5.1 Kielenulkoisia mielikuvia koskevat avoimet vastaukset
5.1.1 Nimenkantajan henkilökohtaiset ominaisuudet
Nimenkantajille miellettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia vastaajat kommentoivat tavoilla, jotka kategorisoituivat pelkistettyihin ilmauksiin ulkoinen olemus, persoonalliset piirteet, sukupuoli sekä ikä. Nimenkantajalle mielletystä ulkoisesta olemuksesta vastaajat kuvailivat erityisesti ulkonäön miellyttävyyttä, tyyliä, ruumiinrakennetta sekä erilaisia fyysisiä piirteitä kuvaavia ominaisuuksia.
Ulkonäöltään viehättävinä pidettiin Zairaa, Unajaa, Myrsky-Tuulia, Virnaa, Anandaa, Jeemeliä, Ansia ja Davinia. Kauniiksi miellettiin erityisesti Zaira (n = 11), kun taas komeita olivat Ansi ja Davin. Ohessa on esimerkkejä avoimista vastauksista.
(1) [- - -] Kaunis ja pidetty (Zaira, 63ELN_31-40) (2) [- - -] Komea poika (Ansi, 76ELN__alle 15)
(3) Komea/salskea, ehkä arogantti (Davin, 9ELN_21–30) (4) Suloinen hymysuu (Ananda, 1ELN_21–30)
(5) Enkelinkasvoinen hulivili (Jeemeli, 20ELN_31-40)
Nimenkantajien kehoon liittyvät kuvaukset käsittelivät eniten ihonväriä ja ruumiinrakennetta.
Ihonväriltään tummiksi miellettiin erityisesti Ananda sekä Zaira, jonka lisäksi nimenkantajiin yhdistettiin ulkomaalaiset juuret. Zaira ja Ananda ovat vierasperäisiä nimiä (ks. luku 3.1). Vaaleiksi sen sijaan miellettiin Davin, Ansi ja Jeemeli. Skandinaavista alkuperää oleva Davin herätti mielikuvan valkoihoisuudesta (ks. luku 3.1). Jeemelin ja Ansin vaaleus selittynee sillä, että nimet kuulostavat perinteisiltä Eemeliltä, Anssilta ja Antilta.
Kehoon liittyvissä mielikuvissa kuvailtiin eniten vartalon rakennetta. Vastaajat mielisivät nimenkantajat yhtä lailla niin isokoikoisiksi kuin hoikiksikin. Isokokoisia olivat vastaajien mukaan
Ananda, Nevis, Pimme ja Unaja, kun taas hoikkia Joutsi, Nevis, Virna ja Davin. Mikosen (2002: 110) mukaan äännesymbolisesti pyöreyttä selittää vokaali u. Äännesymboliikka on tulosteni mukaan ristiriitainen, sillä u esiintyy niin Unajassa kuin Joutsissakin. Assosiaatioiden perustana voivat olla myös samankaltaiset sanat. Sjöblomin (2006: 63) mukaan kognitiivisen kielitieteen mukaan sanat niputtuvat mielessä kokonaisuuksiksi, joissa semanttiset, fonologiset sekä symboliset yksiköt ovat vuorovaikutuksessa. Nimien herättämien sanamielleyhtymien merkitys heijastui myös kielenul-koisiin käsityksiin nimenkantajista.
(1) Joutsen. Olen hyvin pahoillani jos kyseisellä henkilöllä on myös pitkä kaula (Joutsi, 101ELN_21-30) (2) Kasvitieteellinen naisten nimi, samaan sarjaa kun Virpi, Varpu. Hoikka, nätti [- - -] (Virna, 69ELN_21-30)
(3) [- - -] Tuo mieleen luonnon - joutsen, jousi. Metsämiehen nimi! (49LN_41-50)
Kielensisäisissä mielikuvissa Joutsi ja Virna assosioituivat vahvasti samankaltaisiin appellatiiveihin:
joutseneen ja jousipyssyyn sekä virnoihin (vrt. luku 5.2.3). Sana-assosiaatioiden tosielämän tarkoitteita yhdistävät kapeus: kukan varressa ja linnun kaulassa. Vastaavasti Joutsi oli vastaajan (49LN_41-50) mukaan metsän mies, kun sana-assosiaatiot liittyivät luontoon ja jouseen.
