• Ei tuloksia

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet"

Copied!
101
0
0

Kokoteksti

(1)

FITS-julkaisuja 3/2002

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

(2)
(3)

FITS-julkaisuja 3/2002

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

(4)

\\rtes3\data\65\LM\Fits\Hankealueet\H2\VARVI2\Raportti\FITS_3_2002_Arviointiohjeet_020328.doc

ISBN 951-723-762-6

(5)

Julkaisija KUVAILULEHTI

Julkaisun päivämäärä

Julkaisun laji

Ohje

Toimeksiantaja

Liikenne- ja viestintäministeriö

Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Strafica Oy, SysOpen Oyj, Traficon Oy

Toimielimen asettamispäivämäärä

Julkaisun nimi

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet.

Tiivistelmä

Raportti sisältää ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden arvioimiseen siten, että telematiikka-hankkeita voi- daan vertailla vaikuttavuudeltaan ja taloudellisuudeltaan keskenään ja muihin hankkeisiin. Ohjeet koskevat sekä etukäteis- että jälkiarviointia. Ohjeet on päivitetty edellisten, TETRA-ohjelmassa kehitettyjen ohjeiden käyttökokemusten perusteella. Tuloksena on järjestelmällinen menettelytapa muun muassa vaikutusten kä- sittelemiseksi niin, että hankkeissa kartoitetaan päätöksenteon kannalta olennaiset seikat. Hankkeen tulok- sena syntyvät arviointiohjeet perustuvat YHTALI-kehikkoon ja arvioinnin YHTALIn mukaiseen esitysta- paan. Raportti tehtiin osana liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjel- maa FITS.

Ohjeissa esitetään tarkistuslista vaikutuksista, joita erilaisilla telemaattisilla järjestelmillä voi olla liikenne- järjestelmään ja sen käyttäjiin sekä logistisen järjestelmän eri osapuoliin. Yleisimmät vaikutusindikaattorit ja niiden mittaamismenetelmät esitetään seitsemälle eri vaikutusalueelle: 1) Verkko ja sen kustannukset, 2) kalusto ja sen kustannukset, 3) saavutettavuus, 4) aika, täsmällisyys, 5) onnettomuudet, 6) melu, päästöt ja energia sekä 7) arvostukset ja mukavuus. Erikseen suositellaan joidenkin keskeisten indikaattorien käyttöä.

Hankkeiden kannattavuusanalyysi voidaan tehdä hyötykustannuslaskelman tai liiketaloudellisen kannatta- vuuslaskelman avulla, minkä lisäksi hankkeiden vertailussa on syytä käyttää monikriteerianalyysia ja sa- nallisia arvioita. Liikennetelematiikkahankkeiden toteutettavuuden tarkasteluun esitetään tarkistuslistat markkinoiden, teknisen toteutettavuuden, teknisen, käyttöliittymän, rahoituksellisen, lainsäädännöllisen ja organisatorisen arvioinnin osalta.

Logistiikkahankkeiden arviointiperiaatteissa korostuu hankkeiden päätavoite teollisuuden ja kaupan kilpai- lukyvyn parantamiseksi. Arvioinnissa käytetty Du Pont –malli on tarkistuslista hankkeiden vaikutuksille ja tuottaa samalla arvion vaikutusten suuruudesta.

Arviointiohjeiden helppokäyttöisyyden lisäämiseksi tarkastellaan lisäksi neljän eri telematiikkahankkeen arviointia ohjeiden mukaisella tavalla. Esimerkkijärjestelmät olivat liikenteen ja kelin seuranta, ajoituksen hallinta tavarantoimituksissa satamasta tukkukauppaan, linja-autojen liikennevaloetuudet ja multimodaali- nen reittipalvelu.

Lopuksi raportissa esitetään arviointiohjeiden, -menetelmien ja yleensä arvioinnin jatkokehitystarpeet.

Avainsanat (asiasanat)

Liikenne, logistiikka, telematiikka, vaikutukset, arviointi, ohjeet

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero

FITS-julkaisuja 3/2002

ISSN ISBN

ISBN 951-723-762-6

Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus

(6)

The publisher DESCRIPTION

Date of publication

Type of publication

Guidelines

Assigned by

Ministry of Transport and Communications

Authors (from body, name, chairman and secretary of the body)

Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä

VTT Building and Transport,

Strafica Oy, SysOpen Oyj, Traficon Oy

Date when body appointed

Name of the publication

Guidelines for the evaluation of ITS projects

Abstract

The report contains the guidelines for the evaluation of ITS projects for the purpose of comparing the ITS projects to one another and to other transport projects with regard to their impacts and economic feasibility.

The guidelines deal with both pre- and post-evaluations. The report has been updated from the version de- veloped in the TETRA programme three years earlier. The guidelines present a systematic method for evaluating the projects so that all essential factors for decision making are investigated. The guidelines are based on the YHTALI framework generally used in Finland for project appraisal, and apply the YHTALI template for presenting the results. The guidelines were developed as a part of the Finnish National R&D Programme on ITS Infrastructures and Services FITS.

The guidelines present extensive checklists of the possible impacts of ITS systems on the transport systems and its users as well as all the actors linked to logistics systems. Lists of indicators and their estimation methods cover seven different impact categories: 1) transport network and its costs, 2) fleet and its costs, 3) accessibility, 4) time and predictability, 5) safety, 6) noise, emissions and energy, and 7) valuations and comfort. The use of specific primary indicators is recommended.

The economic feasibility analyses can build on a cost benefit analysis or a profitability calculation. In addi- tion, multicriteria analyses and verbal assessments should be used. For studying the feasibility of the im- plementation of the projects, the guidelines present checklists for market assessment, human-machine inter- face analyses, and technological, technical, financial, legal and organisational aspects.

The guidelines for the evaluation of logistics projects emphasise the main objective of these projects, which is to enhance the competitiveness of the companies. The Du Pont model applied acts as an impact checklist while producing an estimate of the magnitude of the impacts at the same time.

To make the use of the guidelines as easy as possible, examples of their application are given for four ITS projects. The example projects deal with 1) traffic and road weather monitoring, 2) timing management in the delivery of goods from ports to wholesale stores, 3) signal priorities for buses, and multimodal route guidance. As a conclusion, the report lists the further development needs in evaluation in general, and espe- cially in evaluation guidelines and methods.

The study has been granted European Community financial aid in the field of Trans-European Networks - Transport.

Keywords

Transport, logistics, telematics, impacts, evaluation, assessment, guidelines

Miscellaneous

Serial name and number

FITS publications 3/2002

ISSN ISBN

ISBN 951-723-762-6

Pages, total

83 p. + app. 15 p.

