Opinnäytetyöprosessi aloitettiin vuoden 2019 keväällä miettimällä sopivaa aihetta, joka lopulta saatiin suoraan yhteistyökumppanilta. Koko opinnäytetyön suurin haaste oli varmasti aiheen rajaaminen ja haluttujen teemojen päättäminen, sillä aihe oli hyvin laaja ja tutkimuksen olisi voinut tehdä monesta eri näkökulmasta. Aihetta rajattiin useita kertoja erilaiseen muotoon ohjaavan opettajan kanssa käytyjen palavereiden avulla, ja teemat vaihtelivat moneen kertaan ennen kuin ne päätettiin lopullisesti. Alussa opinnäytetyön nimi oli
”Millainen on hyvä röntgenhoitajakollega?”, mutta teemojen valitsemisen jälkeen opinnäytetyön nimi vaihdettiin vielä nykyiseen muotoonsa. Opinnäytetyö-suunnitelma valmistui vuoden 2020 maaliskuussa ja se saatiin hyväksytyksi samana ajankohtana.
Opinnäytetyöhön alettiin keräämään teoreettista viitekehystä vuoden 2020 alussa. Teoriatietoa oli aluksi vaikea löytää, sillä löydetty teoria sisälsi paljon myös tutkimuksen aiheen kannalta epäolennaista tietoa ja aiheeseen sopivia tutkimuksia löytyi yllättävän vähän. Osaan teemoista teoreettinen viitekehys oli huomattavasti helpompi muodostaa kuin toisiin. Hyviä tutkimuksia löytyi paljon, mutta moni niistä käsitteli aihetta yleisestä näkökulmasta, eikä niinkään röntgenhoitajan työn näkökulmasta, joka vaikeutti sopivien tutkimusten löytämistä. Tämä ongelma tuli erityisesti esiin, kun käsiteltiin kuvantamis-tutkimuksen toteutusta. Iso osa teoreettisesta viitekehyksestä kirjoitettiin koronavirusepidemian (COVID-19) aikana, jolloin ei ollut mahdollisuutta käyttää Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastoa, mikä hankaloitti myös lähteiden löytämistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli pääpiirteiltään valmis ennen haastattelujen aloittamista, mutta sitä muokattiin jonkin verran kuluneen kevään ja kesän aikana.
Maalis- ja huhtikuun 2020 aikana opinnäytetyön tekijät alkoivat suunnitella teoreettisen viitekehyksen perusteella haastattelun runkoa ja haastattelussa käytettyjä apukysymyksiä. Haastateltaviin oltiin yhteydessä huhtikuussa ja huhti-toukokuun aikana suoritettiin röntgenhoitajien haastattelut. Jälkikäteen ajateltuna, haastattelu olisi voitu suunnitella hieman suppeammaksi, sillä
haastatteluista saatiin materiaalia ehkä hieman liian laajasti. Haastattelut litteroitiin kuukauden sisällä niiden suorittamisesta ja tuloksia analysoitiin sekä pohdittiin kesän ja syksyn 2020 aikana. Myös kokonaisuudessaan aiheenvalinta oli liian laaja ja sitä olisi pitänyt rajata enemmän, jotta tutkimuksesta olisi saatu syvällisempää tietoa.
Opinnäytetyöntekijät eivät olleet aikaisemmin tehneet kvalitatiivista tutkimusta tai opinnäytetyötä, minkä vuoksi opinnäytetyön ohjaajalta sekä vertaisarvioijilta saadut neuvot olivat erittäin hyödyllisiä koko tutkimusprosessin ajan. Myös opinnäytetyöseminaareissa saadut ideat ohjaajilta ja muilta opiskelijoilta olivat hyödyllisiä.
Yksi tärkeimmistä opinnäytetyön tekemisen vaiheista oli haastattelurungon suunnittelu. Sitä muokattiin ja paranneltiin moneen kertaan, jotta kysymyksistä saatiin sellaisia, että niiden mahdolliset vastaukset vastaavat tutkimus-kysymykseen. Haasteena kysymysten muodostamisessa oli se, että ne käsittelisivät varmasti röntgenhoitajakollegan ominaisuuksia eivätkä pelkästään röntgenhoitajan ominaisuuksia. Sama haaste tuli ajoittain eteen aineistoa analysoidessa. Haastatteluista saatu aineisto vastasi kuitenkin hyvin tutkimuskysymykseen eikä haastattelu jäänyt liian suppeaksi. Litterointi oli aikaa vievä prosessi, sillä joistain haastatteluista tuli suunniteltua pidempiä, mutta muuten se sujui kaikin puolin ongelmitta. Osan teemoista analysointi oli haastavaa, sillä saatuihin tuloksiin oli vaikea löytää verrattavissa olevaa aiempaa tutkimusaineistoa. Myös haastatteluista saadun aineiston luokittelu ja jäsentely selkeään ja helposti tulkittavaan muotoon vei aikaa.
