Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan pohtia uskottavuuden, luotettavuuden sekä eettisyyden kannalta. Uskottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka tutkimusta lukevat henkilöt hyväksyvät tutkimustulokset todeksi ja kuinka he luottavat aineistonkeruun asianmukaisuuteen ja analyysin huolellisuuteen.
Luotettavuudella tarkoitetaan, kuinka tutkija onnistuu perusteluineen vakuuttamaan lukijan siitä, että hänen valitsemansa ja käyttämänsä lähestymis-tavat ja menetelmät tutkimusongelman ratkaisemiseksi ja tutkimuksen toteuttami-seksi ovat olleet oikeanlaisia ja perusteltuja. Tutkimus ei saa aiheuttaa haittaa tutkittaville tai muille tahoille tutkimukseen liittyen. (Puusa & Juuti 2020, 166–
168.) Arvioitaessa laadullisen tutkimuksen laatua, keskeistä on, kuinka yhteen-sopivia tutkimusaineisto- ja analyysimenetelmät ovat suhteessa teoriaan sekä kerättyyn aineistoon (Puusa & Juuti 2020, 188).
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa luotettavuuden pääasiallinen kriteeri on tutkija itse, jonka takia luotettavuutta tulee arvioida koko tutkimusprosessin ajan (Eskola
& Suoranta 1998, 211). Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu pitkälti sen laadusta. Jos esimerkiksi tallenteet ovat epäselviä tai jos kaikkia haastateltavia ei ole haastateltu, luokittelu on hyvin sattumanvaraista tai litterointi ei noudata samoja sääntöjä alusta loppuun, ei haastatteluaineistoa voida pitää luotettavana.
(Hirsjärvi & Hurme 2008, 185.) Myös teoriassa käytettyjen lähteiden tulee olla luotettavia ja ajankohtaisia (Tuomi & Sarajärvi 2018, 22). Haastattelut toteutettiin Skype-haastatteluina ja ne nauhoitettiin kahdella tietokoneella sekä kahdella puhelimella. Toteutuneet kuusi haastattelua noudattivat melko samanlaista kaavaa alusta loppuun, ja haastateltavien kanssa käytiin läpi samat teemat.
Jokaisen haastateltavan kohdalla pyrittiin toimimaan samalla tavalla ja litterointi tapahtui jokaisen kohdalla samoilla säännöillä.
Aineiston keruussa luotettavuutta lisää se, että haastattelijoita on ollut enemmän kuin yksi. Myös yksilöhaastattelut ryhmähaastattelujen sijaan sekä valmis aineisto lisäävät tutkimuksen luotettavuutta. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122.) Molemmat opinnäytetyön tekijät olivat mukana toteuttamassa jokaista haastattelua. Apukysymykset oli suunniteltu teorian pohjalta valmiiksi ennen haastattelujen toteutusta ja molemmat opinnäytetyön tekijät osallistuivat myös tutkimustulosten tarkasteluun sekä aineiston analysointiin. Teoriatietoa arvioitiin kriittisesti, jotta varmistuttiin, että tieto oli luotettavaa ja ajankohtaista.
Tutkijan tulee huolehtia, että haastateltavien henkilöllisyys ei paljastu haastattelujen perusteella. Luotettavuutta tulee tarkastella myös siltä kannalta, miten haastateltavat valittiin, montako haastateltavaa tutkimuksessa oli ja miten heihin otettiin yhteyttä. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122.) Haastateltavien omakohtainen kokemus tutkittavasta ilmiöstä lisää aineiston keruun luotettavuutta (Juvakka & Kylmä 2007, 129). Litteroidusta aineistosta ei otettu tuloksiin mukaan kohtia, joiden perusteella haastateltava olisi voitu tunnistaa.
Osastonhoitaja valitsi haastateltavat tutkimukseen, eli tutkijoilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa heidän valintaansa. Ainoana kriteerinä oli, että haastateltavan tulee tehdä töitä päivystyskuvantamisessa. Tämä vähensi hieman tutkimuksen luotettavuutta, sillä tutkijat eivät päässeet itse valikoimaan tutkimukseen parhaiten soveltuvia haastateltavia. Toisaalta osastonhoitajalla oli varmasti tutkijoita parempi tietämys siitä, kuinka hyvä työkokemus haastateltavilla oli. Haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostitse, jonka ei pitäisi vähentää tutkimuksen luotettavuutta. Luottamuksellisuutta koskevat lupaukset tulee antaa tutkittaville ennen haastattelun alkua (Nikander 2010, 450). Tässä opinnäytetyössä ne kerrottiin haastateltaville etukäteen sähköpostitse.
Kysymysten tulee olla riittävän väljiä, jotta haastateltavan omalle näkökulmalle jää tilaa (Juvakka & Kylmä 2007, 130). Haastateltavilta pyrittiinkin kysymään mahdollisimman avoimia kysymyksiä, ja haastattelutilanteesta pyrittiin luomaan enemmänkin vuoropuhelutilanne haastattelijan ja haastateltavan välillä.
Tutkimuksen luotettavuuden arviointia helpottaa selvä, havainnollinen sekä yksityiskohtainen kerronta tutkimuksen eri vaiheista (Puusa & Juuti 2020, 172).
Opinnäytetyössä on kerrottu yksityiskohtaisesti kaikki opinnäytetyöprosessin
vaiheet, jotta tutkimusta voidaan pitää mahdollisimman luotettavana.
