Moniammatillinen yhteistyö esiopetuksessa

Seuraavissa kahdessa alaluvussa käsittelen tutkimustuloksia koskien moniammatillisuutta esi- ja alkuopetuksessa ja avaan sitä, miten koulukuraattori itse ja muut ammattilaiset ovat kuvan-neet koulukuraattorin paikkaa osana yhteistyöverkostoa. Tutkimuskysymyksessä, johon tässä luvussa vastaan, kysytään, millaisena koulukuraattorin työ nähdään osana moniammatillista yhteistyötä ja tiimityöskentelyä. Tämän esiopetusta käsittelevän alaluvun lopussa kerron myös nivelvaiheeseen liittyvästä moniammatillisesta yhteistyöstä ja koulukuraattorin paikasta siinä.

Olen tehnyt kaikkien haastateltavieni kohdalla omat koosteet siitä, keitä he ovat nimenneet kuuluviksi moniammatilliseen yhteistyöverkostoonsa. Olen tehnyt koosteiden havainnollista-miseksi kuviot siitä, kuinka kukin on hahmottanut yhteistyöverkostoa. Jokaisen kuvion kes-kellä on se haastateltava, jonka näkökulmasta moniammatillisuutta kuvataan. Kuvioissa suora-kulmioiden sisälle sijoitetut toimijat, ovat niitä, jotka kukin haastateltava on nimennyt tärkeim-miksi yhteistyötahoikseen. Kulmistaan pyöristettyjen suorakulmioiden sisällä taas on haasta-teltavien nimeämiä moniammatillisia tiimejä. Pyöreiden kuvioiden sisällä on yksittäisiä toimi-joita, joiden kanssa kyseinen ammattilainen tekee yhteistyötä, mutta joiden kanssa tehtävää yhteistyötä ei tutkimusaineiston perusteella kuvattu kuitenkaan yhtä tiiviiksi kuin suorakulmi-oiden sisällä olevien toimijsuorakulmi-oiden. Kuvisuorakulmi-oiden lisäksi olen myös kuvannut moniammatillista yh-teistyöverkostoa sanallisesti sekä suorien lainauksien avulla. Tässä esiopetusta käsittelevässä alaluvussa kerron lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan sekä koulukuraattorin näkemyksistä koskien moniammatillisuutta esiopetuksessa ja luvun lopussa avaan tutkimustu-loksia nivelvaiheessa tehtävästä yhteistyöstä.

Lastentarhanopettaja tekee moniammatillista yhteistyötä useiden eri ammattilaisten kanssa.

Hänen mukaansa lapsen tarpeet määrittelevät sen, minkälaista moniammatillista yhteistyötä tehdään ja keitä kaikkia siinä on mukana. Seuraavassa kuviossa on kuvattu sitä, miten lasten-tarhanopettaja on kuvannut moniammatillista yhteistyötä omassa työssään.

KUVIO 1. Moniammatillisuus esiopetuksessa lastentarhanopettajan kuvaamana

Lastentarhanopettaja kertoi, että hänen tärkein yhteistyökumppaninsa on erityislastentarhan-opettaja. Heidän yhteistyötään lastentarhanopettaja kuvasi ”perusjutuksi” ja koska hän koki yhteistyön olevan keskeisessä asemassa, olen kuvannut heidän välistään yhteyttä paksummalla nuolella myös kuviossa. Koska tutkimusaineistosta kävi ilmi, ettei yhteistyötä erityislastentar-hanopettajan kanssa voi aloittaa ilman vanhempien lupaa, olen sijoittanut vanhemmat samaan ruutuun erityislastentarhanopettajan kanssa.

Tutkimusaineiston mukaan lastentarhanopettaja piti erityislastentarhanopettajaa myös linkkinä muihin ammattilaisiin. Moniammatillinen yhteistyö aloitettiin yleensä erityislastentarhanopet-tajan kanssa niin, että vanhempien luvan saatuaan hänen kanssaan pohdittiin, keitä muita yh-teistyöhön kannattaisi pyytää mukaan.