Vaikka opinnäytetyön tekeminen vei paljon aikaa ja oli välillä haastavaa, se oli kokonaisuudessaan hyvin opettavainen prosessi. Erityisesti haastattelun suunnittelu ja toteuttaminen oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus.
Opinnäytetyön tekeminen lisäsi osaamista luotettavien ja ajankohtaisten lähteiden etsimiseen, oikeiden hakukoneiden käyttöön sekä teoreettisen viitekehyksen tekemiseen. Saatujen tulosten vertailu jo löydettyyn tutkimusaineistoon sekä oikeiden menetelmien käyttö antoi paljon lisää oppia erilaisista tutkimusmenetelmistä sekä niiden käytöstä. Raportin tekeminen lisäsi
opinnäytetyön tekijöiden kirjoitus- ja aineiston analysointitaitoa, josta on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa.
Jatkotutkimusehdotuksena nousi esille idea tutkimuksesta, joka käsittelisi vain yhtä opinnäytetyön teemoista. Opinnäytetyöstä tuli kolmen pääteeman takia hyvin laaja, jonka takia jatkotutkimuksena voisi käsitellä pelkästään yhteistyö-osaamista, säteilyturvallisuutta tai kuvantamistutkimuksen toteutusta. Tällöin pystyisi perehtymään huomattavasti tarkemmin ja yhteen teemaan, eivätkä vastaukset jäisi yleiselle tasolle niin helposti. Lisäksi valittuja teemoja ja aiheita voisi käsitellä myös yksittäisen röntgenhoitajan näkökulmasta, eikä pelkästään kollegan. Toisena jatkotutkimusehdotuksena olisi vastaavan tutkimuksen toteutus eri modaliteetilla. Tutkimuksessa voisi tarkastella kollegoilta toivottujen ominaisuuksien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia verrattuna natiivi-kuvantamisessa työskentelevien hoitajien toiveisiin. Esimerkiksi isotooppi-osastoilla työskentelevät röntgenhoitajat saattaisivat arvostaa kollegoissaan erilaisia ominaisuuksia kuin kiireisessä natiiviröntgenpäivystyksessä työsken-televät hoitajat.
9 LÄHTEET
Aira, A. 2012. Toimiva yhteistyö. Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Humanistinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/37743/9789513947088.pdf
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. painos. Tampere: Vastapaino.
Babiker, A., El Husseini, M., Al Nemri, A., Al Frayh, A., Al Jurryyan, N., O Faki, M., Assiri, A., Al Saadi, M., Shaikh, F. & Al Zamil, F. 2014. Health care profes-sional development: Working as a team to improve patient care. Sudanse Jour-nal of Paediatrics. Luettu 1.5.2019.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4949805/’09
Baim, C. 2014. Be Confident, Happy and Productive in Your Working Rela-tionships. London and Philadelphia: Jessica Kingsley.
Becker, E., Hahtela, N. & Ranta, I. (toim.) 2015. Hoitotyön vuosikirja 2015. Kol-legiaalisuus hoitotyössä. Suomen sairaanhoitajaliitto. Helsinki: Fioca.
Blomqvist, Kirsimarja. 2008. Luottamus organisaatioon työhyvinvoinnin ja tehokkuuden taustalla. Artikkeli. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Luettu 20.4.2020.
http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2008-05-21_luottamus_artikkeli.pdf
Ehrlich, R. & Coakes, M. 2017. Patient Care in Radiography. With an Introduction to Medical Imaging. Ninth Edition. St.Louis, Missouri, Yhdysvallat: Elsevier.
Eskola, E. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Osuuskunta Vastapaino.
European Federation of Radiographer Societies. 2017. European Qualifications Framework (EQF). Level 7 Benchmarking Document: Radiographers. Luettu 2.1.2020.
http://www.zrtd.org/wp-content/uploads/2019/10/2016.11-EQF-Level-7-Benchmarking-Document-Radiographers.pdf
Grönroos, E. (toim.) 2006. Työn organisointi ja palveluiden laatu röntgenosas-tolla: Hankkeessa yhdessä oppien. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Sta-dia.
