3. TULOKSET
4.2 Muut huomiot
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n käytössä oleva sijoitussuunnittelu ja ennallistettavien suokohteiden priorisointi ovat yhteensovitettavissa. Alueen suunnittelija voi tarkastella yhden suunnittelualueen soita kerrallaan ja valita niistä parhaat kohteet ennallistettaviksi. Vertailun voi myös suorittaa suuremmalle, useamman vuoden käsittävälle alueelle kerrallaan. Tällöin tulos voi olla, että joinain vuosina työn alla olevalla alueella ennallistettavia kohteita ei ole ollenkaan, ja toisina vuosina niitä taas on enemmän. Malli muodostuisi varmasti sellaiseksi, mikä käytännössä parhaaksi koetaan.
Soiden spatiaalinen sijainti vaikuttaa moneen tutkimuksessa huomioituun tekijään.
Ekologisessa mielessä kohteita olisi viisasta tarkastella laajemmallakin alueella kuin mitä yhden suunnittelijan suunnittelualue käsittää. Esimerkiksi usean Metsähallituksen Metsätalous Oy:n suunnittelijan alueen ja Luontopalveluidenkin alueita käsittävä alue-ekologinen suunnittelu parantaisi monien lajien leviämismahdollisuuksia. Etäisyys toisiin soihin voi olla ratkaiseva tekijä monen lajin osalta siinä, onnistuuko se leviämään uudelle soveliaalle elinympäristölaikulle. Tutkimuksessa kytkeytyneisyys muihin soihin ja olemassa oleviin suojelualueisiin huomioitiin Luontoarvo-kriteerissä. Riekkokannaltaan harvemmilla alueilla tämä voi olla yhtä lailla huomion arvoinen asia. Paasivaara ja Helle (julkaisematon) toteavat tutkimuksessaan uuden suon maksimietäisyyden olemassa olevista avosoista voivan olla karkeasti arvioituna 10-20 kilometriä, jotta harvan paikallispopulaation olemassa olevat riekkokoiraat sen löytävät ja pystyvät sitä soidinreviirinään käyttämään. He toteavat lisäksi, että soiden etäisyys toisistaan tulisi olla suhteellisen pieni, ehkä kilometrin, jotta riekot voisivat hyödyntää niitä päivittäisessä ravinnonhaussaan. Soiden läheisyys vaikuttaa myös kohteilta saatavaan puuntuotannon taloudelliseen tulokseen. Usealta lähekkäin sijaitsevalta kohteelta saadaan sama määrä puuta korjattua kustannustehokkaammin kuin kaukana toisistaan sijaitsevilta kohteilta. Tutkimuksessa soiden läheisyyttä ei matemaattisesti sisällytetty kustannusten laskentaan, vaikka soiden sijainti varmasti käytännössä tulee siihen ja ennallistettavien soiden valintaan vaikuttamaan. Tämän, kuten muunkin spatiaalisuuden huomiointi soiden ennallistamisessa olisikin varmaan yksi oivallisimmista jatkotutkimuksen paikoista.
Muitakin kriteereitä kuin tutkimuksessani nyt huomioituja on varmasti tarpeen tarkastella toisilla alueilla toimittaessa. Soiden ennallistamisesta voidaan olettaa hyötyvän esimerkiksi myös metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus), metsähanhen (Anser fabalis), jokihelmisimpukan, useiden kalalajien sekä alueen virkistyskäytön. Jotkin näistä tekijöistä voitaisiin sisällyttää johonkin toiseen kriteeriin, esimerkiksi kalalajit ja jokihelmisimpukka
”vesistöhyödyn” alle, tai haluttaessa niitäkin voitaisiin tarkastella erikseen täysin omina kriteereinään. Tutkimuksessa huomioiduista kriteereistä moni jäi mittausmenetelmältään puutteelliseksi. Menetelmiä voi olla syytä muokata etenkin tärkeäksi koettujen kriteerien kohdalta. Esimerkiksi puuntuotannon taloudellisen tuloksen laskenta poikkesi monella tapaa siitä, kuinka kriteeri olisi käytännössä mahdollista laskea. Käytännössä on mahdollista huomioida edellä mainittu suokohteiden keskinäinen sijoittuminen, puuston tarkempi määrä ja puutavaralajeista saatava oikea hinta. Laserkeilausdata ei ole aina tarkkaa, joten puuston määrä voi poiketa todellisesta suuntaan tai toiseen. Puustoa ei myöskään välttämättä ole tarpeellista
hakata koko kohteelta, jos sitä on paikoin vähän, eikä sen jättäminen haittaa kaivinkonetyötä.
