Tutkimukseen valittujen harvinaisten etunimien joukossa ei ollut juurikaan sellaisia, joita ei jossain määrin olisi vastaajajoukon silmin arvioitu kokonaan nimeksi sopimattomiksi. Ainoastaan Jarekia ei yksikään vastaajista arvioinut nimeksi sopimattomaksi. Vähiten etuniminä toimiviksi miellettiin Pimme (n = 68), Pommiina (n = 53), Mekki (n = 50), Iloittu (n = 48) ja Ihanus (n = 46), joihin liittyviä perusteluita tarkastelen seuraavaksi lähemmin. Vastaajien mielikuvia etunimeksi soveltuvuudesta on koottu oheiseen kuvioon 18.
Kuvio 18. Etunimiksi soveltumattomiksi mielletyt harvinaiset etunimet.
Nimeksi soveltumattomuutta vastaajat perustelivat Pimmen, Pommiinan, Mekin, Iloitun ja Ihanuksen osalta niin kielensisäisillä kuin kielenulkoisilla huomioilla. Vastaajat eivät tunnistaneet nimiä nimiksi
0
vaan kokivat ne epänimimäisiksi tai erikoisiksi. Vastaajat perustelivat mielipiteitään nimien herättämillä sana-assosiaatioilla, mielikuvilla nimenkantajan lajista.
Yleisin perustelu Pimmen, Pommiinan, Mekin, Iloitun ja Ihanuksen nimeksi sopimattomuu-delle oli nimiin yhdistetty epänimimäisyys. Nimet nähtiin etunimien sijasta sanoina tai sanaluokkina.
Nimiin yhdistettiin myös vakiintumattomuus ja erikoisuus.
(329) En tunnista nimeksi. (Pimme, 73ELM_51-60)
(330) Jotenkin niin kaukana kaikista tuntemistani nimistä, että en pidä nimenä (Ihanus, 41ELN_21-30) (331) Ei mitään nimimäistä (Iloittu, 4LN_21-30)
(332) Adjektiivi. (Iloittu, 39ELN_21-30)
(333) Tämä on sana eikä nimi (Ihanus, 40ELN_21-30)
(334) Nimi kuulostaa joltakin muinaissuomen sanalta enemmän kuin nimeltä. Nimenä olisi kliseinen ja imelä. (Ihanus, 87ELN_21-30)
(335) Liian erikoinen, ei ole vakiintunut nimeksi ja muutenkin kamalan kuuloinen (Pommiina, 61ELN_21-30)
(336) Kummallinen, ei sovi nimeksi mielestäni (Iloittu, 88ELN_21-30)
Omakielisestä nimistöstä huolimatta Ihanus, Iloittu ja Pommiina koettiin vahvemmin sanoiksi kuin nimiksi tai turhan poikkeaviksi nimikäyttöön. Tästä huolimatta omakieliset nimet, Virna ja Viima olivat vastaajien mukaan huomattavasti vähemmän nimeksi sopimattomia. Mahdollisesti luontoaiheiset nimet, joita kuuluu suomalaiseen nimistöön jo ennestään (ks. mm. luku 2.6), ovat vastaajien kokemuksen mukaan lähempänä etunimen prototyyppejä (ks. Sjöblom 2006: 53, 63;
Ainiala ym. 2008: 29–31). Uudet omakieliset nimet vaativat aina hieman totuttelua, jotta oppii yhdistämään sanan ihmiseen, mutta tutun nimenkantajan myötä käsitys vahvistuu.
Nimien herättämillä mielleyhtymillä perusteltiin myös sopimattomuutta etunimikäytössä.
Esimerkiksi Pimme ja Iloittu yhdistettiin sukuelimiin ja Pommiina aseisiin sekä terrorismiin.
Nimilaeissa sopimattomuutta ei ole tarkkaan määritelty, mutta nimioikeutta koskevassa kirjallisuudessa sopimattomiksi on luettu seksiin, arveluttaviin ominaisuuksiin, uskonnolliseen vakaumukseen tai negatiivisia merkityksiä kantavat nimet (Finlex 3).