Helasvuo, T. 2012. Säteilyturvallisuus osaston ulkopuolisissa kuvauksissa.
Säteilyturvakeskus. Luettu 25.4.2020.
www.sadeturvapaivat.fi/file.php?614.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Joukanen, V. 2012. Röntgenhoitajien kokemuksia kuvantamistyön ja potilassiirtojen fyysisestä kuormittavuudesta. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma.
Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Kauppila, R. 2000. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Keihäs, A-R. 2016. Röntgenhoitajan ammatillinen vastuu säteilyn käytössä ja säteilysuojelussa. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö.
Radiografiatiede. Oulun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201606172540.pdf
Kylmä, J & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. 1. painos. Helsinki:
Edita.
Launonen, M. 2014. Sairaanhoitajien kuvauksia vanhusten hyvästä hoidosta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveystieteiden opettajankoulutus ohjelma.
Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Pro-gradu tutkielma.
https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140503/urn_nbn_fi_uef-20140503.pdf
Lundell, S. 2008. Kateus työyhteisössä. Helsinki: työterveyslaitos.
Mallius, M. 2011. Työntekijöiden kokemuksia ja käsityksiä heidän keskinäisestä työhönliittyvästä palautteestaan. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö.
Tampereen Yliopisto. Pro gradu –tutkielma.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82803/gradu05281.pdf?sequence=1
&isAllowed=y
Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 1. painos. Helsinki:
International Methelp Ky.
Niemi, A. 2006. Röntgenhoitajien turvallisuuskulttuuri säteilyn lääketieteellisessä käytössä - Kulttuurinen näkökulma. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen ja Terveyshallinnon laitos. Oulun yliopisto. Väitöskirja.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514282949.pdf
Nikander, P. 2010. Laadullisten aineistojen litterointi, kääntäminen ja validiteetti.
Teoksessa Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino.
Padinki, P. 2019. Röntgenhoitajan työn vetovoimatekijät ja koettu työn imu.
Lääketieteen laitos. Ergonomia. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190915/urn_nbn_fi_uef-20190915.pdf
Puusa, A. 2020a. Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
1. painos. Helsinki: Gaudeamus, 99–112.
Puusa, A. 2020b. Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Teoksessa Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
1. painos. Helsinki: Gaudeamus, 141–152.
Puusa, A & Juuti, P. 2020a. Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Teoksessa Puusa, A. & Juuti. P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. 1. painos. Helsinki: Gaudeamus, 9–19.
Puusa, A & Juuti, P. 2020b. Laadullisen tutkimuksen olemus. Teoksessa Puusa, A. & Juuti. P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. 1.
painos. Helsinki: Gaudeamus, 73–83.
Puusa, A & Juuti, P. 2020c. Laadullisen aineiston analysointi. Teoksessa Puusa, A. & Juuti. P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. 1.
painos. Helsinki: Gaudeamus, 138–139.
Sorppanen, S. 2006. Kliinisen radiografiatieteen tutkimuskohde.
Käsiteanalyyttinen tutkimus kliinisen radiografiatieteen tutkimuskohdetta määrittävistä käsitteistä ja käsitteiden välisistä yhteyksistä. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulun yliopisto. Väitöskirja.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn951428058X.pdf
STUK. 2005. Lasten röntgentutkimusohjeisto. Luettu 20.3.2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125016/lasten_rontgentutkimusohj eisto.pdf?sequence=1
STUK. 2018. Optimointi – muutokset vaatimuksissa. Sädeturvapäivät. Luettu 13.9.2020.
https://www.stuk.fi/documents/12547/6860716/Tenkanen-Rautakoski-Optimointi-Jkyla2018.pdf/5a60158a-f246-f453-c1c1-11d9b75b7eb7
STUK S/4/2019. Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa. Luettu 2.1.2020.
https://www.stuklex.fi/fi/maarays/stuk-s-4-2019
Suokas, M. 2008. Vieraskielinen terveydenhuollon asiakkaana. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79657/gradu03115.pdf?sequence=1
&isAllowed=y
Suomen mielenterveys ry. N.d. Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Luettu 10.10.2020.
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia Suomen Röntgenhoitajaliitto ry. 2000. Röntgenhoitajan eettiset ohjeet.
Röntgenhoitajan ammattietiikka. Luettu 20.12.2019.
https://sorf.fi/doc/eettisetohjeet.pdf
Säteilylaki 859/2018. Luettu 12.1.2020.