Näin säästetään korjuukustannuksissa. Nämä seikat ovat parhaiten huomioitavissa maastokäynnillä. Tutkimuksessa käytettiin Luken tilastoimia hankintahintoja, kun taas todellisuudessa Metsähallitus tekee pääasiassa toimituskauppoja, joissa puusta maksetaan tehdashinta. Tämä voi antaa väärän kuvan soiden ennallistamisen taloudellisesta kannattavuudesta, mutta itse suokohteiden vertailuun sillä ei ole vaikutusta. Vertailun kannalta oleellisinta on, että laskenta on suoritettu kaikille suokohteille yhtenäisellä tavalla, joten ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Uusien kriteereiden mittaustapojen kehittäminen ja vanhojen muokkaaminen tarjoaisivatkin vielä paljon pohtimisen aihetta.
Kun ympäristö muuttuu, ilmastoon voivat hiilen kierron lisäksi vaikuttaa muutkin ilmiöt, joista yksi on albedo (Ghimire ym. 2014). Albedolla tarkoitetaan kappaleesta heijastuneen säteilyn suhdetta saapuneeseen säteilyyn. Kappaleen pinnan albedo on sitä suurempi, mitä valkoisempi se on. (Ilmatieteen laitos 2017). Metsämaan albedoon vaikuttavat pääasiassa puulajisuhteet, latvuston rakenne sekä maanpinnan heijastus (Kuusinen ym. 2014). Lumipeite niin maassa (Li ym. 2018) kuin puun latvustossakin lisää heijastusta huomattavasti (Zhang ym. 2010).
Avoimempi metsämaa heijastaa enemmän auringonsäteilyä takaisin ilmakehään kuin sulkeutuneempi (McCaughey 1981; Amiro ym. 2006; Kirschbaum ym. 2011). Ghimire ym.
(2014) kertovat useiden mallintamistutkimusten todenneen metsien häviämisen päiväntasaajan seudun alueilla aiheuttavan ilmaston lämpenemistä, koska vähentynyt evapotranspiraatio sekä lisääntyneet hiilen päästöt ovat suhteessa suuremmat kuin albedon voimistumisen aikaansaama ilmastoa viilentävä vaikutus. Lähempänä maan napoja sijaitsevilla alueilla tilanne voi kuitenkin olla päinvastainen albedoa voimistavan lumipeitteen vaikutuksen takia (Randerson ym. 2006).
Kaiken tämän perusteella voitaisiin päätellä, että myös soiden ennallistaminen puuston poistoineen ja paljastuvine maanpintoineen lisäisi albedoa. Kitu- ja joutomaille ojituksen seurauksena kasvaneen puuston latvuston peittävyys voi kuitenkin olla vähäinen, jolloin albedoa lisäävä vaikutuskin jäänee pieneksi. Lisän voidaankin olettaa olevan sitä merkittävämpi, mitä runsaspuustoisempi kohde luonnontilaisen kaltaiseksi, puuttomaksi tai lähes puuttomaksi suoksi palautetaan.
Ojitetuille kitu- ja joutomaan soille voidaan ajatella ennallistamisen lisäksi myös muita jatkokäyttömahdollisuuksia, esimerkiksi turvetuotanto (Juutinen ym. julkaisematon).
Turvetuotannon huomioiminen onnistuu erillisenä maankäytön päätöksenä. Ennallistamiseen osoitettuja resursseja ei tietenkään kannata hukata suoalueille, jotka myöhemmin tultaisiin mahdollisesti ottamaan turvetuotantoon. Turvetuotannon lisäksi ennallistamisen ja muiden
maankäyttömuotojen mahdolliset keskinäiset rajoitteet ja vaatimukset voi olla myös syytä selvittää, jos ennallistamistoiminta lisääntyy tulevaisuudessa.