Osa vastaajista mielsi nimet kyllä nimiksi, mutta ei etunimiksi. Pimmen ja Ihanuksen sopimattomuuden perusteeksi todettiin se, ettei nimiä voisi antaa viralliseksi etunimeksi vaan lempinimiksi tai hellyttelynimiksi. Pimmeä ja Pommiinaa pidettiin etunimien sijasta eläimenniminä.
Pimmeen ei yhdistetty juurikaan muita etunimiä vaan lähinnä sana-assosiaatioita aiemmin luvussa 5.2.3.
Nimiksi soveltumattomuutta perusteltiin omilla mielipiteillä. Vastaajat pitivät nimiä epämiellyttävinä, huvittavina ja typerinä.
(337) Kamala (Pimme, 90LN_21-30)
(338) Aivan hirviä sanayhdistelmä. (Pommiina, 84ELN_21-30)
(339) Älytön nimi (Pommiina, 38ELMUU_21-30)
(340) Naurettava, keinotekoinen. (Pommiina, 21ELN_31-40) (341) Hölmö nimi (Mekki, 37ELN_31-40)
(342) Pilanimi? Huono vitsi? Siis ei oikea etunimi lainkaan. (Pommiina, 73ELM_51-60) (343) Vitsinimenä ehkä ok, oikeana nimenä ei niinkään. (Pommiina, 89ELM_21-30)
Vastaajista nimen koomisuus teki nimistä epäuskottavia, kuten Pommiinan mieltäminen vitsiksi ja pilaksi osoittaa. Epänimimäisyyden lisäksi nimen huvittavuus miellettiin kiusaamiselle altistavaksi uhkaksi nimenkantajalle. Nimestä johtuvan kiusaamisen välttäminen on huomioitu laissa kieltämällä haitalliset nimet (Finlex 1; Finlex 2).
Tiivistettynä harvinaisten etunimien sukupuolesta voidaan todeta, että osa tutkimuksen etunimistä oli selkeästi sukupuolittuneita. Tämä kävi ilmi siten, että osa nimistä luokiteltiin selkeästi naisennimiksi ja toiset miehennimiksi. Harvinaisista nimistä erottui kuitenkin myös joukko nimiä, jotka vastaajat kokivat vahvemmin sukupuolineutraaleiksi. Vastaajat perustelivat etunimen sukupuolta samankaltaisilla nimillä, jolloin mielikuvia ohjasivat nimimuotit ja nimimuottien sukupuoli. Perusteluissa mainittiin myös nimiasun piirteitä ja todellisia sekä fiktiivisiä nimiesikuvia.
Nimien semantiikan sekä nimien herättämien mielikuvien perusteella nimet tulkittiin joko naisellisiksi tai miehisiksi. Sen sijaan etunimien sukupuolineutraaliutta vastaajat perustelivat sillä, ettei nimiasu tai nimen semantiikka antanut viitteitä sukupuolesta tai yhdistyi niin naisennimiin kuin miehennimiinkin. Sukupuolineutraaleiksi ja nimeksi sopimattomiksi valittiin jonkin verran samoja nimiä. Nimeksi sopimattomuutta perusteltiin kuitenkin epänimimäisyydellä, huvittavuudella ja epämiellyttävyydellä.
7 NÄKEMYKSET ETUNIMIEN MIELLYTTÄVYYDESTÄ JA EPÄMIELLYTTÄVYYDESTÄ
Lomakekyselyn avulla nimimieltymyksiä tutkittiin siten, että vastaajat saivat valita kaikista luetelluista etunimistä kolme miellyttävintä sekä kolme epämiellyttävintä ja perustella molemmat valintansa (ks. liite 2). Lisäksi vastaajia pyydettiin asettamaan valintansa miellyttävyysjärjestykseen.
Monivalintavastauksia kertyi sekä kolmesta miellyttävimmästä nimestä että kolmesta epämiellyttä-vimmästä nimestä kummassakin 360 valintaa. Avoimessa perusteluosiossa miellyttäville ja epämiel-lyttäville nimille annettiin kummassakin 120 vastausta. Kyselyn sivujen 4 ja 5 vastauksissa ei ilmennyt katoa.