Tamminen-Peter, L., Moilanen, A. & Fagerström, V. 2011. Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy.
Tapiovaara, M., Pukkila, O. & Miettinen, A. 2004. Säteilyn käyttö. Säteily- ja ydinturvallisuus 3. Säteilyturvakeskus. Hämeenlinna: Karisto Oy.
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja3_1.pdf/a825da96-784a-4868-80a7-3a3d33549257
TEPA-Termipankki. Erikoisalojen sanojen ja sanastojen kokoelma. Ominaisuus.
Luettu 1.12.2019. http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat. Luettu 18.7.2020.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/tavanomaiset-varotoimet-ja-varotoimiluokat
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5. pai-nos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen
neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Luettu 10.1.2020. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Walta, L. 2012. Potilaan hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus röntgenhoitajan arvioimana – tavoitteena inhimillinen ja turvallinen kuvantamistapahtuma. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Turun
yliopisto. Väitöskirja.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/76839/AnnalesC337Walta.pdf?se quence=1&isAllowed=y
LIITTEET
Liite 1. Haastattelun teemat
Teemat haastatteluja varten
Yhteistyöosaaminen
· Kollegiaalisuus
· Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Säteilysuojelu
· Optimointi
· Oikeutus
· Kuvaustekniikka
Kuvantamistutkimuksen toteutus
· Potilaan kohtaaminen (eri ikäiset ja kuntoiset potilaat)
· Oman ammattitaidon kehittäminen ja ammatillinen vastuu
· Kommunikaatio eri kulttuureista lähtöisin olevien potilaiden kanssa
· Aseptiikka ja ergonomia
· Osastokuvaus
Liite 2. Tutkimustiedote
Tutkimustiedote
Opiskelemme Tampereen ammattikorkeakoulussa röntgenhoitajan tutkinto-oh-jelmassa. Teemme opinnäytetyömme aiheesta “Millaisia ammatillisia ominaisuuksia röntgenhoitajat arvostavat kollegoissaan?”. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia ammatillisia ominaisuuksia röntgenhoitajat arvostavat kollegoissaan.
Opinnäytetyötä varten kerätään aineistoa teemahaastattelun avulla, ja haastateltavat ovat xxx yksikössä natiiviröntgentutkimuksia tekeviä röntgen-hoitajia. Haastattelun teemat ovat yhteistyöosaaminen, säteilyturvallisuus sekä kuvantamistutkimuksen toteutus. Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina röntgenhoitajien työajalla, ja ne nauhoitetaan sekä litteroidaan. Haastatteluja varten varataan aikaa 45 minuuttia, ja haastattelu tapahtuu haastateltavien työpaikalla hiljaisessa työtilassa.
Tutkimusaineiston keräämisessä ja sen analysoinnissa ei käytetä tunniste- ja henkilötietoja, ja tutkimustulokset ovat täysin anonymisotuja. Haastattelussa ei kysytä henkilökohtaisia kysymyksiä, joista haastateltava voitaisiin tunnistaa ja haastateltava saa halutessaan keskeyttää haastattelun. Tutkimusaineisto on vain opinnäytetyön tekijöiden ja ohjaajien hallussa eikä sitä luovuteta ulkopuolisille henkilöille missään tutkimuksen vaiheessa. Aineisto hävitetään asianmukaisesti, kun opinnäytetyö on hyväksytty. Suostumuslomakkeet säilytetään lukitussa paikassa niin, että kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi, ja ne hävitetään opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen silppurilla. Opinnäytetyössä ei mainita opinnäytetyön yhteistyökumppanin nimeä.
Ystävällisin terveisin, Meri Pöysti & Nelli Mäkelä
meri.poysti@tuni.fi nelli.makela@tuni.fi
Liite 3. Tietoon perustuva suostumus
Suostumuslomake
Minua on pyydetty vapaaehtoisesti osallistumaan teemahaastatteluun, jonka tarkoituksena on kuvailla “Millaisia ammatillisia ominaisuuksia röntgenhoitajat arvostavat kollegoissaan?”. Haastattelu tehdään anonyymisti.
Olen perehtynyt tutkimukseen liittyvään tutkimustiedotteeseen ja olen voinut esittää kysymyksiä siihen liittyen. Olen saanut riittävät tiedot omista oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja siitä, miten tutkimus toteutetaan.
____________________________________________________________
Aika ja paikka
____________________________________________________________
Allekirjoitus ja nimenselvennys Kiitos osallistumisestasi