Alueellisuus

Aineiston analysointi paikallisen identiteetin, gradussani suomalaisuuden näkökulmasta, kannalta oli mielenkiintoista, koska käytetyn aineiston teksteissä Tigerstedt yhdistettiin alueellisesti useampaan paikkaan. Aineiston perusteella näyttää siltä, että tekstin julkai-sijan oma vaikuttamisalue vaikuttaa siihen, mihin asuinalueisiin Tigerstedtin paikallinen identiteetti lopulta yhdistetään.

Valtiollisella tasolla Eric Tigerstedt yhdistettiin lähes jokaisessa aineiston tekstissä Suo-meen. Aineiston 15 tekstissä vain yhdessä suomalaisuutta ei korostettu Tigerstedtin yh-teydessä. Kyseessä on Kouvolan sanomien artikkeli ”Suomi-konepistooli, kasvispiirakka, kiskohitsauslaitteet – katso, minkälaisia keksintöjä Kouvolassa on vuosien saatossa

tehty!”, jossa Tigerstedtistä kerrottiin lähinnä Kouvolan asukkaana (Kouvolansanomat.fi 2018). Artikkelissa mainitaan Suomi pari kertaa, esimerkiksi kouvolalaisten keksintöjen määrää verrataan muuhun Suomeen, mainitaan Suomi-konepistooli ja puhutaan Kaak-kois-Suomesta, mutta missään vaiheessa Tigerstedtin suomalaisuutta ei korosteta erik-seen tekstissä. Eric Tigerstedtistä puhutaan lähinnä paikallisena asukkaana, joka on ko-toisin Kouvolan liitoskunnasta Elimäeltä: ”Elimäeltä koko-toisin ollut Eric Tigerstedt (1887–

1925) oli todellinen keksintönikkari…” (Kouvolansanomat.fi 2018).

Tekstien otsikoissa Suomi tai suomalaisuus mainittiin seitsemän kertaa. Luku on kahdek-san, jos Suomi-konepistoolin maininta otetaan huomioon. Henkilökohtaisesti en laske kyseistä otsikkoa mukaan, koska sana ei korosta Tigerstedtin suomalaisuutta, eikä sana muutenkaan liity nimenomaan Tigerstedtiin.

Mielenkiintoinen huomio liittyen otsikoihin on se, että kuusi seitsemästä otsikosta, joissa on mainittu suomalaisuus, on julkaistu levikiltään valtakunnallisiksi luokiteltavien julkaisi-joiden toimesta. Ainoa poikkeus on Keskilaakson uutinen, jonka otsikossa on mainittu Kouvola ja suomalaisuus: ”Eric Tigerstedt tunnetuksi Kouvolassa – Suuri suomalainen keksijä”. Kun tekstit olivat julkaistu paikallisemmassa mediassa, niin otsikoissa alkoi ko-rostumaan tarkemmin alueet, joihin Tigerstedt on yhdistetty. Kolmessa aineiston tekstin otsikossa ei ollut minkään alueen mainintaa. Tämä huomio kertonee siitä, että Tiger-stedtin paikallista identiteettiä rakennetaan sen mukaan, missä teksti lopulta julkaistaan.

Jos teksti esimerkiksi julkaistaan valtakunnallisesti laajalevikkeisemmän mediayhtiön toi-mesta, niin todennäköisemmin otsikossa korostetaan suomalaisuutta mielenkiinnon he-rättämiseksi, kun taas paikallisemmalla tasolla halutaan korostaa nimenomaan tiettyä asuinaluetta, ei koko valtiota. Tämä näkyy esimerkiksi Xamk:n eli Kaakkois-Suomen am-mattikorkeakoulun sivuilla julkaistussa blogitekstissä, jossa mainitaan A. K. Sethin teos

”The European Edisons: Volta, Tesla, and Tigerstedt”:

”Intialainen kirjoittaja A. K. Sethi nostaa esiin eurooppalaisia keksijöitä, ko-vassa kolmikossa myös Eric Tigerstedt Elimäeltä.” (Lindeman 2020)

Virkkeestä voidaan huomata, että sitä voidaan pitää suurena saavutuksena, kun nimen-omaan Elimäeltä kotoisin tuleva keksijä on päässyt mukaan ”kovaan kolmikkoon” Euroo-pan keksijöistä. Esimerkiksi Teslasta todetaan erikseen Ensimmäinen matkapuhelin -ar-tikkelissa seuraavasti:

”Nikola Tesla ja Thomas Edison ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja teknolo-gisista keksinnöistään, jotka ovat edelleen käytössä ja ovat luoneet pohjan monille muille keksinnöille.” (Heikkilä 2020).

Kun aloitetaan tarkastelemaan paikallisuutta tarkemmin alueittain, muuttuu Tigerstedtin paikallisuuteen liittyvät representaatiot mielenkiintoisiksi: Eric Tigerstedt yhdistetään yh-teensä kuuteen eri alueeseen. Alueet ovat Kymenlaakso, Kouvola, Elimäki, Mustila, Urjila ja Helsinki. Toisin sanoen joissakin teksteissä Tigerstedt sijoitetaan alueellisesti tarkem-min.

Oikealla oleva numero kuvastaa artikkeleissa olleita mainintoja, kun taas vasemmalla oleva numero kaikkien muiden tekstilajien mainintoja.

