6 Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantai-siin myllynkivi ja hänet upotettaipantai-siin meren syvyyteen. 7 "Voi tätä maail-maa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ih-mistä, jonka kautta ne tulevat! 8 Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hak-kaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuo-lena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tal-lella heitetään ikuiseen tuleen. 9 Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tu-leen. 10 "Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.
Käsittelyn kannalta keskeinen jakso on Matt. 18:6–10. Jakeet 8–9 ovat rinnakkaisia Matt.
5:29–30 kohdalle, joskin eivät täysin samanlaisia. Evankeliumin lukua 5 olen käsitellyt tutkielman luvussa 4.2. Luvussa 5 olevat puutteet käännöksessä ovat läsnä myös luvun 18 tekstissä. Jakeissa 6–9 on toistuvasti ansaan joutumiseen liittyvää sanastoa. Jakeissa 6,8 ja 9 on verbi σκανδαλίζω ja jakeessa 7 on kolme kertaa substantiivi σκάνδαλον. Mo-lemmat sanat viittaavat ansaan. Verbimuoto tarkoittaa ansoittamista tai ansaan saatta-mista ja substantiivimuoto tarkoittaa yksittäistä ansaa. Vuoden -92 kirkkoraamattu on kääntänyt kyseiset sanat monella eri tavalla. Jakeessa 6 verbi on käännetty ”johdattaa lankeemukseen, jakeissa 8 ja 9 verbi on käännetty ”viettelee sinua” ja jakeessa 7 sub-stantiivimuoto on käännetty sanalla viettelys. Olen käsitellyt tarkemmin luvussa 4.2 myös sanojen historiaa ja merkitystä. Selvää on, että kohdan suomennos ei ole käsitte-lyn kannalta riittävän hyvä. Suomennoksessa sanojen merkitykset on tehty lukijalle hel-poksi mutta niiden kreikankielisten vastineiden painoarvo katoaa. Aloitan siis kohdan käsittelyn kääntämällä Matt. 18:6–10 katkelman.
6. Ὃς δ’ ἂν σκανδαλίσῃ ἕνα τῶν μικρῶν τούτων τῶν πιστευόντων εἰς ἐμέ, συμφέρει αὐτῷ ἵνα κρεμασθῇ μύλος ὀνικὸς περὶ τὸν τράχηλον αὐτοῦ καὶ καταποντισθῇ ἐν τῷ πελάγει τῆς θαλάσσης. 7. Οὐαὶ τῷ κόσμῳ ἀπὸ τῶν σκανδάλων· ἀνάγκη γὰρ ἐλθεῖν τὰ σκάνδαλα, πλὴν οὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ δι’
οὗ τὸ σκάνδαλον ἔρχεται. 8. Εἰ δὲ ἡ χείρ σου ἢ ὁ πούς σου σκανδαλίζει σε, ἔκκοψον αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστιν εἰσελθεῖν εἰς τὴν
34
ζωὴν κυλλὸν ἢ χωλὸν ἢ δύο χεῖρας ἢ δύο πόδας ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὸ πῦρ τὸ αἰώνιον. 9. καὶ εἰ ὁ ὀφθαλμός σου σκανδαλίζει σε, ἔξελε αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστιν μονόφθαλμον εἰς τὴν ζωὴν εἰσελθεῖν ἢ δύο ὀφθαλμοὺς ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός.
10 Ὁρᾶτε μὴ καταφρονήσητε ἑνὸς τῶν μικρῶν τούτων· λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οἱ ἄγγελοι αὐτῶν ἐν οὐρανοῖς διὰ παντὸς βλέπουσιν τὸ πρόσωπον τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.
6. Joka saa ansaan yhden näistä pienistä, jotka minuun uskovat, hänelle olisi parempi ripustaa myllynkivi kaulaan ja upottaa syvälle mereen. 7. Voi maailmaa ja sen ansoja. Sillä ansojen on tultava mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ansa tulee. 8. Jos kätesi tai jalkasi saa sinut ansaan, leikkaa ne irti ja heitä pois luotasi. Sinulle on jalompaa päästä sisälle elämään kä-dettömänä tai ontuvana kuin molemmat kädet ja molemmat jalat tallella tulla heitetyksi ikuiseen tuleen. 9. Ja jos silmäsi saa sinut ansaan, repäise se irti ja heitä se pois. Sinulle on jalompaa yksisilmäisenä päästä sisälle elämään kuin molemmat silmät tallella tulla heitetyksi tulen Gehennaan.
10. Katsokaa ettette halveksi/väheksy yhtäkään näistä pienistä. Sillä sa-non teille, että heidän enkelinsä saavat aina ja jatkuvasti katsoa isäni kas-voja taivaissa.
Käännöksestä kohdat, joissa puhutaan ansoista käyvät siis paremmin ilmi. Lisäksi ja-keissa 8 ja 9 esiintyvä καλός voidaan ymmärtää eri tavoilla. Sanan merkitys on kaunis, jalo tai hyvä. Kauneus ei ole kohtaan sopiva merkitys. Jakeet 8 ja 9 voisi siis kääntää sanalla hyvä tai jalo. Etenkin sana ’jalo’ tuo esille paremmin ensimmäisen vuosisadan ajattelua ja aiheuttaa tarkoituksellisen ristiriidan Jeesuksen opetuksen ja kuulijoiden ajattelun välillä. Uuden testamentin pohjalta on selvää, että sairaita halveksittiin ja sai-rauksien taustalla nähtiin olevan jokin henkilön tekemä rike. Tekstin sisäisille kuulijoille ajatus siitä, että itsensä rampauttaminen olisi jaloa, on siis outo ja normaalin ajattelun vastainen. Tekstin mukaan luvussa 18 paikalla olivat ainakin Jeesus ja opetuslapset. Se oliko paikalla myös isompi joukko kuulijoita, ei ole täysin selkeää. Jakeen 2 pohjalta voisi kuitenkin päätellä, että ympärillä oli opetuslasten lisäksi myös muuta kansaa: ”Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen.”51 Ympärillä täytyi olla muita ihmisiä, sillä läsnä oli myös Jeesuksen luokseen kutsuma lapsi.