Voi olla niin, ettei suunnittelija syystä tai toisesta tahdo tai pysty määrittämään suokohteiden valinnassa mahdollisesti tarvittavia kriteeripainoja. Valitut painotukset vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen, joten niiden määrittäminen onkin erityisen tärkeää. Kun ennallistamisella on tarkoitus tuottaa laajasti yhteiskunnallista hyötyä, on olennaista ketkä prosessissa ovat mukana.
Painot voitaisiinkin selvittää myös luonnonvarasuunnittelun yhteydessä eri sidosryhmiä prosessiin osallistaen, mitä tässä tutkimuksessani ei tehty. Kohteiden rajauksessa ja entisten hillapaikkojen määrittämisessä osallistettiin kuitenkin paikallistuntemusta. Suunnittelun eri tasoja voitaisiin myös kätevästi linkittää toisiinsa käyttämällä samoja päätöstukimenetelmiä niin kohteiden valinnassa kentällä kuin kriteerien painoarvojen selvittämisessä luonnonvarasuunnittelussakin. Hiltunen (2012) on jo omissa tutkimuksissaan todennut MA:n sopivaksi menetelmäksi luonnonvarasuunnitteluun, mikä kannustaisi sen käyttöön myös käytännön kohteiden valinnassa. Koska MA:ta on käytetty Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun yhteydessä aikaisemmin, löytyisi sen käytöstä todennäköisesti jo olemassa olevaa kokemusta Metsähallituksen sisältä. Näin ei välttämättä ole muiden menetelmien kohdalla.
Ennallistettavia kohteita voitaisiin hakea esimerkiksi luonnonsuojelun ja kilpailevien maankäyttömuotojen priorisointiin soveltuvan Zonation-analyysityökalun (Moilanen ym.
2009; 2011) avulla, mutta analyysien tekeminen vaatisi aikaa ja osaamista. Tutkimuksessa tarkasteltiin ennalta rajattua aluetta, josta ennallistettavat suokohteet sitten valittiin. Mikäli kohteet tahdottaisiinkin valita laajemmalta alueelta kerrallaan, voisi tämä onnistua parhaiten Zonation-työkalulla. Jos ennallistamista halutaan kohdentaa tietylle alueelle, voidaan tämäkin tarkastelu suorittaa luonnonvarasuunnittelun yhteydessä. Kohdentaminen voisi olla tarpeen tehdä esimerkiksi sinne, missä luonnontilaista suota vähiten on jäljellä (Suot ja turvemaat…
2015).
Tietoa ennallistamisen vaikutuksista vesistön pidemmän aikavälin ravinnehuuhtoumiin on niukalti saatavilla, mikä johtuu siitä, ettei toimintaa ole harjoitettu vielä kovin pitkään.
Tutkimuksessa pidemmän aikavälin vesistövaikutus oletettiin positiiviseksi, ja oletusta tukevia viitteitä onkin saatavilla. Tarkempi tutkimus olisi kuitenkin paikallaan. Metsähallituksen Luontopalvelujen ennallistamilla kohteilla veden laatu on aktiivisessa seurannassa, ja mikäli Metsätalous Oy:n ennallistetuilta kohteilta jotain halutaan erityisesti seurata, voisi se hyvinkin olla veden laadun tarkkaileminen pitkällä aikavälillä.
4.3 Yhteenveto tuloksista
Päätöstukimenetelmistä MA sopinee selkeytensä vuoksi parhaiten Metsätalous Oy:n käyttöön ennallistettavien suokohteiden valitsemiseksi. Menetelmän käyttö muovautuisi lopulliseksi vielä käytännössä. Koska menetelmää on jo aiemmin käytetty luonnonvarasuunnittelun yhteydessä, voi siitä löytyä jo olemassa olevaa tietämystä talon sisältä. Mikäli päätöksentekoon tahdotaan panostaa enemmän tai ennallistettavien suokohteiden tarkempi prioriteettijärjestys halutaan selvittää, ovat SMAA-O ja SMART soveliaampia menetelmiä.
Menetelmät mahdollistavat itsessään uusien kriteereiden mittaustapojen luomisen ja vanhojen kehittämisen. Kohteiden spatiaalinen sijoittuminen vaikuttaa soiden ennallistamisessa moneen seikkaan, ja sen tarkempi huomioiminen vaatisi oman tutkimuksensa.
5 LÄHTEET
Aapala. K. 2013. Soiden ennallistaminen ja ekosysteemipalvelut. Teoksessa: Aapala, K., Similä, M. & Penttinen, J., (toim.). Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Vantaa: Metsähallitus.
