6.3 Neljännen osatutkimuksen tulokset
7.1.3 Oman oppimisen arviointi
Kehittämistehtävä liittyi vahvasti omaan esimiestyöhöni ja päivittäiseen johtamiseen. Vaik-ka se oli varsin laaja kokonaisuus ja aiVaik-kataulurytmi tiukVaik-ka, onnistuin mielestäni hyvin saa-vuttamaan työlle asettamani tavoitteet sisällön ja laadun suhteen. Prosessi eteni välillä hyvin ja tehokkaasti ja toisinaan oli epätoivon hetkiä, kuten silloin, kun mittavan haastatte-luaineiston litterointi ja analysointi ei millään edennyt. Opintojen järjestyksen kannalta olisi ollut kehittämistehtävän kannalta hyödyllistä käydä joitakin loppupään kursseja aikaisem-min. Myös aikatauluhaasteita oli, koska tein kehittämistehtävän työn ohella. Työssäkäynti tuki kuitenkin kehittämistehtävän toteuttamista, koska OPn johtamisen vuosikellon rytmi oli
esimiestyöstä. Kehittämistehtävää edisti suuresti yksikönpäällikön kanssa käydyt keskus-telut sekä kehittämiskohteeksi nostettujen asioiden toimeenpano, kuten viestintään liittyvät asiat. Kehittämistehtävän prosessi itsessään opetti paljon projektin suunnittelusta, toteut-tamisesta, pilkkomista osatavoitteisiin ja maaliin viemisestä.
Oma asiantuntemukseni lisääntyi suuresti suorituksen johtamisesta. Oppia tuli myös mo-nista harhapoluista, kun kiinnostavan aineiston tutkiminen ei aina päätynytkään kehittä-mistehtävään, mutta oli muuten hyödyksi. Suurin hyöty oli motivaatioteorioihin tutustumi-sesta kuten päämääräteoria ja työmotivaation ajurit. Ne lisäsivät ymmärrystä, miksi työn-tekijät toimivat ja ajattelevat tietyllä tavalla työyhteisössä tai miksi he eivät sitoudu tiimi-malleihin niin vahvasti kuin johonkin liiketoiminnan osastoon. Koin, että kehityskeskuste-luni sujuivat työntekijöiden kanssa aikaisempaa paremmin, sillä minun oli helpompi kes-kustella tavoitteiden sisällöstä sekä toimintamallin mukaisen tavoitteen saavuttamisesta assistentin työroolin puitteissa. Uskon, että myös tutkimuksiin osallistuneiden assistenttien osaaminen suorituksen johtamisen prosessista kasvoi, ja kuten myös taidot keskustella omasta suorituksesta eri näkökulmista lisääntyivät.
Uskon kehittämistehtävästä olevan hyötyä yksikön toiminnan edelleen kehittämisessä.
Työn avulla on mahdollista keskustella assistenttien kanssa esiin nousseista havainnoista ja johtopäätöksistä sekä pohtia motivaatiotekijöitä. Mistä ne kumpuavat ja miten niihin voi vaikuttaa? Assistenttien tavoiteasetantaa tai suorituksen arviointia ei ole tutkittu ja kehitet-ty tässä laajuudessa aikaisemmin, joten kehittämistehtävästä on hyökehitet-tyä myös muissa yrityksissä työskenteleville assistenteille. Kehittämistehtävän näkökulmaa voi laajentaa myös muihin asiantuntijatiimeihin, joissa työntekijät työskentelevät kauempana linjaesi-miehestä tai virtuaalisesti.
Kehittämistehtävä kuten muutkin kurssit antoivat tilaisuuden perehtyä oman työnantajan prosesseihin syvällisemmin ja arvostan suuresti sitä, että pääsin mukaan
JOPO-järjestelmän pilottiin ja testauksiin. Se antoi hieman etulyöntiasemaa myös JOPOn käyt-töönottoon esimiestyössä. Siitä oli hyötyä, kun tallensimme vuonna 2015 kevään tavoite-keskustelut, syksyn väliarvioinnit ja koko vuoden tuloskeskustelut uuteen järjestelmään.
Esimiehenä kehittyminen oli varmasti vaikein ja paras oppi. Mitä enemmän asioista tietää sitä vähemmän kokee osaavansa. Tutustuin myös mielenkiintoisiin tulevaisuuden näkö-kulmiin, mitkä voivat tuoda assistenttityöhön uhkia ja toisaalta uusia mahdollisuuksia.
