Tutkin tässä tutkimuksessa koulukuraattorin työtä esi- ja alkuopetuksessa moniammatillisesta näkökulmasta. Koska moniammatillisuus on keskeinen asia tutkimukseni kannalta, halusin haastatteluja tehdessäni hankkia myös tietoa moniammatilliseen yhteistyöhön liittyen yleisellä tasolla. Tässä luvussa käyn läpi siitä saamiani tuloksia ja etsin vastausta kysymykseen, miten moniammatillisen yhteistyön tekeminen tukee työskentelyä esiopetuksessa ja alkuopetuksessa ja mikä tekee siitä toimivaa ja toisaalta taas toimimatonta. Olen analysoinut tutkimusaineiston tässä alaluvussa sisällönanalyysin avulla niin, että olen luokitellut aineiston (kts liite viisi).
Yläkategoriat olen muodostanut aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen avulla, koska olen ana-lysoinut aineistoa tässä tutkimuksessa teoriasidonnaisesti. Lähden tässä luvussa liikkeelle siitä, kuinka haastateltavani määrittelivät moniammatillista yhteistyötä ja miten he kokivat sen tu-kevan heitä työnteossa. Sen jälkeen kerron, mitkä asiat heidän mielestään vaikuttivat siihen, jos moniammatillinen yhteistyö ei toiminut ja toisaalta, mitkä asiat tekivät siitä toimivaa. Seu-raavaan taulukkoon olen kerännyt sisällönanalyysin avulla muodostamani yläkategoriat mo-niammatillisen yhteistyön määritelmästä, moniammatillisuuden tuesta työssä sekä toimivasta ja toimimattomasta moniammatillisesta yhteistyöstä tutkimustuloksia havainnollistaakseni.
Moniammatillisen
Vastuun jakaminen Sitoutumattomuus Hyvät
yhteistyötaidot
Toisilta oppiminen Kokonaisnäkemyksen
puute
Suunnitelmallisuus Tiedonkulku Sitoutuminen Toimimaton
vuo-rovaikutus
TAULUKKO 1. Yläkategoriat moniammatillisen yhteistyön määritelmästä, moniammatilli-suuden tuesta työssä, toimimattomasta ja toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Taulukkoa luetaan pystysarakkeittain. Jokainen niistä muodostaa oman kokonaisuutensa niin, että olen kunkin otsikon alle koostanut kyseiseen aiheeseen kuuluvat yläkategoriat. Toimivan moniammatillisen yhteistyön kohdalla yläkategoriat ovat suunnitelmallisuus, sitoutuminen sekä hyvät yhteistyötaidot. Tämän taulukon lisäksi havainnollista tutkimustuloksia vielä ai-neisto-otteiden avulla. Niiden perään olen kirjoittanut, kenen haastattelusta otteet ovat peräisin.
Käytän aineisto-otteita myös tämän tulosluvun muissa osioissa.
Moniammatillinen yhteistyö on laaja käsite, jota voi määritellä monilla eri tavoilla riippuen siitä, kuka sitä määrittelee. Tutkimusaineiston mukaan moniammatillinen yhteistyö nähtiin eri ammattilaisten osaamisen yhteen saattamisena. Koulukuraattorin kuvasi moniammatillisen yh-teistyön merkitystä muun muassa seuraavasti.
” Ei oo viisautta, että mä kuraattorina tiedän, mitä tässä pitää tehdä vaan viisautta on, että me yhdessä löydetään se, että mitä tässä pitää tehdä tai kannattaa tehdä tai suositellaan.”
Osaamisen yhteen saattamisen kohdalla voisi siis ajatella, että taustalla on ajatus siitä, ettei yhden ihmisen tarvitse tietää kaikesta kaikkea vaan hyvään lopputulokseen voidaan päästä yh-distämällä useamman ihmisen tietous ja ammattitaito. Myös aiemmassa kirjallisuudessa on määritelty moniammatillista yhteistyötä osaamisen jakamisen ja yhteen saattamisen kautta (Karila & Nummenmaa 2001; 75, 146). Kaarina Isoherranen (2012, 114) väitöskirjassa tuodaan esille myös se, kuinka on tärkeää tunnistaa, mitä muiden ammattilaisten osaaminen pitää sisäl-lään. Tämä taas auttaa osaltaan hahmottamaan sitä, kenen ammattitaidosta on missäkin tilan-teessa hyötyä ja ketä näin ollen kannattaa pyytää moniammatilliseen yhteistyöhön mukaan.
