Nuoren iän korostus

Tigerstedtin nuoruus ja ikä olivat aineistossa usein esille tuotu aihepiiri. Tämä ei tarkoita pelkästään Tigerstedtin lapsuudesta ja lapsuuden keksintöjen kirjoittamisesta, vaan Ti-gerstedtin nuoruus tuotiin monella tavalla esille. Nuoruuden esille nostaminen on tapa vahvistaa nerouden representaatiota, koska nuoruudella luodaan eräänlaista käsitystä

siitä, että nerous ei ole jonkinlainen iän ja kokemuksen myötä kehittyvä asia, vaan se on henkilön omaa erityistä lahjakkuutta.

Kärjistäen voidaan todeta, että Tigerstedtin nuoruuden tuominen aineistossa esille yh-distyy vahvasti hänen keksintöihinsä ja visioihinsa. Kun henkilön nuoruudesta kerrottiin, niin usein samaan aikaan tekstissä puhuttiin jostain Tigerstedtin keksinnöstä: esimer-kiksi uutisessa, jossa kerrotaan Kouvola-talossa pidettävästä seminaarista, viitataan Ti-gerstedtin nuorena rakentamaan salakuuntelulaitteeseen seuraavasti: ”Hän rakensi Mustilan kartanon jokaiseen huoneeseen salakuuntelulaitteet, joilla hän kuunteli van-hempiensa keskusteluja” (Penttinen 2017). Jos tämän kaltaisia Tigerstedtin nuoruuden, tarkemmin lapsuuden, rakenteluiden korostamisia lasketaan aineistosta, niin mainintoja löytyy kahdeksasta eri tekstistä.

Aineistossa nuoruuden korostaminen keksintöjen yhteydessä liittyy nuoruuden saavu-tusten esittelyyn. Henkilö on täten perustellusti ollut taitava juuri siinä asiassa, jota on tehnyt. Tigerstedtin saavutukset ovat jopa poikkeuksellisen suuria ottaen huomioon Ti-gerstedtin elämän ja aikakauden, jota hän eli. Hän eli aikakautta, jolloin teknologia kehit-tyi suurella vauhdilla. Jos otetaan vielä huomioon, kuinka Tigerstedtistä on luotu aineis-ton teksteissä kuvaa visionäärinä ja henkilönä, joka oli aikaansa edellä ja jonka visiot so-pivat nykyaikaan, niin tätä voidaan jopa pitää todella poikkeuksellisena saavutuksena.

Toisin sanoen syntyy käsitys neroudesta. Saavutusta voidaan vielä korostaa ja lisätä sen merkityksellisyyttä, kun muistutetaan samalla henkilön iästä: hän keksi nämä jo nuo-rena, eikä vanhempana ihmisenä vuosikymmenten kokemuksella.

Nuoruus tuodaan käytännössä esille teksteissä kolmella eri tavalla. Nuoruus todetaan teksteissä yleisesti melko suoraan käyttämällä sanan ”nuori” eri muotoja, mutta nuoruus tuodaan ilmi kolmessa erilaisessa asiayhteydessä. Yksi tapa on yhdistää Tigerstedtin

nuoruus joko yleisesti hänen teknisten laitteidensa rakenteluun tai johonkin yhteen tiet-tyyn keksintöön. Tämä tapa on esimerkiksi jo aikaisemmin tässä kappaleessa mainitussa Tigerstedtin seminaarista kertovassa uutisessa: ”Hän kehitteli erilaisia laitteita jo nuo-rena” (Penttinen 2017). Uutisessa ”Mustilan visionääri Eric Tigerstedt eli aikaansa edellä”

lapsuuden rakenteluja korostetaan listamaisesti seuraavalla virkkeellä:

”Jo lapsuudessa Eric rakenteli erilaisia teknisiä laitteita kuten valokuvausko-neen, sähkömoottoreita, paristoja, kipinälennättimen ja jopa salakuuntelu-järjestelmän.” (Poikilo.fi 2019a).

