Multimodaalista reittipalvelua koskeva esimerkki perustuu VTT Rakennus- ja yhdys-kuntatekniikassa laadittuun palvelukokeiluun Tampereen alueelle. Kokeilu laadittiin keskusteluesimerkiksi (Lehtonen 2001) Tampereella VTT Automaatiossa marraskuussa 2001 pidettyyn tilaisuuteen. Kokeilun suppeuden vuoksi kaikki olennainen tieto ar-vioinnista käy ilmi liitteen 1.4 arviointitiivistelmästä.
7 JATKOTOIMENPITEET
Tärkein jatkotoimenpide on ohjeiden hyödyntäminen kaikessa liikennetelematiikka-hankkeiden arvioinnissa sekä etukäteen liikennetelematiikka-hankkeiden toteuttamispäätöksien tekemistä tukemaan että jälkikäteen selvitettäessä hankkeen vaikutuksia. On syytä korostaa, että arvioinnin laajuus on suhteutettava arvioitavan järjestelmän ja/tai sen odotetun toteutuk-sen laajuuteen. Kaikissa tapauksissa, sekä suppeissa että laajoissa arvioinneissa on hyö-dyksi soveltaa nyt päivitettyjä ohjeita. Liikenne- ja viestintäministeriö rohkaisee ar-viointiohjeiden järjestelmälliseen käyttöön.
Hankearvioinnin tulokset kannattaa vähintään esittää 1–4-sivuisena yhteenvetona ohjei-den liitteiohjei-den tapaan. Hankearviointien yhteenvedoista voi koota vaikutusarvioiohjei-den tie-tovaraston ja niitä voi erikseen hyödyntää myös tiedotuksessa.
Sekä etukäteis- että jälkiarvioinneissa näiden ohjeiden seuraaminen mahdollistaa hank-keiden yhdenmukaisen vertailun muiden hankhank-keiden kanssa. Yhdenmukaisuutta lisää etenkin, jos ohjeita hyödyntävät tahot käyttävät kunkin vaikutuksen kohdalla suositel-tuja keskeisiä tunnuslukuja vaikutusten kuvaamiseen.
Ohjeita sovellettaessa on mielekästä samalla tarkastella ohjeiden käyttökelpoisuutta ja mahdollisia puutteita. Ohjeita joudutaan luultavasti täydentämään ja kehittämään jatku-vasti, kun telemaattiset järjestelmät kehittyvät ja niiden arvioinnista kertyy lisää tietoa.
Arviointiohjeiden jatkokehittäminen lieneekin melko helppoa, sillä ohjeet perustuvat helposti täydennettävien ja muunnettavien tarkistuslistojen käyttöön. On luultavaa, että yleisimpien järjestelmätyyppien kohdalla voidaan joutua laatimaan omat järjestelmä-kohtaiset arviointiohjeet, kuten nykyään jo on muuttuvia nopeusrajoituksia ja liikenteen tiedotuspalveluja varten. Tällaisten ohjeiden olisi hyvä perustua tässä raportissa esitet-tyyn arviointikehikkoon.
Suomessa tulee edelleen pyrkiä liikennetelemaattisten järjestelmien ja palvelujen ko-keilujen ja toteutusten järjestelmälliseen vaikutusten selvittämiseen, kunnes telematii-kan vaikutukset eri oloissa ja toimintaympäristöissä on saatu luotettavasti selvitettyä.
Tutkimusasetelmana vertailukohteiden avulla varmistettu ennen-jälkeen-asetelma on suositeltavin.
Liikennesektorin hankearvioinnin jatkokehittämistarpeet liittyvät etenkin hyöty-kustannusanalyysin ja monikriteerianalyysin kehittämiseen. Hyöty-kustannusanalyysia tulisi kehittää siten että niissä otettaisiin huomioon hankkeiden vaikutukset rahoitusta-louteen ja telematiikkahankkeiden perinteisiä investointihankkeita lyhyemmät käyttö-ajat. Monikriteerianalyysissä olisi pyrittävä sen yhdenmukaisiin soveltamisohjeisiin hankearviointien vertailtavuuden varmistamiseksi.
KIRJALLISUUS
Aho, T. & Rantanen, H. 1996. Yrityksen tilinpäätösanalyysi. Tampere 1996. 246 s + liitt. 28 s.
Bobinger, R., Flowerdew, A., Hammond, A., Himanen, V., Keller, H., Kill, H. & Ser-will, D. 1991. EVA - Manual, Evaluation Process for Road Transport Informatics.
DRIVE Project V1036, Final Report. München.
European Commission 1997. Transport Research - APAS - Evaluation. Road Transport VII - 32. Summary report & Final Report. 305 s. ISBN 92-827-5832-X.
European Commission 1998. European statement of principles on human machine Inter-face for in-vehicle information and communication systems.
European Commission 2000. European statement of principles on human machine Inter-face for in-vehicle information and communication systems. Expansion of the princi-ples.
