Kansallinen identiteetti: Mielikuva Suomesta tekniikan maana

Stuart Hallin mukaan kansalliset kulttuurit koostuvat kulttuuristen instituutioiden lisäksi symboleista ja representaatioista: ”Kansallinen kulttuuri on diskurssi – tapa rakentaa merkityksiä, jotka suuntaavat ja järjestävät sekä toimintaamme että käsityksiämme itses-tämme” (Hall 1999, 47). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansalliset kulttuurit luovat

identiteettejä rakentamalla kansakunnasta merkityksiä. Kyseiset merkitykset ovat osa ta-rinoita, joita ”kansakunnista kerrotaan, muistoista, jotka yhdistävät nykyhetken kansa-kunnan menneisyyteen, ja kuvista, joita siitä konstruoidaan.” (Hall 1999, 47).

Keräämäni aineiston perusteella näyttää siltä, että Tigerstedtistä ja hänen keksinnöis-tään kertovat jutut ovat osa kansallisen kulttuurin representaatioiden luomista tai tämän tukemista. Esimerkiksi Hall kirjoittaa, että ”englantilaisuus” tiedetään pelkästään niillä pe-rusteilla, miten englantilaisuus on representoitu englantilaisessa kulttuurissa tiettyjen merkitysten joukkoina (Hall 1999, 46). Tällä näkökulmalla esimerkiksi suomalaisuus tie-detään samoilla perusteilla, eli tiettyjen merkitysten joukkoina. Kuten kappaleen alkuvai-heilla todettiin, niin suomalaisuus tulee aineiston teksteissä useasti ilmi: ainoastaan yh-dessä tekstissä suomalaisuutta ei mainittu, kun taas seitsemässä tekstissä suomalaisuus nousee esille jo otsikossa. Käyttämäni aineisto on suomalaisista julkaisuista, joten teks-teistä löytyneet representaatiot ovat täten syntyneet Suomessa.

Se, että Tigerstedtiä pidetään suomalaisena, on itsessään rakennettu esitys, mutta sa-malla näissä kirjoituksissa luodaan käsityksiä ja representaatioita suomalaisuuteen tai suomalaiseen identiteettiin liittyen, eli kansalliseen identiteettiin. Tämä voi kenties olla yksi syy siihen, miksi Tigerstedtistä on ylipäätään viime vuosien aikana kirjoitettu: Suo-mea pidetään yleisesti teknologisena maana, jossa osataan kehittää muun muassa säh-köistä viestintää. Kuitenkin esimerkiksi Nokian romahtaminen puhelinbisneksen maail-manlaajuisesta kärjestä on saattanut vahingoittaa tätä rakennettua mielikuvaa Suomen kansakunnasta, joten mielikuvaa on pitänyt, joko tietoisesti tai alitajuntaisesti, ylläpitää jollain tavalla. Kuten aineistosta on tullut esille, niin Tigerstedt on esitetty yli sata vuotta sitten eläneenä suomalaisena keksijänä, joka oli aikaansa edellä ja jonka keksinnöt ja vi-siot muistuttavat paljon nykyhetkeä. Jos tätä representaatiota tarkastellaan, niin se muis-tuttaa paljon Hallin kirjoittamasta kansakuntien identiteettien rakentamista merkitysten

kautta. Eric Tigerstedt on täten osa niitä tarinoita ja muistoja, joilla yhdistetään kansa-kunnan historia ja nykyhetki.

Tigerstedtin yhdistäminen kansallisiin identiteetteihin tuodaan aineistossa melko suo-raan ilmi:

”Omat Pelle Pelottomamme ovat myös tärkeitä käsitykselle itsestämme ja omanarvontunnolle – ja sille suuntaudummeko menneisyyteen vai tulevai-suuteen.” (Lindeman 2020).

Käyttämällä fiktiivistä hahmoa, Pelle Pelotonta, luodaan tekstiin kepeyttä, vaikka aihe it-sessään todetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi suomalaisten tai paikallisten käsitykseen itsestään, eli kyse on identiteetistä. Tekstin lopussa todetaan, kuinka keksijöiden luovuus tulisi huomioida luovassa design- ja markkinointiosaamisessa:

”Näin alueemme kukoistaa ja tulevaisuuden Tigerstedtit saavat ansaitse-mansa huomion meidän itsemme ja maailman silmissä.” (Lindeman 2020).

Kyseisiä virkkeitä tarkasteltaessa voi huomata, kuinka kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito tulee esille: keksijät ovat tärkeitä omanarvontunnolle kuin itsekäsitykselle ja tä-män avulla representoitua identiteettiä voidaan markkinoida ulkomaille asti. Puhumalla tulevaisuuden Tigerstedteistä esille tuodaan mielikuva Tigerstedtistä mahdollisena koti-maisena esikuvana tuleville keksijöille.