Lanquage

Finnish

Price Confidence status

Public

(7)

ESIPUHE

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelman FITS:in hankealueen 2 tavoitteena on selvittää uusien liikennetelematiikkajärjestelmien, sovellusten ja palveluiden kokeilujen liikenteelliset, yhteiskuntataloudelliset ja muut oleelliset vaikutukset. Vaikutukset halutaan selvittää luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla siten, että vastaavien järjestelmien laajamittaiseen toteuttamiseen voidaan ottaa kantaa objektiivisin perustein.

Hankkeiden yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi hankealueen 2 johtoryhmä päätti alueen ensimmäisenä osahankkeena teettää ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden arvioimiseksi. Ohjeet laati VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, Strafica Oy:n, Sy- sOpen Oyj:n ja Traficon Oy:n muodostama tutkimuskonsortio.

Arviointiohjeiden laatimistyötä ohjasi FITS-ohjelman hankealueen 2 johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Petri Jalasto liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä Heidi Hirvonen ratahallintokeskuksesta, Jari Kauppila, Sabina Lindström ja Katariina Myllär- niemi liikenne- ja viestintäministeriöstä, Pentti Karvonen ja Olli Penttinen Tiehallin- nosta, Hannele Luukkainen Suomen Liikenneliitosta, Mauri Heikkonen ympäristömi- nisteriöstä, Kari Sane Helsingin kaupungilta ja Kimmo Sinisalo Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV).

Arviointiohjeiden laadintaan osallistuivat Risto Kulmala, Juha Luoma ja Pirkko Rämä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta, Hannu Pesonen Strafica Oy:stä, Jukka Lä- hesmaa ja Hanna Pajunen-Muhonen Sysopen Oyj:stä sekä Tomi Ristola Traficon Oy:stä.

Raportin laadunvarmistamisesta vastasivat FITS-ohjelman puolesta Pentti Karvonen Tiehallinnosta (ei luku 5) ja Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä (erityisesti lu- ku 5).

Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämi- seen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta.

Helsingissä maaliskuussa 2002

FITS-ohjelma, hankealue 2

Johtoryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Petri Jalasto

(8)
(9)

SISÄLTÖ

ESIPUHE ... 5

1 JOHDANTO ... 9

1.1 Tavoitteet ja laajuus... 9

1.2 Hankearvioinnin ohjeistus ... 9

1.3 Ohjeiden käyttö ...13

2 LIIKENNETELEMATIIKAN VAIKUTUSMEKANISMIT...15

2.1 Yleistä...15

2.2 Toiminnallinen kohde...15

2.3 Pääasialliset vaikutukset ...16

2.4 Liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittinen tavoitealue ...16

3 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN ...25

3.1 Indikaattorit ja arviointimenetelmät ...25

3.1.1 Yleistä ...25

3.1.2 Liikenneverkko ja sen kustannukset ...26

3.1.3 Kalusto ja sen kustannukset...27

3.1.4 Palvelun saavutettavuus ...28

3.1.5 Aika ja täsmällisyys ...29

3.1.6 Onnettomuudet...31

3.1.7 Melu, päästöt ja energia...33

3.1.8 Arvostukset ja mukavuus ...34

3.2 Tutkimusasetelma...35

3.3 Osajärjestelmien vaikutusarviointi ...37

4 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ARVIOINTI ...38

4.1 Telematiikkahankkeiden erityispiirteet arvioinnissa ...38

4.2 Hankekuvaus...39

4.3 Vaikutusselvitykset...39

4.4 Kannattavuuslaskelma ...40

4.4.1 Yleistä ...40

4.4.2 Kustannuserät ja niiden kohdentaminen...40

4.4.3 Hyöty-kustannussuhde ...42

4.4.4 Herkkyystarkastelu...43

4.4.5 Yritystaloudelliset vaikutukset...43

4.5 Vaikutusten analysointi...44

4.6 Toteutettavuuden/toteutuksen arviointi ...45

4.6.1 Yleistä ...45

(10)

4.6.4 Tekninen arviointi...48

4.6.5 Käyttöliittymän sekä käyttäjän ja järjestelmän vuorovaikutuksen arviointi....48

4.6.6 Rahoitukseen liittyvien seikkojen arviointi ...52

4.6.7 Lainsäädännöllinen ja organisatorinen arviointi ...52

4.7 Hankearvioinnin yhteenveto ja dokumentointi ...54

5 OHJEIDEN SOVELTAMINEN LOGISTIIKKAHANKKEISSA... 56

5.1 Logistiikkahankkeiden erityispiirteet arvioinnissa...56

5.2 Hankeluokitus ...57

5.3 Vaikutusselvitykset ...59

5.3.1 Hankekehikko...59

5.3.2 Vaikutusten kohdentuminen ...60

5.3.3 Vaikutuskenttäanalyysi ...60

5.3.4 Toimintoanalyysi ...63

5.3.5 Vaikutusten analysointi ...65

6 ESIMERKKITAPAUKSET ... 70

6.1 Yleistä...70

6.2 Liikenteen seurantajärjestelmän kehittäminen ...70

6.2.1 Lähtökohdat...70

6.2.2 Tiivistelmä...71

6.2.3 Hankekuvaus ...71

6.2.4 Vaikutusselvitykset ...71

6.2.5 Yhteiskuntataloudelliset analyysit ...72

6.3 Ajoituksen hallinta tavarantoimituksissa satamasta tukkukauppaan...72

6.3.1 Lähtökohdat...72

6.3.2 Hankekuvaus ...73

6.3.3 Vaikutusten kohdentuminen ...73

6.3.4 Vaikutusten arviointi...74

6.3.5 Yhteenveto...75

6.4 Joukkoliikenteen liikennevaloetuus...76

6.4.1 Lähtökohdat...76

6.4.2 Yhteenveto...76

6.4.3 Hankekuvaus ...76

6.4.4 Vaikutusselvitykset ...76

6.4.5 Yhteiskuntataloudelliset analyysit ...77

6.5 Multimodaalinen reittipalvelu...78

7 JATKOTOIMENPITEET... 79

KIRJALLISUUS ... 80

(11)

1 JOHDANTO

1.1 Tavoitteet ja laajuus

Hankkeen tavoitteena oli laatia ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden vaikutustarkas- telujen tekemiseen siten, että telematiikkahankkeita voidaan vertailla vaikuttavuudel- taan ja taloudellisuudeltaan keskenään ja muihin investointihankkeisiin. Arviointiohjeet muodostavat päivityksen vuonna 1998 laadituille arviointiohjeille (Kulmala et al 1998 ja 1999). Päivitystyössä otettiin huomioon ne kokemukset, jotka on saatu aiempia oh- jeita hyödyntäneissä TETRA-ohjelman hankkeissa (mm. Kulmala et al 1999 ja Lehto- nen et al 2001).