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188: 31-32.
Aapala, K., Sallantaus, T. & Haapalehto, T. 2008. Metsäojitettujen soiden ennallistaminen.
Teoksessa: Korhonen, R., Korpela, L. & Sarkkola, S. (toim.), Suomi – Suomaa. Soiden ja turpeen tutkimus sekä kestävä käyttö. Suoseura & Maahenki, Helsinki. 243-249.
Aapala, K., Rehell, S. & Similä, M. 2013a. Suoluonnon monimuotoisuus. Teoksessa: Aapala, K., Similä, M. & Penttinen, J., (toim.). Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Vantaa:
Metsähallitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188: 72-85.
Aapala, K., Rehell, S., Similä, M. & Haapalehto T. 2013b. Ennallistamisen tarve ja tavoitteet.
Teoksessa: Aapala, K., Similä M. & Penttinen, J., (toim.). Ojitettujen soiden ennallistamisopas.
Vantaa: Metsähallitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188: 19-23.
Amiro, B. D., Orchansky, A. L., Barr, A. G., Black, T. A., Chambers, S. D., Chapin, F. S., III, Goulden, M. L., Litvak, M., Liu, H. P., McCaughey, J. H., McMillan, A. & Randerson J. T.
2006. The effect of post-fire stand age on the boreal forest energy balance. Agricultural and Forest Meteorology 140: 41-50.
Belton, V. & Stewart, T. J. 2002. Multiple criteria decision analysis: An integrated approach.
Dordrecht: Kluwer Academic. 372 s.
Bouyssou, D., Jacquet-Lagrez, E., Perny, P., Slowinski, R., Vanderpooten, D. & Vincke, P.
2001. Aiding decisions with multiple criteria. Essays in honour of Bernard Roy. Dordrecht.
Kluwer Academic Publishers. 274 s.
Euroopan komissio. 2011. Our Life in Insurance, our Natural Capital: An EU Biodiversity Strategy to 2020. COM (2011)0244.
Fraser, N. M. & Hauge J. W. 1998. Multicriteria Approval: Application of Approval Voting Concepts to MCDM Problems. Journal of Multi-Criteria Decision Analysis 7: 263-272.
Gaston, K. J. & Spicer, J. I. 2004. Biodiversity. An introduction. Blackwell Science, Malden.
191 s.
Ghimire, B., Williams, C. A., Masek, J., Gao, F., Wang, Z., Schaaf, C. & He, T. 2014.Global albedo change and radiative cooling from anthropogenic land cover change, 1700 to 2005 based on MODIS, land use harmonization radiative kernels, and reanalysis. Geophysical Research Letter 41: 9087-9096.
Ginger, C. 2014. Integrating knowledge, interests and values through modelling in participatory processes: dimensions of legitimacy. Journal of Environmental Planning and Management 57(5): 643-659.
Guitouni, A., Martel, J-M. & Vincke, P. 1999. A Framework to Choose a Discrete Multicriterion Aggregation Procedure. Technical Report.
Haapalehto, T. 2014. Restoring ecosystem structure and functions: results from Sphagnum peatlands degraded by forestry drainage. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 275: 1-50.
Haapalehto, T., Kotiaho, J., S. & Kuittinen, M. 2006. Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 156. 45 s.
Haapalehto, T., Kareksela, S., Vuori, H. & Kotiaho J. S. 2013. Ojituksen ja ennallistamisen aiheuttamat muutokset kasvilajistossa ja -yhteisöissä. Teoksessa: Aapala, K., Similä M. &
Penttinen, J. (toim.). Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Vantaa: Metsähallitus.
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188: 104-107.
Haapalehto, T., Vasander, H., Jauhiainen, S., Tahvanainen, T. & Kotiaho, J. S. 2010. The effects of peatland restoration on water-table depth, elemental concentrations and vegetation:
10 years of changes. – Restoration Ecology 19(5): 587-598.
Haapalehto, T., Joensuu, S., Kaipainen, J., Alanen, A., Hilska-Aaltonen, M., Karjalainen, J., Karvonen, L., Laiho, R., Musta, I., Ohtonen, A., Orava, T., Rehell, S., Sallantaus, T., Seppälä, M., Silvonen, T., Sulkava, R., Tahvanainen, T. & Veltheim T. 2015. Suoelinympäristöt.
