Mitä työpaikkakiusaamisesta toipuminen on?

Tässä kappaleessa käsitellään haastateltavien kokemuksia siitä, mitä heidän mielestään työpaikkakiusaamisesta toipuminen on. Haastateltavista suurin osa näki toipumisen prosessina, jonka aikana oppii elämään kiusaamiskokemuksien kanssa, vaikka se jääkin pysyväksi osaksi yksilön elämänkokemuksia. Suurimmalla osalla haastateltavista

100 toipuminen oli vielä kesken, kun taas osa heistä koki, ettei työpaikkakiusaamiskokemukset enää hallinneet niin vahvasti heidän elämäänsä. Seuraavissa esimerkeissä haastateltavat kuvaavat käsityksiään siitä, miten he näkevät toipumisen rakentuvan:

Et kyllä siellä (toipumisessa) oli selkeesti semmosia pieniä rappusia, että missä järjestyksessä menee.

Mutta päämäärähän on kokoajan se, että se toipuminen on se lopullinen piste. Ja enää niin harvoin tulee se (kiusaaminen) mieleen. Sitten vasta kun tuli sinne työsähköpostiin tää (haastattelukutsu) niin sitten tuli taas mieleen, että no niin tässä ois oikein oiva tilaisuus, kun huomaa nyt että on päässy siitä sillä lailla yli, että pystyy puhumaan ilman, että se aiheuttaa mitään. H9

Se (toipuminen) on ehkä semmonen, mikä vaan tulee siinä ohessa. Sun on vaan elettävä sun elämää eteenpäin ja se vaan tapahtuu siinä mukana. En mä missään vaiheessa oo miettiny, että nyt minua on kiusattu, nyt minun pitää toipua siitä, jotta minä saavutan päämäärän täällä joskus jossain ja olen ruusunkukkanen sitten. Et ei, en oo sitä koskaan ajatellu sillä tavalla. H10

Toipumisprosessin eri vaiheet on jaettu tutkimushenkilöiden kokemusten perusteella neljään eri teemaan, jotka ovat kiusaamisen fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista

toipuminen, kiusaamiskokemuksien läpikäynti ja tunteiden hallinta, työpaikkakiusaaminen vahvistavana kokemuksena sekä itsetunnon ja itsearvostuksen palautuminen.

Kiusaamisen fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista toipuminen

Työpaikkakiusaamisen vaikutukset yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olivat olleet

haastateltavien mukaan lopullinen sysäys sille, että he halusivat päästä eroon kiusaamisesta.

Toipumisessa tärkeää heille olikin ollut se, että he tunnistivat omat rajansa, laittoivat oman hyvinvoinnin kaiken edelle ja pyrkivät antamaan aikaa kiusaamisen fyysisistä ja

psyykkisistä seurauksista toipumiselle. Seuraavassa esimerkissä haastateltava kuvaa, miten hänen kohdallaan toipuminen on ollut myös fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista

toipumista:

Joskus kiusaamisesta toipuminen on ollu fyysisistä vammoista toipumista, koska mulla on ollu kiinnikäymisiä, jotka on ollu todella rajuja. -- Toipuminen on myös näitten fysiologisten vaikutusten, kehon rappeutumien aiheuttaman pysähtyneisyyden tai pysähtymisen käsittelyä. Keho menee hirveen huonoon kuntoon. Loppujen lopuks joutuu pysähtymään ja miettimään, että saa sen kehon takasin toimimaan, toiminnalliseen tilaan, niin se aiheuttaa jo sitä itsetutkiskelua. Se stressitaso täytyy saada alas. H7

Kiusaamiskokemuksien läpikäynti ja tunteiden hallinta

Yksi osa toipumista oli haastateltavien mukaan kiusaamiskokemusten käsitteleminen ja reflektointi omassa mielessä. Asian käsittelyä helpotti ja nopeutti, jos samalla pystyi keskustelemaan joko läheisten tai ammattiauttajan kanssa kokemuksestaan. Haastateltavat

101 kuvasivat toipumisen kannalta olevan erittäin tärkeää, että he kävivät mielessään lävitse, mitä työpaikkakiusaamisen aikana oli tapahtunut ja pohtivat omaa rooliaan kiusattuna.