Laskin vastaajien antamien arvioiden pohjalta jokaiselle nimelle miellyttävyys- ja epämiellyt-tävyysindeksit, jotka on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Indeksi on laskettu siten, että jokainen yksittäinen vastaus, jossa nimi on arvioitu kaikkein miellyttävimmäksi, on kerrottu kolmella, toiseksi miellyttä-vimmäksi arvioidut on kerrottu kahdella ja kolmanneksi miellyttämiellyttä-vimmäksi arvioidut on kerrottu yhdellä. Mikäli nimi ei ole ollut kolmen kärjessä, se on saanut vastaajakohtaisen arvon 0. Nimikoh-taisena indeksinä toimii siis nimikohtaisesti kerrottujen lukujen summa. Esimerkiksi Cosmoa piti kaikkein miellyttävimpänä 7 vastaajaa, toiseksi miellyttävimpänä 4 ja kolmanneksi miellyttävimpänä 5 vastaajaa, joten indeksiksi muodostuu 34 (7 x 3 + 4 x 2 + 5 x 1 = 34). Miellyttävimpiin etunimien järjestys ilmenee oheisesta taulukosta 4. Taulukkoa luetaan pystyriveittäin vasemmalta oikealle.
Taulukko 4. Etunimien miellyttävyysindeksi.
Viima: 155 Cosmo: 34 Myrsky-Tuuli: 27 Iloittu: 14 Nevis: 5
Virna: 79 Jarek: 34 Davin: 24 Jiska: 13 Ihanus: 4
Leina: 70 Fleur: 33 Unaja: 22 Tuliotso: 8 Jeemeli: 1
Leia-Linnea: 60 Kiisa: 33 Kami: 21 Ananda: 7 Mekki: 1
Zaira: 35 Joutsi: 27 Ansi: 16 Pommiina: 6 Pimme: 0
Kuten taulukon ensimmäisestä sarakkeesta ilmenee, suurimman miellyttävyysindeksiluvun on saanut ylivoimaisesti Viima (155). Virna (79), Leina (70), Leia-Linnea (60) ja Zaira (35) ovat saaneet myös korkeat indeksiluvut. Kaikki miellyttävimmät nimet ovat naisennimien nimimuottien mukaisia. Pimme (0), Mekki (1), Jeemeli (1), Ihanus (4) ja Nevis (5) sitä vastoin näyttäytyivät vastaajille vähemmän miellyttävinä.
Vastaajien mielikuvat epämiellyttävimmistä nimistä ilmenevät taulukosta 5. Lukutapa taulukossa 5 on sama kuin taulukossa 4.
Taulukko 5. Etunimien epämiellyttävyysindeksi.
Pommiina: 182 Ananda: 41 Mekki: 21 Unaja: 12 Leina: 3 Pimme: 79 Ihanus: 39 Leia-Linnea: 20 Jarek: 10 Ansi: 2
Jeemeli: 62 Fleur: 33 Kiisa: 15 Joutsi: 10 Zaira: 2
Cosmo: 55 Iloittu: 27 Jiska: 13 Myrsky-Tuuli: 8 Virna: 1
Tuliotso: 47 Nevis: 23 Kami: 12 Davin: 3 Viima: 0
Selvästi epämiellyttävimmäksi vastaajat ovat valinneet Pommiinan (182). Korkeat indeksiluvut ovat saaneet myös Pimme (79), Jeemeli (62), Cosmo (55) ja Tuliotso (47). Vähiten epämiellyttäviä olivat odotuksenmukaisesti vastaajien mukaan Viima (0), Virna (1), Zaira (2) sekä Leina (3).