Sekä lastentarhanopettaja että koulukuraattori ja erityislastentarhanopettaja määrittelivät mo-niammatillista yhteistyötä osaamisen yhteen saattamisen kautta. Alkuopetuksessa työskente-levä luokanopettaja sen sijaan kuvasi moniammatillista yhteistyötä nimeämällä toimijoita, joi-den kanssa hän työskentelee.
Moniammatillisuus määritellään yleensä eri ammattilaisten välillä tehtäväksi yhteistyöksi (Ly-beck & Wallden 2011, 26). Myös aineistossa puhuttiin ammattilaisten välisestä yhteistyöstä, mutta lisäksi esille nostettiin asiakkaan eli tässä tapauksessa oppilaan tai esiopetuksessa olevan lapsen ja hänen perheensä tärkeä rooli asiantuntijana yhteistyötä tehtäessä.
”Mä en oikein tykkää siitä sanasta, koska moniammatillisuus tuo mieleen sen, että siinä on pelkästään palkkaa saavia työntekijöitä. Kuitenkin varhaisessa vaiheessa pitäis saada, se op-pilas tai opiskelija tai hänen huoltajansa siihen mukaan.” Koulukuraattori
Moniammatillisen yhteistyön määrittelyn lisäksi haastateltavat kertoivat myös siitä, kuinka moniammatillisen yhteistyön tekeminen tukee heitä heidän omassa työssään. Aineiston mu-kaan moniammatillisuuden tuki työn teossa näkyi vastuun jakamisena, jonka toivat esille las-tentarhanopettaja sekä erityislaslas-tentarhanopettaja. Tämän toi esille myös Payne (2000, 41), joka määritteli moniammatillista yhteistyötä vastuunjakamisen ja voimavarojen viisaan hyö-dyntämisen kautta. Aineiston perusteella moniammatillisen yhteistyön nähtiin tarjoavan myös mahdollisuuden muilta ammattilaisilta oppimiseen. Tämän toivat esille erityislastentarhan-opettaja sekä luokanerityislastentarhan-opettaja ja siitä ovat kirjoittaneet myös Karila ja Nummenmaa (2001, 150).
Erityislastentarhanopettaja kuvasi vastuun jakamista ja muilta oppimista seuraavasti.
”Mun ei ainakaan tarvii tietää kaikesta kaikkea. Mulla on se oma tietämys ja osaaminen ja sitten siihen tuodaan samalle tarjottimelle kaikkien muittenkin osaaminen -- Ja sit toki oppii-han sitä. Ainakin ite on perusluonteeltaan semmonen, että haluaa koko ajan oppia ja kehittyä ja kouluttautua koko ajan. Ja kyllähän se antaa ihan hirveesti uusia ajatuksia ja sitten se, että jokaisella on se oma alue, josta tietää sen lainsäädännön ja kaikki nämä niin se on se rikkaus.
” Erityislastentarhanopettaja
Vaikka tekemällä moniammatillista yhteistyötä voi saada paljon apua ja hyötyä oman työnsä tekemiseen voi se joskus olla myös haastavaa. Tutkimusaineiston mukaan toimimattoman mo-niammatillisen yhteistyön ongelmat liittyivät muun muassa tiedonkulkuun ja toimimattomaan vuorovaikutukseen. Alkuopetuksessa työskentelevä luokanopettaja kuvasi toimimatonta vuo-rovaikutusta aineistossa henkilökemioiden kohtaamattomuudella. Myös Muukkonen (2016, 252) on tuonut esille sen, kuinka haasteet vuorovaikutuksessa hankaloittavat yhteistyön teke-mistä. Toimimattomalla vuorovaikutuksella voi olla vaikutuksia luottamuksen rakentumiseen ja siihen, kuinka sitoutuneita eri tahot ovat moniammatillisen yhteistyön tekemiseen. Isoherra-sen (2012, 5) väitöskirjatutkimukIsoherra-sen perusteella voidaan myös sanoa, että hyvien vuorovaiku-tustaitojen oppiminen on keskeistä toimivan moniammatillisen yhteistyön rakentamisen kan-nalta. Tiedonkulkuun liittyvät haasteet nosti esille lastentarhanopettaja.