Hyppönen, R., Pajunen-Muhonen, H. & Segercrantz, T. 1997. Logistisen järjestelmän tuottavuus. Liikenneministeriö ja Kauppa- ja teollisuusministeriö (julkaisematon). 82 s + liitt. 18 s.
Häkkinen, S. & Luoma, J. 1991. Liikennepsykologia. Hämeenlinna: Otatieto.
ISO 9241 1999. Ergonomic requirements for office work with visual display terminals.
Kulmala R., Hyppönen R., Lähesmaa J., Manunen O., Oinas J., Pajunen-Muhonen H., Pesonen H., Ristola T. (1998). Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. Liiken-neministeriön julkaisuja 59/1998. Helsinki: Liikenneministeriö. 116 s.
Kulmala R., Hyppönen R., Lähesmaa J., Manunen O., Oinas J., Pajunen-Muhonen H., Pesonen H., Ristola T. 1999. Guidelines for the evaluation of ITS projects. Publication of the Ministry of Transport and Communications: 24/1999 Helsinki: Ministry of Transport and Communications of Finland. 86 p. + app. 30 p.
Kulmala R., Karhunen M., Miikkulainen T., Linna-Varis H., Korhonen A., Goebel A.
1999. Kallansiltojen kaistaopastuksen vaikutusselvitys 1999. Liikenneministeriön mie-tintöjä ja muistioita B 28/1999. Helsinki: Liikenneministeriö. 56 s.
Kulmala, R. & Rämä, P. 1998. Ohjeet muuttuvien nopeusrajoitusten vaikutusten ar-vioinnista. Helsinki 1998. Tielaitos, Tiehallinto, Liikenteen palvelut. Tielaitoksen sel-vityksiä 41/1998. 46 s. + liitt. 1 s. ISBN 951-726-466-6. TIEL 3200533.
Lehtonen, M. 2001. Tampereen liikennetietojen hyödyntäminen telematiikkapalveluis-sa. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Kalvosarja 24.11.2001.
Lehtonen M., Anttila V., Koskinen O. H., Kulmala R., Pajunen-Muhonen H., Pesonen H., Rintanen J., Ristola T. 2001. Liikennevaloetuudet ja ajantasainen tiedotus. Vaiku-tukset raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 Helsingissä. Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B41/2001. 82 s.Leviäkangas P. & Lähesmaa J. 1999. Profitabil-ity comparison between ITS investments and traditional investments in infrastructure.
Reports and Memoranda B 24/1999. Helsinki: Ministry of Transport and Communica-tions, 62 p.
Liikenneministeriö 1994. Liikenteen väylähankkeiden vaikutusselvitysten yhdenmu-kaistaminen. Liikenneministeriön julkaisuja 12/94.
Liikenneministeriö 1997b. Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen, Osara-portti 2; Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005. Helsinki 1997. Liikennemi-nisteriön mietintöjä ja muistioita B:38/97.110 s + liitt. 50 s.
Liikenneministeriö 1998a. Joukkoliikenteen kehittämishankkeiden vaikutustutkimus-ohjeen laatiminen, työvaihe 1. Loppumuistio. Espoo: Traficon Oy, 4.2.1998. 17 s. + liitt. 7 s.
Liikenneministeriö 1998b. Liikennejärjestelmän yleistavoitteiden mittarit. Esiselvitys.
LT-Konsultit.
Liikenneministeriö 1998c. Liikenteen hankearvioinnin kehittämistarpeet. Liikennemi-nisteriön julkaisuja 38/98.
Liikenneministeriö 2000. Hankearvioinnin yleisohjeet. Liikenneministeriön julkaisuja 8/2000.
Liikenne- ja viestintäministeriö 2000. Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025. Lii-kenne- ja viestintäministeriön ohjelmia ja strategioita 1/2000.
Lind, G. 1997. Strategic assessment of intelligent transport systems - a user-oriented review of models and methods. Royal Institute of Technology, Department of Infra-structure and Planning, TRITA-IP FR 97-29.
Luoma, S. 1998. Liikenteen sujuvuuden mittaaminen.
Lähesmaa J. Schirokoff A. ja Portaankorva P. 1998. Kaakkois-Suomen liikenteen tele-matiikkaselvitys. Tielaitoksen selvityksiä 42. Tielaitos. Kaakkois-Suomen tiepiiri. 98 s + liitt.
Milton, J. S. & Arnold, J. C. 1990. Introduction to probability and statistics, principles and applications for engineering and the computing sciences. Singapore. McGraw-Hill.
700 s. ISBN 0-07-042353-9.
Ojala 1997. Simulointi liikenteen telematiikan vaikutusten tutkimusvälineenä. Tielaitos, Tiehallinto. Tielaitoksen selvityksiä 32/1997. ISBN 951-726-363-5.
Penttinen, M., Rämä, P. & Harjula, V. 1998. Tielaitoksen liikennetiedotuksen arviointi ja kehittäminen - kyselylomakkeet ja ohjeet.. Helsinki: Tielaitos, Tiehallinto, Liikenteen palvelut. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 4/1998.