Taulukko 7. Paikallisten alueiden maininnat aineistossa

Alue Maininnat muissa

teksti-lajeissa

Maininnat artikkeleissa

Kymenlaakso 1 0

Kouvola 2 1

Elimäki 5 3

Mustila 3 2

Urjala 0 1

Alue Maininnat muissa teksti-lajeissa

Maininnat artikkeleissa

Helsinki 2 4 (5, jos laskennassa

huo-mioidaan maininta ”helsin-kiläinen aatelisperhe”

Ja kaikkien tekstilajien otsikoiden tasolla seuraavasti:

Taulukko 8. Alueelliset maininnat aineiston otsikoissa

Alue Maininnat otsikoissa

Kymenlaakso 1

Mustila 2

Elimäki 1

Kouvola 2

Otsikoissa paikallisemmalla tasolla eniten mainintoja sai Mustila ja Kouvola kahdella maininnalla. Elimäki ja Kymenlaakso saivat yhden maininnan. Tigerstedtistä on täten ot-sikkotasolla kirjoitettu eniten suomalaisuuden kautta, koska suomalaisuuteen viittavia mainintoja oli seitsemän kappaletta, eikä mikään yksittäinen alue ylitä seitsemää mainin-taa otsikkotasolla. Toisaalta jos laskemainin-taan kaikki paikallisemmat alueet yhteen, niin pai-kallisempia mainintoja tulee yhteensä kuusi kappaletta, joka on määrältään lähes yhtä paljon kuin suomalaisuuden mainitsevat otsikot.

Analysoidessa itse tekstien sisältöä, luvut muuttuvat mielenkiintoisiksi. Elimäki mainitaan kahdeksassa tekstissä, Mustila viidessä, Kouvola kolmessa, Urjala sekä Kymenlaakso yh-dessä ja Helsinki kuudessa. Mielenkiintoinen havainto kuitenkin tulee, jos nämä

alueelli-set maininnat jaetaan tekstityyleittäin artikkeleihin ja muihin teksteihin: muissa teks-teissä Elimäki mainitaan viisi kertaa, Mustila kolme, Kouvola kaksi, Kymenlaakso yhden ja Helsinki kaksi kertaa. Urjalaa ei mainittu ollenkaan. Kun tarkastellaan artikkeleita, niin Helsinki on mainittu neljä kertaa, Elimäki kolme, Mustila kaksi sekä Kouvola ja Urjala ker-ran. Kymenlaaksoa ei mainittu ollenkaan.

Gradun aineiston muissa teksteissä on tarkemmin keskitytty Kouvolaan ja Elimäkeen sekä siellä sijaitsevaan Mustilan kartanoon, toisin kuin muissa tekstilajeissa. Esimerkiksi Elimäen korostaminen uutisissa on ymmärrettävää, koska aineiston useimmat muut tekstilajit olivat Kouvolan lähialueen medioista, eli paikallisuuden takia asiat kerrotaan tarkemmin paikallisille. Helsingin korostuminen artikkeleissa on mielenkiintoinen ilmiö, koska Elimäki ja Mustila näyttävät jäävän Helsingin varjoon. Usein aineiston teksteissä Helsinki mainitaan lähinnä paikkana, jossa Tigerstedt joko työskenteli, kehitti keksintöjä tai kävi koulua. Tämä ei välttämättä vielä tee Tigerstedtistä helsinkiläistä, mutta jos Eli-mäki, Mustila tai Kouvola jäävät kokonaan mainitsematta, niin lukijalle syntyy mielikuva siitä, että Eric Tigerstedt on helsinkiläinen. Tämä on syy, miksi laskin Helsingin mainitse-misen helsinkiläisyytenä, vaikka kyseisen kaupungin mainitseminen voidaan tulkinnasta riippuen nähdä pelkästään yksittäisenä sivumainintana.

Yksi syy tähän ilmiöön voi liittyä paikallisuuteen: Helsinki mainittiin esimerkiksi useissa aineiston Helsingin Sanomien teksteissä. Esimerkiksi yhdessä Helsingin Sanomien artik-kelissa Tigerstedtin taustasta kerrotaan, kuinka hän asui suurimman osan ajastaan Eli-mäellä, mutta hän oli syntynyt helsinkiläiseen aatelisperheeseen:

”Eric Magnus Campbell Tigerstedt syntyi 4. elokuuta vuonna 1887 helsinkiläi-seen aatelisperheehelsinkiläi-seen, joka asui enimmäkhelsinkiläi-seen Mustilan kartanossa Elimä-ellä.” (Kettunen 2017).

Kyseinen teksti on aineiston ainoa, jossa käytettiin sanaa ”helsinkiläinen”. Sanavalinnan tarkoituksena on todennäköisesti ollut tuoda sanomalehden kotikunta eli Helsinki esille paikallisten asukkaiden mielenkiinnon herättämiseksi.

Aineiston yksi mielenkiintoinen huomio on, että muutamassa tekstissä korostettiin, että Eric Tigerstedt oli käytännössä venäläinen. Eric Tigerstedt oli syntynyt vuonna 1887 ja Suomi oli vielä kyseisenä aikana osa Venäjän keisarikuntaa. Suomen alue kuului autono-miseen suuriruhtinaskuntaan, jota hallitsi Tigerstedtin syntyessä Romanovin hallitsijasu-kuun kuuluva Aleksanteri III. Aineiston kolmessa tekstissä mainittiin, että Eric Tiger-stedtin kansalaisuus oli venäläinen. Esimerkiksi Kouvolan Sanomien uutisessa on kirjoi-tettu:

”Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, hänet ajettiin venäläi-senä maasta.” (Penttinen 2017)

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Eric Tigerstedtiä voitaisiin pitää venäläisenä, mutta ai-neiston teksteissä korostetaan suomalaisuutta. Yksi syy tähän lienee se, että Suomi oli kyseisenä aikana autonominen ja suomalaiskansallinen aate oli saavuttanut 1800-luvulla poliittista sävyä.