Muita nimenkantajien kehoa koskevia mielikuvia vastaajilla oli huomattavasti vähemmän ja niistä suurin osa koski hiuksia, niiden väriä ja tyyliä. Tummahiuksisiksi vastaajat mielsivät Anandan, Davinin ja Zairan, vaaleahiuksisiksi Anandan, Pimmen, Unajan ja Virnan. Ansilla, Pimmellä, Neviksellä ja Virnalla sen sijaan oli vastaajien mukaan punaiset hiukset. Mielikuviin hiusten väristä yhdistyi myös käsityksiä nimenkantajan alkuperästä. Tummahiuksisuus yhdistyi vastaajien mielessä sekä ulkomaalaisuuteen että suomalaisuuteen, mutta vaaleahiuksisuus vain suomalaisuuteen.
Punahiuksista Ansi oli ”irkkumies” ja Nevis skotlantilainen. Muutamat vastaajat kommentoivat myös muita yksityiskohtia nimenkantajan ulkonäöstä, kuten Ansin, Myrsky-Tuulin ja Virnan kesakoita sekä Jeemelin ja Myrsky-Tuulin rastoja.
Vastaajien mielikuvissa erottuivat kaksi tyylisuuntausta, joita olivat hipsterit (n = 4) ja pissikset tai lissut (n = 6). Hipsteriksi miellettiin Davin, Jeemeli ja Zaira. Hipsterillä tarkoitetaan henkilöä, joka on trendikäs ja viileä (Söderlund & Wahrman 2010: 51).
(4) Taas näitä hipstereitä (Zaira, 108ELN_21-30) (5) Hipsteri eemeli (Jeemeli, 108ELN_21-30)
(6) Nimi helsinkiläishipstereiden kuopukselle. (Davin, 87ELN_21-30) (7) Kuulostaa amerikkalaiselta hipsterinimeltä (Davin, 105ELN_31-40)
Hipsteriä kuvaillaan Urbaanissa sanakirjassa seuraavasti: ”Nuori vastikään aloilleen asettunut keskiluokkainen aikuinen, joka on kiinnostunut valtavirrasta poikkeavasta muodista ja kulttuurista, varsinkin indie-musiikista, -elokuvista, -lehdistä.” (Mts. 51.) Hipsteriys määrittää pukeutumista, elämäntapaa ja jopa nimeämiskäytänteitä.
Pissiksiksi luokiteltiin Zaira, Ananda, Nevis ja Pimme. Helsinkiläisnuorten sosiaalista asemointia kielen kautta tutkinut Heini Lehtonen (2015: 108) yhdistää pissis- ja lissu-sanat toistensa synonyymeiksi. Lehtosen (2015: 118) mukaan nuorten puheessa pissis viittaa tyttöjen muotiin.
(8) Yläkoulun lissu (Ananda, 76ELN_alle 15) (9) Joku pissistyttö (Nevis, 113ELN_31-40)
(10) Pissis, todennäköisesti vaihtaa nimensä, kun siihen pystyy (Pimme, 101ELN_21-30)
(11) Pimatsu oikeen. Takakireä pissis, joka vähät välittää muista. On jatkuvasti tukkanuottasilla vähintään sanallisesti. [- - -] (Pimme, 103 ELN_21-30)
(12) Muotipissis. Voin kuvitella Zaira Korhosen mellunmäestä. (Zaira, 69ELN_21-30)
Pissismiä samoin kuin hipsteriyttä alakulttuureina toteutetaan erilaisin tyylillisin keinoin, jotka ilmenevät esimerkiksi pukeutumisessa ja käyttäytymisessä. Pissismäinen käytös haastaa kiltin tytön ideaalin ja pissis-pukeutuminen karnevalisoi tyttömäisyyden. Pissiksen ulkoisiin merkkeihin kuuluvat esimerkiksi päihteet, vahva ehostus ja aikuismaisuus. Lissu ja pissis toimivat myös haukkumasanoina häiriköijille (Lehtonen 2015: 118–121). Tätä tukee myös yhden vastaajan (103 ELN_21-30) näkemys riitelystä. Pissiksen sijoittaminen itähelsinkiläiseen Mellunmäkeen saa tukea murteentutkimuksesta. Niin kutsuttua stadilaista s:ää tai pissis-ässää tutkineet Vaattovaara ja Halonen (2015: 62) huomasivat, että puhetapa sijoitettiin Helsingin itäosiin.