Arviointiohjeet esittävät järjestelmällisen menettelytavan käsitellä vaikutuksia niin, että hankkeissa kartoitetaan päätöksenteon kannalta olennaiset seikat. Hankkeen tuloksena syntyvät arviointiohjeet perustuvat YHTALI-kehikkoon ja arvioinnin YHTALIn mukai- seen esitystapaan (liikenneministeriö 1994, 1998c ja 2000).

Telematiikkahankkeiden uutuuden vuoksi ohjeissa laaditaan mahdollisimman kattava tarkistuslista vaikutuksista, joita erilaisilla telemaattisilla järjestelmillä voi olla liiken- nejärjestelmään ja sen käyttäjiin (loppukäyttäjiin, operaattoreihin, viranomaisiin jne.) sekä logistisen järjestelmän eri osapuoliin. Ohjeet kattavat kaikki liikennemuodot.

1.2 Hankearvioinnin ohjeistus

Väylähankkeiden hankearviointia on vuodesta 1994 alkaen ohjannut liikenneministeriön ns. YHTALI-raportti “Liikenteen väylähankkeiden vaikutusselvitysten yhdenmukaista- minen” (liikenneministeriö 1994). Hankearvioinnin kehittämistarpeita on selvitetty edelleen liikenneministeriön raporteissa “Liikenteen hankearvioinnin kehittämistarpeet”

(liikenneministeriö 1998c) sekä ”Hankearvioinnin yleisohjeet” (liikenneministeriö 2000), joissa on muun muassa esitetty tarkistuksia YHTALI-kehikkoon.

Suurten investointihankkeiden arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen jatkuu edelleen liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM). Myös väylälaitokset ovat omalta osaltaan ke- hittäneet ohjeistusta ja sen soveltamista. Ohjeistus on luonteeltaan LVM:n ohjeistusta tarkentavaa ja tarkoitettu hankearvioinnin laatijan konkreettiseksi apuvälineeksi. Lii- kenne- ja viestintäministeriö vahvistaa laskelmissa käytettävät tie- ja ratahankkeiden yksikköarvot (ajoneuvo-, aika-, onnettomuus- ja ympäristökustannukset) .

Hankearvioinnin ohjeistus on tarkoitettu ensisijaisesti suurten, valtion budjetista rahoi- tettavien kehittämishankkeiden arviointia varten, mutta sen periaatteet sopivat hyvin myös pienempien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointiin.

(12)

Telematiikkahankkeiden arviointiohjeen tehtävä on tarkentaa LVM:n ohjeistusta tele- matiikkahankkeiden näkökulmasta sekä ottaa kantaa ohjeistuksen soveltamisesta tele- matiikkahankkeisiin.

Koska telematiikkahankkeiden päätöksenteko poikkeaa suurten investointihankkeiden päätöksenteosta ja koska ne ovat usein myös rahallisesti merkittävästi perinteisiä in- vestointihankkeita pienempiä, LVM:n ohjeistusta tulee tulkita joustavasti telematiikka- hankkeita arvioitaessa. LVM:n hankearvioinnin kehikko periaatteineen ja laskenta- arvoja koskeva ohjeistus sopivat myös telematiikkahankkeiden arvioinnin perustaksi, mutta muun muassa vaikutusselvityksistä, laskelmien ja analyysien laajuudesta ja pe- rusteellisuudesta sekä esittämistavasta päätettäessä on hankkeen koko ja merkitys otet- tava huomioon.

Myös telematiikkahankkeiden arvioinnin taustana voidaan käyttää kuvassa 1 esitettyä yleiskehikkoa.

Yleiskehikkoa käytetään vaikutusarvioinnin jäsentelyssä sekä ohjaamaan vaikutusar- viointeja siten, että arvioinnin kannalta keskeisimmät vaikutukset tulevat riittävästi otetuksi huomioon.Kehikko on tarkoitettu ensisijaisesti suurten uus- ja laajennusinves- tointien arviointiin, mutta sen periaatteet ovat sovellettavissa myös muiden liikenne- hankkeiden arvioinnissa.

Hankearvioinnin yleisohjeet -raportissa on myös esitetty mallit arvioinnin yhteenvedon esittämistavasta.

(13)

HANKEKUVAUS

* hankkeen kuvaus ja toteutusvalmius

* lähtökohdat, ennusteet ja ratkaistava ongelma * tavoitteet ja yhteydet laajempiin ohjelmiin * hankkeen vaihtoehdot

* kustannusarvio

VAIKUTUSSELVITYKSET

* saavutettavuus, sujuvuus, matka-aika ja täsmällisyys * joukkoliikenne ja kevyt liikenne

* liikenteen määrät ja sijoittuminen * liikenneturvallisuus

* melu, päästöt, energiankulutus

* vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön * vaikutukset elinkeinotoimintaan

* vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen * vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin

* rakentamisen aikaiset vaikutukset * vaikutusten kohdentuminen

YHTEISKUNTATALOUDELLISET ANALYYSIT

KANNATTAVUUS- VAIKUTUSTEN TOTEUTETTAVUUDEN

LASKELMA ANALYSOINTI ARVIOINTI

* rahamääräiset hyödyt ja * ei-rahalliset vaikutukset * rahoitus ja toteutustapa kustannukset sekä * vaikutusten arviointi * hyväksyttävyysarviot niiden kohdentuminen liikennepoliittisten tavoit- * tekniset ja taloudelliset riskit

* H/K-suhde teiden näkökulmasta * vaiheittain toteutettavuus

* herkkyystarkastelut * vaikutusten tulkinta * lait ja organisatoriset tekijät

YHTEENVETO * johtopäätökset * kooste

Kuva 1. Hankearvioinnin yleiskehikko (Liikenneministeriö 2000).

Hankearvioinnissa tärkeää osaa näyttelevät ne yhteiskunnalliset tavoitteet, joiden saa- vuttamista hankkeiden tulisi tukea. Liikenne- ja viestintäministeriön julkistamat (2000) liikennepoliittiset tavoitealueet ovat taulukon 1 mukaiset. Koska telematiikkahankkei- siin liittyy merkittävä informaatioteknologian kehittämiseen liittyvä näkökulma, tele- matiikkahankkeita tulee tarkastella liikennepoliittisten näkökulmien lisäksi myös tieto- yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta (taulukko 2).

(14)

Taulukko 1. Liikennepolitiikan tavoitteet (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Tavoitealue Tavoitteet

Liikenne- järjestelmän pal- velutaso ja kus- tannukset

Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista, laadukasta ja kohtuuhintaista.

Liikkumisen peruspalvelutaso on taattu koko maassa. Henkilö- ja tavara- liikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus on taattu sekä kotimaan että ulkomaan kuljetuksissa.

Liikenneinformaatio on reaaliaikaista, luotettavaa ja helposti käytettävää.

Liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito on kustannustehokasta.