Lähteet
Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Gray, D., Micheli, P. & Pavlov, A. 2015. Measurement madness. Recognizing and avoid-ing the pitfalls of performance management. TJ International Ltd., Padstow, Cornwall, UK.
Hamel, G. 2009. Johtamisen tulevaisuus. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Helsinki.
Heikkinen, H. 2007. Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Teoksessa Heikkinen, H., Rovio, E.
& Syrjälä, L. (toim.). Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymis-tavat, s. 16–38. Kansanvalistusseura. Helsinki.
Heikkinen, H., Rovio, E. & Kiilakoski T. 2007. Toimintatutkimus prosessina. Teoksessa Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä, L. (toim.). Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat, s. 78–93. Kansanvalistusseura. Helsinki.
Helsilä, M. 2013. Suorituksen johtaminen – suoritusarviointi. Teoksessa Helsilä, M. & Sa-lojärvi, S. (toim.). Strategisen henkilöstöjohtamisen käytännöt, s. 195–210. 2. painos.
Hansaprint Oy, Vantaa.
Hirsjärvi, S., Hurme H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Gaudeamus. Helsinki.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Juuti, P. 2006. Organisaatiokäyttäytyminen. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu.
Järvenpää, M., Länsiluoto, A., Partanen, V. & Pellinen, J. 2015. Talousohjaus ja kustan-nuslaskenta. 2–3. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Järvinen, P. 2009. Ammattina esimies. 4. painos. WS Bookwell Oy, Juva.
Järvinen, P.T. 2014. Uudenlainen suorituksen johtaminen. Teoksessa Järvinen, P.T., Rantala J. & Ruotsalainen, P. (toim.). Johda suoritusta, s. 18–31. Print Best, Viro.
Kamensky, M. 2014. Strateginen johtaminen. Menestyksen timantti. 4., tarkistettu painos.
Hansaprint Oy, Vantaa.
Kaplan, R. & Norton, D. 1992. The Balanced Scorecard – Measures that Drive Perfor-mance. Harward Business Review, January-February Issue, s. 71–79.
Kaplan, R. & Norton, D. 1996. Balanced Scorecard . Harward Business School Press, Boston Massachusetts.
Kaplan, R. & Norton, D. 2009. Strategiaverkko. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Kauhanen, J. 2010. Suorituksen johtaminen ja palkitseminen. Hansaprint Oy, Vantaa.
Kauhanen, J. 2012. Suorituksen johtaminen ja palkitseminen. Management Institute of Finland MIF, Helsinki.
Latham, G. 2007. Work Motivation. History, Research, and Practice. Second Edition.
SAGE Publications, California.
Lawrence, P. & Nohria, N. 2002. Driven: How human nature shapes our choices. Jossey Bass, A Wiley Imprint, San Francisco.
Locke, E. & Latham, G. 1990. Work Motivation and Satisfaction. Light at the End of the Tunnel. Psychological Science, 1, 4, s. 240–246.
Locke, E. & Latham, G. 2002. Building a Practically Useful Theory of Goal Setting and Task Motivation. A 35-Year Odyssey. American Psychologist, 57, 9, s. 705–717.
Locke, E. & Latham, G. 2013. Goal Setting Theory 1990. Teoksessa Locke E. & Latham G. (toim.). New Developments in Goal Setting and Task Performance, s. 3–15. Routledge part of Taylor and Francis Group, New York.
Lukka, K. 2006. Konstruktiivinen tutkimusote: luonne, prosessi ja arviointi. Teoksessa Ro-lin K., Kakkuri-Knuuttila & Henttonen E. (toim.) Soveltava yhteiskuntatiede ja filosofia, s.111–133. Hakapaino Oy, Helsinki.
Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2006. Suorituskyvyn mittaaminen. Tunnuslu-vut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Oy Nord Print Ab. Helsinki.
Meretniemi, I. 2012. Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. BALTO Print, Liettua.
Neely, A., Kennerley, M. & Adams, C. 2007. Performance measurement frameworks: a review. Teoksessa Neely A. (toim.). Business Performance Measurement. Unifying Theo-ry and Integrating Practice, s. 143–162. Second Edition. Cambridge University Press.