Muut mielikuvat nimenkantajien olemuksesta olivat hajanaisempia. Vastaajat luettelivat erilaisia tyylillisiä mielleyhtymiään nimenkantajiin liittyen. Osassa mielikuvista lueteltiin nimen-kantajien tyylillisiä yksityiskohtia. Esimerkiksi Anandan asuna erään vastaajan mukaan ”vaaleanpu-nainen tai pinkki kolitsasu” ja toisen vastaajan mukaan Nevis oli ”Neville Brothersin ja Elviksen faneille syntynyt farkkutakkinen, muhkealla mulletilla varustettu vauva”.
Ulkoisen olemuksen lisäksi vastaajille heräsi kielenulkoisia mielikuvia nimenkantajien persoonallisista piirteistä. Vastaajat luonnehtivat monipuolisesti nimenkantajien luonteenlaatua.
Vastaajat yhdistivät vilkkauden ja villiyden erityisesti Jeemeliin (n = 14). Muutamissa vastauksissa piirre yhdistettiin myös Myrsky-Tuuliin, Pimmeen, Virnaan ja Zairaan.
(13) [- - -] Vilkas ja iloinen poika. [- - -] (Jeemeli, 7LN _21-30)
(14) Jee! Tulee mieleen hyväntuulinen ja raisu poika. (Jeemeli, 15ELN_31-40)
(15) Pisamainen villi tyttö, joka ratsastaa ilman lupaa naapurin hevosella (Myrsky-Tuuli, 20ELN_31-40) (16) Tytölle. [- - -] vilkas nainen. (Pimme, 69ELN_21-30)
(17) Pieni tyttö, aika villi (Zaira, 16ELN_51-60)
Jeemeli miellettiin veikeäksi ja leikkisäksi. Monet vastaajat yhdistivät Jeemelin Eemeliin, ja Eemeli arvioitiin myös kujeilumielikuvien syyksi.
(18) Enkelinkasvoinen hulivili (Jeemeli, 20ELN_31-40) (19) Jekkuilee (Jeemeli, 53ELN_31-40)
(20) Rasavilli pikkupoika. (Jeemeli, 71ELN_31-40)
(21) Todella lähellä Eemeli-nimeä. J-kirjain ei muuta lausumista paljoa. Nimestä tulee hiukan ilkikurinen vaikutelma (Jeemeli, 111ELN_21-30)
(22) Pojan nimi, hauska muunnos Eemelistä. Mieltäisin aika pienen pojan nimeksi ja Eemeli-yhteys tuo mieleen keppostelun. (Jeemeli, 41ELN_21-30)
Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli on tunnettu fiktiivinen esikuva, jonka kujeileva luonne lainautuu myös äänteellisesti samankaltaiselle Jeemelille. Kiviniemen (1982: 13, 140) mukaan etunimiin yhdistyvät mielikuvat tulevat ilmi nimenvalintaperusteita tarkasteltaessa, ja yhdeksi nimenvalintaperusteeksi hän toteaa kuvitteelliset henkilöhahmot. Myös Järvimäen (2008: 47, 59) tuloksissa etunimet saivat fiktiivisten esikuvien ominaisuuksia, kuten Uuno Uuno Turhapuron luonteen ja ulkonäön.
