31 ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Kaikki kansat kootaan hä-nen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa.
Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’ 37 ”Silloin vanhurskaat vas-taavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme si-nulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sisi-nulle juotavaa? 38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaa-tetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kä-vimme sinun luonasi?’ 40 Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ 41 ”Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville:
’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. 42 Minun oli nälkä, mutta te ette anta-neet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaanta-neet minulle
41
juotavaa. 43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne.
Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.’ 44 ”Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, koditto-mana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ 45 Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet teke-mättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet teketeke-mättä mi-nulle.’ 46 ”Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”
Matteuksen evankeliumin luvut 24 ja 25 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, sillä ne molemmat sisältävät opetusta aikojen lopusta. Matt. 24:3 kohdassa opetuslapset ovat Jeesuksen kanssa Öljymäellä eikä paikalla ole muita. Opetuslapset kysyvät Jeesuk-selta mikä on merkkinä hänen tulemisestaan ja ajan lopusta. Tästä alkaa Jeesuksen ope-tus lopun ajoista. Luku 24 päättyy vertaukseen hyvästä ja huonosta palvelijasta. Opeope-tus aikojen lopusta jatkuu luvussa 25 kolmella eri kertomuksella. Sekä luvut 24 ja 25 toimivat ennen kaikkea opetuksena Matteuksen lukijoille, ei niinkään tekstin sisäiselle yleisölle.
Luvut sisältävät merkittävää opetusta, mutta tekstin sisällä tätä opetusta olivat kuule-massa vain opetuslapset. Käsittelen lyhyesti katkelman tulkintatapoja mutta ennen kaikkea keskityn rangaistuksen tehtävään ja siihen miksi kohdassa käytetään juuri tuon-puoleista rangaistusta.
Matteus on koonnut lukuihin 24 ja 25 aikojen lopusta kertovaa opetusta tiiviiksi pake-tiksi. Tällä narratiivilla Matteus haluaa vedota evankeliuminsa lukijoihin. Aikojen loppua käsittelevän osan viimeinen opetus esiintyy jakeissa 31–46. Tulkintatavasta riippuen joko koko katkelma on nähty vertauksena, tai jakeet 32–33 nähdään vertauksena muun kerronnan keskellä.60 Kuvaus viimeisestä tuomiosta ei ole varsinainen apokalypsi sillä se ei ole näky tulevasta vaan se on enemmän kuvaus ja kertomus tulevasta.61 Lyhyen ver-tauksen lisäksi jakeissa 31–46 esiintyy metafora. Helvettiin joutuvat vasemmalla puolella olijat ”ovat” vuohia ja oikealla puolella olevat ”ovat” lampaita.
60 Luz 2005a, 264.
61 Luz 2005a, 264.
42
Luz jakaa kohdan tulkintatavat kolmeen kategoriaan: universaali tulkinta, klassinen tul-kinta ja eksklusiivinen tultul-kinta.62 Tulkintojen jaottelu perustuu siihen, ketkä ovat tuomit-semisen kohteena. Universaalin tulkinnan mukaan kohta kertoo Ihmisen Poika tulevan kunniassaan ja tuomitsevan kaikki kansat. Tuomitsemisen perusteena on laupeuden teot ja armo, joka kohdistetaan maailman köyhille ja kärsiville.63 Jakeissa 40 ja 45 esiin-tyvät vähäisimmät veljet ovat siis kaikki maailman tarpeessa olevat.64 Luzin klassiseksi nimeämässä tulkinnassa vähäisimmät veljet nähdään kristinuskon yhteisönä. Tähän yh-teisöön nähtiin kuuluvan kaikki kastetut henkilöt. Kaikilla kansoilla tarkoitettiin tulkin-nan esittäjästä riippuen joko kaikki kansoja tai vain kaikkia kristittyjä. Tulkintulkin-nan mukaan viimeisellä tuomiolla kristityt mitataan heidän köyhille ja vähäosaisille kristityille tehty-jen tekotehty-jen mukaan.65 Eksklusiivinen tulkinta puolestaan näkee kaikki kansat kaikkina
