4.4.1 Yleistä
Mikäli hankkeen vaikutukset ovat arvioitavissa rahallisesti, tulee siitä laatia myös hyö-ty-kustannusanalyysi. Hyöty-kustannusanalyysin tavoitteena on selvittää, miten tuottava hanke on ottaen huomioon yhteiskunnan kannalta olennaiset taloudelliset vaikutukset.
Hyöty-kustannusanalyysiä voidaan käyttää sekä hankepäätöksiä tehtäessä että arvioi-taessa jälkikäteen hankkeen vaikutuksia yhteiskuntatalouteen.
Mikäli hankkeen vaikutuksista on olemassa vain summittaisia arvioita, hyöty-kustannuslaskelmakin tehdään karkeasti. Laskelmalla voidaan osoittaa kannattavuus esimerkiksi vaikutusten minimi- ja maksimiarvioilla.
Mikäli hankkeesta ei ole saatavissa konkreettisia vaikutusarvioita, ei hyöty-kustannusanalyysin laadinta ole perusteltua. Tällöin hankkeen kustannustehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi suhteuttamalla sen kustannukset ennustettujen käyttäjien tai hankkeesta hyötyvien lukumäärään.
Hyöty-kustannuslaskelman tulee YHTALI:n mukaisesti olla vain osa koko yhteiskun-tataloudellista analyysia, joka on selvästi laajempi käsite kuin hyöty-kustannusanalyysi.
4.4.2 Kustannuserät ja niiden kohdentaminen
Telematiikkahankkeiden hyötyerät vaihtelevat hanketyypin mukaan. Taulukossa 12 on esitetty kustannustekijöitä, joita hyöty-kustannusanalyyseissä tulisi tarkastella.
Kaikissa liikennetelematiikkahankkeiden hyöty-kustannusanalyyseissä tulee ottaa huo-mioon ainakin merkittävät ajokustannusten muutokset ja hankkeen investointi- ja yllä-pitokustannukset. Ylläpitokustannukset sisältävät mm. laitteiden käyttökustannukset, ihmisten työn kustannukset ja järjestelmän normaalin huollon kustannukset. Mikäli hanke vaikuttaa merkittävästi matka-ajan täsmällisyyteen, tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon myös aikasäästöt, kun matkaan ei tarvitse lähteä varmuuden vuoksi aikai-semmin. . Laskelma tehdään liikenneministeriön ohjeiden mukaisesti
(Liikenneministe-Verojen käsittelyssä noudatetaan kulloinkin liikennesektorin hankearvioinnissa sovel-lettuja periaatteita. Julkaisuhetkellä hintoina käytettiin verottomia kustannuksia.
Taulukko 12. Hyöty-kustannusanalyysissä käytettäviä kustannustekijöitä.
Hankkeen investointi- ja ylläpitokustannukset*
Ajokustannusvaikutukset. Liikennetaloudelliset vaikutukset, joille on määri-telty varjohinnat
! onnettomuuskustannukset*
! aikakustannukset*
! ajoneuvokustannukset*
! ympäristökustannukset* ( esimerkiksi päästö- ja melukustannukset)
Markkinahintaiset vaikutukset. Arvioitavissa / laskettavissa olevat markka-määräiset vaikutukset
! yksityisten henkilöiden talouteen (esimerkiksi muutokset palveluiden hinnoissa)
! yritysten talouteen
! liikenneväylien ylläpitäjien muihin kuin hankkeen kustannuksiin (esimerkiksi liikennetelematiikalla saavutettava säästö väylien kunnossapitokustannuksis-sa)*
* kustannukset pitää pääsääntöisesti sisällyttää peruslaskelmaan
Markkinahintaisista kustannustekijöistä hyöty-kustannusanalyysiin valitaan ne, joihin kyseisellä hankkeella on vaikutusta. Valittavat tekijät riippuvat hankkeen luonteesta;
esimerkiksi onko liikennetelematiikan toteutuksessa mukana kaupallisia yrityksiä. Va-littavat tekijät riippuvat myös tarkastelutasosta; esimerkiksi ei ole tarkoituksenmukaista arvioida miten matkustajainformaatiojärjestelmän toteuttaminen yhdellä linjalla vaikut-taa työllisyyteen. Luvussa 3 on esitetty tärkeimmät eri liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Niiden perusteella voidaan päätellä, mitä kustannusvaikutuksia investointilaskelmissa tulisi ottaa huomioon. Tarkasteltaessa yksityisten henkilöiden, yritysten ja julkisen sektorin talouden kustannusvaikutuksia on varottava, ettei synny kaksoislaskentaa. Samoja vaikutuksia ei tule laskea kahteen kertaan esimerkiksi sekä yksityisten ihmisten että valtiontalouden hyötyinä.