Tämä edesauttoi sitä, että tutkimushenkilöt pystyivät hyväksymään kokemuksensa, kuten seuraavassa esimerkissä:

Sitten just että sen pystyy sen asian jotenkin itelleen käsittelemään ja selittämään. Että ei jää vaivaamaan niin paljon omaa mieltä se, että oliko vika minussa vai muissa vai, että sitä pystyy käsittelemään osin itsensä kanssa. Semmosta (kiusaamista) vaan sattuu valitettavasti aikuisten ihmistenkin keskuudessa. H6

Osa toipumisprosessia oli haastateltavien mukaan myös se, että he pystyivät käsittelemään kiusaamisen aiheuttamat tunnereaktiot. Haastateltavat kokivat toipumisen aikana

mielialojen ja tunteiden vaihtuvan tiheästi, ja kiusaamiskokemuksten ajatteleminen aiheutti muun muassa katkeruuden, pettymyksen, säälin sekä syyllisyyden tunteita, kuten

seuraavassa esimerkissä haastateltava kuvaa:

Varmasti asia tulee mun mieleen ja ajatuksiin toistuvasti. Ja välillä oli semmonen tunne, et miten mä voisin kostaa tai semmonen viha. Mut sit mulle tuli semmonen sääli. Sit mä aattelin, että ei, pois se säälin tunne, se on kauhee tunne, mä en halua. Se on kamalampaa sille, joka säälii enemmänkin kun sille säälin kohteelle. H4

Toipuminen näkyikin haastateltavien mukaan siinä, että he oppivat käsittelemään näitä tunteita itselleen sopivalla tavalla, kuten reflektoimalla, kirjoittamalla tai puhumalla. Vaikka nämä tunteet ajoittain nousivatkin pintaan, pystyivät haastateltavat tunteiden käsittelyn ja toipumisen myötä hallitsemaan näitä tunteita, kuten oheisessa sitaatissa:

Kylhän ne (kiusaamiskokemuksen aiheuttamat tunteet) mielessä on, mut se on sit vaan semmosta, että vähemmän enää pohtii niitä ja eikä (tunteet) räiskähtele suuntaan eikä toiseen. -- Vaikka se

(kiusaamiskokemus) vähän meinaa aina pilkahtaa ja tuleekin mieleen, mut sit kumminki on, et mitä hittoo mä sitä mietin. Et nyt nauti tästä hetkestä, vaikka on nytkin vielä vähän haastavaa. H8

Haastateltavien mukaan toipuminen näkyi myös siinä, että kiusaamiskokemukset eivät olleet enää toistuvasti mielessä eivätkä rajoittaneet heidän toimintaansa. Tätä edesauttoi kokemuksien ja niiden aiheuttamien tunteiden käsittely, mutta myös kiusaamisesta kulunut aika. Tutkimushenkilöt kertoivat, että toipuminen vähensi myös kiusaamisen sosiaalisia vaikutuksia ja he pystyivät menemään uusiin työyhteisöihin ja toimimaan siellä ilman pelkoa kiusaamisen uusiutumisesta. Haastateltavat tiedostivat myös, etteivät

kiusaamiskokemukset koskaan häviä, mutta niiden olemassaolosta huolimatta he pystyvät

102 jatkamaan elämäänsä. Seuraavissa esimerkeissä haastateltavat kuvaavat, miten toipuminen auttaa hallitsemaan pelkoa kiusaamisen uusiutumisesta:

Mulle toipuminen oli sitä, että mä silti pystyin menemään uusiin työpaikkoihin reippaana, että mun ei tarvinnu sit uudessa työpaikassa just miettiä, et kiusataankohan mua tai pelätä sitä semmosta

kiusaamista. Että mä pystyin unohtamaan sen tai antaa sen olla, että en jäänyt enää itseäni sillä asialla vaivaamaan. Enkä jäänyt märehtimään, et olikohan se nyt minun syytä. H6