Ranta, S. & Kallberg, V-P. 1996. Ajonopeuksien turvallisuusvaikutuksia koskevien ti-lastollisten tutkimusten analyysi. Helsinki: Tielaitos. Tutkimuksia 2/1996.
Tielaitos 1998. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia. Luonnos 3.11.1998.
Tampereen Viatek Oy.
Tilastokeskus 1997. Tilinpäätöstilasto 1995. Yritykset 1997:4, Helsinki 1997. 238 s Uusi-Rauva, Haverila & Kouri, 1999. Teollisuustalous. Tampere, 472 s.
Valtioneuvosto 1999. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma.
Vasama, P-M. ja Vartia Y. 1973. Johdatus tilastotieteeseen osa I (3. painos) ja osa II (2.
korjattu painos). Oy Gaudeamus Ab. Helsinki. 725 s.
Liikenteen seurantajärjestelmä valtatiellä 7 (E18) välillä Pyhtää–Kotka
LIITE 1.1
Pyhtää–Kotka-tiejakso valtateillä 7 (E18) on osa Suo-men tärkeintä tieyhteyttä Venäjälle. Tiejakso muodos-taa muuta tietä vaikeammin liikennöitävän kohdan, johtuen välityskykyyn nähden suuresta liikennemää-rästä, suuresta kansainvälisen ja raskaan liikenteen osuudesta ja toisaalta pitkämatkaisen ja paikallisen liikenteen sekoittumisesta.
Liikenteen seurantajärjestelmä on ehdoton edellytys, jotta tiejaksolla voidaan toteuttaa muuttuvien nopeus-rajoitusten järjestelmä, liikennetiedotus ja talvikunnos-sapidon tehostaminen. Seurantajärjestelmällä ei ole suoranaisia vaikutuksia liikennetilanteeseen vaan vai-kutukset syntyvät vasta kun em. palvelut toteutetaan.
Muuttuvien nopeusrajoitusten käytön johdosta keski-nopeus tiejaksolla kasvaa noin 0,5 km/h ja yhden ajo-neuvon matka-aika lyhenee kaksi sekuntia. Lisäksi vilkkaan liikenteen aikana liikenne harmonisoituu ja liittyminen helpottuu. Onnettomuuksien määrä pysyy samana kuin ennen-tilanteessa. Liikenneinformaation ja talvikunnossapidon paranemisen vuoksi tiejaksolla arvioidaan tapahtuvan kaksi henkilövahinko-onnetto-muutta ja 4 omaisuusvahinko-onnettohenkilövahinko-onnetto-muutta vähem-män viidessä vuodessa. Kaikilla palveluilla on myön-teinen vaikutus tienkäyttäjien kokemaan mukavuuteen.
Paremman informaation avulla talvikunnossapito voi-daan ajoittaa ja mitoittaa aikaisempaa paremmin ja talvikunnossapitokustannuksissa saadaan säästöä noin 70 000 markkaa vuodessa.
HANKKEEN KANNATTAVUUS JA TOTEUTETTAVUUS
Teoreettisesti osa em. palveluista saatavista ajokus-tannussäästöistä voidaan kohdista seurantajärjestel-män hyödyiksi seurantajärjestelmästä syntyvien kus-tannusten ja muun palvelun toteutuksessa syntyvien kustannusten suhteessa. Siten seurantajärjestelmän laskettiin pitoaikanaan tuottavan säästöä onnetto-muuskustannuksissa 1,9 miljoonaa, aikakustannuksis-sa 420 000, ajoneuvokustannuksisaikakustannuksis-sa 210 000 mark-kaa. Lisäksi talvikunnossapitokustannukset laskevat kymmenessä vuodessa 370 000 markkaa. Kun näitä säästöjä verrataan järjestelmän investointikustannuk-siin (1,9 miljoonaa markkaa) ja kymmenen vuoden yl-läpitokustannuksiin (1,1 miljoonaan markkaa) saadaan hyöty-kustannussuhteeksi 0,97 eli hankkeesta syntyvät hyödyt kattavat kustannukset.
Suunniteltuun järjestelmään ei liity suuria toiminnallisia riskejä. Uuden tyyppisen ROSA-tiesääaseman virheet on kuitenkin korjattava ennen seurantajärjestelmän toteutusta. Suunnitellulla järjestelmällä pystytään tuot-tamaan muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmässä, liikennetiedotuksessa ja talvikunnossapidon tehosta-misessa tarvittavat tiedot.
Yhteyshenkilö:
Hankkeen keskeiset vaikutukset ja niiden kohdistuminen liikenne- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitealueille
tieto-yhteiskunta
liik.järj. palve-lutaso ja kustannukset
turvallisuus ja terveys
sosiaalinen kestävyys
alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen
luontoon kohdistuva
haitta Edellytys muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmälle,
liikennetiedotukselle ja talvikunnossapidon hallinnalle.
Vaikutukset syntyvät vasta kun em. palvelut toteutetaan.