Liikenne- ja kuljetusmarkkinat ovat tehokkaat ja kilpaillut.

Liikenne- ja kuljetusalan kotimainen palvelutuotanto on kilpailukykyinen ja sillä on hyvät toimintaedellytykset myös kansainvälisesti.

Turvallisuus ja terveys

Liikenneympäristö edistää ja tukee terveyttä.

Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Sosiaalinen kestävyys

Liikenteen hyödyt ja haitat kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti eri väestöryhmien kesken.

Erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet otetaan huomioon liikenteessä.

Kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa liikenneratkaisuja koskevaan suunnitte- luun.

Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen

Liikennejärjestelmä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja alueiden valitsemia kehitysstrategioita.

Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyviä tavoitteita.

Liikenteen ja maankäytön suunnittelu on yhteensovitettua.

Liikkumisympäristöt ovat viihtyisiä ja turvallisiksi koettuja.

Kaupunkikuvaa tai kulttuurimaisemaa ei muuteta ilman vahvoja perusteluja.

Luontoon kohdistuvat hai- tat

Luontoon kohdistuvat sekä globaalit että paikalliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Luonnonvaroja (kuten energia, maa-ainekset, maa-ala jne.) käytetään mahdolli- simman vähän.

Taulukko 2. Tietoyhteiskunnan tavoitteet (Valtioneuvosto 1999, Liikenne- ja viestintä- ministeriö 2000)

Tavoitealue Tavoitteet

Tietoyhteiskunta Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä. Suomen on oltava teknologiapolitii- kassaan eturivin kansakunta.

Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteiskun- nan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palvelujen sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaik- kien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla.

Liikenteen käyttäjät, palvelujärjestelmät, ajoneuvot ja infrastruktuuri hyödyn- tävät älykkään teknologian mahdollisuudet.

(15)

1.3 Ohjeiden käyttö

Raportin alkuosassa esitellään hankearvioinnin yleiset lähtökohdat sekä selvitetään näi- den antamat lähtökohdat telematiikkahankkeiden arvioinnille. Toisaalta kartoitetaan te- lematiikkahankkeiden kenttä. Telemaattisten järjestelmien pääasialliset vaikutusmeka- nismit kuvataan ja määritellään tekijät, jotka vaikutustarkasteluissa tulisi ottaa huomi- oon. Loppuosassa ovat ohjeet siitä, miten hankearvioinnin kehikkoa sovelletaan erilais- ten telematiikkahankkeiden arvioinnissa ja mitkä ovat eri hanketyyppeihin soveltuvat arviointimenetelmät. Kolmen erityyppisen hankkeen arviointimenettelystä esitetään esimerkit. Raportti koostuu kuvan 2 mukaisista osista.

Arviointiohjeissa hyödynnetään aiempia eurooppalaisia kokemuksia liikennetelematiik- kahankkeiden arvioinnista ja arviointiohjeista (Bobinger et al 1991, European Commis- sion 1997, Lind 1997) kuitenkin siten, että pyritään mahdollisimman konkreettisiin ja helposti sovellettaviin ohjeisiin.

Yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutusten jälkiarviointia arviointiohje ei kuitenkaan kata kaikissa yksityiskohdissaan. Niiltä osin Suomessa on julkaistu muuttuvien nopeus- rajoitusten kokeilujen (Kulmala & Rämä 1998), tieliikenteen tiedotuspalvelujen (Pentti- nen et al 1998) ja julkisen liikenteen telematiikkakokeilujen (Liikenneministeriö 1998a) vaikutusten arviointiohjeet.

Arviointiohjeet muodostavat yleisen arviointikehikon (YHTALI) sovellusohjeen ja – oppaan eivätkä sisällä yksityiskohtaista selostusta eri osamenettelyjen, esimerkiksi hyöty- kustannusanalyysi, käytöstä. Ohje on tarkoitettu käytettäväksi muun hankearvioinnin ohjeistuksen ohella ja on siis muuta ohjeistusta tarkentava eikä niinkään itsenäinen oh- jeisto.

Ohjeet on tarkoitettu suositukseksi arvioinnin tekemisestä, eikä niitä ole tarkoitettu so- vellettavaksi kattavasti jokaisen hankkeen osalta. Hankearviointi on syytä sopeuttaa laajuudeltaan arvioinnin kohteeseen. Laajavaikutuksisen hankkeen, jonka tapaisia voi- daan olettaa toteutettavan lukuisia, arviointi kannattaa yleensä tehdä kattavasti. Pienten ja harvalukuisiin toteutuksiin johtavien hankkeiden arviointi kannattaa yleensä tehdä suppeana, keskittyen pelkästään olennaisiin seikkoihin. Olennaiset seikat voi nopeasti löytää raportista käymällä läpi vain sen kuvat ja taulukot. Silti pienissäkin hankkeissa arviointi olisi hyvä tehdä ja sen tulokset esittää näiden arviointiohjeiden mukaisen kehi- kon mukaisesti tulosten vertailtavuuden ja muun hyödynnettävyyden takaamiseksi. Pie- nissä hankkeissa riittää yleensä arvioinnin esittäminen vain yksisivuisena tiivistelmänä.

Hankkeen etukäteisarviointi tehdään yleensä ennen päätöksentekoa hankkeen toteutta- misesta. Etukäteisarvioinnin tekee tai teettää useimmiten hankkeen rahoittaja.

Hankkeen jälkiarviointi liittyy läheisesti hankeseurantaan. Hankkeen toteutumisen ar-

(16)

tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua hankkeen toteuttamisesta, jolloin arviointia ei kui- tenkaan useimmiten tehdä enää osana hanketta.

YHTALI-kehikko arvioinnin lähtökohtana ja käyttöohjeet (luku 1)

Tarkistuslistat mihin ja miten liikennetelematiikka vaikuttaa (luku 2)

Logistiikan telematiikkahankkeiden arviointi (luku 5) Vaikutusten indikaattorit ja arviointimenetelmät (luku 3)

Yhteiskuntataloudellisen arvioinnin tekeminen (luku 4)

Esimerkit hankearvioinnin toteutuksesta ja esittämisestä (luku 6 ja liite 1)

Jatkotoimenpiteet (luku 7) Arviointikehikko Arviointimenetelmä Vaikutustasot, hankekategoriat

Kuva 2. Raportin osat.

Vaikutusten jälkiarvioinnin luontevin rahoittajataho on itse hankkeen rahoittaja, sillä jälkiarvioinnin tulisi kuulua toiminnan laatujärjestelmään. Liikenne- ja viestintäministe- riöllä ja sen hallinnonalan virastoilla ja laitoksilla on myös kiinnostusta hankkeiden lii- kenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisien tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien vaikutusten selvittämiseen ja näin jälkiarvioinnin rahoittamiseen.