Teoksessa: Kotiaho, J. S., Kuusela, S., Nieminen, E. & Päivinen J. (toim.) 2015.
Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa. Suomen ympäristö 8: 123-158.
Hallikainen, V., Hyppönen, M., Ikonen, A., Jokinen, M., Naskali, A., Tuulentie, S. & Varmola, M. 2008. Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä-Lapissa.
Metsätieteen aikakauskirja 3/2008: 191-219.
Herranen, M. 2015. Riekkosoiden ennallistamismahdollisuudet ja kannattavuus Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimin alueella. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 39 s.
Hiltunen, V. 2012. Developing decision support in participatory strategic forest planning in Metsähallitus. Dissertationes Forestales 141. 47 s.
Hiltunen, V., Kurttila, M., Leskinen, P., Pasanen, K. & Pykäläinen J. 2009. Mesta: An internet-based decision support application for participatory strategic-level natural resources planning.
Forest Policy and Economics 11: 1-9.
Huxel, G. & Hastings, A. 1999. Habitat loss, fragmentation and restoration. Restoration Ecology 7: 309-315.
Hyvärinen, E. & Aapala, K (toim.) 2009. Metsien ja soiden ennallistamisen sekä harjumetsien paahdeympäristöjen luonnonhoidon seurantaohje. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.
Sarja B 118: 114 s.
Ihalainen, M. & Pukkala, T. 2001. Modelling cowberry (Vaccinium vitis-idaea) and bilberry (Vaccinium myrtillus) yields from mineral soils and peatlands on the basis of visual field estimates. Silva Fennica 35(3): 329-340.
Ihalainen, M., Salo, K. & Pukkala, T. 2003. Empirical prediction models for Vaccinium myrtillus and V. vitis-idaea berry yields in North Karelia, Finland. Silva Fennica 37(1): 95-108.
Ihalainen, M., Alho, J., Kolehmainen, O. & Pukkala, T. 2000. Expert models for bilberry and cowberry yields in Finnish forests. Forest Ecology and Management 157: 15-22.
Ilmatieteen laitos 2017. Päivitetty 06.11.2017. Ilmakehä-ABC, albedo [Verkkosivu] [Viitattu 07.02.2018] Saatavana: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Albedo
Ishizaka, A. & Nemery, P. 2013. Multi-Criteria Decision Analysis – Methods and Software.
Chichester: Wiley. 296 s.
Juutinen, A., Haara, A., Karhu, J., Ojanen, P., Saarimaa, M., Sarkkola, S., Minkkinen, K., Nieminen, M., Penttilä, T., Laatikainen, M. & Tolvanen, A. Trade-offs between economic returns, biodiversity and ecosystem services in the selection of energy peat production sites.
Julkaisematon.
Kangas, A., Kangas, J. & Pykäläinen, J. 2001. Outranking methods as tools in strategic natural resource planning. Silva Fennica 35(2): 215-227.
Kangas, A., Kurttila, M., Hujala, T., Eyvindson, K. & Kangas, J. 2015. Decision support for forest management (Second edition). Springer international publishing Switzerland 2015. 307 s.
Kangas, J. Metsän käyttömuotojen yhteensovittamisen perusteita. Teoksessa: Kangas, J. &
Kokko, A. (toim.). 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen.
Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelman loppuraportti.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800: 31-36.
Kangas, J. & Karsikko, J. 1993. Metsäkanalintujen elinympäristövaatimukset, metsänhoito ja metsäsuunnittelu. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 467.
Kangas, J. & Naskali, A. Metsien käyttö ja merkitys nykyään Suomessa. Teoksessa: Kangas, J.
& Kokko, A. (toim.). 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen.
Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelman loppuraportti.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800: 18-30.
Kangas, J. & Kangas, A. 2003. Multicriteria Approval and SMAA-O in Natural Resources Decision Analysis with both Ordinal and Cardinal Criteria. Journal of Multi-Criteria Decision Analysis 12: 3-15.
Kangas, J., Loikkanen, T., Pukkala, T. & Pykäläinen J. 1996. A Participatory Approach to Tactical Forest Planning. Acta Forestalia Fennica 251. 24 s.