Omapäisiä ja voimakastahtoisia olivat vastaajien mielestä Virna, Joutsi ja Zaira sekä Myrsky-Tuuli. Virnaa ja Joutsia pidettiin henkilöinä, jotka pysyvät uskollisina omille kannoilleen.
(23) Syyrian pakolainen, vahvatahtoinen nainen. (Zaira, 103ELN_21-30)
(24) Joutsi, jousi, joutsen, koutsi... Arijoutsi tuli ensimmäisenä mieleen. Mielikuva partaleukaisesta tukevasta miehestä, joka on just sitä mitä on, ei nöyristele tai kumartele, pohojalaanen. (Joutsi, 103ELN_21-30) (25) Itsepäinen, ei välitä muiden mielipiteistä. Vahva. (Virna, 7LN_21-30)
Nimenkantajan luonteen voimakkuus ja kuohuvuus yhdistettiin erityisesti Myrsky-Tuuliin. Vastaajien assosiaatioissa Myrsky-Tuuli oli ”oikukas”, ”rankka ihminen”, ”kiivas persoona” ja ”äkäinen ämmi”.
Nimi nähtiin myös hyödylliseksi, sillä erään vastaajan mukaan Myrsky-Tuuli ”saa nimensä perusteella aggressiivista käytöstä anteeksi”. Roosin (2009: 77) tutkiessa Myrsky-nimeen liittyviä mielikuvia assosiaatiot olivat samankaltaisia: Myrskykin nähtiin ”räväkkänä, äkkipikaisena, rajuna”. Lisäksi Myrsky-nimelle asetettiin samankaltaisia odotuksia nimenvertaisuudesta (Roos 2009: 77). Myrsky-Tuuliin luonnetta kuvaillessa rinnastettiin myös luonne ja luonnonilmiö.
(26) [- - -] Luontotunnelma, jotenkin arvaamaton. Ei hallittavissa. (Myrsky-Tuuli, 7LN_21-30)
(27) Kiva, muttei ehkä vastaa lainkaan kantajansa persoonallisuutta, jonka olettaa olevan räväkkä. (Myrsky-Tuuli, 113ELN_31-40)
Semanttiset mielleyhtymät nimistä tunnistettavista lekseemeistä ovat ymmärrettäviä. Kiviniemen (1982: 16) mukaan sanan merkitys on yksi nimenvalintaperusteista.
Vastaajat mielsivät Anandan, Ansin, Joutsin, Myrsky-Tuulin, Pimmen, Zairan sekä Virnan reippaiksi ja toimeliaiksi. Pimmeä vastaajat luonnehtivat erityisesti pirteäksi ja pirtsakaksi.
(28) Energinen, reipas ja suosittu (Ananda, 63ELN_31-40) (29) Selkeä ja reipas, tunnollinen (Joutsi, 9ELN_21-30)
(30) [- - -] Sellainen reipas ja ulkoilmahenkinen hevostyttö. (Virna, 118LN_21-30) (31) Tarmokas poikalapsi (Joutsi, 37ELN_31-40)
(32) Tomeran tytön nimi (Pimme, 110ELN_15-20)
(33) Pirtsakka naisihminen [- - -] Pimme lähtee tyttöjen kans usein "rimpsalle". (Pimme, 40ELN_21-30)
Pimmen kohdalla luonnetta kuvaavat ilmaukset ovat äänteellisesti samankaltaisia pi-alkuisia sanoja.
Myös Kiviniemi (1982: 17) on kiinnittänyt huomiota siihen, että sattumanvaraiset äänteelliset yhtäläisyydet voivat vaikuttaa mielikuviin nimistä, mistä esimerkkinä hän mainitsee Railiin liitetyt mielikuvat raikas, railakka ja reipas.
Vastaajat yhdistivät moniin nimenkantajiin vaitonaisuuden. Hiljaisiksi tai hissukoiksi kuvailtiin Unajaa, Myrsky-Tuulia, Pimmeä ja Ansia. Vaitonaisuuden lisäksi nimenkantajiin assosioitiin arkuus, joka yhdistettiin Jeemeliin, Ansiin ja Nevikseen. Ohessa on esimerkkejä hiljaisuutta ja ujoutta käsittelevistä vastauksista.