”Tuntuu että hän niinku aina oivaltaa, että mikä meillä on se pulma tässä kohtaa niin sit hänelt saa tosi hyvin apua ja tukea siihen, että mihin suuntaan kannattaa nyt lähtee tätä asiaa avaa-maan, että on ollu tosi helppo miettiä, että miten tästä eteenpäin.” Lastentarhanopettaja

Lastentarhanopettaja

Erityislastentarhanopettaja Vanhemmat

v v

Koulukuraattori Toimintaterapeutti

Puheterapeutti Neuvola/koulupsykologi Yhteisöllinen

oppilashuol-toryhmä

Yhden lapsen ym-pärille kootut mo-niammatilliset

ko-koonpanot

Usein tämän jälkeen moniammatilliseen yhteistyöhön liittyivät aineiston mukaan toimintatera-peutti, puheterapeutti sekä neuvola- tai koulupsykologi. Lastentarhanopettaja mainitsi myös koulukuraattorin uutena yhteistyötahona esiopetuksessa, mutta aineistosta kävi selvästi ilmi se, ettei koulukuraattori kuulunut vielä kovin tiiviisti hänen yhteistyöverkostoonsa. Lastentarhan-opettaja toi esille myös sen, että lapsen ympärille koottavat kokoonpanot vaihtelevat.

Koulukuraattorin lastentarhanopettaja kertoi olevan mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryh-mässä, joka oli toinen moniammatillisista tiimeistä, jonka hän kertoi säännöllisesti kokoontu-van esiopetuksessa. Itsensä ja koulukuraattorin lisäksi hän kertoi, että ryhmään kuuluvat eri-tyislastentarhanopettaja, koulupsykologi, terveydenhoitaja sekä päiväkodin johtaja, joka toimii myös ryhmän kokoonkutsujana. Ryhmässä käsiteltäviä asioita hän kuvasi seuraavanlaisesti.

”Siinä keskustellaan lähinnä siitä siis kaikenlaisista toimintatavoista. Esimerkiks viime syk-synä me keskusteltiin, että minkälaisia kaveritaitoo tukevia toimintatapoja meillä esimerkiks on, että siinä on oikeestaan aika vapaa se aihe, että sinne voi tavallaan tuoda semmosia juttuja, mitkä puhututtaa.”

Lastentarhanopettaja myös kertoi, että yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta on aloitettu sen verran vähän aikaa sitten, että se hakee vielä muotoaan. Tutkimusaineiston mukaan esiope-tuksessa on yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän lisäksi myös muita moniammatillisia tiimejä.

Koulukuraattori ei kuitenkaan ollut niissä mukana ja ryhmien toiminta keskittyi muun muassa oppimisen tukemiseen liittyviin asioihin, joten en avaa niiden toimintaa tässä tarkemmin. Kai-ken kaikkiaan lastentarhanopettaja kertoi, että moniammatilliset kokoonpanot esiopetuksessa koottiin pitkälti lapsen tarpeiden mukaan ja koulukuraattorin paikka sekä yhteisöllisen oppi-lashuoltoryhmän toiminta hakivat vielä muotoaan

Myös erityislastentarhanopettaja tekee moniammatillista yhteistyötä useiden eri toimijoiden ja ammattilaisten kanssa. Seuraavassa kuviossa olen kuvannut sitä, kuinka hän kuvaa ympärillään olevaa moniammatillista verkostoa.

KUVIO 2. Moniammatillisuus esiopetuksessa erityislastentarhanopettajan kuvaamana

Erityislastentarhanopettaja kuvasi moniammatillisuutta omassa työssään ja esiopetuksessa eri-laisten kokonaisuuksien kautta. Hän näki jo esiopetuksen lapsiryhmässä työskentelevien ai-kuisten osaaminen hyvinkin moniammatillisena, sillä ryhmässä saattoi hänen mukaansa työs-kennellä niin yliopistokoulutuksen kuin sosiaalialankin koulutuksen saaneita työntekijöitä sekä esimerkiksi lähihoitajia, joilla kaikilla oli hieman erilainen näkökulma lapsen asioihin.

