Nimenkantaja osana yhteiskuntaa

Vastaajien mielikuvissa yhteiskunnallinen asema näkyi erityisesti varallisuutena, ammattialoina ja statuksena. Tässä tutkimuksessa mukailen suomalaisten yhteiskuntaluokituksista kirjoittanutta Erolaa (2010: 22, 31), jolla luokkajaon perustana toimii henkilön oma, entinen tai lähipiirin ammatti.

Yhteiskunnallisesti korkeimpaan luokkaan kuuluivat vastaajien mukaan erityisesti Davin (n = 6). Myös Anandan asetti pari vastaajaa yhteiskunnallisesti korkealle.

(57) [- - -] Mieleeni tulee kuninkaalliset (Davin, 111ELN_21-30) (58) Jalosukuinen (Davin, 1ELN_21-30)

(59) Ylevä ulkomaalainen nimi, kuulostaa rikkaan perheen lapselta. (Davin, 104ELN_21-30) (60) [- - -] Ovela eliittivanhempien tytär (Ananda, 29ELN_21-30)

Korkeimmalle yhteiskuntaluokituksessa nousevat Erolan (2010: 29–31) mukaisesti Erikson-Goldthrope eli EG-luokittelussa ylemmät professioammatit. Nämä ovat palvelusuhteita (esim.

lääkäri, kansanedustaja), joissa työn seuranta on haastavaa ja työ vaatii paljon erityistä osaamista (mts. 29–31). Lomakevastaajien mielikuvissa kuninkaallisuus muistuttaa ylempää professioam-mattia, ja muut mielikuvat viittaavat ylempien professioiden mahdollistamaan elintasoon. Daviniin yhdistettiin lisäksi kallis tyyli, rehentelevä asenne sekä siivellä eläminen.

Palvelusuhteiden lisäksi yhteiskuntaluokituksissa puhutaan työsuhteissa toimivista. Työsuh-teissa toimivien työntekoa voi seurata helpommin, erityistaitojen vaatimukset eivät ole korkeat ja työhön kuuluu rutiinimaisuutta. Näihin lukeutuvat esimerkiksi asiakaspalvelutyöntekijät ja muun työväen luokat. (Erola 2010: 30.) Lomakevastaajien mielikuvissa työväestöön liittyviä mielikuvia oli vain vähän (n = 7), ja mielikuvat jakautuvat useaan etunimeen. Vastaajien mielikuvissa näihin luokkiin kuuluivat vieraskieliset Ananda ja Davin, Cosmo sekä Jiska, Pimme ja Myrsky-Tuuli.

(61) Kouluttautumattomat vanhemmat, parturi-kampaaja-äiti, lähiö (Ananda, 94ELN_31-40) (62) Brittiläinen alaluokka, chav. Jotenkin tulee mieleen vähemmän koulutetun väen nimi. (Davin, 38LMUU_21-30)

(63) Ghettomainen (Jiska, 50ELN_31-40)

(64) Trailer trash-vanhemmat (Ananda, 47ELN_21-30) (65) Valkoinen roskaväki (Cosmo, 59ELN_21-30)

(66) Suomalainen white trash. (Myrsky-Tuuli, 26ELN_21-30)

Vastaajien mielikuvissa mainittiin englanninkieliset käsitteet chav, white trash ja trailer trash.

Oxford Dictionary of English -sanakirjan (lyhennettynä ODE) mukaan chav viittaa nuoreen alaluokkaiseen räikeästi ja naurettavasti käyttäytyvään henkilöön, white trash, eli ’valkoinen roskaväki’ viittaa valkoiseen köyhään väestöön ja trailer trash tarkoittaa asuntovaunuissa asustavaa köyhää valkoista väestöä (ODE s.v. chav, white trash, trailer trash). Lisäksi mielikuvissa nousivat

esiin asuinalueena lähiöt ja kouluttamattomuus. Eräs vastaaja mielsi myös Ansin vähän koulutetuksi, mutta arvioi itse mielikuviensa perustuvan kirjoitusvirhemielikuviin.

Lähiöiden etunimistöä on viime vuosina pohdittu niin keskustelupalstoilla kuin tutkimuksessakin. Helsingin nimenantoa tutkineen Tuula Hannolan (2016: 1–2) mukaan verkon keskustelupalstoilla on viljelty erilaisia näkemyksiä niin kutsutuista lähiönimistä. Yleisten näkemysten mukaan lähiönimet ovat alempien sosiaaliluokkien ja tiettyjen asuinalueiden nimistöä, joissa tavanomaisia ovat etunimien c-kirjaimet ja vierasperäiset äänteet sekä harvinaisen etunimen yhdistämien suomalaiseen sukunimeen (mts. 1–2). Samoja käsityksiä oli havaittavissa myös käsillä olevan tutkimuksen tuloksissa, sillä työväen luokkiin yhdistettiin pääasiassa vierasperäisiä nimiä.