51 Matt. 18:2.
35
Katkelmassa jakeet 6 ja 10 toimivat alku- ja päätösjakeina. Niiden välissä jakeet 7–9 toi-mivat opetuspuheena maailman ansoista ja siitä miten ansoihin tulisi suhtautua. Selvää on, että ansoja tulisi välttää ja ne voivat toimia esteenä sisäänpääsylle elämään. Ansojen merkitys muuttuu kuitenkin luvussa 18 erilaiseksi. Luvussa 5 ansa koski vain yhtä ihmistä ja hänen elämäänsä, kun taas luvussa 18 yksilön kantama vastuu on suurempi. Jakeet 6 ja 7 luovat vastuun huolehtia pienistä lapsista ja siitä, että he eivät poikkeaisi polulta ja joutuisi ansaan. Jakeet 8 ja 9 muistuttavat luvun 5 vastaavasta opetuksesta. Molemmat kertovat, että rikkomuksia ja vääriä tekoja tulisi välttää, muuten joutuisi ansaan. Taus-talla luvussa 5 oli myös sydämen oikea suuntautuminen eikä vain hyvien tekojen nou-dattaminen ja niihin pyrkiminen. Luvussa 18 tämä opetus voi olla Matteuksen evanke-liumin lukijoiden mielessä mutta jakeilla 8–9 on myös toinen merkitys. Keskiössä on ja-keen 7 sanat: ὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ δι’ οὗ τὸ σκάνδαλον ἔρχεται, ”voi sitä ihmistä, jonka kautta ansa tulee”. Yleisön tulisi toimia siis esimerkkinä jakeessa 6 mainituille Jeesuk-seen uskoville vähäisille, niin etteivät nämä joutuisi ansaan. Samalla heidän tulisi välttää aiheuttamasta ansoja toisille.
Helvetti on kohdassa osoitettu yhteisölle yksilön kautta. Gehenna ja ikuinen tuli toimivat uhkaavina tekijöinä yksittäiselle kuulijalle mutta vaikutus kohdistuu yhteisöön. Helvetille annetaan kyseisessä kohdassa vastakohdaksi määräisessä muodossa oleva elämä, τὴν ζωὴν. Kuulija saa siis valita leikkaako hän ansaan joutuessaan käden tai jalan ja pääsee sisälle elämään, vai meneekö hän kokonaisena helvettiin. Jeesus kehottaa välttämään ansoja kaikin keinoin ja tekemään isojakin uhrauksia, että ansaan joutuva pääsisi sisälle elämään.
Katkelmassa esiintyy sekä maanpäällinen rangaistus (jae 6), että tuonpuoleinen rangais-tus (jakeet 8–9). Tuonpuoleiselle rangaistukselle annetaan myös vastakohta, elämä.
Tuonpuoleisen rangaistuksen on tarkoitus korostaa tuhon ja rangaistuksen lopullisuutta.
Kohta ilmaisee, ettei käsistä tai jaloista ole hyötyä iankaikkisessa Gehennan tulessa.
Tuonpuoleinen rangaistus on ehdottomampi ja lopullisempi kuin maanpäällinen ran-gaistus. Maanpäällisestä rangaistuksesta voisi ehkä selvitä ja vaikka kuolisikin, yleisö voisi silti luottaa tuonpuoleiseen elämään. Tuonpuoleiselta rangaistukselta ei ole kuiten-kaan pakoa, vaan kuulijoiden on järkevämpää leikata kätensä, jalkansa tai silmänsä pääs-täkseen sisälleen elämään ja välttääkseen Gehennan liekit. Vuorisaarnan tavoin,
36
vaatimus on absurdi ja mahdoton toteuttaa. Kukaan ei oikeasti noudattaisi näitä keho-tuksia ja käskyjä. Ratkaisu täytyy siis loppujen lopuksi löytää jostakin muualta.
Kohdan toisena opetuksena etenkin jakeissa 8–9 on, että iankaikkinen elämä on maan-päällistä elämää merkittävämpi. Yleisön voisi olla hankala ymmärtää miksi itsensä vahin-goittaminen on jaloa, mutta juuri se korostaa iankaikkisen elämän merkitystä ja arvoa.
Maanpäällinen elämä ei ole huonoimmillaan tai parhaimmillaan mitään verrattuna ian-kaikkisen elämän hyvyyteen tai tuonpuoleisen rangaistuksen huonouteen. Siksi kuulijoi-den tulisi tehdä kaikkensa, jotta he pääsisivät sisälle Elämään (τὴν ζωὴν). Opetus on sa-mankaltainen Vuorisaarnassa olevan aviorikosta käsittelevän kohdan kanssa. Ihmisten tulisi tehdä kaikki mahdollinen, etteivät he tekisi syntiä. Tämä on kuitenkin loppujen lo-pulta mahdotonta.
Helvetti toimii siis luvussa 18 uhkana ja ohjaa kuulijoita tekemään oikeita tekoja. Samalla helvetti ja kohdassa mainittavat ansat luovat kuulijalle vastuun olla esimerkkinä ”vähäi-sille”. Tiukka moraalinen opetus saa siis jatkoa tässäkin kohdassa. Kuulijoiden tulisi ope-tuksen mukaan huolehtia itsestään ja samalla myös muista. Kuulijat eivät saa itse eksyä polulta, sillä samalla he voisivat saattaa muita harhaan.