Miellyttävyys- ja epämiellyttävyys -indeksien vertailu osoittaa, että vastaajat ovat olleet arvioissaan johdonmukaisia. Vastaavasti taulukossa 5 kaikkein epämiellyttävimmiksi arvioidut Pimme ja Jeemeli ovat taulukossa 4 häntäpäässä. Samankaltaisuuksista huolimatta taulukot eivät ole toistensa pelikuvia. Esimerkiksi taulukon 4 perusteella ei olisi osannut arvioida, että neljänneksi miellyttävin Leia-Linnea olisi epämiellyttävyysasteikon puolivälissä, ja taulukko 5:n perusteella voisi ajatella Ansin sijoittuvan miellyttävimpien nimien joukkoon. Fleur (33) taas on vastaajista yhtä miellyttävä kuin epämiellyttäväkin. Leia-Linnean kohdalla tuloksia selittänee se, etteivät kaikki vastaajat pitäneet yhdysnimistä ja Fleurin kohdalla vaikuttanee niin nimen ’kukka’-merkitys kuin vieraskielisyyskin. Epämiellyttävyyden ja miellyttävyyden syitä tarkastelen tarkemmin tässä luvussa.
Lomakevastaajat perustelivat nimien miellyttävyyttä monipuolisesti. Vastaajien nimimiel-tymysten perustelut ilmensivät myös heidän mielikuviaan nimistä (vrt. Kiviniemi 1982: 13).
Verrattuna aiempiin avoimiin tuloksiin nimien miellyttävyyden sekä epämiellyttävyyden perusteluissa painottuivat selkeästi kielensisäiset mielikuvat kielenulkoisiin ja muihin mielikuviin verrattuna. Koska tutkimuksessa on jo kattavasti käsitelty etunimiin liittyviä mielikuvia aiemmissa tulosluvuissa, tässä luvussa perustelut ovat toiston välttämiseksi tiiviimmät.
Vastaajat perustelivat etunimien miellyttävyyttä eniten omilla mielipiteillään nimen kauneudesta. Muita kielensisäisiä mielteitä olivat myös vastaajien nimiasua ja semantiikkaa käsittelevät perustelut ja mielteet nimen kielestä. Kielenulkoisina perusteina vastaajat ilmaisivat tutut nimiesikuvat. Lisäksi vastaajat perustelivat nimien miellyttävyyttä tavallisuudella tai erikoisuudella.
Vastaajat perustelivat nimien miellyttävyyttä monilla nimiasun piirteillä. Vastaajien ilmaisemissa perusteluissa toistuivat kauneus, pehmeys ja selkeys.
(344) Unaja ja Viima ovat kauniita suomenkielisiä nimiä. Eivät liian erikoisia mutta eivät myöskään liian tavallisia. Molemmat ovat selkeitä ja kuulostavat hyvältä. [- - -] (Unaja, Viima, Zaira, 7LN_21-30) (345) Sekä Viima että Virna ovat persoonallisia ja kauniita, mutteivät liian outoja tai erikoisia nimiä. Ja ne kuulostavat pehmeiltä ja oikeasti ihmisen nimeltä. [- - -] (Viima, Virna, Tuliotso, 22ELN_21-30)
(346) Pehmeitä ja kauniita nimiä. Suhteellisen helppoja käytössä (Leia-Linnea, Ananda, Unaja, 33ELN_21-30)
Sointuvat nimet koettiin miellyttävän kuuloisiksi, selkeät nimet taas olivat käytännöllisiä. Nimen selkeys koettiin mukavaksi, koska nimen lausuminen ja kirjoittaminen oli helppoa. Vaikka nimen sukupuolta ei tutukaan esiin perusteluissa, kaikki vastaajien miellyttävimmiksi valitsemat etunimet olivat naisennimien nimimuottien mukaisia. Lisäksi nimen kauneus, pehmeys ja selkeys ovat ominaisuuksia, joilla on luonnehdittu naisennimiä (Perttula 2013: 73). Nimiasussa positiiviseksi miellettiin myös kikkailemattomuus. Vastaajat kuvailivat, että miellyttävät nimet eivät olleet
”teennäisiä väännöksiä”.
Vastaajat yhdistivät nimen miellyttävyyden myös nimen vahvuuteen. Nimen voimallisuuteen vaikuttivat sekä kielensisäiset mielikuvat että kielenulkoset käsitykset.