Keskinopeus kasvaa muuttuvien nopeusrajoitusten käytön vuoksi 0,5 km/h
Oletettavasti liikennevirta harmonisoituu ja liittyminen helpottuu Tieosuudella tapahtuu viidessä vuodessa 2 henkilövahinko-onnettomuutta ja 4 omaisuusvahinko-henkilövahinko-onnettomuutta vähemmän
Tienkäyttäjien turvallisuuden tunne paranee ja he kokevat entistä useammin ajavansa tavoitenopeutta
LIITE 1.1 Liikenteen seurantajärjestelmä valtatiellä 7 (E18) välillä Pyhtää–Kotka HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO
TIEJAKSO
Yksiajoratainen sekaliikennetie valtatiellä 7 (E18) välillä Pyhtää–Kotka. Tiejakson pituus on 10 km ja keskimääräi-nen liikennemäärä 9 900 ajon./vrk. (raskaat 15 %). Liikenne kasvaa 4 % vuodessa. Nopeusrajoitus on muuttuva
60/80/100 km/h.
OLOSUHTEET
• liikenne vilkasta, paljon raskasta ja kansainvälistä lii-kennettä
• vähän ohituspaikkoja, paljon liittymiä
• poikkeavat keliolosuhteet meren läheisyydestä johtuen LIIKENNE JA NOPEUDET
Kevyiden ajoneuvojen keskinopeus kesällä on 87 km/h ja raskaiden 83. Talvella vastaavat luvut ovat kevyillä 83 km/h ja raskailla ajoneuvoilla 80 km/h. Kuvasta on nähtävissä liikennemäärien ja keskituntinopeuksien vaihtelua.
70
Kuva. Kaikkien sekä raskaiden ajoneuvojen keskimääräiset tuntiliikennemäärät ja keskinopeudet maanantaista torstai-hin 9.–12.3.1998
ONNETTOMUUDET
Vuosina 1993–97 tiejaksolla on tapahtunut 63 onnetto-muutta, joista 18 henkilövahinko-onnettomuutta. Raskas ajoneuvo on ollut osallisena 12 onnettomuudessa. Arvion mukaan noin 23 % onnettomuuksista oli tapahtunut hiljai-sen liikenteen (<200 ajon./h) ja 7 % vilkkaan liikenteen (>700 ajon./h) aikana. Tienpinnan ollessa märkä oli onnet-tomuuksia tapahtunut kaksi kertaa niin paljon kuin yleisillä teillä keskimäärin. Onnettomuustyypit eivät eroa merkittä-västi yleisten teiden onnettomuustyypeistä.
Kotka Helsinki
vt7 (E18) Pyhtää - Kotka
Kuva. Liikenteen seurantajärjestelmä vt7 (E18) Pyhtää–Kotka -hankkeen sijainti.
TELEMATIIKKARATKAISU
Tiejaksolle sijoitetaan kolme tiesääasemaa ja kuu-si liikenteen automaattista mittausasemaa. Tie-donsiirto ja sähköistys tienvarressa toteutetaan kiinteällä kaapeloinnilla. Tiedonsiirto tienvarren teknisestä rakennuksesta liikennekeskukseen ta-pahtuu kaupallisen verkon kautta. Liikennekes-kuksessa tietojen käsittelyyn tarvittavat laitteet ovat olemassa. Tiesää- ja liikennetiedon käsitte-lyyn käytettäviä ohjelmistoja on muokattava.
Seurantajärjestelmän investointikustannukset ovat arviolta noin 1,9 miljoonaa markkaa ja vuotuiset ylläpitokustannukset noin 150 000 mk, mikä sisäl-tää tietoliikenne-, sähkö- ja huoltokustannukset.
Ylläpitokustannus ei kuitenkaan sisällä järjestel-mää käyttävien ihmisten työaikakustannuksia.
Liikenteen seurantajärjestelmä valtatiellä 7 (E18) välillä Pyhtää–Kotka HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO
LIITE 1.1
V A I K U T U K S E T
VAIKUTUSSELVITYKSET
Seurantajärjestelmän tietoja käytetään tiejaksolla muuttuvien nopeusrajoitusten ohjaamiseen sekä sään ja kelin että liikennetilanteen perusteella, liikenneinformaation antamiseen ennen matkaa ja matkalla, talvikunnossapi-don tehostamiseen. Vaikutusselvityksissä arvioidaan näiden palveluiden vaikutukset.
MUUTTUVAT NOPEUSRAJOITUKSET
• koko liikenteen keskinopeus kasvaa hieman eli noin 0,5 km/h. Hyvän kelin ja hiljaisen liikenteen aikana ajoneuvot voivat käyttää korkeampia matkanopeuksia.
Vilkkaan liikenteen ja huonon kelin aikana keskino-peus laskee, oletettavasti välityskyky paranee hieman, liikenne harmonisoituu ja liittyminen helpottuu.