Myös erityislastentarhanopettaja kertoi yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän olevan ainoa mo-niammatillinen tiimi, johon myös koulukuraattori kuului. Ryhmän kokoonpanon hän kuvasi pitkälti samanlaiseksi kuin lastentarhanopettaja. Erityislastentarhanopettaja kertoi, ettei ryh-mässä käsitellä koskaan yksittäisten oppilaiden asioita vaan siellä keskitytään siihen, mitä lap-siryhmälle kokonaisuutena kuuluu sekä lasten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi hän toi esille sen, kuinka koulukuraattori saa ryhmässä arvokasta tietoa kouluun siirtyvistä lapsista.

”Sitten se saa jo se kuraattori tietää ryhmän rakenteesta ja sosiaalisesta verkostosta jo siinä vaiheessa ennen, kun ne siirtyy kouluun. Ja sitten taas hän voi saada hyvinkin arvokasta tietoa, että aa täältä tulee tämmönen ryhmä, jossa on tosi paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.”

Erityislastentarhanopettaja Lapsiryhmän aikuiset

Yhteisöllinen oppilas-huoltoryhmä Oppimisentuenryhmä

Yksittäisen lapsen ympärille koottu moniammatillinen

kokoonpano

Rehtori

Erityisopettaja Koulukuraattori

Erityislastentarhanopettaja kertoi, että esiopetuksessa toimii myös oppimisentuen ryhmä, jossa käsitellään yksittäisten lasten asioita. Ryhmässä keskitytään muun muassa oppimiseen ja sosi-aalisiin suhteisiin liittyviin asioihin ja mikäli siellä nousee lapsen osalta esille asioita, joissa tarvitaan koulukuraattorin tukea, otetaan häneen ryhmästä yhteyttä, vaikka hän ei sen varsinai-seen kokoonpanoon kuulukaan. Erityislastentarhanopettaja toi myös esille yksittäisen lapsen ympärille koottavat moniammatilliset kokoonpanot osana moniammatillista yhteistyötä esi-opetuksessa. Hän kertoi, että tuolloin ryhmässä voi psykologin, toimintaterapeutin ja puhete-rapeutin lisäksi olla mukana erilaisia erikoissairaanhoidon toimijoita kuten lastenpsykiatria ja lastenneurologia sekä lastensuojelu ja esimerkiksi perheneuvola. Kaiken kaikkiaan toimijoita yhden lapsen ympärillä voi siis olla useita.

Paljon erityislastentarhanopettaja kertoi tekevänsä yhteistyötä myös koulujen rehtoreiden sekä erityisopettajien, erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien kanssa. Myös koulu-kuraattoria hän piti tärkeänä yhteistyökumppanina.

”Tottakai esiopetusikästen kanssa, niin kyllähän se kuraattori on semmonen, että sen numero kulkee koko ajan matkassa.”

Tutkimusaineiston perusteella voisi sanoa, että erityislastentarhanopettajan työn kautta tarkas-teltuna moniammatillisessa yhteistyössä on mukana paljon eri tahoja niin esiopetuksesta kuin sen ulkopuoleltakin. Osa moniammatillisesta yhteistyöstä on tiimityöskentelyä, joka toistuu vuodesta toiseen hyvin samanlaisena esimerkkeinä oppimisentuenryhmä ja yhteisöllinen oppi-lashuoltoryhmä, kun taas osa moniammatillisesta yhteistyöstä rakentuu lapsen tarpeista käsin.

Aineiston perusteella erityislastentarhanopettaja piti kaikkia yhteistyökumppaneitaan yhtä tär-keinä, jonka vuoksi myös tekemässäni kuviossa kaikki nuolet ovat yhtä leveitä.

Tutkimusaineiston perusteella koulukuraattorin kuvaama moniammatillinen yhteistyöverkosto esiopetuksessa oli laaja ja se rakentui sekä erilaisista moniammatillista ryhmistä, että yksittäi-sistä ammattilaisista, joiden kanssa hän toimii. Seuraavassa kuviossa olen kuvannut moniam-matillista yhteistyöverkostoa koulukuraattorin näkökulmasta tarkasteltuna.

KUVIO 3. Moniammatillisuus esiopetuksessa koulukuraattorin kuvaamana.

Tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen koulukuraattori määrittelee esiopetuksessa lapsen vanhemmat. Vanhempien lisäksi tiivistä yhteistyötä hän kertoi tekevänsä myös esiopetuksessa työskentelevien lastentarhanopettajien kanssa, joiden koulukuraattori kertoi olevan häneen eni-ten yhteydessä. Olen kuvannut koulukuraattorin tiiviiksi määrittelemää yhteistyötä leveämmän nuolen avulla. Erityislastentarhanopettajan koulukuraattori sen sijaan kertoi olevan häneen har-voin suoraan yhteydessä. Yhteydenotot tulivat useimmiten lastentarhanopettajien kautta. Kou-lupsykologin koulukuraattori näki keskittyvän pääasiallisesti kouluvalmiustutkimuksiin.

Myös koulukuraattori toi esille yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnan osana esiopetuk-sen moniammatillisuutta. Hän kertoi ryhmän olevan ensisijainen tapa koulukuraattoreille osal-listua esiopetusryhmien työskentelyyn, sillä hän kertoi koulukuraattoreiden toimivan paikka-kunnalla perusopetuskeskeisesti. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaa hän on kuvan-nut seuraavasti.

”Muutaman kerran vuodessa tavataan ja keskustellaan siitä esiopetuksen arjesta ja erilaisista toimintamalleista, miten siellä turvataan hyvä arki ja miten he tukee vanhempia ja mitä mene-telmiä ja asioita vois käyttää et se niinku se kulmakivi.”

Koulukuraattori Vanhemmat

Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja

Yksittäisen lapsen ympärille koottu moniammatillinen

asiantuntiaryhmä

Yhteisöllinen oppilas-huoltoryhmä Koulupsykologi

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän lisäksi koulukuraattori kertoo, että esiopetuksessa kootaan joissakin yksittäisissä tapauksissa moniammatillisia asiantuntijaryhmiä myös yhden lapsen ympärille. Hän kuvaa ryhmien kokoonpanoa hyvin samaan tapaan kuin erityislastentarhanopet-taja.

”Ne eskarilaiset joiden kanssa mä oon toiminu niin niitten tai joiden kanssa mä oon ollu pala-verissa niin niitten ympärillä on jo aikamoinen arsenaali kaikenlaisia työntekijöitä ihan lai-dasta laitaan.”

Hän kertoi, että tuolloin mukana ryhmässä voivat olla esimerkiksi puheterapeutti, erikoissai-raanhoidon psykologi ja toimintaterapeutti. Lisäksi koulukuraattori kertoo, että yhteistyö vain yhden toimijan, kuten puheterapeutin kanssa on nykyään harvinaista, sillä enenevissä määrin lasten ympärillä toimii useita eri alojen ammattilaisia.

Kaiken kaikkiaan koulukuraattorin roolia esiopetuksessa kuvattiin pitkälti yhteisöllisen oppi-lashuoltoryhmän toiminnan kautta. Lastentarhanopettaja koki koulukuraattorin melko etäiseksi yhteistyötahoksi ja näki myös yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnan hakevan vielä muotoaan. Erityislastentarhanopettaja taas näki koulukuraattorin paikan esiopetuksessa sekä yksittäisenä toimijana, että yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kautta ja piti kuraattoria tär-keänä yhteistyökumppanina. Koulukuraattori taas nosti esille vanhemmat sekä esiopetusryh-mässä toimivan lastentarhanopettajan. Erityislastentarhanopettajan kanssa hän kertoi tekevänsä melko vähän suoraan yhteistyötä. Lisäksi hän kertoi, että pääpaino hänen työskentelyssään esi-opetuksessa keskittyi yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Haastateltavien erilaisista koke-muksista koulukuraattorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä voisi päätellä, että yhteistyö hakee esiopetuksessa vielä muotoaan.

Esiopetuksen jälkeen lapsi aloittaa koulun ja siirtymistä esiopetuksesta kouluun kutsutaan ni-velvaiheeksi. Siinä tavoitteena on se, ettei lapselle tarjottu tuki katkeaisi ja tärkeää on, että tarpeelliset tiedot siirtyvät esiopetuksesta kouluun (Halme ym. 2015, 117). Tiedonsiirtopala-verit ovat keskeisiä nivelvaihetyöskentelyssä (Ahtola 2016a, 177). Ne tuotiin esille myös tut-kimusaineistossa. Avaan seuraavaksi sitä, miten koulukuraattorin roolia on kuvattu nivelvai-hetyöskentelyssä ja miten nivelvaiheyhteistyötä on ylipäätään aineistossa kuvattu.