Ohjeisto ei kata hankkeen toteutusprosessin arviointia, jota voidaan tehdä hankkeen to- teuttamisvaiheessa sekä hyödyntää järjestelmää kehitettäessä ja muokattaessa ennen järjestelmän käyttöön ottoa. Ohjeistoa voidaan kuitenkin soveltaa myös siten, että eh- dotettuja arviointeja tehdään soveltuvin osin jo suunnitteluvaiheessa ja mahdollisesti

(17)

2 LIIKENNETELEMATIIKAN VAIKUTUSMEKANISMIT

2.1 Yleistä

Seuraavien sivujen taulukoissa 3a–3g tarkastellaan eri liikenteen telematiikan toiminto- jen vaikutusmekanismeja. Lähestymistapa käy ilmi sivun 19 kuvasta 4.

Vaikutusmekanismit tarkastellaan erikseen eri telematiikan toiminnoille siten, että en- siksi määritellään toimintojen pääasialliset toiminnalliset kohteet eli mihin toiminnolla pyritään vaikuttamaan. Seuraavaksi tarkastellaan, millä tavalla toiminto kohteisiin vai- kuttaa eli tunnistetaan toimintojen päävaikutukset. Lopuksi vielä tarkastellaan, mihin liikennepoliittisiin tavoitealueisiin vaikutukset kohdistuvat.

Taulukot 3a–3g sisältävät liikenteen telematiikan toiminnot (vaakariveillä), joiden vai- kutuksia tarkastellaan. Pystysarakkeissa ovat kuvaukset siitä 1) mihin toiminnallisiin kohteisiin liikennetelematiikalla voidaan vaikuttaa, 2) mitä päävaikutuksia telematii- kasta syntyy ja 3) mitä liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisia tavoitealueita kyseinen lii- kennetelematiikan toiminto palvelee.Taulukoissa on esitetty

tummalla värillä liikennetelematiikan toiminnon tärkeimmät vaikutusmekanis- mit, joihin vaikutustarkastelussa tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomio.

vaalealla värillä yleensä vähempimerkityksiset vaikutusmekanismit, jotka tulisi kuitenkin vaikutustarkasteluissa ottaa huomioon.

Liikennetelematiikan toiminnolla voi olla myös muita vaikutusmekanismeja, mutta nii- den merkitys liikennetelematiikan toiminnon kokonaisvaikutusten kannalta on useim- miten pieni. Esitetyt taulukot pyrkivät kokonaisuutena kuvaamaan, miten suoria ja kuinka merkittäviä vaikutuksia tässä ohjeessa pidetään oleellisina. Taulukot on tarkoi- tettu ohjeellisiksi ja käyttäjää neuvoviksi pikemminkin kuin niihin merkittyihin meka- nismeihin sitoviksi.

Taulukkojen ymmärtämisen helpottamiseksi tarkastellaan esimerkiksi liikennetelematii- kan toimintojen Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista (T1) ja Joukkoliiken- nekaluston hallinta (KAL1) vaikutusmekanismeja.

2.2 Toiminnallinen kohde

Liikennetelematiikan toiminto Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista vai- kuttaa ensisijaisesti kulkutavan valintaan, mutta myös kysynnän määrään ja suuntautu- miseen, matkan ajoitukseen ja reitin valintaan. Joukkoliikennekaluston hallinta vaikut- taa lähinnä liikennejärjestelmän ylläpitoon helpottamalla joukkoliikenteen operointia ja

(18)

2.3 Pääasialliset vaikutukset

Vaihtoehtoisista kulkumuodoista tiedottaminen vaikuttaa liikenneverkon käyttöön, lisä- rakentamisen tarpeeseen ja verkon ylläpitokustannuksiin (verkko ja sen kustannukset).

Lisäksi tiedotus vaikuttaa kuljetuskaluston tarpeeseen ja käyttöön (kalusto ja käyttö- kustannukset). Tiedotuksella pyritään parantamaan palvelun saavutettavuutta sekä tie- dotuksen kohteena olevan kulkumuodon imagoa (arvostukset, mukavuus, imago).

Joukkoliikennekaluston hallinta vaikuttaa lähinnä kaluston käytön tehokkuuteen ja kustannuksiin (kalusto ja käyttökustannukset) sekä joukkoliikennematkojen matka- aikaan ja aikataulujen pitävyyteen (aika, täsmällisyys). Kaluston hallinta vaikuttaa myös joukkoliikennepalvelujen laatuun ja saavutettavuuteen.

2.4 Liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittinen tavoitealue

Vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista tiedottamisen vaikutukset ovat sellaisia, että niillä on merkitystä erityisesti liikennepalveluja järjestävien yritysten kannalta. Lisäksi muun muassa. infrastruktuurin hyödyntämisessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suo- ranaisesti yhteiskuntatalouteen. Näin tiedotuksella on erityisesti vaikutusta liikennejär- jestelmän palvelutasoon ja kustannuksiin ja erilaisia tiedotuspalveluita synnytettäessä tietoyhteiskuntaan. Palveluiden saavutettavuuden paraneminen vaikuttaa sosiaaliseen kestävyyteen.

Joukkoliikennekaluston hallinta vaikuttaa lähinnä joukkoliikenneoperaattorin yritysta- louteen ja välillisesti yhteiskuntatalouteen eli liikennejärjestelmän palvelutasoon ja kustannuksiin. Kaluston hallintajärjestelmä tuottaa paljon erilaista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi muun muassa erilaisissa sisältöpalveluissa mikä puolestaan edistää tie- toyhteiskuntaa.

On huomattava, että tarkastelutapa on karkea ja perustuu käsitykseen telemaattisen toi- minnon tavanomaisesta toteuttamistavasta. Yksittäisissä toteutuksissa toiminnon ta- voitteet ja vaikutukset voivat luonnollisesti poiketa tavanomaisista huomattavassakin määrin. Vaikutusarviointi pitää aina räätälöidä kunkin hankkeen ominaisuuksien mukai- seksi. Taulukoiden täyttämisessä on lisäksi oletettu liikennejärjestelmän olevan nykyi- sen kaltainen, esimerkiksi tienpitäjänä olevan yhteiskunnan.

Liikennepoliittisten tavoitealueiden kohdalla on hyvä pitää mielessä, että vaikuttavuus tavoitealueisiin on jossakin määrin päällekkäistä. Ihmisiin ja luontoon kohdistuvat haitat esiintyvät esimerkiksi rahaksi muutettuina vaikutuksina liikennejärjestelmän kustannuk- siin.