• liikenneturvallisuuden kannalta tilanne pysyy lähes samana kuin kiinteällä 80 km/h nopeusrajoituksella.
Nopeusrajoituksen nostaminen 100 km/h:ssa lisää on-nettomuuksia, mutta kuituoptisen 80 km/h nopeusra-joitusmerkin ja 60 km/h rajoituksen käyttö vähentävät onnettomuuksia saman verran.
• tienkäyttäjät pitävät muuttuvia nopeusrajoituksia hyvä-nä palveluna ja kuljettajien kokema mukavuus para-nee.
LIIKENNEINFORMAATIO
• ennen matkaa liikennetilannetiedotuksen avulla tien-käyttäjät tietävät entistä paremmin pahimmat ruuhka-ajat ja pystyvät hieman muuttamaan omien matkojen ajoitusta hiljaisempaan aikaan. Liikennetilannetiedotus matkan aikana parantaa kuljettajien mukavuuden tun-netta, mutta vaihtoehtoisia reittejä ei ole yleensä käy-tettävissä.
• liikenneinformaation vaikutus matka-aikoihin arvioitiin vähäiseksi. Ennen matkaa tiedotus saattaa lyhentää joidenkin tienkäyttäjien matka-aikaa. Tiedotus säästä ja kelistä saattaa alentaa joidenkin autoilijoiden no-peutta ja lisätä matka-aikaa. Matka-ajan muutoksen lukuarvoa ei osattu arvioida.
• tiedotus säästä ja kelistä parantaa kuljettajien varau-tumista keliolosuhteisiin erityisesti piilevän liukkaan ai-kana ja lisää kuljettajien mukavuuden tunnetta. Viides-sä vuodessa arvioidaan liikenneinformaation vähentä-vän yhden henkilövahinko-onnettomuuden ja 2
omai-TALVIKUNNOSSAPIDON KEHITTÄMINEN
• talvikunnossapitokustannukset laskevat, koska kunnossapitotoimenpiteet osataan ajoittaa ja mitoittaa paremmin kuin ilman tietoa tiesääase-milta. Toisaalta kunnossapitotoimenpiteiden määrä saattaa lisääntyä, jonka vuoksi nukset kasvavat. Yhteisvaikutuksena kustan-nusten oletetaan vähenevän noin 70 000 mark-kaa vuodessa.
• parantuneen talvikunnossapidon vuoksi tiet ovat talvella paremmassa kunnossa ja liikenneturval-lisuus paranee. Viidessä vuodessa arvioidaan tapahtuvan yksi henkilövahinko-onnettomuus ja kaksi omaisuusvahinko-onnettomuutta vähem-män
YHTEISVAIKUTUKSET
• keskinopeus kasvaa muuttuvien nopeusra-joitusten käytön vuoksi 0,5 km/h
• oletettavasti liikennevirta harmonisoituu ja liittyminen helpottuu
• tieosuudella tapahtuu viidessä vuodessa 2 henkilövahinko-onnettomuutta ja 4 omaisuus-vahinko-onnettomuutta vähemmän
• tienkäyttäjien turvallisuuden tunne paranee ja he kokevat entistä useammin ajavansa ta-voitenopeutta
LIITE 1.1 Liikenteen seurantajärjestelmä valtatiellä 7 (E18) välillä Pyhtää–Kotka HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO
Y H T E I S K U N T A T A L O U D E L L I N E N A R V I O
HYÖTYJEN OSITUS
Kannattavuuslaskelman tekemiseksi on arvioitava kuinka suuri osa edellä esitetyistä vaikutuksista voidaan koh-distaa seurantajärjestelmälle. Teoreettisesti tämä voidaan tehdä jakamalla vaikutukset seurantajärjestelmästä syntyvien kustannusten ja muun loppupalvelun toteutuksessa syntyvien kustannusten suhteessa.
Seurantajärjestelmän kustannukset ovat noin
• 1/3 koko muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmän kustannuksista
• 1/2 liikenneinformaation välittämisessä tarvittavan järjestelmän kustannuksista
• 2/3 talvikunnossapidon tiesääjärjestelmän kustannuksista
Ajokustannusten säästö 2,63 Mmk/ 10 vuotta
• seurantajärjestelmän vaikutukseksi lasketaan 1,2 hen-kilövahinko-onnettomuutta ja 2,3 omaisuusvahinko-onnettomuutta vähemmän viidessä vuodessa. Onnet-tomuuskustannuksissa saadaan säästöä 1,97 miljoo-naa markkaa telematiikkainvestoinnin 10 vuoden pito-aikana. (diskonttauskorko 5 %)
• keskinopeus tiejaksolla nousee muuttuvien nopeusra-joitusten käytön vuoksi 0,5 km/h, mikä merkitsee noin kahden sekunnin aikasäästöä ajoneuvoa kohti. Seu-rantajärjestelmän hyödyksi oletetaan kolmasosa tästä vaikutuksesta. Aikakustannukset 10 vuodessa laske-vat 440 000 mk ja ajoneuvokustannukset laskelaske-vat 220 000 mk.