Tigerstedtin rakentama kipinälennätin sai aineistossa Tigerstedtin lapsuuden keksin-nöistä eniten huomiota. Mainintoja kipinälennätin sai aineistossa yhteensä kolme kertaa, joten se jää mainintojen kannalta jälkeen esimerkiksi Tigerstedtin nuoruudessa rakenta-miin sähkömoottoreihin, jotka mainittiin yhteensä neljä kertaa. Aineistossa sähkömoot-torien maininnat jäivät lähinnä vain maininnoiksi, mutta sen sijaan nuoruudessa raken-nettu kipinälennätin yhdistettiin aineiston teksteissä tarinaan, jossa Tigerstedt oli ottanut yhteyttä venäläisiin sotalaivoihin ja joutui tämän myötä pidätetyksi. Tarina kerrotaan esi-merkiksi ”Ensimmäinen matkapuhelin” -artikkelissa:

”Seitsemän vuotta myöhemmin teini-ikäinen Eric rakensi Helsingissä ensim-mäisen kipinälähettimen, jolla voitiin langattomasti lähettää sähkösanomia.

Ajankuluksi rakennettu lennätin kuitenkin aiheutti Ericille vakavia ongelmia, koska häntä epäiltiin vakoojaksi.” (Heikkilä 2020).

Petosen lehden jutussa kerrotaan kipinälähettimeen liittyvässä tarinassa myös Popo-vista, joka pelasti Tigerstedtin ongelmista. Jutussa kerrotaan Popovin todenneen nuo-resta Tigerstedtistä seuraavasti, josta lukijalle välittyy Popovin arvostus Tigerstedtin ne-roudelle ja nokkeluudelle: ”… Tigerstedtiä pidettävä täysin vaarattomana, mutta sitäkin kunnioitettavampana henkilönä.” (Kokko 2019).

Toinen asiayhteys liittyy myös keksintöihin, mutta tarkemmin keksintöihin, joita Tiger-stedt olisi voinut mahdollisesti keksiä tulevaisuudessa. Tämä nuoruuden korostus tulee

muun muassa esille, kun aineiston teksteissä lainataan jotain muuta henkilöä. Esimer-kiksi Helsingien Sanomien pitkässä Tigerstedtin elämästä kertovassa artikkelista löytyy seuraava lainaus, joka tulee Tigerstedtin isältä: ”Ties mihin maailma kehittyy, jos Eric-poika saa elää.” (Kettunen 2017).

Kuten lainauksesta huomaa, niin kyseessä on kehuva virke, jonka kohteena on Tigerstedt ja hänen visionsa. Kun virkkeessä vielä mainitaan, kuinka maailma voi saada kokonaan uusia kehityssuuntia Tigerstedtin nerouden myötä, niin puhutaan jopa todella vahvasta ja voimakkaasta nerouden representaatiosta, koska neroudella viitataan mahdollisiin suuriin maailmanlaajuisiin muutoksiin. Esimerkiksi nerona voidaan pitää ihmistä, jolla on sellaisia ajatuksia, jotka ovat hyvin poikkeavia muiden ihmisten ajattelusta ja tämä ajat-telu voi lopulta jopa uudelleenrakentaa kyseisen hetken olemassa olevaa ajatajat-telua (Si-monton 2014, 187).

Toinen Helsingin Sanomien samasta tekstistä löytyvä lainaus, sekin ylistävä luonteeltaan, tulee tanskalaiselta keksijältä Valdemar Poulsenilta: ”Nuori ystäväni, parhaimmat keksin-nöt tehdään alle 30-vuotiaana. Olette nero ja tarpeeksi nuori ennättääksenne vielä pit-källe.” (Kettunen 2017).