(34) [- - -] Tai toisaalta välitunnin hissukka, joka seisoo seinän vieressä yksin. (Pimme, 103ELN_21-30) (35) Väritön, silmälasit, hiljainen, punainen rusetti kaulassa (Ansi, 109ELN_21-30)
(36) Ujo poika ja ehkä koulukiusattu (Jeemeli, 76ELN_alle 15) (37) Vähän reppana (Ansi, 63ELN_31-40)
(38) Hiljainen hissukka, idiootit vanhemmat (Myrsky-Tuuli, 101ELN_21-30)
(39) Nimi tuntuu vieraalta ja siitä tulee hiukan negatiivisia mielikuvia, kuten ujous tai "nynny" (Nevis, 111ELN_21-30)
Neviksen kohdalla nimen herättämät sana-assosiaatiot heijastelevat myös nimenkantajia koskevissa mielikuvissa. Kiviniemi (2006: 65) jakaa ajatuksen siitä, että yksilöllinen nimi yksilöi, muttei tarjoa yhteisöllisyyden kokemusta muun yhteisön kanssa. Tämän tutkimuksen vastauksissa ilmeni ihmetystä ja vastustusta nimivalinnoista, kuten ohessa Myrsky-Tuulin kohdalla. Tulkitsen, että käsitykset nimenkantajan hiljaisuudesta ja poloisuudesta juontuvat samankaltaisesta ajattelumallista:
harvinaisen nimenkantaja erottuu ja joutuu erilleen muista.
Eri tavoin älykkäitä tai ajattelijoita vastaajien mukaan olivat Nevis, Myrsky-Tuuli, Ananda, Unaja ja Pimme. Vastaajista useat pitivät Nevistä viisaana, samoin luonnehti eräs vastaaja Myrsky-Tuulia. Ananda oli ”näsäviisas” ja Unaja ”pohdiskeleva, hiljainen tyttö”. Yksinkertaisiksi vastaajat mielsivät Pimmen, Unajan sekä Jeemelin. Pimmen kohdalla mielikuvissa toistui samankaltainen
”pimeä” sekä kyseisen sanan erilaiset puhekieliset variaatiot (ks. luku 5.2.3), joten samalta kuulostavan sanan merkitys heijastui myös assosiaatioissa nimenkantajan luonteesta.
Miellyttäviksi henkilöiksi lomakevastaajat mielsivät Anandan, Ansin, Pimmen, Davinin, Joutsin, Jeemelin, Virnan, Zairan ja Unajan. Anandaa, Ansia, Pimmeä ja Joutsia kuvailtiin ilmauksella ”mukava” Davinia eräs vastaaja kuvaili sanoin ”hyvä kaveri, hammashymy”. Zairaa ja Unajaa kuvailtiin sanalla ”kiltti”, jonka lisäksi Unaja oli erään vastaajan mielestä ”oikea opettajan unelma”. Ilomielisiä tai onnellisia olivat vastaajien mukaan myös Ananda, Virna, Zaira ja Jeemeli.
Vastaajien mielikuvien mukaan eri tavoin käytösongelmaisia olivat Ananda, Davin, Jeemeli, Pimme ja Virna sekä Pommiina ja Kiisa. Huonoa käytöstä koskeviin mielikuviin sisältyi poikkeuksellisen paljon samojen henkilöiden vastauksia verrattuna muuhun mielikuva-aineistoon.
Kaikista käytösongelma-assosiaatioista (n = 9) yli puolet (n = 6) oli kolmen eri vastaajan mielikuvia.