Väylänpitäjän hyödyt 0,38 Mmk/ 10 vuotta
• talvikunnossapidossa 10 vuodessa saatavien säästö-jen nykyarvo on 380 000 mk.
Hyödyt yhteensä 3,01 Mmk/ 10 vuotta Investointi- ja ylläpitokustannukset
• järjestelmän investointikustannus on 1,9 milj. mk
• ylläpitokustannukset 10 vuodelta 1,15 milj. mk Kustannukset yhteensä 3,05 Mmk/ 10 vuotta HYÖTY-KUSTANNUSSUHDE
Seurantajärjestelmän laskennalliset liikennetaloudelliset säästöt, säästöt talvikunnossapidossa ja ylläpitokustan-nukset ovat yhtä suuret kuin järjestelmän investointikus-tannukset.
Seurantajärjestelmä on ehdoton edellytys, jotta voidaan toteuttaa muuttuvat nopeusrajoitukset, liikennetiedotus ja kunnossapidon tehostaminen, jotka edistävät liikennepo-liittisten tavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
• liikenneturvallisuus lisääntyy
• parantaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkit-tävän tieosuuden liikenteen sujuvuutta
• tehostaa kunnossapitotoimenpiteiden toteutusta ja
HERKKYYSANALYYSIT
Investointikustannuksen muutos (%)
Kuva. Hyöty-kustannussuhde investointikustannuk-sen muuttuessa.
TOTEUTETTAVUUDEN ARVIOINTI
• tiesääasemien avulla saadaan luotettava kuva vallitsevista keliolosuhteista
• liikenteen automaattisilla mittausasemilla pysty-tään seuraamaan koko liikennevirtaa, mutta niillä ei voida havaita yksittäisten ajoneuvojen poik-keustilanteista. Tätä varten tarvittaisiin huomatta-vasti kattavampi liikenteen mittausasemien verkko ja video- tai tutkaseuranta. Yksittäisten ajoneuvo-jen seuraamista ei tällä tiejaksolla pidetä kuiten-kaan kovin tärkeänä liikenteen ohjauksen tai tie-dotuksen kannalta.
• tulevaisuudessa liikenteen ja kelin havainnointi liikkuvasta ajoneuvosta tulee mahdolliseksi. Täl-löin tienvarren kiinteiden seurantalaitteiden mää-rää voidaan vähentää ja investointikustannukset pienenevät. Menetelmät ovat kuitenkin vielä ko-keiluvaiheessa.
• tiesääasemia ja liikenteen automaattisia mittaus-asemia on käytetty pitkään ja järjestelmän voidaan luottaa toimivan teknisesti. Kuitenkin uuden tyyp-pisiin ROSA-tiesääasemiin on liittynyt ohjelmisto-ongelmia.
Hankkeesta laaditut raportit:
•
Ajoituksen hallinnan parantaminen toimitus-ketjussa sataman ja tukkukaupan välillä
LIITE 1.2
HANKEARVIOINNIN ESIMERKKILUONNOS
Esimerkki 4.1.2002 Päivitetty 15.12.2001
T I I V I S T E L M Ä
Hankkeen tavoitteena on ajoituksen hallinnan pa-rantaminen toimitusketjussa sataman ja tukkukau-pan välillä. Erityisesti kohteena on satama- ja maa-kuljetusvaiheiden sekä tukkukaupan purku- ja las-tausvaiheiden hallinnan tehostaminen. Nykyisessä järjestelmässä on selviä puutteita mm. toimitusten valvonnassa sekä ajoituksen hallintaan liittyvän suunnitelmista poikkeamisen ilmoitusmenettelyssä.
Telematiikkahankkeen avulla voidaan mm. paran-taa ahtauksen ajoituksen hallinparan-taa, tarkenparan-taa toi-mitusketjun muiden vaiheiden aika-avisointia, pa-rantaa kuljetusolosuhteiden laadullisista poikkea-mista informoipoikkea-mista, tehostaa satama- ja maakul-jetusvaiheiden toimintojen hallintaa sekä tukkukau-pan toimintoja. Lisäksi hanke mahdollistaa ennus-teiden tuottamisen muiden toimitusketjun vaiheiden suunnitteluun.
Hankkeella on positiiviset vaikutukset kaikkien hankkeeseen osallistuvien yritysten kilpailukykyyn.
Hanke nostaa kaikkien osapuolten pääoman tuot-toastetta. Hankkeen kustannusarvio on 0,6 M€.
Hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen eikä suunniteltuun järjestelmään liity suuria toiminnalli-sia riskejä.