(19)

A. LIIKENTEEN HALLIN- NAN TOIMINNOT

B. TOIMINNALLINEN KOHDE

C. PÄÄASIALLISET VAI- KUTUKSET

D. LIIKENNE- JA TIETO- YHTEISKUNTAPOLIITTI- NEN TAVOITEALUE

1. TIEDOTUS 1. KYSYNNÄN MÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN

1. VERKKO JA SEN KUST.

1. LIIKENNEJÄRJES- TELMÄN PALVELUTASO JA KUST.

2. KYSYNNÄN HALLINTA

(KYS) 2. MATKAN AJOITUS 2. KALUSTO- JA KÄYT- TÖKUSTANNUKSET

2. TURVALLISUUS JA TERVEYS

3. LIIKENTEEN OHJAUS (O)

3. KULKUMUODON VA- LINTA

3. PALVELUJEN LAATU JA SAAVUTETTAVUUS

3. SOSIAALINEN KES- TÄVYYS

4. KALUSTON JA KUL- JETUSTEN HALLINTA (KAL)

4. REITIN VALINTA 4. AIKA, TÄSMÄLLISYYS

4. ALUEIDEN JA YH- DYSKUNTIEN KEHITTÄ- MINEN

5. HÄIRIÖIDEN HALLIN- TA (HÄH)

5. AJOTAPA JA AJO-

NEUVO 5. ONNETTOMUUDET 5. LUONTOON KOHDIS-

TUVAT HAITAT 6. KULJETTAJAN TUKI-

TOIMINNOT (KULJ)

6. LIIKENNEJÄRJES- TELMÄN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN

6. MELU, PÄÄSTÖT JA ENERGIA

6. TIETOYHTEISKUNNAN EDISTÄMINEN

7. VALVONTA 7. ARVOSTUKSET, MU-

KAVUUS

(20)

Taulukko 3a. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Tiedotus.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

1. TIEDOTUS (T)

T1 Tiedotus vaihto- ehtoisista kulku- mahdollisuuksista T2 Tiedotus liikenteen

sujuvuudesta, häi- riöistä ja tietöistä T3 Tiedotus säästä ja

kelistä

T4 Tiedotus reiteistä, palveluista, matkailu- palveluista

T5 Tiedotus senhetkisis- tä pysäköintipaikko- jen tarjonnasta T6 Tiedotus joukkolii-

kennematkustajille

(21)

Taulukko 3b. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kysynnän hallinta.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

2. KYSYNNÄN HAL- LINTA (KYS) KYS1 Liityntäpysäköinnin

järjestäminen KYS2 Kutsujoukko-

liikenteen järjestämi- nen

KYS3 Matkojen yhdistämi- nen

KYS4 Henkilöautojen yh- teiskäyttö

KYS5 Yleisten tienkäyttö- maksujen käyttöönot- to

KYS6 Ruuhka- tai muiden aluemaksujen käyt- töönotto

KYS7 Pääsyn säätely (ac- cess control) KYS8 Joukkoliikenteen

maksujärjestelmät KYS9 Usean palvelun (in-

(22)

Taulukko 3c. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Liikenteen ohjaus..

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

3. LIIKENTEEN OHJAUS (O)

O1 Liittymien ja väylien ohjaaminen liikenne- valoin

O2 Verkon ohjaaminen liikennevaloin O3 Liikennevalojen

etuustoiminnot O4 Paikallinen varoitta-

minen muuttuvin opastein

O5 Olosuhteiden mu- kaan muuttuva no- peusrajoitus O6 Vaihtoehtoisille rei-

teille opastaminen O7 Kaistankäytön oh-

jaaminen

(23)

Taulukko 3d. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kaluston ja kuljetusten hallinta, Häiriönhallinta.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

4. KALUSTON JA KULJ.

HALLINTA (KAL) KAL1 Joukkoliikenne-

kaluston hallinta KAL2 Kuljetuskaluston

hallinta

KAL3 Riskikuljetusten hal- linta

KAL4 Tavarakuljetusten hallinta

KAL5 Kunnossapito- kaluston ja - toimintojen hallinta 5. HÄIRIÖNHALLINTA

(HÄH)

HÄH1Yksilöliikenteen häi- riötilanteiden havait- seminen

HÄH2Yksilöliikenteen häi- riötilanteiden hoita- minen

HÄH3Joukkoliikenteen häiriötilanteiden ha-

(24)

Taulukko 3e. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kuljettajan tukijärjestelmät.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

6. KULJETTAJAN TUKI- JÄRJ. (KULJ) KULJ

1

Vakionopeuden pitä- minen

KULJ 2

Dynaaminen maksi- minopeuden säätä- minen

KULJ 3

Turvavälistä opasta- minen

KULJ 4

Riittävän ajo- etäisyyden automaat- tinen ylläpito KULJ

5

Törmäyksien esto (ml. kevyt liikenne ja eläimet)

KULJ 6

Kaistalla pysymisen tukeminen

KULJ 7

Näkemisen paranta- minen

KULJ 8

Kuljettajan tilan tark- kaileminen

KULJ 9

Suunnistus- ja reitin- opastus

KULJ 10

Hätäpalvelut

(25)

Taulukko 3f. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Valvontajärjestelmät.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

7. VALVONTAJÄR- JESTELMÄT (V) V1 Automaattinen no-

peusvalvonta V2 Automaattinen ris-

teysvalvonta (punais- ta päin ajo)

V3 Vaarallisten aineiden kuljetusten valvonta V4 Kuljetusten painon

valvonta (WIM) V5 Automaattinen kais-

tan käytön valvonta

(26)

Taulukko 3g. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Tiedon keruu- ja hallintajärjestelmät.

TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNE- JA TIETOYHTEIS- KUNTA-

POLIITTINEN TAVOITEALUE

Nro Liikenteen telema- tiikan toiminto

Kysyn- nän määrä&

suunt.

Mat- kanajoi-

tus

Kulku- tavan valinta

Reitin valinta

Ajotapa

& ajo- neuvo

Liik.

järjes- telmän ylläpito ja keh.

Verkko ja sen

kust.

Kalusto ja käyt- tökust.

Palve- lun saavu-

tetta- vuus

Aika, täs- mälli-

syys

Onnetto muudet

Melu, pääs- töt, energia

Arvos- tukset, muka- vuus

Liik.

järj.

palv.

taso&

kust.

Turval- lisuus ja ter- veys

Sosi- aalinen

kestä- vyys

Aluei- den ja yhdys-

kunt.

kehitt.

Luon- toon kohd.

haitat Tieto- yhteis-

kunta

8. TIEDON KERUU- JA HALL.JÄRJ. (KH) KH1 Liikenteen seuranta

KH2 Sään ja kelin seuran- ta

KH3 Ympäristö-

olosuhteiden seuran- ta

KH4 Liikenteen ohjaus- ja tiedotuskeskukset KH5 Keskusten operaat-

torien tukijärjestelmät

Yllä olevassa taulukoissa 3a-3g tiedon keruu- ja hallintajärjestelmät samoin kuin häiriötilanteiden havaitsemisjärjestelmät (HÄH1, HÄH3) eivät vaikuta suoraan liikennejärjestelmän käyttäjiin vaan välillisesti näitä järjestelmiä hyödyttävien liikennetelemaattisten toimintojen ja suunnittelun kautta. Tämän vuoksi näiden järjestelmien toiminnallinen kohde on liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien toimintojen ylläpito ja mahdollistaminen sekä liikennepoliittinen tavoitealue yhteiskuntatalous, jota kautta järjestelmien välilliset vaikutukset voidaan yleensä kuvata.