(347) Jarek: erikoinen, erilainen, voimakas ja kova, mutta kuitenkin miellyttävän kuuloinen. [- - -] (Leina, Davin, Jarek, 43ELN_21-30)
(348) Tuliotso on alkuvoimainen ja erikoinen, vahva [- - -] (Tuliotso, Viima, Pommiina, 28ELN_21-30) (349) Kauniita ja vahvoja vahvojen naisten nimiä. (Leina, Zaira, Viima, 9ELN_21-30)
Nimen vahvuus yhdistyi vastaajien mielikuvissa niin nimiasun kovuuteen, jota Jarekissa ovat kovat konsonantit. Tämän ohella miellyttävä vahvuus yhdistyi kielenulkoisiin ominaisuuksiin, kuten käsityksiin luonnon voimasta. Vahvan nimen koettiin myös osoittavan nimenkantajan voimallisuutta.
Vastaajat perustelivat nimen miellyttävyyttä myös suomenkielisyydellä ja nimen semantiikalla. Vastaajien suosikeiksi nousivat luontoaiheiset nimet.
(350) Lyhyitä suomalaiseen suuhun sopivia. Muistuttavat jotain nykynimiä pienoisin vaihteluin. (Kiisa, Cosmo, Viima, 53ELN_31-40)
(351) Kauniita, helppo ääntää, suomalaiseen nimiperheeseen sopivia, vaikka uusia. (Leia-Linnea, Viima, Kiisa, 30ELN_51-60)
(352) Muunnoksia, silti suomalaisia. Viima voisi olla Vilma, Ihanus nyt vain viittaa ihanuuteen [- - -]
(Viima, Ihanus, Jeemeli, 95ELN_51-60)
(353) Pidän vanhoista suomalaisista nimistä ja luontonimistä, enkä vähiten siksi, että se on minusta säilyttämisen arvoista perinnettä. [- - -] (Unaja, Jiska, Virna, 18ELN_21-30)
Vastaajat arvostivat sitä, että nimet muistuttivat muuta suomalaista etunimistöä. Luontoaiheisissa nimissä vastaajia miellyttivät nimen merkityssisällön ohella suomenkielinen nimistö itsessään.
Omakieliseen yhdistyivät käytännön etuina helppous lausuttaessa ja kirjoitettaessa.
Vastaajien miellyttävyyden perusteluista kielenulkoisia olivat tutut nimenkantajat.
Vastaajat perustelivat nimen miellyttävyyttä samannimisillä tutuillaan sekä tutuilla, jotka olivat lähes samannimisiä.
Vastaajien perusteena nimen miellyttävyydelle oli tavallisuus. Vastaajat kuvasivat nimiä tutun kuuloisiksi sekä nimiltä kuulostaviksi. Tavallisuuden ohella käsitys nimen vähäisestä erikoisuuden tavoittelusta oli peruste nimen miellyttävyydelle. Toisaalta nimen erikoisuutta myös arvostettiin ja silläkin perusteltiin nimien miellyttävyyttä.
(354) Erikoisia mutta melko helppo lausua (Fleur, Kiisa, Jarek, 11ELN_21-30)
(355) Hyvällä tavalla erikoisia, tykkään että nimet tarkoittavat muutakin. Vahvoja nimiä! (Viima, Myrsky-Tuuli, Iloittu, 110ELN_15-20)
(356) [- - -] Valitut nimet ovat mielestäni kauniita, sointuvia ja persoonallisia, mutta silti selkeitä ja puhuteltaessa helposti käytettäviä. (Viima, Myrsky-Tuuli, Unaja, 99ELN_21-30)
(357) Nimet, joita lapsilleni voisin harkita tuosta listauksesta. Uudehkoja ja omaperäisiä, mutta ei liian outoja.
(Virna, Unaja, Mekki, 1ELN_21-30)
(358) Nimet ovat tarpeeksi erikoisia, eivätkä muistuta häiritsevästi toisia nimiä. [- - -] Pidän moderneista ja erikoisista nimistä. (Jarek, Jiska, Zaira, 88ELN_21-30)
Osa vastaajista koki nimien erikoisuuden ja erottuvuuden hyvänä ominaisuutena ja omaleimai-suutena. Yksi vastaajista (88ELN_21-30) kommentoi, että erikoisuus oli jopa välttämättömyys ja liiallinen samankaltaisuus muun etunimistön kanssa haitta.