ALUS AHTAUS SUOMI HUOLINTA KULJETUS TUKKUKAUPPA
Lastaus
Lastaus = tapahtuma Lastiplaani = tieto = materiaalivirta = sähköinen tiedonsiirto Aika ja
osoite
Hankkeen telematiikkaratkaisun kuvaus
Mahdollinen toteutusaikataulu:
Suunnittelu Rakentam. Käyttö
Vuosi -01 -02 -03 -04 -05-02 -03 -04
Lisätietoja:
SysOpen Oyj, Hanna Pajunen-Muhonen p. (09) 1344 5402, hanna.pajunen-muhonen@sysopen.fi
HANKKEEN KESKEISET YRITYSTALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Hankkeesta aiheutuu suoria, merkittäviä taloudelli-sia ja laadullitaloudelli-sia vaikutuktaloudelli-sia tukkukaupalle, huolin-taliikkeelle, kuljetuspalveluyritykselle ja ahtaajalle.
Välillisiä tai vähempimerkityksellisiä taloudellisia ja laadullisia vaikutuksia aiheutuu satamalle ja va-kuutusyhtiöille.
Lisäksi hankkeesta aiheutuu vähempimerkityksellisiä laa-dullisia vaikutuksia tullille, tilastointiin sekä raja- ja tuote-valvontaan. Hankkeella ei ole yhteiskuntataloudellisia vai-kutuksia eikä se aiheuta tai edistä logististen toimintata-pojen muutoksia, joilla on yhteiskuntataloudellista merki-tystä.
Muuttuvien ja kiin-teiden kustannusten
LIITE 1.2 Sivu 2
Ajoituksen hallinnan parantaminen toimitusketjussa sataman ja tukkukaupan välillä HANKEARVIOINNIN ESIMERKKILUONNOS
HANKKEEN TARVE JA TAVOITTEET
Hankkeen lähtökohtana on ajoituksen hallinnan pa-rantaminen toimitusketjussa sataman ja tukkukaupan välillä. Erityisesti kohteena on satama- ja maakuljetus-vaiheiden sekä tukkukaupan purku- ja lastausvaihei-den hallinnan tehostaminen.
Hankkeen tavoitteena on
! ahtauksen ajoituksen hallinnan paraneminen
! toimitusketjun muiden vaiheiden aika-avisoinnin tarkentuminen sekä kuljetusolosuhteiden laadulli-sista poikkeamista informoiminen
! satama- ja maakuljetusvaiheiden toimintojen hal-linnan tehostuminen
! tukkukaupan toimintojen tehostuminen
! ennusteiden tuottaminen muiden toimituskejun vai-heiden suunnitteluun.
VÄHITTÄISKAUPPA
SATAMA MERI
VA- RAS- TO
LASTAUS
HUOLINTALIIKE
Kuva.Materiaalivirta toimitusketjussa sataman ja tuk-kukaupan välillä sekä hankkeen rajaus
HANKKEEN KUVAUS JA HANKELUOKITUS Hanke on kehityshanke, joka liittyy tavaraerien tun-nistamiseen ja niihin liittyvien tietojen yhteenliittämi-seen.
Hankkeen tuloksena on seuraavien tietojen saaminen toiminnan hallintajärjestelmien käyttöön:
! tieto lastin sijainnista toimitusketjussa
! aikatiedot
! lastitiedot
! traileritiedot
! kuljetusolosuhdetiedot.
Hanke kuuluu hankeluokkiin K1, K2, K3, K4 ja K6.
YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN
Hanke on esimerkinomainen. Se voisi liittyä liikenne-ja viestintäministeriön käynnistämään FITS-ohjelmaan.
TOTEUTUSTAPA, OSAPUOLET JA AIKATAULU
Hankkeen osapuolia ovat Tukkuliike NN, Huolintaliike NN, Kuljetusyritys NN ja Ahtausyritys NN. Lisäksi hankkeessa on mukana Varustamo NN, jolle aiheutu-vista kustannuksista vastaa huolintaliike. Lisäksi hank-keessa on mukana LVM.
Hanke voidaan käynnistää maaliskuussa 2002 ja se päättyy marraskuussa 2003.
KUSTANNUSARVIO
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 0,6 M€.
TELEMATIIKKARATKAISU
Hankkeen tuloksena saavutettavassa ideaalitilantees-sa toimitusketjun ajoituksenhallinta toimii seuraavasti:
! Yksiköintivälineissä on identifioiva sähköinen tun-niste, ja lämpötilakontrolloiduissa trailereissa on li-säksi anturit ja sähköiset tunnistuslaitteet, jotka tallentavat tietyin aikavälein ajan, lämpötilan ja kosteuden.
! Tunnisteiden sisältö voidaan lukea eri pisteissä toimitusketjun varrella, jonka seurauksena voidaan ryhtyä korvaaviin toimenpiteisiin välittömästi vahin-gon tapahduttua (esim. mahdollinen lastin pilaan-tuminen elintarviketoimituksissa)
! Ahtausliikkeen seurantatiedot välittyvät automaatti-sesti huolintaliikkeeseen, joka vastaa kuljetusten ohjauksesta ja avisoinnista
! Kuljetusyritys saa reaaliaikaisen tiedon tavaraerän saapumisesta ja tiedon tarkasta noutohetkestä ja sataman puskurialueen nouto-osoitteesta sekä tuk-kukaupan vientiosoitteesta
! Järjestelmä tuottaa tukkuliikkeelle (ja vähittäiskau-palle) tiedot tavaraerien saapumisista ja suunnitel-mista poikkeamisista.
