jos päättelyä jatkaa kysymällä:

mitä tehdä, kun toinenkin silmä alkaa houkutella. Tärkeää opetuksen mukaan on siis se mitä on sisällä ja se, ettei kenenkään ole mahdollista toteuttaa käskyjä täydellisesti. Ih-miset eivät voi loputtomiin poistaa syntiä tekeviä ruumiin osia. Apua pitää siis hakea jostakin muualta. Luvun 5 viimeinen jae kuvaa luvussa olevaa opetusta: ”Olkaa siis täy-dellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” Tähän täydellisyyteen ei kui-tenkaan voida päästä.

25

Samoin kuin vihaa koskevassa kohdassa, on tuonpuoleisen rangaistuksen tehtävä koros-taa pieniä rikkomuksia. Vaikka ei tekisikään aviorikoksen määritelmän täyttäviä tekoja, on himoitseva katse riittävä synti. Tuon näkymättömän rikkomuksen rangaistuksena toi-mii Gehenna. Tuonpuoleinen rangaistus korostaa rangaistuksen tulevan Jumalalta, ei maalliselta taholta.

Aviorikosta ja tappamista käsittelevistä kohdista on löydettävissä yhtenäinen rakenne.

Ensin Jeesus opettaa lain olevan ankarampi kuin mitä on oletettu (Matt. 5:21–22 ja Matt.

5:27–30), jonka jälkeen seuraa lisäopetusta kummastakin aiheesta (Matt. 5:23–26 ja Matt. 5:31–32). Vihaa ja aviorikosta käsittelevät kohdat muodostava yhdessä kokonai-suuden. Vihan kohdalla opetetaan, että ajatukset ovat yhtä tärkeitä kuin teot. Oikeat ajatukset ovat yhtä tärkeitä kuin teot. Aviorikosta käsittelevä kohta taas opettaa, ettei ihminen kykene tekemään vain oikeita tekoja tai ajattelemaan vain oikealla tavalla. Hel-vetin uhka ohjaa ihmisiä pyrkimään täydellisyyteen mutta myös myöntämään, ettei lakia voi noudattaa täydellisesti.