Myös vierasperäisen etunimen ja suomalaisen sukunimen yhdistelmää pohdittiin vastaajien kommenteissa.

(67) Yhdistetään supisuomalaiseen sukunimeen, "Davin Kettunen" (94ELN_31-40)

(68) Ok vierasperäisen sukunimen kanssa. Ei kuitenkaan Jarek Mälkki. (Jarek, 116ELN_41-50) (69) [- - -] Voin kuvitella Zaira Korhosen Mellunmäestä. (69ELN_21-30)

Omassa tutkimuksessani kaikki etunimet ovat harvinaisia sekä erikoisiksi miellettyjä (ks. luku 5.3.2), jonka ohella vastaajat kuvailivat nimiä hieman enemmän ”vähemmän koulutetun” tai vähävaraisen väestön nimiksi kuin varakkaan väen nimiksi. Tulokset saavat vastakaikua aiemmista tutkimuksista (ks. Hannola 2016: 55, 56; Aldrin 2011: 239). Myös vierasperäisten nimien yhdistäminen eri yhteiskunnallisiin ryhmiin saa tukea Hannolalta (mts. 55, 56). Hannola (2016) on vertaillut lasten ensinimiä Helsingin Vuosaaressa ja Munkkiniemessä. Munkkiniemessä korkeakoulutettuja on enemmän kuin Vuosaaressa, kun taas Vuosaaressa työttömyyttä ja toimeentulotuen hakijoita on enemmän kuin Munkkiniemessä. Kielellisesti alueet eroavat siten, että Munkkiniemessä on enemmän ruotsinkielisiä asukkaita ja Vuosaaressa maahanmuuttajia. (Mts. 6–9, 56.) Hannolan (2016: 55, 56) mukaan Vuosaaressa harvinaiset nimet ovat paljon yleisempiä kuin Munkkiniemessä. Vierasperäisiä nimiä suositaan Munkkiniemessä ja Vuosaaressa lähes saman verran. (Mts. 55, 56.)

Vastaajien mielikuvat nimenkantajien toimenkuvista ja elämäntavoista olivat vaihtelevia.

Ansi ja Joutsi tai heidän perheenjäsenensä miellettiin akateemisilla aloilla toimiviksi. Joutsia pari vastaajaa luonnehti sanoin ”kielitieteilijän poika” ja ”uskonnonopettaja”. Ansi puolestaan oli erään vastaajan mukaan ”virkamies, tilintarkastaja”. Ansi ja Myrsky-Tuuli assosioitiin kulttuuri- ja taide-alan piiriin.Erään vastaajan mukaan Ansi on kotoisin ”kulttuuriperheestä”. Myrsky-Tuulia kuvailtiin ilmauksin ”taiteilija” ja ”tuleva apurahataiteilija”.

Sen sijaan Ananda, Ansi ja Pimme yhdistettiin ammatillisiin aloihin. Pimmeen ja Anandaan yhdistettiin kampaamoala. Pimme oli erään vastaan mukaan ”parturikampaaja ehkä” ja Anandalla oli

”parturi-kampaaja-äiti”. Ansi yhdistyi parin lomakevastaajan mielikuvissa maatalouden harjoittajiin.

Nimenkantaja oli vastaajien mielestä ”maajussi” ja ”luomuviljelijä”. Pimme oli erään vastaajan mielestä ”käsityöihminen” ja Ansia kuvattiin sanalla ”mekaanikko”. Pimmestä heräsi myös monilla mielleyhtymiä baareihin, joko työntekijänä tai asiakkaana.

(70) Baarimikko Kontulasta 50v. (Pimme, 26ELN_21-30)

(71) Tästä tulee valitettavasti mieleen joku lähiöbaarin permanentattu, liian pienessä gebardikuvioisessa hameessa ja suttuisissa meikeissä keikistelevä keski-ikäinen kaljahaukka, ei esim. lääkäri, juristi tai toimitusjohtaja. (Pimme, 23LN_31-40)

(72) Kamala... niinku Pirre tai Pimu tai joku.. kuulostaa keski-ikäsen pubiruusun kutsumanimeltä (Pimme, 86LN_21-30)

(73) [- - -] Tai pubiruusu (Pimme on just sellanen, joka tilaa nelos oluen halvassa kapakassa) (Pimme, 13ELN_21-30)

Vastaajille tuli Pimmestä mielleyhtymiä äänteellisesti samankaltaisiin sanoihin, kuten pimeä, bimbo, pimu ja pimpsa (ks. luku 5.2.3). Samankaltaiset sanat muodostavat merkitysverkon juhlinnasta, typeryydestä sekä sukupuolielimistä. Pohdin, voisiko Pimmeen liittyvien mielikuvien taustalla vaikuttaa myös siipeilyyn viittaava pummi, jolla on puhekielessä konnotaatio alkoholin käyttöön.

