4. EMPIIRINEN AINEISTO
4.1 Omistaja-arvon kehitys markkina-arvon, ROE:n ja EPS:n mukaan
Omistaja-arvo on arvo, joka kuuluu yrityksen osakkeenomistajalle. Sen suuruus riippuu johdon kyvystä lisätä myyntiä, tuloja ja vapaata kassavirtaa, mikä johtaa osinkojen ja myyntivoittojen kasvuun osakkeenomistajille. (Hayes A, 2020). Omistaja-arvo voidaan myös määritellä yrityksen omistajien, kuten osakkeenomistajien kokemaksi arvoksi, joka koostuu osakkeen arvosta ja sen arvonnoususta sekä omistajalle kuuluvasta osingosta. Yritykset pyrkivät usein omistaja-arvon maksimointiin liiketoiminnassaan. Omistaja-arvoa ei voida suoraan mitata jostain tietystä tunnusluvusta, koska siihen liittyy paljon erilaisia muuttujia. Siitä voidaan kuitenkin saada yksinkertaistettu kuva esimerkiksi nettotuloksesta lasketun oman pääoman tuottoprosentin avulla.
(Kinnunen, 2019). Omistaja-arvoa voidaan mitata monella eri mittarilla. Tähän tutkimukseen mittareiksi on valittu yrityksen markkina-arvo, oman pääoman tuottoprosentti (ROE) sekä osakekohtainen tulos (EPS). Historiallisesti arvon luonti pankkisektorilla on syntynyt osakekohtaisen tuloksen sekä markkina-arvon kasvun seurauksena (Mandle, Orenbuch, Park & Zimmerman, 1996).
Useat aikaisemmat tutkimukset todistavat, että oman pääoman tuottoprosentti on, ja on ollut keskeinen mittari pankin suorituskyvyn arvioinnissa. Se tarjoaa tärkeää informaatiota pankin arvon luomisesta (Moussu & Petit-Romec, 2017).
Aktian markkina-arvo on pystytty laskemaan vuodesta 2009 eteenpäin, jolloin yritys listautui pörssiin. Oma Säästöpankin markkina-arvo on pystytty laskemaan vuodesta 2018 eteenpäin samasta syystä. Aktia raportoi osakekohtaisen tuloksensa vuodesta 2009 eteenpäin. Oma Säästöpankki
raportoi oman pääoman tuottoprosenttinsa vuodesta 2014 eteenpäin ja osakekohtaisen tuloksensa vuodesta 2018 eteenpäin. Aineistossa olevien osakkeiden hinnat ovat kyseisen vuoden viimeisen päivän osakkeen päätöskursseja. Aktialla on ollut vuodesta 2009 vuoteen 2017 kaksi eri osakesarjaa.
Ålandsbankenilla on ollut koko tutkittavan ajanjakson ajan kaksi eri osakesarjaa. Näiden yhtiöiden osakkeiden hinnat on saatu laskemalla painotettu keskiarvo eri osakesarjojen päätöspäivien kursseista (liitteet 1 ja 2). Yhtiön markkina-arvo on saatu kertomalla osakkeen hinta yhtiön osakkeiden määrällä.
Aineistosta on nähtävillä erilaisten pankkisektoria kuohuttaneiden kriisien vaikutus pankkien tuottamiin omistaja-arvoihin (taulukot 1-4). Merkittävimpiä tutkittavalla ajanjaksolla tapahtuneita kriisejä ovat 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeaminen, vuonna 2007 alkanut finanssikriisi sekä Euroopan velkakriisi 2010-luvulla. Nämä kriisit näkyvät poikkeuksetta tutkittavien yrityksien omistaja-arvon laskuna, kun omistaja-arvon mittareina käytetään markkina-arvoa, osakekohtaista tulosta tai oman pääoman tuottoprosenttia. Finanssikriisin seurauksena Nordean markkina-arvosta on sulanut yli puolet vuodesta 2007 vuoteen 2008. Myös Ålandsbankenin markkina-arvo on pudonnut kyseisellä ajanjaksolla noin kolmasosan. Euroopan velkakriisin vaikutus näkyy pankkien markkina-arvon laskuna ajanjaksolla 2010-2011. Kyseisellä ajanjaksolla Aktian markkina-arvosta on sulanut 24,3%, Nordean markkina-arvosta 26,7% ja Ålandsbankenin markkina-arvosta 46,7%. Suurin positiivinen markkina-arvon muutos 120,3% on toteutunut Nordealla vuonna 2009. Markkina-arvon nousu selittyy Nordean toteuttamalla suunnatulla osakeannilla (Nordea, 2009). Samana vuonna yrityksen oman pääoman tuottoprosentti sekä osakekohtainen tulos ovat laskeneet, joten kyseinen markkina-arvon nousu ei kerro suoraan omistaja-arvon noususta.