Luotettavuutta pyrittiin parantamaan myös sillä, että opinnäytetyöhön otettiin röntgenhoitajien haastatteluista suoria lainauksia. Alkuperäislainauksien käyttö lisää analysoinnin luotettavuutta (Juvakka & Kylmä, 2007, 130). Yksi opinnäytetyön haastavimmista osuuksista oli aineiston analysointi. Analysointiin haettiin mallia muista aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, joiden analysointi ja tulokset vaikuttivat onnistuneilta. Tämän takia mahdolliset muissa tutkimuksissa olleet virheet saattavat vaikuttaa opinnäytetyön tulosten luotettavuuteen.
Opinnäytetyössä käytettyyn teoriaan on merkitty lähdeviitteet ja myös plagiointia on vältetty.
Aineiston analysoinnin luotettavuuteen vaikuttaa se, onko analyysin prosessi toteutettu asianmukaisesti ja kuinka selkeästi se on kuvattu alusta loppuun.
Aineiston tulee olla riittävän laaja tutkimuksen tarkoitukseen nähden ja analyysimenetelmä tulee olla valittuna sopivassa suhteessa tutkimustehtäviin nähden. (Juvakka & Kylmä, 2007, 130.) Tässä opinnäytetyössä aineiston analysointi on pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeästi alusta loppuun.
Aineistosta tuli odotettua laajempi, sillä kaikki haastattelut kestivät niille varatun ajan verran tai jopa sen yli. Suurin osa haastateltavista vastasi jokaiseen kysymykseen aiheen mukaisesti, mutta osalla haastateltavista jotkut vastauksista ajautuivat ohi aiheen. Tämä hankaloitti hieman aineiston analysointia, mutta ei merkittävästi. Pelkistäessä haastattelua pyrittiin ylläpitämään alkuperäisen lainauksen merkitystä, mutta mahdolliset virheet pelkistyksessä alentavat tutkimuksen luotettavuutta.
Tutkimuksen eettisyys on tärkeää, eli tutkijan tulee noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen alusta loppuun saakka (Puusa & Juuti 2020, 166–168). Tutkijan on varmistettava, että tutkimussuunnitelma on laadukas, valittu tutkimusasetelma on toimiva, raportointi on huolellista ja tutkimuksen teossa on vältetty plagiointia (Tuomi & Sarajärvi 2009, 127). Tutkijoiden tulee olla rehellisiä, huolellisia ja tarkkoja tutkimustyössä, tulosten tallennuksessa ja esittämisessä sekä tutkimuksen ja sen tulosten arvioinnissa (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Haastattelun aikana haastattelijan tulee puhua selkeästi ja ymmärrettä-västi, ja varoa liian epäselvää ja monimutkaista kysymyksenasettelua (Hirsjärvi
& Hurme 2008, 68). Lisäksi kysymykset eivät saa olla liian johdattelevia tai manipuloivia (Juvakka & Kylmä 2007, 151). Haastatteluaineiston huolellinen litterointi, yksittäisten haastattelusta saatujen tietojen huolellinen kirjaaminen ja aineiston kuvailu parantavat alkuperäisen tutkimuksen laatua (Nikander 2010, 452).
Opinnäytetyössä noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä kaikissa sen vaiheissa.
Molemmat opinnäytetyön tekijät pyrkivät puhumaan mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi haastattelujen aikana ja pyrkivät välttämään johdattelevia kysymyksiä. Tutkijat suorittivat tarkasti ja huolellisesti haastattelun suunnittelun, toteutuksen, litteroinnin, sen raportoinnin ja analysoinnin. Tutkimuksen eettisyydessä on tärkeää tutkittavien vapaaehtoisuus sekä tutkittavien anonyymius (Puusa & Juuti 2020, 190). Opinnäytetyön haastateltavat olivat vapaaehtoisia sekä heidän tunnistamismahdollisuuksiensa minimoinnista huolehdittiin. Opinnäytetyössä käytettyihin lainauksiin ei sisällytetty sellaisia asioita, jotka olisivat saattaneet vaarantaa tutkittavien anonymiteetin.
Tutkimukseen osallistuvan tulee olla ensinnäkin tietoinen siitä, että kyseessä on tutkimus. Osallistujaa tulee informoida, kuinka pitkä tutkimuksen kesto on, mitkä ovat tutkimuksen osallistujien roolit, millä perusteella heidät on valittu ja mihin tutkimuksesta saatua tietoa aiotaan käyttää. Lisäksi osallistujille tulee kertoa tutkimuksen menettelytavoista sekä sen luottamuksellisuudesta ja yksityi-syydestä. Tutkittavilla tulee olla myös mahdollisuus jäädä halutessaan pois tutkimuksesta. (Juvakka & Kylmä 2007, 149.) Tässä opinnäytetyössä tutkittaville annettiin ennen haastattelua tutkimustiedote, jossa kerrottiin kaikki oleellinen tieto tutkimuksen tavoitteesta, tarkoituksesta, toteutuksesta ja luotettavuudesta.
Lisäksi tutkittavilta saatiin suullinen suostumus ennen haastattelun aloittamista.
Haastatteluaineistoa säilytetään opinnäytetyöprosessin ajan opinnäytetyön tekijöiden henkilökohtaisilla tietokoneilla, ja opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen aineisto hävitetään poistamalla tiedostot. Tutkimuksessa pidettiin huolta siitä, että sen julkaiseminen ei aiheuta haittaa tutkittaville tai yhteistyökumppanille.