Yleisesti mielikuvissa toistuivat hemmottelu, häiriköinti ja kiusaaminen
(40) Vaaleatukkainen, hemmoteltu, ei käytöstapoja, itsekäs. (Pimme, 46ELN_21-30) (41) häirikkö (Virna, 65ELM_31-40)
(42) ilkeä (Kiisa, 48ELN_31-40)
(43) Kamala nimi, tulee mieleen hemmoteltu lapsi, joka kiusaa muita. (Jeemeli, 46ELN_21-30)
(44) Häirikkö, on mahdollista, että vanhemmat tuomitsivat hänet vuosien kiusaukseen ja nimittelyyn (Jeemeli, 101ELN_21-30)
Lomakevastaajat pohtivat myös nimen yhteyttä kiusaamiseen, kuten myös oheisessa lainuksessa Jeemelin kohdalla. Vastauksissa nimiä yhdistettiin kiusaamiseen tai siltä välttymiseen. Esimerkiksi Unajasta eräs vastaaja arveli, että nimestä väännettäisiin pilkkaa: ”Lapsena varmasti kiusattaisiin hunaja-unajana.” Kiusaamisen välttäminen on huomioitu vanhassa nimilaissa (694/1985) ja nykyisessä etu- ja sukunimilaissa (946/2017) siten, selkeästi vahingolliset nimet on kielletty (Finlex 1; Finlex 2).
Vastaajien mielestä liikunnasta kiinnostuneita olivat Ansi, Davin, Joutsi, Nevis ja Virna.
Kaikkein eniten urheilullisena pidettiin Joutsia, joka oli vastaajien mielestä ”urheilullisen miehen lempinini” ja ”urheiluhullu”, jonka lisäksi nimenkantajaan assosioitui ”sirkaman urheilullinen vivahdus”. Joutsiin monet vastaajat assosioivat myös valmentajaan (vrt. luku 5.2.3). Jalkapalloilijaksi miellettiin Davin, jonka eräs vastaaja entiseen yhdisti entiseen huippujalkapalloilijaan David Beckhamiin. Virnan kohdalla liikunnallisuus miellettiin reippaana kiinnostuksena ulkoiluun:
”Sellanen reipas ja ulkoilmahenkinen hevostyttö.”
Vastaajien mielikuvissa nimenkantajien iät vaihtelivat lapsista vanhuksiin. Pääosin vastaajat luonnehtivat nimenkantajia lapsiksi (n = 27) ja nuoriksi (n = 15). Mielikuvia keski-ikäisyydestä (n = 9) ja vanhuudesta (n = 5) oli selvästi vähemmän. Pikkulapsiksi tai lapsiksi luonnehdittiin eniten Jeemeliä (n = 8), Anandaa (n = 4) ja Virnaa (n = 3), mutta myös Ansia, Davinia, Joutsia, Myrsky-Tuulia, Pimmeä, Nevistä, Unajaa, ja Zairaa.
(45) Mupetti, eli pieni lapsi (Jeemeli, 47ELN_21-30) (46) Onnellinen pikkupoika (Jeemeli, 11ELN_21-30)
(47) Lapsi, joka ei vielä osaa kunnolla puhua (Unaja, 77ELN_51-60)
(48) Pullea ja ujo pihtipolvinen tyttö, joka imee lettinsä päätä. (Pimme, 20ELN_31-40) (49) [- - -] Tulee mieleen vähän ylimielinen 10-vuotias lapsi. (Ananda, 41ELN_21-30) (50) [- - -] Steinerkoululainen, poika (Joutsi, 8ELN_21-30)
Teini-ikäisiksi tai nuoriksi aikuisiksi lomakevastaajat mielsivät useimmin Neviksen (n = 5) ja Zairan (n = 3), mutta myös Anandan, Davinin, Joutsin, Virnan ja Myrsky-Tuulin. Nevis ja Ananda yhdistyivät nuoriin nuorisokulttuurin kautta, sillä vastaajien mukaan Nevis oli teini-ikäisen ”mopopojan
lempinimi” ja Ananda ”yläkoulun lissu”. Virna oli erään vastaajan mukaan ”ilkeä ja kapinoiva teini”
ja Myrsky-Tuuli taiteellinen ”erilainen nuori”.