”pakanakansoina” eli ei-kristittyinä. Vähäisimmät veljet puolestaan ovat kristittyjä. Ei-kristityt kansat tuomittaisiin siis kristityille tehtyjen hyvien tekojen mukaan.66
Käsittelyssä olevan katkelman tulkintatavat kärsivät Lauri Thurénin mukaan siitä, että ne eivät ota huomioon kertomuksen eri kerroksia kommunikaatiossa.67 Katkelmassa on yh-teensä 16 eri yksilöä tai ryhmää, jotka toimivat vähintään kuudella eri tasolla.68 Luzin tulkinnasta poiketen Thurén esittää, että katkelma sisältää piirteitä vertauksesta ja pro-fetiasta.69 Katkelmassa kaksi vertausta esitetään profetiamaisessa tilanteessa. Profetian piirteet vetoavat jumalalliseen auktoriteettiin, kun taas vertaukselliset elementit vetoa-vat järkeen ja tunteeseen. 70 Myös jakeet 34–46 ovat vertausta ja kansoja tuomitseva kuningas on vertauskuva. Samalla vertaus sisältää kuitenkin teologista sisältöä taivaan ja helvetin muodossa.71 Vertauksen ja katkelman opetuksena on Thurénin mukaan se, että kaikkia tulisi auttaa kaikkina aikoina. Kerronnassa kukaan tekstin hahmoista ei ole yllättynyt tuomiosta tai sen perusteista. Tekstissä yllättävintä on se, että kuningas on
62 Luz 2005a, 267.
63 Luz 2005a, 267: Luz viittaa tässä kohdin John Donahuen kirjaan The Gospel in Parable (1990). Donahue esittää kommentin myös universaalin ja klassisen mallin esimerkkinä sivulla 110.
64 Luz 2005a, 267–268.
65 Luz 2005a, 271–272.
66 Luz 2005a. 273.
67 Thurén 2017, 125.
68 Thurén 2017, 125.
69 Thurén 2017, 134.
70 Thurén 2017, 135.
71 Thuren 2017, 135–136.
43
tarkkailut alamaisiaan, eikä mikään ole jäänyt häneltä huomaamatta.72 Vuorisaarnan ta-voin katkelma ei anna vaihtoehtoja vaan lakia ja Jumalan tahtoa tulisi noudattaa täydel-lisesti ilman rikkomuksia.73
Tutkielman kannalta keskeistä on rangaistus ja sen funktio tekstissä. Helvetti esiintyy jakeessa 41: ”Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luo-tani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu (/tehty) Saatanalle ja hänen enkeleil-leen.’” Rangaistusta kuvataan myös katkelman lopussa jakeessa 46: ”Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” Ran-gaistus julistetaan siis niille, jotka eivät ole auttaneet vähäisimpiä. Isän valtakunta ja ian-kaikkinen elämä taas on niille, ketkä ovat auttaneet vähäisimpiä. Uutta tietoa rangais-tuksesta, sekä sen vastakohdasta tarjoavat jakeet 34 ja 41. Sekä valtakunta, että helvetti ovat olleet olemassa kumpaakin ryhmää varten valmiina. Valtakunta on ollut olemassa maailman luomisesta asti ja helvetti on ollut valmiina/valmistettuna (ἑτοιμάζω) Saata-nalle ja hänen enkeleilleen.
Käsittelyssä oleva kohta sisältää useiden muiden kohtien tavoin erottelua hyviin ja pa-hoihin. Tämän erottelun kriteerinä on tuomittavien teot vähäosaisille. Siunatut ja oikea-mieliset/vanhurskaat (δίκαιος) pääsevät iankaikkiseen elämään ja kirotut iankaikkiseen rangaistukseen. Jaottelun kuvaus on kyseisessä katkelmassa kaikkein lopullisinta ja maa-ilma on selvästi kaksijakoinen. Pahan ilmentymä ja päähenkilö on Saatana (διάβολος), kun taas hyvää edustaa Isä. Molemmilla on oma osuutensa tuomiolla olevista ihmisistä, osa kuuluu Saatanalle ja osa Isälle. Aiemmista kohdista poiketen rangaistus on selkeästi iankaikkinen, kun taas muissa tulen kohdissa rangaistus oli tuhoamista ilman tarkempaa ajanmäärettä.