Etunimien epämiellyttävyyttä perusteltiin kielenulkoisesti erityisesti epämiellyttäviksi koetuilla sana-assosiaatioilla ja erilaisilla nimiasun piirteillä. Kielenulkoisiin perusteluihin kuuluivat vastaajien käsitykset nimien haittavaikutuksista ja nimenkantajien epämiellyttävyydestä. Muuten nimiin yhdistettiin vahvasti teennäisyys sekä outous.
Vastaajat perustelivat käsityksiään nimien epämiellyttävyydestä niihin liittämillään sana-assosiaatioilla sekä sana-assosiaatioiden herättämiin laajempiin kuvitelmiin. Vastaajat kuvailivat mielikuvia nimille sopimattomaksi, epämiellyttäviksi ja naurettaviksi.
(359) Sanojen luomat mielleyhtymät tekevät niistä epämiellyttävät. Pommiina tuo mieleen pommin ja nimenä se on myöskin pitkä. Ananda tuo mieleen anakondan. Nevis kuulostaa teinislangilta. [- - -] (Pommiina, Ananda, Nevis, 24ELN_21-30)
(360) Nimestä syntyy epämiellyttäviä mielleyhtymiä. Anarkisti, kamikatse, pommi (Ananda, Kami, Pommiina, 30ELN_51-60)
(361) [- - -] Iloittu esimerkiksi on sana, ei nimi. Lisäksi, kun oikein ajattelen, se saa oudon uskonnollisen kaiun "Iloittu lapsemme, jonka vuosien pidättymisen jälkeen saatoimme maailmaan Jumalan silmien alla..."
[- - -] Pimme, pillu, pissis, pimee... [- - -] (Iloittu, Tuliotso, Pimme, 101ELN_21-30)
(362) [- - -] Cosmo taas vie ajatukset siihen, että lapsi on varmaan pantu alulle liian monen cosmopolitanin jälkeen. (Pimme, Pommiina, Cosmo, 100ELN_21-30)
(363) Naurettavia vanhempien onnea kuvaavia nimiä. Todella hölmöjä nimiä aikuiselle ihmiselle. [- - -]
(Iloittu, Ihanus, Pimme, 107ELN_21-30)
(364) Typerä nimi, jos se tulee sanoista ihana ja ihanuus, tuntuu ettei nimi ole aikuisena enää niin hyvä idea kuin vauvana [- - -] (Ihanus, Jeemeli, Cosmo, 40ELN_21-30)
Vastaajat esittivät useita omakohtaisia sana-assosiaatioita, jotka he mielsivät nimissä epämiellyttäviksi. Kielteisesti värittyneet teemat sana-assosiaatioissa olivat sota, seksi ja muut nimelle sopimattomiksi tai typeriksi mielletyt aiheet. Iloittu, Ihanus ja Tuliotso miellettiin sopivaksi lapsille, mutta aikuisille nimenkantajille ne koettiin naurettaviksi ja haitallisiksi. Nimien humoristisuuden kokeminen kielteisenä saa vahvistusta myös Kiviniemeltä. Kiviniemi (2006: 77–78) toteaa, että omakieliset nimet mahdollistavat vitsikkäät nimiyhdistelmät (Heimo Veli, Suvituuli), mutta pohtii, ettei kukaan halua oman nimensä olevan pelkkää leikin laskua.
Vastaajat perustelivat nimien sopimattomuutta arvioiden niiden haittavaikutuksia. Vastaajat kokivat, että harvinaisten nimien herättävät mielikuvat altistaisivat nimenkantajan kiusaamiselle.
(365) Ei sovi nykypäivänä kenellekään. Pommiina saattaisi joutua silmätikuksi koulussa. (Pommiina, Pimme, Unaja, 11ELN_21-30)
(366) Outoja nimiä, todennäköisesti kiusattaisiin. (Pommiina, Unaja, Mekki, 14ELN_21-30)
(367) Siis haluaako oikeesti joku lapsensa saavan turpaan? Pommiina? [- - -] (Pommiina, Pimme, Iloittu, 118LN_21-30)
(368) Fleur ja Cosmo hankalia, vierasperäisiä nimiä, altistavat lasta kiusaamiselle. [- - -] (Fleur, Pommiina, Cosmo, 81LN_21-30)
(369) On edesvastuutonta antaa lapsensa tuleville luokkakavereille tuollaisia lyömäaseita kiusaamiseen.