”Että jossain on joskus jotain sellasta, että pimitetään asioita, ettei kerrota kaikkee tietoo, että sellanenhan on sitten este hyvälle yhteistyölle.”
Tutkimusaineistosta kävi myös ilmi, että tiedonkulkuun liittyvät haasteet saattoivat johtua usein myös inhimillisistä syistä, eivätkä niinkään siitä, että yhteistyötä olisi esimerkiksi tietoi-sesti yritetty hankaloittaa.
Haasteita yhteistyön tekemiseen toi koulukuraattorin mukaan myös kokonaisnäkemyksen puute, jolloin ongelmaksi muodostui se, että työntekijä tarkasteli tilannetta vain omasta näkö-kulmastaan. Lisäksi moniammatillisesta yhteistyöstä teki toimimatonta koulukuraattorin mu-kaan helposti se, jos kaikki yhteistyössä mukana olevat osapuolet eivät ole sitoutuneita yhteis-työn tekemiseen. Tämän ovat aiemmin tuoneet esille myös Laaksonen ja Wiegand (1990, 97).
Ongelmalliseksi sitouttamattomuus tuli etenkin silloin, jos asiakkaat eivät lähteneet yhteistyön tekemiseen mukaan vaan kokivat olevansa siihen pakotettuja.
”Ja yks suuri tietysti on, että jos huoltaja tai asiakas ei lähe siihen yhteistyöhön, että he kokee, että he on pakotettuja niin sillonhan siinä ei kuitenkaan synny sellasta oikeenlaista prosessia, joka edistäis asiaa.” Koulukuraattori
Sen lisäksi, että tutkimusaineistossa kuvattiin sitä, mikä tekee moniammatillisesta yhteistyöstä toimimatonta, kerrottiin myös siitä, mikä tekee moniammatillisesta yhteistyöstä toimivaa. Yh-teistyön toimivuuden kannalta oleellisina asioina nähtiin hyvien yhteistyötaitojen olemassaolo, moniammatilliseen yhteistyöhön sitoutuminen sekä yhteistyön suunnitelmallisuus. Hyvät yh-teistyötaidot olivat kaikkien haastateltavien mielestä oleellisessa asemassa moniammatillisen yhteistyön toimivuuden kannalta. Niiden nähtiin rakentuvan kaikkien yhteistyössä mukana ole-vien tahojen, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin tasavertaisesta kohtelusta niin, että kaik-kien äänellä olisi mahdollisuus päästä samalla tavalla kuuluville.
”Siellä ei oo yhtä tai kahta päällepäsmäriä vaan, että oikeesti tuodaan se oma mielipide, am-matillinen mielipide ja asiakkaan mielipide siihen huomioon, että on monia keinoja päästä samaan hyvään lopputulokseen.” Koulukuraattori
Hyvien yhteistyötaitojen sekä tasa-arvoisuuden merkityksen moniammatillisen yhteistyön te-kemisessä ovat tuoneet esille myös Honkanen ja Suomala (2009, 100–101). Tutkimusaineiston perusteella tärkeänä nähtiin myös, että käytettävä kieli ja termit olisivat sellaisia, että kaikki ymmärtäisivät, mitä niillä tarkoitetaan ja että vuorovaikutus olisi toimivaa. Yhteisten merki-tysten antamista asioille pitävät tärkeänä myös Mönkkönen ja Roos (2015, 20). Aineiston mu-kaan lisäksi luottamus muihin, avoimuus ja rehellisyys yhteistyötä tehtäessä sekä muiden aja-tusten ja ammattitaidon huomioiminen ja kunnioittaminen olivat myös asioita, jotka nousivat esille toimivaa moniammatillista yhteistyötä kuvailtaessa.