Ja just et ei pelkää sitä (kiusaamisen uusiutumista) siinä toisessa työpaikassa ainakaan niin paljon, ettei sit kykenis enää toimimaan ihan normaalisti. -- Ehkä se (toipuminen) ei tarkotakaan sitä, et palautuu koskaan täysin ennalleen, et kaikki kokemuksethan varmaan muuttaa ihmistä. H2

Työpaikkakiusaaminen vahvistavana kokemuksena

Toipumisen myötä haastateltavat kokivat, että heidän oli helpompi suhtautua työpaikkakiusaamiseen heitä vahvistaneena kokemuksena ja arvostaa hyviä asioista edellisessä työyhteisössä. Toipumisen myötä haastateltavat pystyivät paremmin

keskittymään nykyhetkeen, yleisesti elämässä hyvin oleviin asioihin ja siihen, millaisia heistä on tullut näiden kokemusten myötä. Osa tutkimushenkilöistä koki, että

kiusaamiskokemukset ovat opettaneet muun muassa tunnistamaan kiusaamista

työyhteisössä ja puuttumaan siihen sekä auttanut havaitsemaan, että itsellä on kyky kohdata haasteita ja selvitä niistä:

Mä aattelen sen sillä tavalla et se on siunaus loppujen lopuksi minun kohallani. Et mä en oo menettäny mielenterveyttäni sen takia, vaikka se lähellä oli siellä työpaikalla. Mutta ne kiusaamiskokemukset, et varmaan semmonen empatiakyky on tullu sieltä. Varmaan tunnistaa helpommin (kiusaamisen) ja pystyy puuttumaan siihen. Kyllähän se kokemus on aina olemassa, eihän ne häviä minnekään. H4

Sit siinä (toipumisessa) on pieni osa sitä, mikä osuu elämänviisauteen. Jos sen (kiusaamiskokemuksen) uskaltaa kohdata ja käsitellä, niin sen jälkeen on astetta vahvempi. Se pitää vaan saada sieltä esille. Ja se on semmonen kamppailu, koska ei tiedä minkä kanssa välttämättä edes kamppailee. Se on hyvin hankala. H1

Itsetunnon ja itsearvostuksen palautuminen

Toipuminen näkyi haastateltavien mukaan myös itsearvostuksen, itsetunnon ja

ammattiosaamisen palautumisena, sillä kiusaamisen seurauksena ne olivat monien kohdalla heikentyneet. Niiden palautuminen koettiin pitkänä prosessina, jota edesauttoivat

onnistumisen kokemukset työssä, opinnoissa tai arjessa. Seuraavassa esimerkissä haastateltava kertoo kuinka työyhteisöön kiinnittyminen ja onnistumisen hetket ovat vahvistaneet itsetunnon palautumista:

103 Totta kai itseluottamus on kasvanu ja semmonen, että osaa arvostaa itseään ja omaa ammattitaitoaan ja hyväksyy itsensä ja myös muut, semmosena kun on. Onhan se (uusi työyhteisö) siihen hirveesti auttanu ja on se antanu semmosta positiivista pöhinää itsellekin. -- Ja semmoset onnistumisen kokemukset niin niinku arjessa, työssä, opiskelussa, kaikki ne on kumminki vieny sitä eteenpäin, sitä semmosta

itsetunnon rakentumista. H10

Työpaikkakiusaamisesta toipuminen näkyikin siis haastateltavien mukaan muun muassa työpaikkakiusaamisen aiheuttamien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikutusten vähenemisenä, kykynä käsitellä ja hallita kokemuksien aiheuttamia tunnereaktioita sekä itsetunnon ja itsearvostuksen palautumisena. Lisäksi tutkimushenkilöt kuvasivat toipumisen ilmenevän siten, etteivät kiusaamiskokemukset olleet enää toistuvasti mielessä eivätkä ne rajoittaneet heidän elämäänsä tai toimintaansa.

104

6 Johtopäätökset

Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, millä tavoin yksilön aikaisemmat työpaikkakiusaamiskokemukset heijastuvat siihen, miten yksilö kiinnittyy työyhteisöön