(Pommiina, Fleur, Pimme, 19LN_21-30)
Vastaajat yhdistivät perusteluissaan kiusaamiseen nimen poikkeavuuden sekä semantiikan ja nimiä muistuttavan sanaston merkitykset. Yksi Marttisen (2019: 68) keskeinen havainto nimiasenteista on se, etteivät nimen sisältö tai herättämät mielteet saa olla etunimelle epäsopivia. Lisäksi yksi vastaaja (81LN_21-30) yhdisti kiusaamisen vieraskieliseen nimiasuun. Marttisen (2019: 68) mukaan myös kulttuurin sekä nimikäytänteiden vastaiset etunimet koettiin epämiellyttäviksi.
Monet vastaajat perustelivat nimien epämiellyttävyyttä nimiasun piirteillä. Vastaajien perus-teluja yhdistivät mielikuvat nimiasun haasteellisuudesta, vieraskielisyydestä ja yhdysnimistä. Lisäksi vastaajat kommentoivat nimien konsonantteja.
(370) Vaikeita ja outoja. Tuplakonsonantit voi olla tässä liian vahvoja. [- - -] (Cosmo, Mekki, Pommiina, 33ELN_21-30)
(371) Liikaa konsonantteja (Pimme, Pommiina, Kami, 16ELN_51-60)
(372) [- - -] Ja keskimmäinen liian vierasperäinen, ääntämisvaikeuksia. (Pommiina, Fleur, Ihanus, 102ELN_15-20)
(373) Ei lainkaan kotimaisuutta nimissä. (Fleur, Kami, Nevis, 113ELN_31-40)
(374) Leia-Linnea osilla ei ole mitään loogista yhteyttä toisiinsa. Foneettisesti ärsyttäviä kaikki. [- - -] (Leia-Linnea, Myrsky-Tuuli, Pommiina, 68ELN_51-60)
(375) Kaksiosainen nimi, joka saa suun räpyttämään, eikä ole mitään erityistä syytä, miksi nimet ovat yhdessä. [- - -] (Leia-Linnea, Pimme, Mekki, 95ELN_51-60)
Vastaajien perusteluissa nimen ääntämisvaikeus kuvattiin töksähtävänä ja turhan voimakkaina, jonka lisäksi nimien geminaatat ja konsonanttiyhdistelmät miellettiin epämiellyttäviksi. Myös vieraskielisen nimen lausuminen oli erään vastaajan (102ELN_15-20) mukaan hankalaa. Yhdysnimiä vastaajat vastustivat niin nimenosien yhteensopimattomuuden kuin vaivalloisen lausumisenkin vuoksi. Mielikuvat etunimien konsonanttien ja yhdysnimien hankaluudesta on havaittu myös aikaisemmissa nimistöntutkimuksissa (mm. Marttinen 2019: 49–51, 68; Roos 2009: 54, 95).
Muutama vastaaja kiinnitti perusteluissaan huomiota myös nimiasun epänimimäisyyteen.
Tulokseni harvinaisten etunimien epämiellyttävyydestä ovat osin yhteneviä etunimien epämiellyttävyyttä tutkineen Marttisen (2019) havaintojen kanssa. Marttinen (2019: 18) huomasi, että nimen epämiellyttävyyden kuvailu oli yleisempää miehennimissä. Myös oman tutkimukseni
tuloksissa epämiellyttävimpien nimien joukkoon nousivat miehennimien muottien mukaiset Jeemeli, Cosmo ja Tuliotso. Kaikkein epämiellyttävimmiksi nousivat kuitenkin Pommiina ja Pimme, joista ensin mainittu ensin mainittu on naisennimen nimimuotin mukainen ja toinen ei muistuta muita etunimiä. Nimenä Pommiina on kuitenkin semantiikaltaan epätyypillinen etunimi ja naisennimi, sillä aseaiheisia naisennimiä ei juuri ole. Lisäksi vastaajat kuvailivat epämiellyttävyysmielikuvissaan paljon kielenulkoisia asioita ja käyttivät hyvin ekspressiivistä kieltä. Myös aiemmassa kansanlingvistisessä tutkimuksessa on havaittu, että kielenulkoisia mielikuvia kuvataan tunteikkaasti (Mielikäinen & Palander 2014: 66).