Nohria, N., Groysberg, B. & Lee, L-E. 2008. Employee Motivation. A Powerful New Model.
Harward Business Review, l. 86, 7/8, s. 78–84.
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. WSOYpro Oy. Helsinki.
OP 2015a. Assistentti- ja käännöspalveluiden toimintamalli. Intranet. Luettu 19.11.2015 OP 2015b. Kehityskeskustelut kevät 2015. Intranet. Luettu 3.4.2015.
OP 2015c Kehityskeskustelut OP Ryhmässä. Intranet. Luettu 29.9.2015.
OP 2015d. OPn keskusyhteisökonsernin yt-neuvottelut päättyneet. Luettavissa:
https://www.op.fi/op/op-ryhma?cid=-66417&srcpl=4. Luettu: 12.4.2015
OP 2015e. OP Ryhmä lyhyesti. Luettavissa: https://www.op.fi/op/op-ryhma/op-ryhma?id=80100&srcpl=1. Luettu: 12.4.2015
OP 2016a. Organisaatiot. HR. Intranet. Luettu 10.4.2016
OP 2016b. Palvelukatalogi Assistenttipalvelut. Intranet. Luettu 1.3.2016 OP 2016c. Suorituksen johtaminen. Intranet. Luettu 28.1.2016.
Rantala, J. 2014a. Tavoitteiden johtaminen. Teoksessa Järvinen, P.T., Rantala J. & Ruot-salainen, P. (toim.). Johda suoritusta, s. 56–65. Print Best, Viro.
Rantala, J. 2014b. Suorituskyky. Teoksessa Järvinen, P.T., Rantala J. & Ruotsalainen, P.
Ruotsalainen, P. 2014. Asiakkaan odotukset suorituksen ohjausvoimana. Teoksessa Jär-vinen, P.T., Rantala J. & Ruotsalainen, P. (toim.). Johda suoritusta, s. 32–55. Print Best, Viro.
Ruohotie, P. & Honka, J. 1999. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita. Helsinki.
Salojärvi, S. 2013. Henkilöstöjohtamisen kokonaisuus Teoksessa Helsilä, M. & Salojärvi, S. (toim.). Strategisen henkilöstöjohtamisen käytännöt, s. 21–33. 2. painos. Hansaprint Oy, Vantaa.
Shahin, A. & Mahbod, M. 2007. Prioritization of key performance indicators. An integration of analytical hierarchy process and goal setting. International Journal of Productivity and Performance Management, 56, 3, s. 226–240.
Sistonen, S. 2008. Paranna tuloksia ja palkitse. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Suomala, P., Manninen, O. & Lyly-Yrjänäinen, J. 2011. Laskentatoimi johtamisen tukena.
Edita Prima Oy, Helsinki.
Sydänmaalakka, P. 2000. Älykäs organisaatio. Tiedon, osaamisen ja suorituksen johtami-nen. Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki.
Sydänmaalakka, P. 2004. Älykäs johtajuus. Ihmisten johtaminen älykkäissä organisaati-oissa. Karisto Oy, Hämeenlinna.
Taanila, A. 2012. Akin menetelmäblogi. Tilastoapu. Luettu 25.8.2015. Luettavissa https://tilastoapu.wordpress.com/tilastoapu/
Taanila, A. 2015a. Akin menetelmäblogi. Mielipideasteikon keskiarvo. Luettu 6.3.2016.
Luettavissa:https://tilastoapu.wordpress.com/2011/10/18/mielipideasteikon-keskiarvo/
Taanila, A, 2015b. Akin menetelmäblogi. Tunnuslukuja. Luettu 6.3.2016. Luettavissa:
https://tilastoapu.wordpress.com/2011/10/19/tunnuslukuja/
Tirkkonen, M. 2014. Suorituksen johtamisesta onnistumisen johtamiseen. Teoksessa Sy-dänmaalakka P. (toim.). Tulevaisuuden johtaminen 2020. Älykkään johtamisen näkökul-mia, s. 74–87. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hansaprint Oy, Vantaa.
Valpola, A. 2000. Kehityskeskustelun mahdollisuudet. WSOY – kirjapainoyksikkö. Juva.
Valpola, A. 2003. Onnistu kehityskeskustelussa.2. painos. WS Bookwell Oy, Juva.
Vehkalahti, K. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. 2014. Finn Lectura Ab.