”Siitä se lähtee se monialaisuus ja moniammatillisuus, että oikeesti jo siinä alkuvaiheessa ja avoimesti synnytetään se luottamus, että pikkuporukka kutsuu lisää porukkaa sen asian pariin työskentelemään ja sitte se, että kaikki kuitenkin perustuu asiakkaan suostumukseen -- ja sitte
se keskustelu, kun tavataan yhdessä, niin se on kunnioittavaa ja sitte se on rehellistä.” Koulu-kuraattori
Kaiken kaikkiaan yhdessä tekeminen, kyky yhteistyön tekemiseen sekä se, että kaikilla mo-niammatilliseen yhteistyöhön osallistuvilla olisi käsitys siitä, että he tekevät yhteistyötä nähtiin oleellisina asioina yhteistyön toimimisen kannalta. Positiivisella suhtautumisella yhteistyöhön on keskeinen asema sen toimivuuden kannalta myös Kuurteen ja Lidmanin (2013, 31) mukaan.
Osana hyvien yhteistyötaitojen rakentumista nähtiin myös luottamuksen rakentaminen ja jae-tun ymmärryksen kehittäminen sen kautta, että yhteistyötä tekevät oppivat jae-tuntemaan toisiaan.
”Kun istutaan todella paljon samoissa palavereissa niin sillon me opitaan oikeesti tuntemaan toistemme työtapoja ja sillon se (yhteistyö) helpottuu hirveesti.” Erityislastentarhanopettaja Tutkimusaineiston mukaan suunnitelmallisuus oli myös asia, joka vaikutti koulukuraattorin ja erityislastentarhanopettajan mukaan moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen. Sillä tarkoi-tettiin aineistossa selkeää vastuunjakamista, sovituista asioista kiinnipitämistä sekä säännölli-siä tapaamisia yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi suunnitelmallisuuteen kuului myös se, että mo-niammatilliselle yhteistyölle oli asetettu toimiva aikataulu. Toimivaan moniammatilliseen yh-teistyöhön liittyi koulukuraattorin ja lastentarhanopettajan mukaan myös sitoutuminen, jossa taas keskeistä oli se, että kaikki jakoivat asetetun tavoitteen ja olivat siitä yhtä mieltä.
”Mun mielestä moniammatilliseen työskentelyyn kuuluu se, että ei olla liian hätäsiä et monet-kaan asiat ei ratkea kerralla, että voidaan pitää palaveri ja tehdä suunnitelma ja jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan, että se suunnitelma toteutuu asiakkaan kanssa, mutta kyllä semmosia yhteisiä steppejä pitää olla.” Koulukuraattori
Tutkimusaineiston perusteella voisi sanoa, että toimivan ja toimimattoman moniammatillisen yhteistyön kuvauksista oli löydettävissä yhteneväisyyksiä ja eroja. Molempien kohdalla nousi esille vuorovaikutuksen toimimisen ja yhteistyöhön sitoutumisen merkitys. Sitoutumisen koh-dalla keskeistä oli yhteisen tavoitteen asettaminen ja toisaalta sitoutumattomuus ei antanut eri-tyisen hyviä lähtökohtia yhteistyön aloittamiselle. Vuorovaikutusta taas kuvattiin henkilöke-mioiden kohtaamattomuudella sekä muun muassa luottamuksen, avoimuuden ja tasavertaisuu-den kautta. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineiston perusteella voisi sanoa, että toimiva ja toimi-maton yhteistyö rakentuvat monesta palasesta, jotka vaikuttavat toisiinsa. Pitkälti kysymys on myös jokaisen henkilökohtaisista kokemuksista, sillä moniammatillista yhteistyötä tekevät aina ihmiset.