Katkelmassa pelastuksen ehtona ovat hyvät teot lähimmäisille. Uutena opetuksena on se, että näitä hyviä tekoja tulisi tehdä aina, sillä ei voi tietää milloin päättävä taho on seuraamassa. Jumala on kuin kohdassa oleva kuningas. Kaikki teot ovat tuomion julista-misessa tärkeitä. Vain tiukka lain noudattaminen, ilman lipsumisia kelpaa. Katkelma opettaa siis samaa kuin muutkin kohdat, lakia tulee noudattaa täydellisesti, muuten
72 Thurén 2017, 141.
73 Thurén 2017, 145.
44
kohtaa tuonpuoleisen rangaistuksen. Toisena opetuksena on se, ettei lakia voi noudat-taa täydellisesti.
Helvetti toimii luvussa 25 samanaikaisesti sekä tuomion välineenä, että uhkauksena.
Tuomio, joka julistetaan luvussa 25 voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Joko katkelma on kuvaus ajan lopusta ja Ihmisen Poika tuomitsee kaikki kansat näiden tekojen mukaan.
Toinen vaihtoehto on, että katkelma on suurimmaksi osaksi vertausta ja helvetti on osa tätä vertausta. Vertauksen sisällä se sisältää silti tietoa iankaikkisesta rangaistuksesta, helvetistä. Tuomion varmuudesta ei ole epäselvyyttä vaan tuomio julistetaan kaikille kansoille ja osa joutuu tuomion jälkeen ikuiseen tuleen. Tuli on siis tuomiota seuraava rangaistus. Katkelma antaa kerronnallaan ohjeen vähäosaisten huolehtimisesta ja ker-too mikä tästä ohjeesta saatava palkka tai rangaistus on. Helvetti toimii siis samalla myös uhkauksena. Samoin kuin Vuorisaarnassa, helvetti toimii luvussa 25 myös moraalisena kannustimena. Kuulijoiden tulisi auttaa jokaista avun tarpeessa olevaa. Luku 25 opettaa ettei ole olemassa muita vaihtoehtoja. Lain vaatimus on yhtä tiukka kuin useissa muis-sakin kohdissa. Ihmisten tulisi siis noudattaa lakia täydellisesti, ei vajavaisesti. Lain täy-dellinen noudattaminen on kuitenkin mahdotonta. Matteuksen evankeliumi kertoo lu-vun 25 jälkeen pääsiäiskertomuksessa miten ihminen voi olla vanhurskas lain rikkomuk-sista huolimatta.
45
5 Hyökkäyksen kohde: fariseukset vai ajatus
Monet tuonpuoleista rangaistusta käsittelevät kohdat sisältävät puhetta fariseuksista ja vakavimmat tuomionjulistukset kohdistuvat suoraan fariseuksiin. He ovat ainoa yksittäi-nen ryhmittymä, joiden sanotaan kohtaavan rangaistus. Muissa kohdissa rangaistus ju-listetaan ryhmille tai henkilöille, joita ei ole tarkemmin ilmaistu. On siis tärkeä selvittää miksi juuri fariseukset ovat Matteuksen evankeliumin antagonisteja.
Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu tietyn historiallisen yhteisön kriisitilanteeseen.
Matteuksen yhteisö oli juutalainen yhteisö, joka hyväksyi Jeesuksen luvatuksi messi-aaksi. Samalla tuo yhteisö joutui hylkäämään muun juutalaisen kansan, joka ei hyväksy-nyt Jeesusta.74 Evankeliumin taustalla on siis kiista siitä, ketkä edustavat oikeaa juutalai-suutta ja minkälainen luvattu Messias on. Matteuksen evankeliumi saattaa siis tarjota samanlaista lohtua omalle yhteisölleen kuin apokalyptiset kirjat tarjosivat kriisin aikana.