Tigerstedtin yhdistäminen Suomen kansakunnan representaatioon näkyy lisäksi tavasta, kuinka Tigerstedtin kautta aletaan rakentamaan suomalaista historiaa esimerkiksi säh-köisen viestinnän kautta. Muun muassa Tekniikan museoiden Tigerstedtin äänielokuva-laitteesta kertovassa jutussa todetaan kyseisen esineeseen liittyvän tapahtuman aikatau-lussa, kuinka Suomi on tekniikan maa (Tekniikanmuseo.fi 2019). Tämä representaatio näkyy muissakin teksteissä, esimerkiksi YLEn Tigerstedtin kehittämästä kannettavasta telefoonista kertovassa jutussa. Tekstissä todetaan heti ensimmäisenä, että ”Suomea voi

hyvällä syyllä sanoa langattomuuden kotimaaksi” (Stammeirer 2020). Tämän jälkeen ju-tussa kerrotaan Tigerstedtin puhelimesta, Suomen ja sekä maailman ensimmäisestä GSM-puhelusta, maailman ensimmäisestä ”käytännön siviilitoiminnassa” olleesta langat-tomasta yhteydestä Suomessa, suomalaisten matkapuhelinten kasvun määrästä ja en-simmäisestä suomalaisesta puhelinlinjasta, joka oli patentoitu 18 kuukautta Yhdysval-loissa tehdyn patentin jälkeen (Stammeirer 2020).

Mielenkiintoista kyllä, listassa ei olla otettu huomioon Nokian maailmanlaajuista suo-siota ennen 2010-lukua. Nokia kyllä mainitaan ohimennen, kun lainataan Nokian insi-nöörin kommentteja, mutta muuten Nokia ei saa huomiota. Yksi syy tähän voi olla, että Nokian merkitys on vuosien aikana heikentynyt, esimerkiksi elinkeinoelämän tutkimus-laitos Etla on listannut, että yrityksenä Nokia ei kuulunut kymmenen kärkeen arvonlisäl-tään vuonna 2019, vaikka yritys oli tämän listan ensimmäinen vuonna 2008 (Etla.fi 2021).

Voi olla mahdollista, että Nokian heikentynyt tilanne ei sopeudu enää siihen rakennet-tuun kansalliseen identiteettiin, jonka suomalaiset ovat luoneet.

Aineiston teksteissä Tigerstedtin avulla ei rakenneta pelkästään suomalaisuuden identi-teettiä, vaan myös alueellista. Esimerkiksi aineistoni Kouvolan Sanomien artikkeli keskit-tyy kokonaisuudessaan kouvolalaisiin keksintöihin. Jutussa nostetaan Tigerstedt ”kirk-kaimmaksi tähdeksi” kouvolalaisista keksijöistä ja jutussa kirjoitetaan, kuinka Kouvola on keksijöiden kaupunki ja kuinka tämä näkyy myös tällä hetkellä, eikä pelkästään mennei-syydessä (Kouvolansanomat.fi 2018). Tekstiin on haastateltu Kymen innovaatioyhdistyk-sen puheenjohtajaa, joka toteaa aiheesta seuraavasti: ”Jos vertailee, niin kyllä täällä ol-laan yhtä kekseliäitä kuin muualla Suomessa” (Kouvolansanomat.fi 2018). Lausunto on mielenkiintoinen jutun muita väittämiä vasten, koska aikaisemmin rakennettiin Kouvolan kaupungista representaatiota keksijöiden kaupunkina, mutta se ei kuitenkaan eroa kek-sintöjen määrän näkökulmasta muista Suomen alueista. Tämä osoittaa, että alueellinen

identiteetti on representaatioiden kautta rakennettua, jota esimerkiksi media voi omilla julkaisuillaan ylläpitää.

Kouvolalaisista keksinnöistä kertova juttu on tosin sisällöltään poikkeuksellinen aineis-tossani, koska kyseessä on ainut teksti, jossa pohditaan kriittisemmin alueellista identi-teettiä ja samalla alueen representaatioita:

”Tässä jutussa on puhuttu kouvolalaisista keksinnöistä. Rehellisyyden ni-missä on myönnettävä, että rajanveto on vaikeaa.” (Kouvolansanomat.fi 2018).

ja tämän jälkeen kysytään:

”Mikä keksintö voidaan lukea kouvolalaiseksi? Tigerstedtkin, vaikka oli Elimä-eltä kotoisin ja perusti myöhemmin laboratorion Mustilaan, teki monet kek-sinnöistään asuessaan Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.” (Kouvolansa-nomat.fi 2018).

Tekstissä muistutetaan, että keksintöjä on voitu kehittää samaan aikaan monessa pai-kassa. Toisaalta samassa tekstissä puhuttaessa muiden keksijöiden keksinnöistä maini-taan, ettei esimerkiksi Kuittisen polttopullon merkitys kouvolalaisena keksintönä vähene, vaikka polttopulloja käytettiin aikaisemmin Espanjan sisällissodassa, tosin erilaisella syty-tysmetodilla, tai että Kouvolan rooli ei vähene Suomi-konepistoolin historiassa. Tässä kohtaa viitataan Poikilo-museoiden indendentin toteamukseen: ”Kyllä nuo keksinnöt voi Kouvolaan liittää, jos oikein haluaa” (Kouvolansanomat.fi 2018). Yksittäisen toteamuksen perusteella näyttää siltä, että jos keksijällä tai keksinnöllä on jonkinlainen yhteys tiettyyn paikkaan tai alueeseen, niin sitä voidaan käyttää alueen identiteetin rakentamisessa ai-nakin vähintään historiallisessa mielessä. Lisäksi samalla rakennetaan alueellista repre-sentaatiota esimerkiksi korostamalla keksijyyttä tai alueen ihmisten lahjakkuutta.