Äskeisistä lainauksista havaitaan, kuinka nuoruus tuodaan esille eräänlaisena positiivi-sena ja toiveikkaana tulevaisuuden kuvana: nyt henkilö on nuori, mutta elämää on vielä paljon edessä ja tämän myötä myös paljon mahdollisuuksia useisiin uusiin eri saavutuk-siin. Tämä tulee esille Helsingin Sanomien Tigerstedtin elämästä kertovan artikkelin toi-sessa kappaleessa sanallisella tasolla päinvastaisesti, eli hän on nuori, mutta keksinyt jo paljon:

”Sähköinsinööri Eric Tigerstedt oli vasta 26-vuotias, mutta hän oli tehnyt jo kymmeniä keksintöjä.” (Kettunen 2017).

Kyseisessä Helsingin Sanomien tekstissä nuoruuteen viittaavilla lainauksilla on myös toi-nen rooli nerouden representaation luomisen lisäksi, nimittäin dramatiikan tuonti Tiger-stedtin elämäntarinaan:

”Eric Tigerstedt kuoli 37-vuotiaana tuberkuloosiin sairaalassa New Yorkin Fifth Avenuella 20.4.1925. (Kettunen 2017).

Nuorena menehtyminen on kolmas tapa korostaa Tigerstedtin nuoruutta. Tämä tapa ei suoraan ole liitoksissa nerouden representaation kanssa, mutta nerouden ja nuoruuden suhteen kontekstissa liitos on olemassa: Tigerstedt oli koko eliniän aikansa nuori nero.

Tässä nuoruus tulee esille, kun Tigerstedt menehtyi ennen ihmisen ikää, jos keski-iän alku asetetaan ikävuoteen 40. Nuorena menehtyminen mainitaan myös muutamissa muissa aineiston teksteissä, esimerkiksi ”Televisio oli viittä vaille suomalainen keksintö” -artikkelissa sanotaan Tigerstedtin menehtyneen ”alle nelikymppisenä” (Takala 2014) ja artikkelissa ”Suomalaiskeksijä mullisti äänen tallennuksen” kirjoitetaan Tigerstedtin kuol-leen ”USA:ssa vuonna 1925, vain 38-vuotiaana” (Vuolle-Selki 2016). Mielenkiintoisesti Ti-gerstedtin kuoliniässä on aineiston sisällä ristiriitaa, koska äskeisessä virkkeessä olleessa lainauksessa Tigerstedtin sanotaan kuolleen 38-vuotiaana, kun taas aikaisemman kappa-leen lainauksessa hänen sanotaan kuolkappa-leen 37-vuotiaana. Kuolinvuosi on kuitenkin mo-lemmissa lainauksissa sama, eli kyseessä on todennäköisesti inhimillinen virhe.

Nuoruuden korostus on yksi tapa luoda nerouden representaatiota, mutta toinen syy sii-hen, miksi Tigerstedtin nuoruus nostetaan teksteissä esille voi liittyä median haluun luoda tarinoita suomalaisista nuorista menestyjistä, kenties hieman jopa menestyjän elä-mäntarinaa romantisoiden. Täten elämäntarina voidaan rakentaa suomalaiseen kansalli-seen identiteettiin sopivaksi.

Toisaalta nuoruuden korostaminen voi liittyä nyky-yhteiskunnan nuoruuden ihannointiin sekä median nuorentumispyrkimyksiin. Esimerkiksi Irma Kaarina Halonen on kirjoitta-nut, kuinka kaupallisuus on luonut nuoruuden myytin, jonka myötä on syntynyt valtava

määrä tuotteita, ideologisia diskursseja ja käytäntöjen verkkoja (Halonen 2002, 3–4).

Nuoruus voidaan tuoda esille täten jo kaupallisuuden vuoksi, mutta Halonen myös kir-joittaa, että ”Tekstien kiinnostavuuden ja reseption kannalta ikä muodostaa merkittävän tunnistamisen apuvälineen” (Halonen 2002, 11). Ikä on kulttuurinen muodostelma, jonka avulla lukija kategorisoi ja tämän kautta ohjaa omaa tekstin tulkitsemista. Tämä dualisti-nen ”ikäistämidualisti-nen” kategorisoi ihmisiä vanhoihin ja nuoriin. Tämän myötä journalistisen julkaisukynnyksen voi ylittää poikkeuksellisen nuorten tai vanhojen teot: toisin sanoen syntyy sensaatio (Halonen 2002, 11–12.).