Yhteisö, jossa Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin, joutui määrittelemään omaa merki-tystään ja suhdettaan Israelin kansaan. Tämän seurauksena oli tilanne, jossa vahvistui
”me” vastaan ”he” tyyppinen ajattelu.75 Kiista oman uskonnollisen ryhmän sisällä oli Luzin mukaan traumaattinen kokemus ja Matteuksen kirjoittama evankeliumi pyrkii aut-tamaan tässä traumassa.76 Tästä syystä Matteuksen evankeliumin kertomus Jeesuksesta on samaan aikaan kertomus Jeesuksesta ja Israelista, jossa vihamielisyys kasvaa ja jossa loppujen lopulta Jeesus ja hänen seuraajansa voittavat taistelun.77
Luz mainitsee myös, että sosiologi Lewis Coserin teorian mukaan: mitä läheisemmät suh-teet kahdella ryhmällä on, sitä intensiivisempiä ovat konfliktit näiden ryhmien välillä.78 Matteuksen evankeliumin tilanne, jossa Jeesukseen uskovat juutalaiset joutuvat jättä-mään oman aikaisemman ryhmänsä ja muodostamaan uuden ryhmän, on juuri tämän-kaltainen tilanne. Tämän pohjalta ei ole yllättävää, että Matteuksen evankeliumin mo-net Gehennan maininnat ovat sekä suorasti, että epäsuorasti kohdistettu fariseuksia ja muuta juutalaista yhteisöä kohtaan. Esimerkiksi luvun 5 maininnat Gehennasta
74 Luz 2005b, 245.
75 Luz 2005b, 251.
76 Luz 2005b, 245.
77 Luz 2005b, 245.
78 Luz 2005b, 252.
46
haastavat tarkoituksellisesti fariseusten ajattelua laista. Kohdalla on myös muita merki-tyksiä, kuten se että Jeesus kertoo kyseisessä kohdassa mikä hänen tehtävänsä on lakiin nähden.
Narratiivi Matteuksen evankeliumissa heijastaa Matteuksen yhteisön historiallista tilan-netta. Luz kuvaa kuinka evankeliumin edetessä kriisi ja jako Jeesuksen seuraajien ja fari-seusten välillä kasvaa.79 Kriisi näkyy koko evankeliumin ajan ja se huipentuu lukuihin 21–
25, joissa Jeesus käy keskusteluja fariseusten kanssa. Näihin lukuihin sijoittuu juuri ko-vimmat tuomion julistukset. On myös mahdollista, että konflikti evankeliumin sisällä ei kohdistu pelkästään fariseuksiin tai että konfliktin syynä olisi vain uskonnollisten ryh-mien erkaantuminen toisistaan. Syy voi olla myös kristologinen ja teologinen kiistaa siitä, kuka ja millainen Messias on. Matteuksen evankeliumissa puolustetaan käsitystä siitä, että Messiaan tuli kärsiä ja samalla vastustetaan vallalla ollutta käsitystä siitä, että näin ei tulisi tapahtua. Fariseukset ovat tämän vastustavan osapuolen näkyvin ryhmittymä mutta evankeliumi sisältää muitakin kohtia, jossa Messiaan kärsimystä puolustetaan.
Yksi näistä on luku 16, jossa Jeesus kertoo ensimmäisen kerran, kuinka hänen tulee kuolla ja kärsiä.80 Pietari vastustaa tätä ja sanoo ettei näin saisi tapahtua, jolloin Jeesus vastaa Pietarille: ”Väisty tieltäni Saatana”. Samalla Jeesus nimittää Pietaria ansaksi (σκάνδαλον). Jeesuksen sanat Pietarille ovat siis voimakkaat ja jyrkät. Samanlaista hyök-käävää puhetta esiintyy juuri luvussa 23, jossa Jeesus julistaa tuomion fariseuksille. Mat-teuksen evankeliumissa puolustetaan Jeesuksen välityksellä käsitystä siitä, että Messi-aan tulisi kärsiä ja kerrotMessi-aan Jeesuksen olevan tuo luvattu Messias. Hyökkäyksen koh-teena ei siis ole ainoastaan fariseukset vaan vallalla ollut Messias-käsitys.