Lisäksi järjestelmät vaikuttavat tietoyhteiskunnan kehittymiseen tuottamalla tietosisältöä erilaisille sisältöpalveluille. Vaikutukset liikennejär- jestelmän käyttäjiin näkyvät taulukoissa järjestelmiä hyödyntävien toimintojen vaikutusmekanismien kohdalla.

(27)

3 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

3.1 Indikaattorit ja arviointimenetelmät

3.1.1 Yleistä

Luvussa 2 esitettiin liikennetelematiikan vaikutusmekanismit, joiden perusteella pysty- tään määrittelemään, minkä päävaikutusten tarkastelu on olennaista. Tässä luvussa 3 esitetään, mitä indikaattoreita ja arviointimenetelmiä päävaikutusten arvioinnissa tulisi käyttää.

Liikennetelematiikan päävaikutuksille esitetään tärkeimmät indikaattorit ja arviointime- netelmät taulukoissa 4–10. Indikaattoreiden avulla voidaan arvioida mihin telematiikka vaikuttaa ja miten paljon. Arviointimenetelmä kertoo, miten indikaattorin arvo saadaan selville jälkikäteisarvioinnissa. Etukäteisarvioinnin menettelyä tarkastellaan taulukoihin liittyvässä tekstiosassa.

Esimerkiksi luvun 2 vaikutusmekanismitaulukoista nähdään, että liikennetelematiikan toiminnon olosuhteiden mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset päävaikutukset kohdistu- vat aikaan ja täsmällisyyteen sekä onnettomuuksiin. Tämän luvun kohdan 3.1.6 taulu- kosta nähdään, että päävaikutuksen onnettomuudet eräs indikaattori on liikenneonnetto- muuksissa kuolleiden lukumäärä, jota seurataan ennen-jälkeen-analyysillä poliisin on- nettomuusilmoitusten tai sairaaloiden ilmoituksiin perustuvien onnettomuustilastojen avulla.

Indikaattorin valinta riippuu telematiikkahankkeen tyypistä ja ominaisuuksista. Yksit- täisen hankkeen vaikutuksia ei aina pystytä arvioimaan mittaamalla suoraan haluttua indikaattoria. Esimerkiksi paikallisesti rajatun telematiikkahankkeen vaikutuksia kuol- leiden tai vammautuneiden määrään ei yleensä pystytä mittaamaan muutaman vuoden seuranta-ajan puitteissa. Tällöin on pakko käyttää joitakin muita indikaattoreita turvalli- suusvaikutuksia kuvaamaan. Vaikutusarvioinnin yhdenmukaistamiseksi kunkin päävai- kutuksen kohdalla on lihavoitu sellaiset tärkeimmiksi katsotut indikaattorit, joista aina- kin yhtä olisi hyvä käyttää joka arvioinnissa.

Taulukot sisältävät samoja tai toisiaan lähellä olevia indikaattoreita. Tällöin tulee varoa samojen vaikutusten laskemista yhteen kahteen tai useampaan kertaan.

(28)

3.1.2 Liikenneverkko ja sen kustannukset

Taulukossa 4 tarkastellaan liikenneverkkoon ja sen kustannuksiin kohdistuvien vaiku- tusten indikaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä.

Verkon ja sen kustannusten tärkein indikaattori on muutos, jonka liikennetelematiikka aiheuttaa verkon liikennesuoritteessa. Liikennetelematiikka voi kuitenkin vaikuttaa ver- kon hyötykäyttöön muutenkin kuin muuttamalla liikennesuoritetta, esimerkiksi paran- tamalla kapasiteetin hyötykäyttöä. Muutokset verkon käytössä vaikuttavat tarpeeseen tehdä väyläinvestointeja ja verkon ylläpitokustannuksiin.

Taulukko 4. Päävaikutuksen “Verkko ja sen kustannukset” arviointi. Tärkeimmät indi- kaattorit on lihavoitu.

INDIKAATTORI ARVIOINTIMENETELMÄ

Verkon käyttö (muutos verkon liikenne- suoritteessa tai tietyn alueen käytössä)

Liikennelaskenta, kenttämittaukset, simu- lointi

Verkon investointi- ja ylläpitokustannus- ten muutos

Kustannusseuranta, hankevertailu Muutos ajassa, jona liikenteen kysyntä ylittää

kapasiteetin

Automaattinen liikennemittaus, simulointi Keskinopeuksien muutos liikenteen huippu-

tuntien aikana

Automaattinen liikennemittaus, simulointi Verkon kapasiteetin loppumisesta aiheutu-

vien häiriötilanteiden määrä

Kenttämittaukset, häiriötilanteiden seuranta Verkon kapasiteetin loppumisesta aiheutuvat

aikamenetykset

Kenttämittaukset, liikennemittaukset, häiriöti- lanteiden seuranta, simulointi

Muutokset verkon kunnossapitotoimenpitei- den sisällössä ja ajoituksessa

Kunnossapitotoimenpiteiden seuranta, kyselyt Verkon lisäkapasiteetin rakentamisen tar-

peellisuus ja kiireellisyys

Kyselyt

Liikennetelematiikalla on usein myös suora, ei liikennesuoritteen muutoksen mukaan määräytyvä vaikutus verkon ylläpitokustannuksiin, kuten kunnossapidon tehostuessa seurantajärjestelmien avulla. Tällöin liikennetelematiikka vaikuttaa myös kalustoon ja sen käyttöön, esimerkiksi kunnossapitokaluston käytön ajoitukseen (vertaa taulukko 5).

Verkon ja sen käytön kustannuksia mitattaessa tai arvioidessa olennaista on muodostaa malli, jossa kuvataan nykytilanne ja miten liikennetelematiikka muuttaa tilannetta. Esi- merkiksi tarkastellaan, miten liityntäpysäköinti muuttaa eri katujen liikennesuoritetta ja vaikuttaako tämä tarpeeseen tehdä väyläinvestointeja. Etukäteisarvioinnissa liikennete- lematiikan vaikutukset liikennesuoritteeseen tai kapasiteetin hyötykäyttöön on tehtävä aikaisemmista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella ja asiantuntija-arvioina.

(29)

3.1.3 Kalusto ja sen kustannukset

Taulukossa 5 tarkastellaan kalustoon ja sen kustannuksiin kohdistuvien vaikutusten in- dikaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä.