Kangas, J., Hokkanen, J., Kangas, A. S., Lahdelma, R. & Salminen, P. 2003. Applying Stochastic Multicriteria Acceptability Analysis to Forest Ecosystem Management with Both Cardinal and Ordinal Criteria. Forest Science 49(6): 928-937.
Kahneman, D. 2011. Thinking, fast and slow. New York: Farrar, Straus and Giroux. 499 s.
Karjalainen, E., Mäkinen, K., Tyrväinen, L., Silvennoinen, H. & Store, R. 2010. Maiseman huomioon ottaminen metsätaloudessa. Metlan työraportteja 165.
Karvonen, L. 2011. Luonnonvarojen käytön suunnittelujärjestelmät. Teoksessa: Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. &
Tolonen, A. (toim.). Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67: 19-27.
Kaukonen, M., Eskola, T., Herukka, I., Karppinen, H., Karvonen, L., Korhonen, I., Kuokkanen P. & Ervola, A. (toim.) 2018. Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöopas. 130 s.
Keeney, R. L. 1992. Value-focused thinking. A path to creative decision making. Cambridge:
Harvard University Press. 416 s.
Keeney, R. L. & Raiffa, H. 1976. Decisions with multiple objectives: Preferences and value tradeoffs. New York. John Wiley & Sons. 569 s.
Kim, K-H., Roush, R. W. 1980. Introduction to Mathematical Consensus Theory. Marcel Dekker. New York. 179 s.
Kivelä, A. 2006. Suo vetää puoleensa – Esteettisen suokokemuksen mahdollisuudet matkailussa. Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan julkaisuja B.
Tutkimusraportteja ja selvityksiä 7.
Kirschbaum, M. U. F., Whitehead, D., Dean, S. M., Beets, P. N., Shepherd, J. D. & Ausseil A.-G. E. 2011. Implications of albedo changes following afforestation on the benefits of forests as carbon sinks. Biogeosciences 8: 3687-3696.
Korhonen, I. 2010. Hakkuiden taktinen suunnittelu – sijoitussuunnittelu Metsähallituksessa.
Tampereen ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 34 s.
Koskinen, M. 2016. Impacts of restoration of forestry-drained peatlands on nutrient and organic carbon exports and methane dynamics. Dissertationes Forestales 232. 36 s.
Koskinen, M., Sallantaus, T. & Vasander, H. 2011. Post-restoration development of organic carbon and nutrient leaching from two ecohydrologically different peatland sites. Ecological Engineering 37: 1008-1016.
Kuusinen, N., Tomppo, E., Shuai, Y. & Berninger, F. 2014. Effects of forest age on albedo in boreal forests estimated from MODIS and Landsat albedo retrievals. Remote Sensing of Environment 145: 145-153.
Lahdelma, R., Miettinen, K. & Salminen, P. 2001. SMAA-2: Stocastic Multicriteria Acceptability Analysis for Group Decision Making. Opertaions Research 49(3): 444-454.
Lahdelma, R., Miettinen, K. & Salminen, P. 2002. Ordinal criteria in stochastic multicriteria acceptability analysis (SMAA). European Journal of Operational Research 147: 117-127.
Laki Metsähallituksesta 8.4.2016 234/2016
Laki valtion metsätalousosakeyhtiöstä 8.4.2016 235/2016
Larichev, O. I. 1992. Cognitive validity in design of decision-aiding techniques. Journal of Multi-Criteria Decision Analysis 1: 127-138.
Laukkanen, S., Kangas, A. & Kangas, J. 2001a. Applying voting theory in natural resource management: a case of multiple-criteria group decision support. Journal of Environmental Management 64: 127-137.
Laukkanen, S., Kangas, A. & Kangas, J. 2001b. Monitavoitteisen ryhmäpäätöstuen tekniikoita metsälön hoidon ja käytön suunnitteluun. Joensuun Yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta.
Tiedonantoja 124.
Laukkanen, S., Palander, T. & Kangas J. 2004. Applying voting theory in participatory decision support for sustainable timber harvesting. Canadian Journal of Forest Research 34: 1511-1524.
Lehtonen, H., Björkqvist, N., Kaukonen, M., Kuokkanen, P., Luhta, P.-L., Maukonen, A. &
Päivinen J. 2011. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen. Teoksessa: Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.). Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67: 29-61.
Leskinen, P., Kangas, A. S. & Kangas, J. 2004. Rank-based modelling of preferences in multi-criteria decision making. European Journal of Operational Research 158: 721-733.