Fariseusten vastustamiselle on Messias-käsityksen lisäksi olemassa toinen teologinen syy. Matteuksen evankeliumissa fariseukset edustavat käsitystä siitä, että lakia voitaisiin noudattaa ja että lain täyttäminen olisi pelastumisen ehto. Etenkin Vuorisaarnassa Jee-sus käy tätä käsitystä vastaan. Lisäksi näyttäisi siltä, että luvussa 23 JeeJee-sus vastustaa fa-riseuksia näiden tekojen takia, ei ajatusten tai oppimallien takia. Luvun 23 teksti viittaa moneen aikaisempaan evankeliumin kohtaan, etenkin Vuorisaarnaan, jossa Jeesus antoi moraalisia ohjeita. Jeesus kertoo epäsuorasti luvussa 23 fariseusten rikkovan näitä
79 Luz 2005b, 15.
80 Matt. 16: 21–23.
47
Vuorisaarnassa annettuja opetuksia. Ensimmäinen viittaus Vuorisaarnaan (Matt. 6:5) on Matt. 23:5–7 kohdassa.
Matt. 6:5 "Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten nä-kyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
Matt. 23 5–7 Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomat-taisiin. He käyttävät leveitä raamatun-lausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumai-silla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ih-miset toreilla tervehtivät heitä ja kutsu-vat heitä rabbiksi*.
Toinen viittaus Vuorisaarnaan on Matt. 23:16–22 kohdassa.
Matt. 5:33–37: "Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee vää-rää valaa' ja 'Pidä, mitä olet Herralle va-lalla vannonut' Mutta minä sanon teille:
Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä val-koiseksi. Kun myönnätte, sanokaa vain:
'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta
Matt. 23:16–22:"Voi teitä, te sokeat oppaat! Te sanotte: 'Jos vannoo temp-pelin kautta, se ei merkitse mitään, mutta jos vannoo temppelin kullan kautta, vala on sitova.'Te sokeat type-rykset! Kumpi on tärkeämpi, kulta vai temppeli, joka sen kullan pyhittää? Te sanotte myös: 'Jos vannoo alttarin kautta, se ei merkitse mitään, mutta jos vannoo alttarille pannun uhrilahjan kautta, vala on sitova.' Te sokeat!
Kumpi on tärkeämpi, uhrilahja vai alt-tari, joka lahjan pyhittää? Se, joka van-noo alttarin kautta, vanvan-noo sekä altta-rin että kaiken sen päällä olevan kautta ja se, joka vannoo temppelin kautta, vannoo samalla hänen kaut-taan, jonka asuinpaikka se on. Niin myös se, joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja hänen kauttaan, joka sillä istuu.
Matteuksen evankeliumin kirjoittajalla on siis monta syytä vastustaa fariseuksia ja hyö-kätä näiden kimppuun. Fariseukset edustavat Matteuksen evankeliumissa niitä, jotka ei-vät kuulleet Jeesuksen opetusta ja toimineet tämän opetuksen mukaan. He edustavat sitä juutalaisten osuutta, josta Matteuksen yhteisön on pitänyt erota. Matteuksen evan-keliumin historiallinen tilanne heijastuu siis evanevan-keliumin tekstissä ja puheessa
48
tuonpuoleisesta rangaistuksesta. Toinen syy fariseusten vastustamiselle on heidän edustamansa Messias-käsitys. Tämä liittyy osittain myös historialliseen tilanteeseen mutta evankeliumin lukijoille historiallinen tilanne ei ole niin selkeä kuin kiista Messiaan tehtävästä. Kolmas syy on, että fariseukset edustavat ajatusta lain noudattamisen mah-dollisuudesta. Matteuksen evankeliumi vetoaa siihen, ettei lakia voida noudattaa vaan pelastumisen ehtona on muut syyt. Kaikki kolme syytä ovat läsnä evankeliumin tekstissä mutta syyt korostuvat riippuen siitä, mistä yleisöstä on kyse. Matteuksen historialliselle yleisölle, hänen omalle yhteisölleen, ensimmäinen syy on merkittävin. Evankeliumin ole-tetulle yleisölle toinen ja kolmas syy korostuvat ensimmäistä enemmän. Kaikkien syiden taustalla on kuitenkin käynnissä ollut kiista siitä, kuka edustaa oikeaa juutalaisuutta ja siitä kuka Jeesus oli. Evankeliumin narratiivin on tarkoitus osoittaa, että Jeesus on Mes-sias ja fariseukset edustavat väärää käsitystä Messiaasta ja juutalaisuudesta. Jeesus ei tullut Matteuksen evankeliumin mukaan kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen kes-keneräisyyden opetuksellaan ja toteuttamaan sen vaatimuksen omilla teoillaan.