Hankkeen telematiikkaratkaisun pääperiaatteet on esitetty etukannen kuvassa. Järjestelmän perustana ovat seuraavat tekniset ratkaisut:
! Trailerit varustetaan sähköisellä tunnisteella (read only), joka sisältää tunnistekoodin.
! Lämpötilakontrolloidut trailerit varustetaan lisäksi anturiteknologialla ja sähköisellä tunnisteella, johon voidaan tietyin aikavälein tallentaa aika, lämpötila ja kosteus.
! Tunnisteiden sisältöä voidaan lukea aluksessa ole-van lukujärjestelmän välityksellä lastattaessa ja siirtää tieto edelleen ahtausliikkeeseen.
! Satamassa trailereita käsittelevät vetomestarit on jo varustettu radiopäätteillä ja
GPS-paikan-nuslaitteella. Niihin lisätään sähköisten tunnistimien lukulaitteet, jolloin siirrettävä traileri voidaan tun-nistaa sitä aluksesta otettaessa ja puskuriin jätet-täessä. GPS-järjestelmän avulla hallitaan jo
pusku-Ajoituksen hallinnan parantaminen toimitusketjussa sataman ja tukkukaupan välillä
Telematiikkahankkeen ”Ajoituksen hallinnan paranta-minen toimitusketjussa sataman ja tukkukaupan välil-lä” vaikutuskenttäanalyysi on esitetty oheisessa ku-vassa.
VAIKUTUSKENTTÄANALYYSI
Myyjä Ostaja Varastointi- ja käsittelypalvelut Huolinta Tiekuljetuspalvelu Rautatiekuljetuspalvelu Lentokuljetuspalvelu Varustamo Ahtaus Satama Vakuutus Pankki Tulli Tielaitos Ratahallintokeskus Ilmailulaitos Merenkulkulaitos Tilastointi Poliisi, palo- ja pelastustoimi Raja- ja tuotevalvonta Myyjä
Ostaja T, L
Varastointi- ja käsittelypalvelut
Huolinta T, L T, L T, L T, L T, L L L L
Tiekuljetuspalvelu T, L
Rautatiekuljetuspalvelu Poliisi, palo- ja pelastustoimi Raja- ja tuotevalvonta
Kuva. Hankkeen vaikutuskenttäanalyysi
Hankkeesta aiheutuu suoria, merkittäviä taloudellisia ja laadullisia vaikutuksia seuraaville tilaus-toimitus-prosessin osapuolille:
! ostaja
! huolintaliike
! tiekuljetuspalveluyritys
! ahtaaja.
Välillisiä tai vähempimerkityksellisiä taloudellisia ja laadullisia vaikutuksia aiheutuu seuraaville osapuolille:
! satama
! vakuutus.
Satamalle aiheutuu taloudellisia ja laadullisia vaikutuk-sia ahtaustoimintojen paremman optimoinnin kautta mahdollistaen mm. satamatilan tehokkaamman käy-tön. Vakuutusyhtiöt saavat taloudellisia ja laadullisia hyötyjä toimitusten olosuhdevalvonnan käyttöönoton kautta, jolloin toimitusketjun aikaisten vahinko- ja vau-riotapausten käsittely yksinkertaistuu. Vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä vasta, kun järjestelmä otetaan käyttöön laajemmin. Sen vuoksi näitä vaikutuksia ei huomioida pilottihankkeen vaikutustarkasteluissa.
Lisäksi hankkeesta aiheutuu vähempimerkityksellisiä laadullisia vaikutuksia seuraaville osapuolille:
! tulli
! tilastointi
! raja- ja tuotevalvonta.
Trailereita siirtävät kuorma-autot varustetaan radio-päätteillä, jonka välityksellä ne saavat tiedot nouto- ja vientipaikoista aikatauluineen huolintaliikkeiltä.
TOIMINTOANALYYSI
Toimintoanalyysissä (kuva) esitetään vaikutusarvioin-nin kannalta olennaiset tilaus-toimitus-prosessin toi-minnot seuraavien osapuolten osalta:
! ostaja (tukkukauppa)
! huolinta
! tiekuljetuspalvelut (kuljetusyritys)
! merikuljetuspalvelut (ahtaaja).
Liikevaihto Muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Poistot Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus Toimituskyky Toimitusajan pituus Toimitustäsmällisyys Toimitusajan joustavuus Toimitustavan joustavuus Toimitusvarmuus (määrä) Toimitusvarmuus (laatu) Toimitusten valvottavuus
Liikevaihto Muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Poistot Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus Toimituskyky Toimitusajan pituus Toimitustäsmällisyys Toimitusajan joustavuus Toimitustavan joustavuus Toimitusvarmuus (määrä) Toimitusvarmuus (laatu) Toimitusten valvottavuus