Li, Q., Ma, M., Wu, X. & Yang, H. 2018. Snow Cover and Vegetation-Induced Decrease in Global Albedo From 2002 to 2016. Journal of Geophysical Research: Atmospheres 123: 124-138.
Lindén, H. 1996. Riekko. Teoksessa: Lindén, H., Hario, M. & Wikman, M. (toim.), Riistan jäljille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Edita, Helsinki. 167-170.
Ludwig, G. X., Alatalo, R. V., Helle, P., Nissinen, K. & Siitari, H. 2008. Large-scale drainage and breeding success in boreal forest grouse. Journal of Applied Ecology 45: 325-333
Luonnonvarakeskus. Hankintahinnat vuosittain. [Verkkojulkaisu]. Saatavana:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Talous__02%20 Teollisuuspuun%20kauppa__04%20Vuositilastot/03b_Hankintahinnat_v.px/?rxid=8e1d430f-cd42-4b09-9c30-00bf74474034
Maa- ja metsätalousministeriö 2014. Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 10/2014.
Malczewski, J. 1999. GIS and Multicriteria Decision Analysis. New York. Wiley. 392 s.
McCaughey, J. H. 1981. Impact of clearcutting of coniferous forest on the surface radiation balance. Journal of Applied Ecology 18: 815-826.
Metsähallitus 2016a. Päivitetty 12.02.2016. Alue-ekologinen suunnittelu [Verkkosivu]
[Viitattu 5.10.2017]. Saatavana: http://www.metsa.fi/alue-ekologinen-suunnittelu
Metsähallitus 2016b. Päivitetty 09.06.2016. Talouskäytössä olevat metsät [Verkkosivu]
[Viitattu 5.10.2017] Saatavana: http://www.metsa.fi/talousmetsat
Metsähallitus 2017a. Päivitetty 11.01.2017. Metsähallituksen johtamis- ja hallintojärjestelmä
[Verkkosivu] [Viitattu 5.10.2017]. Saatavana:
http://www.metsa.fi/johtamisjahallintojarjestelma
Metsähallitus 2017b. Päivitetty 14.03.2017. Pinta-alat ja aluekartat [Verkkosivu] [Viitattu 5.10.2017]. Saatavana: http://www.metsa.fi/pintaalatjaaluekartat
Metsähallitus 2017d. Päivitettty 17.10.2017. Metsänhoito ja toimenpidesuunnittelu [Verkkosivu] [Viitattu 08.01.2018]. Saatavana: http://www.metsa.fi/metsanhoito-ja-toimenpidesuunnitelmat
Metsälaki 12.12.1996/1093
Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2014. Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Tammerprint Oy, Tampere. 426 s.
Metsäntutkimuslaitos (METLA). Päivitetty 01.07.2016. LIFEPeatLandUse:
Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö (LIFE12 ENV/FI/000150). [Verkkosivu] [Viitattu 23.05.2017]. Saatavana:
http://www.metla.fi/hanke/8547/index.htm
Miettinen, J. 2009. Capercaillie (Tetrao urogallus L.) habitats in managed Finnish forests – the current status, threats and possibilities. Dissertationes Forestales 90. 32 s.
Miina, J., Pukkala, T. & Kurttila M. 2016. Optimal multi-product management of stands producing timber and wild berries. European Journal of Forest Research 135: 781-794.
Miina, J., Pukkala, T., Hotanen, J-P. & Salo, K. 2010. Optimizing the joint production of timber and bilberries. Forest Ecology and Management 259: 2065-2071.
Miina, J., Turtiainen, M., Salo, K., Hotanen, J-P. & Pukkala, T. Mustikka- ja puolukkasatojen mallitus ja huomioiminen metsien käsittelyssä. Teoksessa: Salo, K. (toim.). 2015. Metsä.
Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. 143-145.
Minkkinen, K. & Laine J. 2006. Vegetation heterogeneity and ditches create spatial variability in methane fluxes from peatlands drained for forestry. Plant and Soil 285: 289-304.
Minkkinen, K., Laine, J., Nykänen, H. & Martikainen P. J. 1997. Importance of drainage ditches in emissions of methane from mires drained for forestry. Canadian Journal of Forest Research 27: 949-952.