Kalusto ja sen kustannukset -päävaikutuksen arviointi tulee aloittaa kuvaamalla, miten liikennetelematiikka muuttaa kaluston käyttöä. Tämän kuvauksen perusteella voidaan arvioida, muuttaako liikennetelematiikan hyödyntäminen tarvittavan kaluston määrää tai kaluston käyttökustannuksia, jotka ovat tämän päävaikutuksen tärkeimmät indikaat- torit. Käyttökustannuksista voidaan tapauskohtaisesti seurata suunnittelu-, ajo- ja huol- tokustannuksia.

Taulukko 5. Päävaikutuksen “Kalusto ja sen kustannukset” arviointi. Tärkeimmät indi- kaattorit on lihavoitu.

INDIKAATTORI ARVIOINTIMENETELMÄ

Kaluston määrä Kaluston määrän seuranta, tilinpäätösanalyysit Kaluston käyttöaste Liiketoiminnan seuranta

Investoinnit kalustoon Liiketoiminnan seuranta, tilinpäätösanalyysit Kaluston käytön kustannukset (hen-

kilöstö- ja ajoneuvokustannukset)

Liiketoiminnan seuranta, tilinpäätösanalyysit, simulointi

Kaluston käytön suunnittelussa tapah- tuvat muutokset (ajankäyttö, helppous)

Työnseuranta, kyselyt

Lisäkaluston tarve Kyselyt

Kaluston kunnossapidossa tapahtuvat muutokset

Työnseuranta, kyselyt Kaluston käytön ajoituksessa tapahtuvat

muutokset (huippuaikoina tarvittavan kaluston määrä, vajaakäyttöaika)

Liiketoiminnan seuranta

Kaluston käytöstä aiheutuvien rekla- maatioiden määrä

Reklamaatioiden seuranta

Etukäteisarvioinnissa liikennetelematiikan vaikutukset kaluston käyttöön arvioidaan ai- kaisemman kokemuksen perusteella tai asiantuntija-arvioina.

Jotta todelliset vaikutukset voidaan selvittää, liiketoiminnan seuranta pitäisi järjestää siten, että liikennetelematiikan vaikutukset voidaan yksilöidä. Tämä tarkoittaisi, että seuranta järjestetään niille toiminnoille ja kustannustekijöille, joihin liikennetelematii- kalla on etukäteisarvioinnissa uskottu voitavan vaikuttaa. Näitä toimintoja ja kustan- nustekijöitä seuratessa on myös esitettävä arvio, mitkä muut seikat kuin liikennetelema- tiikan käyttö ovat mittausaikana voineet muuttaa tilannetta. Yritysten ja elinkeinoelä- män kannalta logistiikan telematiikan vaikutusten arviointi on käsitelty luvussa 5.

(30)

3.1.4 Palvelun saavutettavuus

Taulukossa 6 tarkastellaan palvelun saavutettavuuteen kohdistuvien vaikutusten indi- kaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä.

Saavutettavuuden pääindikaattorina on käyttäjämäärä. Tällöin voidaan käsitellä joko jotain kohdetta tai aluetta (esimerkiksi kylä, turistikohde) tai liikennepalvelua (esimer- kiksi palvelulinja). Arviointi voidaan yleensä toteuttaa yksinkertaisin kenttämittauksin esimerkiksi automaattisilla mittauslaitteilla. Viimeksi mainitut voivat jo sisältyä toteu- tettavaan telematiikkajärjestelmään valmiina.

Taulukko 6. Päävaikutuksen “Palvelun saavutettavuus” arviointi. Tärkeimmät indi- kaattorit on lihavoitu.

INDIKAATTORI ARVIOINTIMENETELMÄ

Kävijä- tai käyttäjämäärä ( esimerkiksi keskustassa, terminaalissa, liikkeessä)

Kenttämittaus, liikenteen automaattinen mittaus

Vaikutusalueen laajuus Matkapäiväkirjat, haastattelut, kyselyt Kuljetusten keskipituus Tilastot, kenttämittaukset

Keskimääräinen matkan pituus Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Liikennemäärillä painotettujen matkapi-

tuuksien suhde linnuntie-etäisyyksiin (ta- voitettavuus)

Matkapäiväkirjat, kenttämittaukset

Palveluja käyttävien yritysten tulot Tilastot Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus (mat-

koista tai henkilökilometreistä)

Kenttämittaukset, haastattelut, kyselyt Joukkoliikenteen palvelualueen laajuus

(asukkaita 500 metrin etäisyydellä pysä- kistä)

Kenttämittaukset, paikkatietojärjestelmän tie- dot

Joukkoliikenteen palvelutarjonta (läh- töä/asukas)

Aikataulukirjat, tilastot

Matalalattiabussien käyttö Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Liikuntaesteisten tekemien matkojen

määrä

Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Liikuntaesteisten osuus matkustajista Kenttämittaukset

Matkustamisen helpottaminen Haastattelut, kyselyt Kokonaismatka-aika verrattuna henkilö-

automatkaan

Kenttämittaukset Palvelun ajallinen saatavuus Kyselyt

Etukäteisarvioinnissa saavutettavuutta voidaan arvioida esimerkiksi kohteesta tietyllä etäisyydellä olevien tai tietyn matkustusajan päässä olevien käyttäjämäärien avulla.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Toiseksi toiminnan tavoitteena on kaupunkiympäristön monikäyttöisyys, jonka lähtökohtana on asuntokannan joustokyky ja sen kautta vaikutukset palvelujen

Tavoite Tavoitteena on selvittää autotietokoneiden ja matkapuhelinten ajonaikaisen käytön vaikutukset onnettomuusriskiin, käyttäytymi- seen, kuormittumiseen, havainnontekoon

Myös hän korosti sitä, että taloudellisuus ei ole aina tärkeintä vaan dokumenttien ja niiden säilyttämisen

Kokoviljasäilörehun sisällyttäminen maitotilan tuotannonhaarojen yhdistelmään on tuotanto- järjestelmän muutos, joka vaikuttaa tilan toimintoihin laajasti.

Tämä hyöty ei vaadi lisäpanoksia (kuvan 2.1 pisteestä A pisteeseen B). mk/koko hyötyalueella vuodessa. Lisätuotok- sen nykyarvoksi on laskettu 125 milj. Tästä on

Tehtävänä on myös selvittää korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Varastokirjastoon sekä Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston

PAB- paikkauksia voidaan tehdä sekä käsityönä että koneellisesti.. PAB- paikkaukset soveltuvat purkaumien, pinnan avonaisuuden, verkkohalkeamien sekä halkeamien

Tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä taloyhtiön asukkaat ovat Kiinteistöhuollon tehtäviin ja sen antamiin palveluihin, sekä selvittää mihin Raivion