Tigerstedtin nuoruuden esittäminen voi liittyä median kaupallisuuteen ja median nuo-rentumispyrkimyksiin, mutta Tigerstedtin iän korostaminen voi liittyä kanssa sensaatioi-den luomiseen. Tigerstedtin kohdalla huomioitavaa on se, että sensaatiota ei suoranai-sesti rakenneta nykyajan tapahtumien tai henkilöiden pohjalta, vaan sensaatio rakenne-taan historiallisen nuoren henkilön teoista, joita lopulta verrarakenne-taan tämän hetken maail-maan. Aineistossani sensaatio rakentuu tarkemmin yhdistämällä nerous nuoruuteen.

Aineistoni yksi piirre on, että nerous ja nuoruus rakentavat lapsineron mielikuvaa Tiger-stedtistä. Aineiston teksteissä Tigerstedtin lapsuuden esittämisestä nousee esille kaksi isoa teemaa: erilaisten laitteiden rakentelu ja koulumenestys.

Erilaisten laitteiden rakentelu mainitaan jokaisessa kahdeksassa tekstissä, joissa kerro-taan jotain Tigerstedtin lapsuudesta. Teksteissä oli melko yleistä, että Tigerstedtin lap-suuden rakenteluita korostettiin käyttämällä ”jo” sanaa: ”jo lapsuudessa rakenteli” tai ”jo lapsena rakenteli”. Esimerkkeinä ensimmäisistä Tigerstedtin rakentamista laitteista käy-tettiin muun muassa kipinälähetintä ja salakuuntelujärjestelmää. ”Jo” ei käytetä aineis-tossani pelkästään lapsuuden tekojen kuvailuun, vaan sanaa käytetään lisäksi muissa nuoruuteen tai kaukaisen ajan korostamisien yhteydessä.

Tigerstedtin lapsuuden kiinnostus teknologisiin laitteisiin ilmaistiin teksteissä myös toi-sin: Tigerstedtistä muun muassa sanottiin ”Ensimmäinen matkapuhelin” -artikkelissa, kuinka hän oli ”lapsesta saakka kiinnostunut tekniikasta” (Heikkilä 2020). YLEn artikke-lissa taas kerrotaan, kuinka Tigerstedt ihaili Popovia (Stammeirer 2020). Tällaisten virk-keiden ja annettujen ennakkotietojen, kuten esimerkiksi mahdolliset keksijyyden ja ne-rouden, kertomisten kautta lukijalle kehittyy mielikuva, että Tigerstedt oli nero jo aivan pienenä lapsena.

Tigerstedtin koulunkäynnistä kerrotaan jonkin verran. Koulunkäynnistä mainitsemisessa korostuu, kuinka Tigerstedtiä ei kiinnostanut koulunkäynti, eikä täten arvosanat olleet hyviä. Näin todettiin kolmessa tekstissä, kun Tigerstedtin koulunkäynnistä kerrottiin nel-jässä tekstissä. Poikkeuksina hyvistä arvosanoista mainitaan fysiikka ja matematiikka, jotka voidaan nähdä stereotyyppisinä kouluaineina, jotka yhdistetään esimerkiksi tiede-miehiin. Fysiikan ja matematiikan erikseen mainitseminen voi olla osa lahjakkuuden esit-tämistä, kun lukijoilla on tiedossa Tigerstedtin keksijän ura. Toisaalta näiden aineiden erikseen mainitseminen muistuttaa myös kyseisten oppiaineiden tärkeydestä, kun puhu-taan tekniikan aloista.