Vastaajat perustelivat nimien epämiellyttävyyttä myös mielikuvillaan nimenkantajista.
Perusteluissa nimenkantajamielikuviin vaikuttivat nimen herättämät sana-assosiaatiot. Esimerkiksi Pommiina oli erään vastaajan mukaan pommittaja ja Kami itsemurhalentäjäksi japaninkielisen kamikaze-sanan mukaisesti. Muissa perusteissa nimenkantajat koettiin lellilapsiksi. Esimerkiksi erään vastaajan mukaan Fleur viittasi koreiluun ja Pimme ja Pommiina loivat toisen vastaajan mieleen
”epäilyn hemmotellusta ja itsekkäästä ihmisestä”. Lisäksi Pommiina oli erään vastaajan sanoin
”sisustukseen hurahtaneen äidin life style -projektilapsi”. Tässä tutkimuksessa harvinaisiin nimiin yhdistyi paljon käsityksiä erikoisuuden tavoittelusta (ks. luku 5.3.2). Mikäli nimenvalinta mielletään suureksi suunnitteluprojektiksi ja lapset vanhempien projektien osiksi, tulee lapsista ja heidän etunimistäänkin väline kulissien pystyttämiseen.
Eniten nimen epämiellyttävyyteen liittyvissä perusteissa vastaajat kuvailivat nimien teennäi-syyttä, mutta myös outoutta. Nimen epätavallisuus yhdistyi perusteluissa teennäisyyteen, sillä nimen erottuvuus koettiin tietoisena erikoisuuden tavoitteluna, joka tulkittiin väkinäiseksi. Teennäisyys ilmeni vastauksissa näkemyksinä nimen sepittämisestä, epäaitoudesta ja väkisin muodostamisesta.
Vaikka tulosteni mukaan mielikuvat etunimen poikkeuksellisuudesta koettiin niin myönteisenä kuin kielteisenäkin, mielikuvia epämiellyttävyydestä oli enemmän. Havainnot saavat vahvistusta myös aiemmista tutkimuksista (ks. Roos 2009: 119; Marttinen 2019: 56, 58).
Tiivistettynä etunimen miellyttävyydessä kiinnostavaksi nousee vastaajien suhtautuminen nimen poikkeavuuteen, josta puhuttiin eri tavoin nimen miellyttävyyden ja epämiellyttävyyden yhteydessä. Siinä missä nimen miellyttävyyden perusteluissa erikoisuus koettiin persoonallisena ja positiivisena, nimien epämiellyttävyyden perusteluissa poikkeuksellisuus ilmaistiin outoutena tai liiallisena erikoisuutena. Tutkimuksen nimistä esimerkiksi Pommiinan ja Tuliotson kohdalla nimen semantiikka oli sekä positiivisella tavalla erottuvaa, että epämiellyttävällä tavalla erottuvaa. Kun nimet tulkittiin miellyttävinä, ne miellettiin hauskoiksi ja voimakkaiksi, mutta toisin tulkittuna samat nimet miellettiin uhkaaviksi. Etunimen puhuvuus lienee ikuinen kiistakapula, jota on myös puitu nimistöntutkimuksessa (Kiviniemi 2006: 77–78; Roos 2009: 61). Sen sijaan Pimme ja Mekki eivät
samaan tapaan saaneet nimen erottuvuudesta kehuja vaan lähinnä pelkkää kritiikkiä; Mekin valitsi mieleisekseen yksi vastaaja ja Pimmeä ei yksikään. Erona näillä erikoisiksi mielletyillä nimipareilla on transparenttius ja opaakkius sekä nimiasun nimimäisyys. Nimiasun poikkeaminen etunimille mielletyistä prototyypeistä oli monelle vastaajille liian erilaista.