Taulukko 1: Aktian ja Nordean markkina-arvon kehitys
= tietoa ei saatavilla
Hinta Määrä Markkina-arvo Muutos % Hinta Määrä Markkina-arvo Muutos %
2000 - - - - 8,10 € 2 982 258 840 24 156 296 604 €
-Taulukko 2: Oma Säästöpankin ja Ålandsbankenin markkina-arvon kehitys
= tietoa ei saatavilla
Kriisien vaikutus näkyy myös pankkien oman pääoman tuottoprosenttien sekä osakekohtaisen tuloksen putoamisena 2000-luvun alussa sekä vuosina 2007-2008 ja 2009-2010 (taulukot 3 ja 4).
Finanssikriisin seurauksena Aktian oman pääoman tuottoprosentti on pudonnut 89,9%, Nordean 22,3% ja Ålandsbankenin 34,8%. Oma Säästöpankin oman pääoman tuottoprosentti on julkaistu vasta vuodesta 2014 eteenpäin, mistä johtuen kriisien vaikutusta Oma Säästöpankin oman pääoman tuottoprosenttiin ei voida tutkia. Euroopan velkakriisin seurauksena Aktian oman pääoman tuottoprosentti on pudonnut 40%, Nordean 3,5% ja Ålandsbankenin jopa 290%. Ålandsbankenin oman pääoman tuottoprosentti on vuonna 2010 ja 2011 ollut negatiivinen. Oman pääoman tuottoprosentti on laskenut kaikilla yhtiöillä 2000-luvun alussa IT-kuplan puhkeamisen myötä. Myös tutkittavien pankkien osakekohtainen tulos on laskenut kriisien seurauksena. Nordean osakekohtainen tulos putosi 14,2% ja Ålandsbankenin 30,3% vuonna 2008. Euroopan velkakriisin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen on nähtävillä vuoden 2011 sarakkeessa. Siitä huomataan, että Aktian osakekohtainen tulos on pudonnut 36,1%, Nordean 1,5% ja Ålandsbankenin 116%.
Ålandsbankenin osakekohtainen tulos on ollut oman pääoman tuottoprosentin tavoin negatiivinen vuosina 2010 ja 2011. IT-kuplan puhkeamisen vaikutus näkyy 2000-luvun alun luvuissa osakekohtaisen tuloksen laskuna. Oma Säästöpankki listautui Helsingin pörssiin vuonna 2018 eikä yhtiö ole sitä aikaisemmin raportoinut osakekohtaista tulostaan. Kriisien vaikutusta Oma Säästöpankin osakekohtaiseen tulokseen ei voida tästä johtuen tutkia.
Hinta Määrä Markkina-arvo Muutos % Hinta Määrä Markkina-arvo Muutos %
2000 - - - - - - -
-Taulukko 3: Oman pääoman tuottoprosenttien kehitys
= tietoa ei saatavilla
Taulukko 4: Osakekohtaisen tuloksen kehitys
- = tietoa ei saatavilla
ROE Muutos % ROE Muutos % ROE Muutos % ROE Muutos %
2000 23,1 % - 16,1 % - - - 19,1 %
-EPS Muutos % EPS Muutos % EPS Muutos % EPS Muutos %
2000 - - 0,58 € - - - -
Kriisivuosia, ja muutamia yksittäisiä yhtiökohtaisia vuosia lukuun ottamatta omistaja-arvon voidaan nähdä kasvaneen valituilla mittareilla. Esimerkiksi kaikkien tutkittavien yhtiöiden markkina-arvo on tutkittavan ajanjakson lopulla suurempi kuin tutkittavan ajanjakson alussa. Oman pääoman tuottoprosentin absoluuttista tasoa ei voida järkevästi vertailla tutkittavan ajanjakson alun ja lopun välillä, sillä se määrittyy pitkälti omistajien tuottovaatimuksen seurauksena (Alma Talent, 2019).
Omistajien vaatima tuottovaatimus riippuu taas pitkälti riskittömän tuoton, kuten pitkäaikaisten valtion velkakirjojen tuotosta. Matalan korkotason vallitessa riskitön tuotto on pienempi, joten myös omistajien tuottovaatimus on matalampi. Matalan korkotason vaikutus näkyy tutkittavan ajanjakson loppupuolella finanssikriisin jälkeisenä aikana, jolloin yhtiöiden oman pääomien tuottoprosentit ovat absoluuttisesti matalampia kuin tutkittavan ajanjakson alkupuolella. Tästä huolimatta niiden pysyminen positiivisena ja kehitykset edellisiin vuosiin nähden indikoivat, että omistaja-arvo on kasvanut. Myöskään osakekohtaista tulosta ei voi absoluuttisesti verrata pitkien aikavälien välillä, sillä kaikkien tutkittavien yhtiöiden osakkeiden määrät ovat muuttuneet alkutilanteesta. Osakkeiden määrän pysyessä peräkkäisinä vuosina samana, voidaan vertailua tehdä. Aineistosta nähdään, että myös osakekohtaisen tuloksen kehitys näyttää kriisivuosia lukuun ottamatta kehittyneen pääsääntöisesti positiivisesti, mikä viittaa omistaja-arvon kasvuun tutkittavalla ajanjaksolla.