Hyötyjen ja kustannusten kohdistuminen tulee esittää. Tavallisesti käytetty jako on lii-kennejärjestelmän tai väylänpitäjä (valtio tai kunta), liikennepalvelujen tuottajat (esi-merkiksi operaattorit, liikenteen harjoittajat), käyttäjät sekä muut sidosryh-mät(esimerkiksi onnettomuus- ja ympäristökustannusten osalta). Myös henkilö- ja tava-raliikenteen hyödyt ja kustannukset pyritään esittämään toisistaan erillään.
Koska laskelmissa käytettävät luvut ovat yleensä eritasoisia arvioita, olisi yleensä syytä esittää arvio kuhunkin kustannustekijään liittyvistä epävarmuustekijöistä. Näitä arvioita
monikriteerianalyysissä tai kuvata sanallisesti, kuin antaa epäluotettava rahamääräinen arvio.
Eri aikoina syntyvistä kuluista ja tuotoista investoinnin taloudellisena pitoaikana esite-tään kassavirta. Laskelmissa otetaan myös huomioon investoinnin mahdollinen jäännös-arvo. Kuvassa 5 on esitetty esimerkki liikennetelematiikkahankkeen menojen ja tulojen ajoituksesta.
-500 -400 -300 -200 -100 0 100 200
-1 0 1 2 3 4 5 … n
Vuodet pitoaikana
Kustannukset ja tuotot
investointi
tuotot
jäännösarvo
Kuva 5. Esimerkki liikennetelematiikkahankkeen menojen ja tulojen ajoituksesta.
Telematiikkainvestoinnin pitoaika on huomattavasti lyhyempi kuin infrastruktuuri-investoinnissa. Yleensä yli 10 vuoden pitoaikaa ei ole syytä käyttää. Esimerkiksi ATK-laitteiden ja ohjelmistojen pitoaikana voidaan käyttää 3–5 vuotta. Telemaattisten laittei-den jäännösarvo on alhaisempi kuin infrastruktuurihankkeissa. Yleisesti määriteltyjä pitoaikoja tai jäännösarvoja ei toistaiseksi ole.
4.4.3 Hyöty-kustannussuhde
Liikennealan investointilaskelmissa Suomessa käytetään hyöty-kustannussuhde-tunnus-lukua, joka tulee laskea myös telematiikkahankkeiden yhteiskuntataloudellisissa kan-nattavuusanalyyseissä. Hyöty-kustannussuhde lasketaan nettoperiaatteella kaavan 1 mukaisesti. Nettoperiaate tarkoittaa, että yhteiskuntataloudelliset kokonaisvaikutukset jaetaan investointikustannuksilla. Siten järjestelmän ylläpito kustannukset vähennetään muista kokonaishyödyistä ja investoinnin jäännösarvo lasketaan hankkeen hyödyksi.
yhteiskuntataloudelliset hyödyt – ylläpitokustannukset Hyöty-kustannussuhde =
investointikustannukset (1)
Hyöty-kustannussuhteen laskemiseksi hankkeen kassavirta diskontataan tarkasteluajan-kohtaan. Tarkasteluajankohta on yleensä investoinnin käyttöönottovuosi. Liikennesek-torin kannattavuuslaskelmissa käytetään liikenne- ja viestintäministeriön ilmoittamaa laskentakorkoa, joka vuonna 2001 oli 5 % (liikenneministeriö 2000).