Keski-ikäisiksi vastaajat mielsivät eniten Pimmen (n = 4), mutta myös ja Joutsin. Mielikuvissa vastaajat mainitsivat sekä keski-ikäisyyden että tarkemmat aikakaudet.
(51) Keski-ikä (Pimme, 43ELN_21-30)
(52) Tytön tyllerö, pirtsakka keski-ikäinen väritäpläisiä vaatteita käyttävä nainen (Pimme, 24ELN_21-30) (53) Baarimikko Kontulasta 50v. (Pimme, 26ELN_21-30)
(54) Urheilullisen keski-ikäisen miehen lempinimi [- - -] (Joutsi, 13ELN_21-30) (55) [- - -] 70-lukulainen, Anki-laulaja, ansiot (Ansi, 10LN_41-50)
(56) 50-luku (Ansi, 51ELN_31-40)
Vanhuksiksi vastaajat mielsivät Unajan, Zairan ja Jeemelin. Unaja oli ”iäkäs” ja ”vanhempi ja pyöreämpi” naishenkilö. Mielikuvissa Zaira oli ”vanhan” naisen nimi ja Jeemeli ”vanha mies”
Pimmeen assosioitui erään vastaajan vastauksessa ”vanhuus”.
Käsitys nimenkantajan iästä syntyy muotinimien aaltojen seurauksena. Muotinimen suosion huipulla moni lapsi saa kyseisen etunimen, jonka johdosta entiset suosikkinimet tuovat mieleen tietyn ikäryhmän ja sukupolven. (Kiviniemi 2006: 16; 1982: 201.) Harvinaisimpien nimien kohdalla muodin huippukautta ei ole. Täten käsitys nimenkantajan iästä voi varioida, sillä henkilöesikuvia ei välttämättä ole. Muotinimi voi kuitenkin nostattaa samankaltaisten nimien, nimityypin, suosiota, ja samanasuisten nimien puuttuessa niitä kehitellään (Kiviniemi 2006:173–175). Tämän johdosta myös harvinaisimpien nimien kohdalla ikäkäsitykset voivat liittyä nimityypin suosiokauteen ja ikäryhmään.
Lapsuusassosiaatioita vastaajilla heräsi erityisesti Jeemelistä. Mielikuvia selittänee nimen yhdistäminen ikoniseen ja fiktiiviseen Vaahteramäen Eemeliin. Lisäksi sekä Eemelin että Eemilin suosio oli selvästi koholla vuosina 2000–2017 (Nimipalvelu, VRK:n verkkosivusto 7.12.2017), eli nimi on käytössä lapsilla ja nuorilla. Harvinaisten nimien nimenkantajien mieltämistä lapsiksi voisi selittää se, että vastaajia ohjaa sosiaalinen vaisto nimimuodin muutoksesta ja yksilöllistymisestä (vrt.
Kiviniemi 2006: 140, 142, 65). Nimimuodin muutos toteutuu uusien sukupolvien etunimissä.
Pimmen, Joutsin ja Ansin nimenkantajat miellettiin keski-ikäiseksi tai vanhoiksi. Joutsin suosionhuippu (1940–1959) samoin kuin samankaltaisten nimien muodikkuus (esim. Jouko 1940–
1959, Jouni 1960–1979) sijoittuu menneille vuosikymmenille. Ensimmäiset Pimmet on nimetty vasta vuosina 2010–2017 aikana, mutta saman nimimuotin mukainen Pirre oli suosituimmillaan vuosina 1960–1979. (Nimipalvelu, VRK:n verkkosivusto 7.12.2017.) Ansista eräälle vastaajalle tuli mieleen 1970-lukulaisuus ja laulaja Anki Lindqvist. Todellisten esikuvien puuttuessa mielikuvia nimenkantajan iästä voi ohjata nimitieto samankaltaisen nimistön nimenkantajista. Tarkastelen tarkemmin nimen ikäassosiaatioihin vaikuttavia tekijöitä kielensisäisten mielikuvien yhteydessä luvussa 5.2.1.