49
6 Tuonpuoleisen rangaistuksen funktio evankeliumissa
Tuonpuoleisella rangaistuksella on jokaisen tekstin välittömässä ympäristössä oma teh-tävänsä. Tutkielmani pyrkii myös selvittämään, onko rangaistukselle löydettävissä Mat-teuksen evankeliumissa jokin suurempi tehtävä. Lisäksi selvitän ovatko kohdat yhtenäi-siä vai poikkeavatko ne suuresti toisistaan. Taulukoimalla koetan myös saada selville sen, onko helvetistä olemassa Matteuksen evankeliumissa yksi toistuva kuva vai vaihteleeko helvetin kuvaus eri kohdissa. Taulukossa on siis jokainen kohta, rangaistuksen laatu ja se miksi tuonpuoleinen rangaistus on katkelmassa käytössä.
Kohta Rangaistuksen laatu Miksi?
Matt. 3:10—12 tuhoaminen polttamalla, tuli on ikuinen
Jumala voi rankaista pie-nimmistäkin teoista
Matt. 5:22, 29–30 rangaistus polttamalla Gehennassa, aikaa ei
Matt. 7:19 tuhoaminen Rangaistuksen
yllätykselli-syys ja muutoksen mah-dottomuus
Matt. 10:28 Koko olemuksen tuhoa-minen helvetissä. Lop-puu joskus
Jumalan voimallisuuden korostus
Matt. 13:40–42 rangaistus tulessa, ei ajanmäärettä
50
Matt. 18:8–9 Rangaistus, ikuinen Tuhon ja rangaistuksen lo-pullisuus
Matt. 23:15, 33 rangaistus/tuomio Ge-hennassa. Ei ajanmää-rettä
Tuomion julistaminen
Matt. 25:41 ikuinen tuli Iankaikkisen elämän
vas-takohta. Uhka ja rangais-tus
Selkein kuvaus helvetistä on, että se on tulinen paikka, jolla ihmisiä rangaistaan. Tämä kuvaus toistuu lähes kaikissa katkelmissa. Joissakin katkelmissa rangaistus sisältää lisä-tietoa. Kolmessa kohdassa puhutaan olemuksen tuhoamisesta. Tällöin rangaistus olisi siis ns. väliaikainen eikä iankaikkinen. Kuitenkin juuri koko olemuksen tuhoamisen voi nähdä erittäin vakavana rangaistuksena. Etenkin evankeliumin kirjoituksen aikaisessa kulttuurisessa ilmapiirissä koko olemuksen, sielun ja ruumiin, tuhoaminen olisi ollut joil-lekin pahin mahdollinen vaihtoehto. Kahdessa kohdassa rangaistuksesta puhutaan ikui-sena polttamiikui-sena, jolloin puolestaan fyysinen tuska korostuu psykologisen tuskan puo-lesta. Neljässä kohdassa rangaistukselle ei kuitenkaan anneta selkeää ajanmäärettä.
Rangaistus saattaa siis neljän kohdan mukaan loppua joskus tai se voi olla iankaikkinen.
Evankeliumin kuvaus tuonpuoleisen rangaistuksen kestosta ei ole siis täysin yhtenäinen vaan se sisältää useamman vaihtoehdon. Matteuksen ei ole siis tarkoitus antaa tiettyä ja tarkkaa oppia rangaistuksen kestosta vaan uhka on tärkeämpi kuin itse rangaistuksen sisältö.