Hyöty-kustannussuhteen lisäksi voidaan esittää muita tunnuslukuja, kuten hankkeen en-simmäisen vuoden tuottoaste tai sijoitetun pääoman tuottoaste eri vuosina.
Hyöty-kustannussuhteen yhteydessä tulee eri osatekijöiden kustannusvaikutukset esittää erillään. Tämä tarkoittaa sitä, että esitetään eri kustannustekijöiden, kuten investointi-kustannusten, onnettomuus- ja aikakustannusten lukuarvot. Tämä helpottaa päätöksen-tekijää hahmottamaan, mitkä asiat ovat vaikuttaneet lopputulokseen ja miten paljon.
Ajokustannusten lukuarvojen rinnalla olisi hyvä esittää todelliset vaikutukset, joihin ra-hamääräiset arvot perustuvat.
Mikäli hyöty-kustannuslaskelmaan on sisällytetty tavanomaisesta poikkeavia kustan-nuseriä, on syytä esittää useita hyöty-kustannussuhteita. Peruslaskelmaan sisällytetään taulukossa 12 esitetyt kustannustekijät, jotka pääsääntöisesti pitää ottaa huomioon lii-kennesektorin hyöty-kustannuslaskelmassa. Tavanomaisesta poikkeava kustannustekijä on muun muassa käyttäjien maksuhalukkuus palveluista, joista ei kuitenkaan peritä maksua.
4.4.4 Herkkyystarkastelu
Hyöty-kustannussuhteen keskeisimmistä epävarmuustekijöistä tulee laatia herkkyystar-kastelu eli -analyysi. Epävarmuustekijöitä voivat olla esimerkiksi liikenne-ennusteet, kustannusarvio ja hankkeen vaikutusten arviointiin liittyvä epävarmuus. Lisäksi herk-kyystarkasteluissa voidaan ottaa huomioon kustannustekijöiden toteutumiseen liittyviä riskejä, kuten rahoitusriski. Liikennetelematiikkahankkeissa herkkyysanalyysit ovat usein erityisen tarpeellisia, koska saman tyyppisiä hankkeita ei monesti ole aikaisemmin toteutettu ja vaikutuksiin liittyvä epävarmuus on erityisen suurta.
Herkkyysanalyysissä hankkeen tuottavuuteen vaikuttavan tekijän arvoa muutetaan (kas-vatetaan ja pienennetään) oletetusta arvosta ja samalla seurataan, miten hyöty-kustannussuhde muuttuu. Herkkyysanalyysissä on yleensä syytä muuttaa vain yhden kustannustekijän arvoa kerrallaan, koska muuten tulosten tarkastelu vaikeutuu. Kun herkkyysanalyysien tuloksiin liitetään aikaisemmin tehty arvio kuhunkin tekijään epä-varmuudesta, hyöty-kustannusanalyysissä voidaan esittää arvio kriittisistä epävarmuus-tekijöistä.
4.4.5 Yritystaloudelliset vaikutukset
Yritystaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmän tavoitteena on osoittaa telematiik-kahankkeen yritystaloudelliset vaikutukset kauppa- ja teollisuusyrityksiin, logistisiin palveluyrityksiin sekä logistisia palveluita tuottaviin julkisiin organisaatioihin. Yritys-taloudellisten vaikutusten arviointi on suositeltavaa tehdä silloin, kun hankkeesta ai-heutuu merkittäviä yritystaloudellisia vaikutuksia. Myöhemmin esitettävä menetelmä on
sitä voidaan hyödyntää myös muiden telematiikkahankkeiden yritystaloudellisten vai-kutusten arvioinnissa. Yritystaloudellisten vaivai-kutusten arviointimenetelmä on kuvattu tarkemmin tämän raportin luvussa 5.