Minkkinen, K., Korhonen, R., Savolainen, I. & Laine, J. 2002. Carbon balance and radiative forcing of Finnish peatlands 1900-2100 – the impact of forestry drainage. Global Change Biology 8: 785-799.
Minkkinen, K., Vasander, H., Jauhiainen, S., Karsisto, M. & Laine J. 1999. Post-drainage changes in vegetation composition and carbon balance in Lakkasuo mire, Central Finland. Plant and Soil 207: 107-120.
Moilanen, A. & Kotiaho, J. S. 2013. Verkostonäkökulma ennallistamiskohteiden valinnassa.
Teoksessa: Aapala, K., Similä M. & Penttinen, J., (toim.). Ojitettujen soiden ennallistamisopas.
Vantaa: Metsähallitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188: 28-30.
Moilanen, A., Kujala, H. & Leathwick, J. 2009. The Zonation framework and software for conservation prioritization. Moilanen, A., Wilson, K. A. & Possingham, H. (toimi.). Spatial conservation prioritization. Oxford University Press, UK. 196-210.
Moilanen, A., Anderson, B. J., Eigenbrod, F., Heinemeyer, A., Roy, D. B., Gillings, S., Armsworth, P. R., Gaston, K. J. & Thomas, C. D. 2011. Balancing alternative land uses in conservation prioritization. Ecological Applications 21(5): 1419-1426.
Mönkkönen, M. 2004. Suomen metsäluonto – osa globaalia monimuotoisuutta. Teoksessa:
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita Publishing, Helsinki. 19-47.
Nagoyan pöytäkirja 2010. Convention on Biological Diversity 2010. Report of the tenth meeting of the conference of the parties to the convention on biological diversity [Verkkosivu]
[Viitattu 21.11.2017] Saatavana: https://www.cbd.int/sp/
Nieminen, M., Ahti, E., Nousiainen, H., Joensuu, S. & Vuollekoski, M. 2005. Does the use of riparian buffer zones in forest drainage sites to reduce the transport of solids simultaneously increase the export of solutes? Boreal Environment Research 10: 191-201.
Nieminen, M., Sallantaus, T., Ukonmaanaho, L., Nieminen, T. M. & Sarkkola, S. 2017.
Nitrogen and phosphorus concentrations in discharge from drained peatland forests are increasing. Science of the Total Environment 609: 974-981.
Nousiainen, I. & Pukkala, T. 1992. Use of computer graphics for predicting the amenity of forest trails. Silva Fennica 26(4): 241-250.
Noreika, N., Kotiaho, J. S., Penttinen, J., Punttila, P., Vuori, A., Pajunen T., Autio, O., Loukola O. J. & Kotze D. J. 2015. Rapid recovery of invertebrate communities after ecological restoration of boreal mires. Restoration Ecology 23(5): 556-579.
Nurmi, H. 1987. Comparing Voting Systems. D. Reidel Publishing Company, Dordrecht. 209 s.
Nyström, S. 2012. Soiden käyttö ja merkitys poronhoidossa Kiimingin, Kollajan, Pudasjärven ja Oijärven paliskunnissa vuonna 2011. Oulun yliopisto. Kulttuuriantropologia. Pro gradu -tutkielma. 115 s.
Ojala, L., Heikkinen, H. I. & Tolvanen, A. 2013. Soiden merkitys virkistyskäytölle – Haastattelututkimus Oulussa, Haukiputaalla, Muhoksella ja Pudasjärvellä. Metlan työraportteja 258: 213-229.
Ojanen, P., Minkkinen, K. & Penttilä T. 2013. The current greenhouse gas impact of forestry-drained boreal peatlands. Forest Ecology and Management 289: 201-208.
Osmala, E. 2012. Riekon (Lagopus l. lagopus) reviirin muodostus havumetsäalueella. Itä-Suomen yliopisto. Biologian laitos. Pro gradu-tutkielma. 37 s.
Paasivaara, A & Helle, P. Boreaalisten metsäalueiden riekon elinympäristövaatimukset: raportti tutkimushankkeen tuloksista. Julkaisematon käsikirjoitus.
Pasanen, K., Kurttila M. & Pykäläinen, J. 2005. MESTA – non-industrial private forest owners’
Pasanen, K., Kurttila M. & Pykäläinen, J. 2005. MESTA – non-industrial private forest owners’