Lastentarhanopettajan mukaan nivelvaihetyöskentely tarkoittaa hänen työssään sekä keväällä pidettäviä tiedonsiirrollisia palavereita sekä koko esiopetusvuoden kestävää yhteistyötä al-kuopetuksen ja esiopetuksen välillä. Tiedonsiirtopalavereiden kokoonpanon hän kertoi

muo-dostuvan pitkälti lapsen tarpeista käsin. Koulun puolelta palavereissa oli hänen mukaansa mu-kana oppilashuoltoryhmä, johon koulukuraattorin lisäksi kuuluivat terveydenhoitaja, erityis-opettaja, tuleva luokanerityis-opettaja, koulupsykologi sekä rehtori. Alkuopetuksessa työskentelevä luokanopettaja taas näki koulukuraattorin tulevan mukaan nivelvaihetyöskentelyyn ongelma-tilanteissa.

Erityislastentarhanopettaja kuvasi esiopetuksen ja koulun välillä olevaa nivelvaihetta hyvin tie-donsiirrolliseksi. Hän kertoi, että tiedonsiirtopalavereissa voivat olla hänen ja perheen lisäksi mukana esimerkiksi koulupsykologi, lastentarhanopettaja, puhe- ja toimintaterapeutit sekä vas-taanottava opettaja ja kokoonpanot saattavat hänen mukaansa olla hyvinkin suuria. Tiedonsiir-ron ja nivelvaiheen merkitystä erityislastentarhanopettaja piti tärkeänä ja hän kuvasi sitä seu-raavasti.

”Se on just sitä tiedonsiirrollista, että koulussa todella tiedetään, että tämmönen ja tämmönen tuen tarve ja tämmösillä asioilla häntä on eskarissa tuettu, että koulu tietää sitten, että se on hyvin moninainen paletti.”

Koulukuraattorin mukaan tiedonsiirtopalavereissa esiopetuksessa työskentelevät lastentarhan-opettajat tulevat kertomaan erityisopettajalle, rehtorille ja tulevalle opettajalle lasta koskevat pedagogiset asiat, jonka lisäksi käsitellään myös lasten kaveritaitoja. Itse hän kertoi olevansa paikalla yleensä silloin, jos on käsitelty paljon tukea tarvitsevan lapsen asioita eli hänen käsi-tyksensä omasta roolistaan osana nivelvaihetyöskentelyä oli hyvin samankaltainen kuin al-kuopetuksen luokanopettajalla. Eli koulukuraattori on mukana nivelvaihetyöskentelyssä ko-kousten kautta. Hän kuitenkin kertoi, että joskus voidaan myös tavata yhden lapsen asioissa ja silloin saatetaan suunnitella myös sitä, kuinka yhteistyötä tullaan jatkamaan koulun puolella.

”Sillon jos tavataan yhden oppilaan ja yhden perheen asioissa niin sillon suunnitellaan mo-nesti sitä, että miten se yhteistyö jatkuu koulun puolella, että toivooko perhe, vaikka kuraattorin tapaamista oppilaalle vai seurataanko tilannetta ja pidetäänkö syksyn alussa sitten joku täm-mönen uus palaveri ja katotaan että miten syksy on lähteny käyntiin. Että turvataan tavallaan niillä kevään palavereilla turvataan se tiedonsiirto, mutta myös se yhteistyön jatkuminen ki-vuttomasti tai helposti että ei se oo yleensä kivuliasta muutenkaan mutta vanhemmille jää sem-monen olo, että ei tuu taukoa, että matalalla kynnyksellä se jatkuu.” Koulukuraattori

Koulukuraattori kuvasi nivelvaiheen merkitystä omasta näkökulmastaan siis myös yhteistyön jatkumisen kannalta, eikä vain tiedonsiirrollisena. Koulukuraattorin mukanaolon merkitys ni-velvaiheessa nähtiin tutkimusaineistossa siis myös jatkuvuuden kautta.