Rangaistuksen tehtävä käsitellyissä kohdissa on puolestaan yhdenmukaisempi kuin ran-gaistuksen kuvaus. Vain yhdessä kohdassa rangaistusta käytetään pelkästään tuomitse-miseen (luku 23). Kaikissa muissa kohdissa teksti sisältää opetusta jostakin asiasta. Ope-tuksen teemat ovat puolestaan vaihtelevia. Osassa opeOpe-tuksena on yksinkertaisesti lopun ajat (luku 13), kun taas neljässä kohdassa opetuksen on tarkoitus saada aikaan muutos etenkin moraalisen ajattelun suhteen. Lukujen 5 ja 18 tekstit sisältävät eniten moraa-liopetusta. Myös luvut 3, 7 ja 25 kertovat muutoksen tarpeesta. Kahdessa ensimmäi-sessä ohjeistus on epäselvempää, opetuksena on hyvien hedelmien tuotto. Luvussa 25 opetuksena on puolestaan vähäosaisista huolehtiminen.
51
Tuonpuoleisen rangaistuksen yhteydessä toistuu useasti sama teema riittämättömyy-destä. Ihmisten tulisi muuttaa omia käyttäytymismallejaan sillä he eivät noudata Juma-lan tahtoa täydellisesti. Tuonpuoleinen rangaistus toimii tämän muutoksen motivoijana.
Lisäksi kaikkia kohtia yhdistää ajatus kaksijakoisuudesta ja siitä että rangaistus on väis-tämätöntä. Yhteneväistä koko evankeliumissa on se, että on olemassa kaksi vaihtoeh-toa. Joko olla Jumalan puolella, tai olla häntä vastaan ja joutua kärsimään rangaistusta.
Luku 10 heijastaa tätä ajatusta selkeimmin. Jumala on kaikista voimakkain, ja vain Häntä tulee pelätä. Hän voi tällä voimalla tuhota, mutta myös suojella niitä, jotka ovat suojelun arvoisia ja Hänen rinnallaan.
Käsittelin jo luvussa 5 Matteuksen evankeliumin historiallista tilannetta ja konfliktia juu-talaisten ryhmittymien sisällä. Monet tuonpuoleista rangaistusta käsittelevät kohdat on suunnattu fariseuksille, sekä heidän edustamalleen teologialle. Helvetti toimii evanke-liumin sisällä sekä opetusvälineenä, että Matteuksen vastustajille varattuna rankaisukei-nona. Tämänkaltainen tuomitsemisen retoriikka on vahvaa yhä edelleen kahden vasta-kohtaista kantaa edustavien ryhmittymien välisessä keskustelussa.
Matteuksen evankeliumin vastapuolena ei toimi ainoastaan historiallinen fariseusten ryhmä vaan myös epäkohdat uskonnollisessa ajattelussa. Vastapuolena on yleisemmin opetus synnistä ja lakiin turvautumisesta. Matteuksen evankeliumi pyrkii opettamaan, ettei lain täydellinen noudattaminen ole mahdollista ja että jokainen on helvetin uhan alla. Matteus osoittaa evankeliumillaan, minkälainen Messiaan piti olla, ja miksi Messi-asta tarvittiin. Toisin kuin fariseukset ajattelivat, Messiaan piti kärsiä. MessiMessi-asta tarvittiin siksi, ettei ihmisten ole mahdollista noudattaa lakia täydellisesti.
Matteuksen evankeliumissa helvetti vaikuttaa siis usealla eri kerronnan tasolla. Evanke-liumin sisällä helvetti on uhkana kuulijoille ja etenkin fariseuksille. EvankeEvanke-liumin olete-tulle yleisölle helvetti kertoo siitä, ettei lakia voida noudattaa täydellisestä, eikä pelas-tuminen ole kiinni laista ja sen noudattamisesta. Historiallisella tasolla evankeliumi
Matteuksen evankeliumissa helvetti vaikuttaa siis usealla eri kerronnan tasolla. Evanke-liumin sisällä helvetti on uhkana kuulijoille ja etenkin fariseuksille. EvankeEvanke-liumin olete-tulle yleisölle helvetti kertoo siitä, ettei lakia voida noudattaa täydellisestä, eikä pelas-tuminen ole kiinni laista ja sen noudattamisesta. Historiallisella tasolla evankeliumi