Hippiys oli yksi yleisimmistä toistuvista mielikuvista (yhteensä n = 24). Mielikuva yhdistettiin Anandaan, Ansiin, Joutsiin, Jeemeliin, Myrsky-Tuuliin, Virnaan, Unajaan ja Tuliotsoon, joko nimenkantajaan itseensä tai tämän vanhempiin. Eniten hippimielikuvia herätti Myrsky-Tuuli (n = 11).

(74) Hippi (Ananda, 33ELN_21-30)

(75) Hippivanhemmat (Unaja, 3ELN_21-30) (76) Liian hippi (Tuliotso, 50ELN_31-40)

(77) Tämä menee kanssa sinne hippiluokkaan, vaikkei niin pahasti kuin Jeemeli. Ihan nätit kaksi etunimeä, mutta yhdistettynä vähän ajattelematonta. Sama kuin Sirpa-Leena... (Myrsky-Tuuli, 118LN_21-30)

(78) Hah- oikeesti. No ilmahan se on sekin. Vanhemmat on erikoisuutta tavoittelevia hippejä tai sitten hirveän huono huumorintaju. (Myrsky-Tuuli, 84ELN_21-30)

Hipillä tarkoitetaan, erityisesti 1960-luvusta puhuttaessa, ulkoasultaan epätavanomaista ja pitkähiuksista henkilöä, joka kannattaa tavanomaisten arvojen hylkäämistä sekä huumeita (ODE s.v.

hippy). Oikeeta suomee- suomen puhekielen sanakirja määrittelee, että hippi on myös herjaus

”rähjäisestä, epäsovinnaisesta tms. henkilöstä” (Jarva & Nurmi 2009: 72). Suuri solvaussanakirja määrittää hippejä myös sanoin ”luonnonihminen” sekä ”kukkaslapsi” (Tammi 2003: 84). Tämä selittänee, miksi luontonimi Myrsky-Tuuli miellettiin eniten hipiksi. Hippihenkiseen nimeämiseen yhdistyy vastaajien (118LN_21-30, 84ELN_21-30) mielikuvissa myös ajattelemattomuus ja erikoisuus. Tulkitsin, että mahdollisesti hippiyteen yhdistyy yhteiskunnallisten arvojen murtamisen ohella nimeämiskonventioiden murtaminen.

Luonnonläheisiksi henkilöiksi miellettiin Joutsi, Myrsky-Tuuli, Virna ja Unaja.

Luonnonläheisyys yhdistyi erityisesti Virnaan (n = 18) ja useammalla myös Myrsky-Tuuliin sekä Unajaan. Virnaa, Myrsky-Tuulia ja Unajaa kuvattiin sanalla ”luonnonläheinen” ja Unajasta ja

Virnasta käytettiin lisäksi ilmausta ”luonnonlapsi”. Luontorakkaus assosioitui vastaajilla myös luonnossa liikkumiseen. Luontoihmiset viettivät aikaa erityisesti metsissä, mutta myös maaseudulla.

Luonnonläheisyys ilmeni myös aktivismina.

(79) [- - -] Asuu metsässä (Virna, 101ELN_21-30)

(80) Koivumetsissä kävelevä luonnonlapsi. (Virna, 104ELN_21-30) (81) Joukahaismainen metsän mies (Joutsi, 24ELN_21-30)

(82) Omaperäinen viherpiipertäjä (Myrsky-Tuuli, 17ELN_yli 61)

(83) Luonnonpelastaja, Greenpeace-aktivisti. (Myrsky-Tuuli, 46ELN_21-30)

Lisäksi assosiaatiot vanhempien tai perheen luonnonläheisestä ajattelumaailmasta nousivat esiin lomakevastaajien vastauksista. Virnaan liittyvissä vastauksissa vastaajat assosioivat nimenantajien luontorakkauden vaikuttaneen nimen valintaan. Luonnonläheisyysmielikuvia herättäneet nimet olivat suomenkielisiä tai vanhoja suomalaisia etunimiä. Nimistä eniten luontoassosiaatiota herättäneet Virna ja Myrsky-Tuuli ovat luontonimiä.