Tigerstedtin koulunkäynnistä kerrotaan aineistossa myös hieman muuta. Yhdessä teks-tissä Tigerstedtin koulunkäynnistä kerrottiin, kuinka hän kävi koulua Helsingissä (Pentti-nen 2017). Myöhemmin lähtiessään opiskelemaan Saksaan Tigerstedtin opinnot sujuivat kiitettävästi, mutta heikoin tuloksin pärjääminen koulussa on mediassa usein korostettu asia erinomaisin tuloksin pärjäämisen lisäksi, kun puhutaan merkkihenkilöistä. Esimer-kiksi Ilta-Sanomat on julkaissut vuonna 2013 uutisen, joka käsittelee listamaisesti tunnet-tuja suomalaisia merkkihenkilöitä, jotka eivät sivuston mukaan pärjänneet ylioppilaskir-joituksissa (Ervasti ja Pimiä 2013). Kenties tarkoituksena on osoittaa, että vaikka koulun-käynti menisi huonosti, niin seuraamalla omia visioitaan ja unelmiaan voi saavuttaa suu-ria? On kuitenkin muistettava, että heikoin tuloksin pärjäämisen lisäksi media kirjoittaa

paljon huipputuloksin menestyneistä ihmisistä, eli menestyksestä kirjoittaessa näkökul-mat ovat kaksijakoisia vastakohtien myötä.

Loppujen lopuksi Tigerstedtin lapsuudesta kerrotaan aineistossa vähän, mutta hänen lapsuudestaan korostetaan selvästi asioita, jotka sopivat Tigerstedtin myöhempään elä-mään keksijänä: teksteissä kerrotaan Tigerstedtin laitteiden rakentelusta ja kiinnostuk-sesta tekniikkaan. Esimerkiksi jälkimmäistä asiaa on korostettu konkreettisesti: Helsingin Sanomien pitkässä Tigerstedtin elämästä kertovassa artikkelissa kerrotaan, kuinka Tiger-stedt purki Mary-sisarensa leluja nähdäkseen, kuinka nämä toimisivat (Kettunen 2017).

Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että Tigerstedtistä luodaan jonkinlaisen lapsineron kuvaa, vaikka termiä ”lapsinero” ei aineistossa mainita. Hän osasi jo lapsena rakentaa erilaisia keksintöjä, jotka aiheuttivat hämmennystä muissa ihmisissä: esimerkiksi Kouvo-lan Sanomien uutisessa kerrotaan, kuinka Tigerstedt hämmensi Elimäkeläisiä lähettä-mällä ilmaan ilmapallon, jonka matkustajana toimi koira ja koiran haukunnan kuulumi-nen taivaalta aiheutti Elimäkeläisissä pelkoa (Penttikuulumi-nen 2017).

Lapsinerouden havaitseminen aineistostani näkyy myös siten, että Tigerstedtin lapsuu-desta ei kirjoiteta muuta koulunkäynnin ja teknisten laitteiden rakentamisen lisäksi.

Muutamissa teksteissä mainitaan Tigerstedtin teini-iässä olleita työpaikkoja ajalta, ennen kuin hän lähti opiskelemaan Saksaan, mutta muuta ei mainita. Esimerkiksi kysymykset siitä, minkälainen Tigerstedtin lapsuus oli yleisesti tai minkälainen hän oli luonteeltaan lapsena, jäävät vastauksitta. Koiran lennättäminen ilmapallolla ja kipinälähettimellä yh-teyden otto venäläisiin sotalaivoihin antavat osviittaa siitä, että Tigerstedtin luonne aina-kin lapsuudessa olisi kujeileva tai veitikkamainen, mutta aineistosta ei löydy tarpeeksi paljon viittauksia tällaiseen luonteenpiirteeseen, jotta kyseinen johtopäätös voidaan lo-pullisesti tehdä. Toisaalta kujeileva tai veitikkamainen käytös voi olla osa luovuutta ja luovuus voidaan nähdä nerouden yhtenä tuntomerkkinä.